LUONTOSELVITYS ASEMAKAAVAAN ARTOLANRANTA PARKANO JOHANNA KYTÖLÄ 2018
1 ALUEEN YLEISKUVAUS 1.1 Vesistöt Parkanonjärvi sijaitsee Parkanon kaupungin keskiosassa. Järvialue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen sekä Parkanojärven lähivaluma-alueeseen. Vedet purkautuvat Ikaalisten reitin kautta Kyrösjärveen. Vesikartan (2018) mukaan Parkanojärvi on pinta-alaltaan 4,69 km 2. Järven ekologinen tila 2016 luokittelun mukaan on hyvä. Tyypiltään se kuuluu runsashumuksisiin järviin. JärviWikin (2018) tietojen perusteella järvi on rehevöitynyt ravinnekuormituksen ja alhaisen kesävedenkorkeudesta johtuen. Tämä luontoselvitys liittyy Parkanon kaupungin Heittolan kylään Artolanrantaan tehtävään asemakaavaan. Alue sijaitsee valtatie 3 ja 23 risteysalueen kaakkoispuolella Villenpolku-nimisen yksityistien varrella, rajoittuen eteläosastaan Parkanonjärveen. 1.2 Maankäyttö kaava-alueella ja valuma-alueella Kaava-alue on pääosin nurmiviljelyssä olevaa maatalousaluetta. Rakennettuja kiinteistöjä kaava-alueella on yksi. Valuma-alueen rajaustyökalun mukaan Parkanojärven valuma-alueesta (35.532) suurin osa on metsätalouden käytössä (63 %). Reilu kymmenesosa on viljelysmaata (7,3 %) sekä kosteikkoja ja avo-soita (5,5 %). Valuma-alueen pinta-ala 71,23 km 2. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan (2018) perusteella maaperä kaava-alueella on pääosin hiesuista savea. Itäosa alueesta rajoittuu kalliomaahan. 2 ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONNONARVOT 2.1 Menetelmät Tämän selvityksen maastokäynti tehtiin elokuun 2018 lopussa. Tarkka aika oli 26.8.2018 klo 6.30-8.30. Sää oli tyyni ja sumuinen. Aamun lämpötila nousi viileän yön jäljiltä 10 asteesta ylöspäin. Luontoselvitykseen liittyvät kuvat on otettu maastokäynnin aikana. Liitteenä on asemakaava-alueesta piirretty kartta, jota seuraavassa kirjallisesti esitellään. Luontoselvityksen karttatiedot on piirretty suunnitteilla olevaan asemakaava luonnokseen.
2.2 Metsäkasvillisuus Kaava-alueen pohjois- ja eteläosassa on pienikokoisia metsäalueita. Pohjoisosan järeärunkoinen kuusikko Kuva 1 Asemakaavan pohjoisosan tuoretta lehtoa. (Picea abies) on käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta lehtoa (OMