Kannuksen kaupunki TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODELLE 2016

Kannuksen kaupunki TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODELLE 2016

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 3 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU 4 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys 5 3.2 Kuntatalouden kehitys 6 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys 6 3.4. Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi 7 3.5 Tavoiteasettelu 10 3.6 Valmistelu 12 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA 14 TULOSALUEEN MALLIPOHJA 15

1. YLEISTÄ Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 3 Talousarvion ja -suunnitelman laadinta perustuu kuntalakiin. Lain mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Siihen otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupungin taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kannuksen kaupungin talousarvio ja -suunnitelma noudattaa soveltuvin osin Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta ja sisältää seuraavat osat: 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Kannuksen kaupungin strategia talousarvion ja -suunnitelman rakenne talousarvion laadinnan lähtökohdat talousarvion sitovuus 2. TULOSLASKELMAOSA 3. RAHOITUSOSA 4. KÄYTTÖTALOUSOSA hallinnonalakohtaiset taloussuunnitelmat 5. INVESTOINTIOSA 6. LIITTEET henkilöstösuunnitelma ratkaisuvalta

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 4 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU Työvaihe Käsittelyaika 1 Kaupunginhallituksen vahvistama talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohje 18.8 2 Hallintokuntien talousarvion laadinta käyttösuunnitelmatasolle 6.10. mennessä 3 Johtoryhmän käsittely 7.10. 4 Talousarviot lautakuntien käsittelyssä 6.11. mennessä 5 Tavoitteet, mittarit, tunnusluvut, henkilöstöliite ja muut talousarvion tekstiosat 6.11. mennessä 6 Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely 24.11. 7 Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely 7.12. 8 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistukset viikolla 51 1

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 5 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin ja lähivuosienkin kasvunäkymät lupaavat vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei ole päässyt kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, mutta loppuvuodelle odotetaan kuitenkin maltillista suhdannekäännettä. Kasvu jää tänä vuonna ennustelaitosten mukaan kuitenkin vain noin 0,5 % tuntumaan, mikä on selvästi matalampi taso kuin mitä vuoden 2015 kasvuksi odotettiin noin puoli vuotta sitten. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0 1,5 % kasvua. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 % prosenttia. Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset investoinnit kääntyvät kasvuun. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat 0,5 %. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin 1 %. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyttelevän varsin korkealla tasolla % -muutos 2013 2014 2015 2016 2017 Tuotanto -1,3-0,1 0,5 1,4 1,5 Palkkasumma 0,5 0,6 1,5 1,6 1,9 Ansiotaso 2,1 1,4 1,2 1,3 1,5 Inflaatio 1,5 1,0 0,3 1,4 1,7 % -yksikköä Työttömyysaste 8,2 8,7 8,8 8,6 8,3 Verot/BKT 43,9 44,2 44,4 44,3 44,0 Julkiset menot/bkt 57,8 58,6 59,1 58,7 58,3 Julkinen velka/bkt 55,8 59,3 62,5 64,4 66,0 Euribor 3 kk 0,2 0,2 0,3 0,6 1,3 10 vuoden korko 1,9 1,4 0,6 0,7 0,9 Lähde: Suomen Kuntaliiton uutiskirje 2/15, Budjetoinnin extra

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 6 3.2 Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate vahvistui noin 60 milj. euroa edellisvuodesta. Syksyn 2014 ennusteeseen sisältynyt arvio kuntatalouden hienoisesta heikentymisestä ei näytä tilinpäätösarvioiden perusteella toteutuvan. Kunnat ovat reagoineet monin toimenpitein heikentyneisiin talousnäkymiin. Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) kasvoivat erittäin maltillisesti vain 0,9 % vuoteen 2013 verrattuna. Taloustilanteen kiristyessä kunnat ja kuntayhtymät ovat sopeuttaneet toimintaansa niukentuneisiin taloudellisiin resursseihin. Toiminnan tehostamisen ja säästöjen ohella kuntaverotusta on jouduttu edelleen kiristämään tulorahoituksen vahvistamiseksi. Uuden hallitusohjelman keskeinen sisältö on saada talous ja työllisyys kasvuun. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 4 % hallituskauden aikana. Mikäli kasvu ja työllisyys paranevat, niiden vaikutus myös kuntatalouteen on merkittävä. Pelkästään sopeuttamalla ja leikkaamalla kuntatalouden tasapainoa ei saavuteta. Rakenneuudistusten vaikutukset näkyvät puolestaan vasta pidemmällä aikavälillä. Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen edistämällä digitalisaatiota ja purkamalla sääntelyä ja byrokratiaa. Kuntavaikutusten yksityiskohtaisen kokonaisarvion esittäminen tai laskeminen on tällä hetkellä mahdotonta. Eri ministeriöiden toimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat monella tapaan myös kuntiin ja kuntatalouteen. Esimerkiksi kuntien tehtävien vähentäminen ja toiminnan joustavoittaminen on hyvä tavoite, mutta uskottavia talousvaikutuksia on tässä vaiheessa mahdotonta esittää. Hallitusohjelma on myös ehdollinen siinä mielessä, että mikäli yhteiskuntasopimus syntyy viimeistään elokuussa, ehdollisia säästöjä ei toteuteta ja mikäli ei synny, lisäsäästöjä ja verokorotuksia pannaan toimeen noin 1,5 miljardin euron edestä. Julkista taloutta tasapainotetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Lähteet: Valtionvarainministeriö julkaisu 16a/2015, Kuntatalousohjelma 2016 2019, Suomen Kuntaliiton uutiskirje 3/2015, Hallitusohjelma ja kuntatalous 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilinpäätökset vuosilta 2011 ja 2012 painuivat yhteensä hieman yli 1 700 000 euroa alijäämäiseksi. Tilanteen korjaamiseksi laadittiin talouden tasapainottamisohjelmat vuosina 2012 ja 2013, vaikka kaupungilla ei taseeseen ollut vielä muodostunut kattamatonta alijäämää. Vuonna 2013 hyväksytyssä tasapainottamisohjelmassa asetettiin talouden raamit vuoteen 2017 saakka ja päätettiin, että talousraameissa pysymiseen tarvittavat toimenpiteet yksilöi-

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 7 dään vuosittain talousarvioissa. Toimenpiteet voivat olla veronkorotuksia tai rakenteellisia, säästöjä tuovia muutoksia. Kaikkia aikaisemmassa tasapainottamisohjelmassa jo päätettyjä toimenpiteitä jatketaan ainakin vuoteen 2017 saakka. Näitä ovat mm. tievalaistuksen sammuttaminen öiseen aikaan ja yksityisteiden aurauksen lopettaminen. Tämän lisäksi on toteutettu lukuisia rakenteellisia uudistuksia niin kaupungin omassa toiminnassa kuin Jytassakin, kuten esim. varhaiskasvatuspalveluverkon uudistus, vuodeosaston paikkamäärän vähentäminen, ruokahuollon keskittäminen, elinkeinotoimen uudelleenorganisointi ja kouluverkon uudistaminen. Tuloveroprosenttia on korotettu vuodelle 2013 ja kiinteistöveroprosentteja vuosille 2014 ja 2015. Talouden tasapainotustoimenpiteiden ansiosta vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset muodostuivat yhteensä n. 1 200 000 euroa ylijäämäisiksi. Ylijäämäiset tilinpäätökset osoittavat, että tasapainottamisohjelman toteuttaminen on onnistunut jopa yli odotusten. Tasapainottamisohjelmien tavoitteena oli ylijäämään pääseminen vuoteen 2017 mennessä. Talouden haasteet eivät kuitenkaan ole ohi, kuten esimerkiksi edellisissä kappaleissa Yleinen taloudellinen kehitys ja Kuntatalouden kehitys kuvattujen näkymien perusteella voidaan päätellä. Siksi on tärkeää, että talouden tasapainottamisohjelmaa ja päätettyjä palvelurakenneratkaisuja noudatetaan myös tulevina vuosina sekä varaudutaan myös uusiin ratkaisuihin ja toimenpiteisiin tasapainoisen talouden ylläpitämiseksi. Vuodesta 2015 näyttäisi olevan muodostumassa odotusten mukainen. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat alkuvuonna olleet kovassa kasvussa, mutta myös verotulojen kasvu on ollut odotettua parempaa. Huhtikuun osavuosikatsauksen perusteella näyttääkin siltä, että kustannusten odotettua suurempi kasvu kompensoituu verotulojen odotettua suuremmalla kasvulla, eli talousarvion mukainen nollatulos on vähintäänkin edelleen mahdollista saavuttaa myös tilinpäätöksessä. Tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi asetettiin ylijäämäiseen tulokseen pääseminen vuoteen 2017 mennessä, mutta koska taloustilanne on kohentunut arvioitua nopeammin, voidaan vuoden 2016 talousarvion raamit asettaa siten, että tavoitteena on nollatulokseen pääseminen. Kaupungin asukasmäärä on laskenut, mutta työllisyystilanne on parantunut alkuvuoden aikana. Asukasmäärä oli toukokuun 2015 tilanteessa 5 617 ja työttömyysprosentti 9,4 %. Joulukuussa 2014 asukkaita oli 5 646 ja työttömyysprosentti 13,5 %. 3.4 Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi Toimintakate Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 54 talouden tasapainottamisohjelman. Siinä määriteltiin vuosien 2014-2017 talousarvioiden laadinnan periaate, jonka mukaan talouden tasapainoon tähdätään vuoteen 2017 mennessä seuraavin toimenpitein: 1. toimintakatteen kasvu, myös sotemenojen osalta, saadaan pidettyä korkeintaan 2 %:n kasvussa vuosittain 2. kouluverkkoa karsitaan 3. verotulojen kasvu on 3 4 % vuosittain

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 8 Tasapainottamisohjelmassa linjattiin lisäksi, että tulo- ja/tai kiinteistöveroprosentteja nostetaan, mikäli joku em. seikoista jää toteutumatta ja talousnäkymät heikentyvät sen vuoksi edelleen. Lisäksi todettiin, että yksilöidyt toimenpiteet toimintakatteen maltillisen kasvun varmistamiseksi esitetään vuosittain talousarviossa. Tilinpäätöksessä 2014 toimintakate kasvoi 0,25 %, ja verotulot nousivat 2,1 %. Kaupunginvaltuuston päätös tulevaisuuden tarpeita vastaavasta kouluverkosta pantiin täytäntöön ja kaksi alakoulua lopetti toimintansa syyslukukauden 2014 alkaessa. Tasapainottamisohjelman tavoitteet toteutuivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä, kuten ne toteutuivat jo vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Myös vuosi 2015 näyttää tämän hetkisten arvioiden mukaan toteutuvan suunnitelmien mukaan eli alijäämää ei synny. Toiminnan nettomenot tulevat todennäköisesti olemaan arvioitua korkeammat, mutta vastaavasti myös verotuloja kertyy ennakoitua paremmin. Talouskehityksen valossa on perusteltua, että vuoden 2016 talousarviossa toimintatuottojen ja toimintakulujen määrärahoja ei nosteta lainkaan vuoden 2015 talousarviotasosta. Elinkeinopalveluihin sekä tilaajapalveluihin (= erikoissairaanhoito, Jyta ja ympäristöterveydenhuolto) määrärahat varataan vuoden 2015 arvioidun toteutuman perusteella. Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen jäädyttäminen vuoden 2015 tasolle on perusteltua ja riittävää siksi, että toteutuneet tilinpäätökset ovat jo useana vuonna peräkkäin alittaneet talousarvion. Kunta-alan palkat noussevat n. 0,47 % vuonna 2016, joka tarkoittaa Kannuksen kaupungilla n. 45 000 euron lisäystä henkilöstömenoihin. Inflaation ennustetaan vuonna 2016 olevan n. 1,5 % tasoa. Toimintakatteen vertailu talousarvioon 2013 2015 sekä talousarvioraami vuodelle 2016: 2013 2014 2015 2016 Toimintakate ulkoinen ( 1000 ) TA TP TA TP TA TP arvio Raami Elinkeinopalvelut 481 417 438 222 392 260 263 Tilaajapalvelut 17747 17662 17960 17770 18140 18600 18630 Kaikki muut 11604 11032 11342 11191 11321 11240 11322 Toimintakate yht. 29832 29111 29740 29183 29853 30100 30215 1 000 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP-arvio 2015 TA 2016 TOIMINTAKATE -28 615-29 767-29 111-29 183-30 100-30 215 Verotulot 15 648 15 958 17 515 17 884 18 300 18 335 Valtionosuudet 12 888 13 456 13 181 12 866 12 800 12 837 VUOSIKATE -107-372 1 578 1 588 1 000 942 YLI-/ALIJÄÄMÄ -687-1 024 853 363 0 0 Lainat /asukas 1 147 1 633 2 458 2 447 2 493 2 500 Kuntien km. lainakanta /as. 2 037 2 261 2 553 2 694 3 100 3 100 Annettu talousarvioraami kohdennetaan hallintokunnittain jokaiselle kustannuspaikalle ja se toimii talousarvion laadinnan pohjana. Raamista poikkeamiset on pystyttävä perustelemaan toiminnan muutoksella.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 9 Toimintameno- ja tulomäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovia toimielintasolla. Muut sitovuustasot määritellään organisaatiorakenteen mukaisesti talousarviokirjan kohdassa ratkaisuvalta. Verotulot Kuntaliiton toukokuussa antaman veroennusteen mukaan kaupungin verotulot vuonna 2016 olisivat n. 18 335 000 euroa ja ne kasvaisivat tähän vuoteen verrattuna ainoastaan 0,2 %. Samassa ennusteessa on arvioitu, että tänä vuonna verotuloja kertyisi 18 300 000 euroa, mikä on 327 000 euroa enemmän, kuin mihin talousarviossa varauduttiin. Vaikka tasapainottamisohjelmassa linjattiin, että veronkorotuksia voidaan tehdä, mikäli verotulojen kasvu jää alle 3 %:n, ei korotuksille näillä näkymin ole tarvetta. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan nettomenot pystytään pitämään talousarvioraamin mukaisina. Valtionosuudet Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaiset ennakkolaskelmat peruspalvelujen valtionosuudesta 24.6.2015. Kannuksen kaupungin peruspalvelujen valtionosuus tulee laskelman mukaan olemaan n. 13 345 000 euroa, eli 40 000 euroa tätä vuotta suurempi. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus on ennakkolaskelmissa arvioitu olevan samalla tasolla kuin vuonna 2015. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus, eli mm. vammaisopetukseen, kansalaisopistoon ja lukioon saatava valtionosuus on useimmilla kunnilla miinusmerkkinen, koska perittävä omarahoitusosuus on isompi kuin itse valtionosuus. TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP arvio 2015 Raami 2016 Peruspalvelujen 14 232 13 853 13 572 13 309 13 345 valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen -776-672 -706-509 -509 valtionosuus Valtionosuus yhteensä 13 456 13 181 12 866 12 800 12 836 Lopulliset valtionosuustiedot saadaan vasta joulukuussa sen jälkeen, kun talousarvio on jo hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Investoinnit Kaupunki on investoinut varsin voimakkaasti, n. 12 000 000 eurolla, vuosina 2010 2013 mm. saneeraten ensin Kotirannan palvelukeskuksen ja sen jälkeen vapaa-aikakeskuksen. Investoinnit toteutettiin pääosin lainarahalla, koska vuosina 2011 ja 2012 kaupungin tulorahoitus ei riittänyt edes kaikkien toimintamenojen rahoittamiseen, saati sitten investointien rahoittamiseen. Tästä syystä kaupungin velkaantuminen on ollut nopeaa ja vuoden 2013 tilinpäätöshetkellä kaupungin lainakanta oli jo noussut lähelle valtakunnan keskimääräistä tasoa. Kaupunginvaltuuston eräs strateginen linjaus on, että kaupungin lainakanta saa olla korkeintaan valtakunnan keskitasoa. Tämän linjauksen noudattaminen tarkoittaa sitä, että investointeja voidaan toteuttaa erittäin vähän, eli vain aivan välttämättömimmät. Investointeja toteutetaan vain sen verran, mihin tulorahoitus eli vuosikate riittää, eli n. 1 000 000 euron arvosta vuosittain.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 10 Kaupungin strategian mukaisesti investointiohjelma laaditaan koko valtuustokauden kattavaksi. Investoinnit toteutetaan siten, että ne tukevat strategiassa määriteltyjä strategisia hankkeita. Kaikki 10 000 euroa ylittävät hankinnat kuuluvat investointimenoihin. Tämä koskee myös irtaimistohankintoja. Mikäli yksittäisen irtaimistohankinnan arvo alittaa 10 000 euroa, määräraha varataan toimintamenoihin. Irtaimistohankintoja ei voi yhdistää muuta kuin siinä tapauksessa että kysymyksessä on hankinnat samaan tilaan, esim. atk-luokan kalustaminen. Investoinnit esitetään hankkeittain eli investointikohteittain. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään talousarviossa tarvittavilta osin toimielimittäin. Investointimäärärahojen sitovuus määritellään talousarviossa. Yksittäisen hankkeen osalta huomioidaan hankkeen toteutumisen vaikutukset käyttötalouteen. 3.5 Tavoiteasettelu Voimassaoleva toimintastrategia ohjaa talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Asetettavat tavoitteet tulee johtaa kaupungin strategiasta ja sen painopistealueista. Hyvinvointikertomuksen tuottama informaatio huomioidaan tavoitteiden asettamisen ohjaajana. Toimielimelle (lautakunnalle) asetettavat tavoitteet Toimielimelle asetetaan valtuuston päätettävät strategiset tavoitteet alempana olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Tulosalueelle asetettavat tavoitteet Tulosalueelle asetetaan lautakunnan päätettävät operatiiviset tavoitteet alla olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet Talousarviossa asetetaan tavoitteet myös kaupungin konserniin kuuluville yhtiöille. Kaikkien talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Talousarvion tavoitteiden, muiden tekstien ja tunnuslukujen laadintaa varten on tehty mallipohjat, jotka löytyvät tiedostosta I:\TALOUSARVIOT\Talousarvio 2015. Mallipohjat löytyvät myös tämän laadintaohjeen lopusta. Tavoitteiden laadinnan ohjeistus Voimassa olevan talousarviosuosituksen mukaan tavoitteet luokitellaan toiminnan kohteen ja päätöstason mukaan seuraavan esimerkin mukaisesti:

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 11 Päätöstaso Kuka tavoitteesta päättää Strategiset tavoitteet Valtuusto Operatiiviset tavoitteet lautakunta Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Visiot palvelustrategiat tuloperusteita koskevat tavoitteet talouden tasapainotavoitteet maapolitiikkatavoitteet Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Palvelutasotavoitteet Palvelukykytavoitteet Priorisointitavoitteet Asiakastyytyväisyystavoitteet Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Uus- ja laajennusinvestointitavoitteet Sijoitustavoitteet tytäryhteisöihin Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Tuotanto- ja järjestämisprosessia koskevat tavoitteet Korvausinvestointeja koskevat tavoitteet Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Nämä ovat pääsääntöisesti valtuustotasolla päätettäviä strategisia, visiotyyppisiä tavoitetiloja, esimerkiksi kunta nähdään määrätyllä elinkeino- tai koulutusalalla kunnallisena tai valtakunnallisena keskuksena. Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita ovat kuntalaisen hyvinvoinnin tasoa ylläpitävät tai kohottavat palvelutavoitteet sekä terveydellisten, sosiaalisten tai koulutukseen liittyvien ongelmien poistamiseen liittyvät tavoitteet. Kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan ryhmitellä rahoituksen riittävyyttä, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskeviin tavoitteisiin. Näillä tavoitteilla on kiinteä yhteys kunnan talouden vakauteen ja tasapainoon. Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutoiminnan tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteita voidaan asettaa joko asiakas-, asiakasryhmä- tai tehtäväkohtaisesti. Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Tuotantotavoitteet ovat tehtäväkohtaisia tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 12 Strategista tuotantokykyä ja toimintavalmiutta ylläpitäviä ja parantavia tavoitteita ovat esim. tuotantovälineiden uus- ja laajennusinvestointitavoitteet, pääoman sijoittamista tytäryhtiöihin koskevat tavoitteet ja toiminnan uudelleen organisointia koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat tavallisesti tuotannontekijöiden ja suoritteiden tai tuotteiden määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat myös tavanomaiset ja toistuvat korvausinvestointeja koskevat tavoitteet sekä tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämis- ja toimenpidetavoitteet kuten suunnitelmien, selvitysten, tutkimusten ja asiakaskyselyjen tekeminen. Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Määrällistä mittaamista sovelletaan silloin, kun mitataan toiminnan lopputulosta eli tuotosta ja sen vaikutusta. Toimintaprosessin mittaamisessa sovelletaan laadullista mittaamista. Kunnan asemaa ja aluetta koskevaa strategista tavoitetta voidaan kuvata määrällisesti mitattavilla muuttujilla, kuten ko. toimialan yritysten lukumäärä kunnassa tai kunnan alueella toimivien yritysten osuus toimialan markkinaosuudesta. Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita, kuten esim. koulutustason nostamista tai syrjäytymisen estämistä voidaan mitata joko laadullisilla tai määrällisillä muuttujilla. Investointi- ja kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan asettaa rahamääräisissä mitoissa ja niiden suunniteltu toteutumisajankohta voidaan määrittää. Vaikuttavuustavoitteen määrällinen mittaaminen on mahdollista silloin, kun tavoitetta kuvaavat arvot ovat selkeästi todennettavissa. Esimerkiksi muutos asiakkaan hyvinvoinnissa voidaan todeta työllistymisenä, tutkinnon suorittamisena tai sairauden paranemisena. Palvelukyvyn määrällinen mittaaminen voi taas perustua palvelun odotusaikaan, hoitojonon pituuteen tai osuuteen ikäluokasta, jolle voidaan tarjota määrättyyn koulutustasoon johtava opiskelupaikka. Vaikuttavuustavoitteen laadullisia mittareita ovat esim. asiakaskyselyyn perustuvat mittarit. Kyselyn kohteena voivat olla esim. muutokset asiakkaan elämän laadussa tai asiakkaan mielipide kunnan järjestämän palvelun laadusta. Tuotantotavoitteiden mittauskohteena ovat tuotantoprosessin osatekijät eli panokset ja tuotokset sekä niiden kustannukset ja tuotot. Mittaaminen voidaan tehdä kappale- tai rahamäärinä taikka niistä muodostetuilla tunnusluvuilla. Mittareita ovat tuotantotekijä-, kapasiteetti-, suorite- tai tuotemäärät. Tunnuslukuja ovat suorite- tai tuotekohtaiset yksikkökustannukset ja tuottavuutta ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Myös muille tuotantoon liittyville toiminnoille voidaan asettaa tavoitteita. Tällaisia tavoitteita ovat mm. tuotantosuunnitelmaan tai tuotantomenetelmään liittyvän selvityksen laatiminen. Tällöin tavoitteen mittaaminen tarkoittaa lähinnä sen toteamista, onko toimenpide suoritettu vai ei. 3.6 Valmistelu Talousarvion valmistelusta vastaavat lautakunnat, johtoryhmä ja kaupunginhallitus ja sen käytännön toteutus tehdään talousosastolla ja hallintokunnissa Pro Economica - taloussuunnitteluohjelmaa käyttäen annetun aikataulun puitteissa. Taloussihteeri antaa yksityiskohtaisempia ohjeita laadinnan käytännön toteuttamisesta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 13 Talousarvion pohjaksi laadittavan talousarvioraamin laskee taloussihteeri yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Poikkeamat lasketusta raamista on pystyttävä perustelemaan. Talousarvion tasapainotus käsitellään johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Talousarvio ja -suunnitelma käsitellään myös tarpeen mukaan järjestettävissä kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaareissa ja iltakouluissa.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 14 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA Toimielin Toiminta-ajatus Tavoitteet Tavoite Toimenpide Strategiset tavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2016 15 TULOSALUEEN MALLIPOHJA Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Tavoitteet Tavoite Operatiiviset tavoitteet Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Toimenpide Palvelutuotantotavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)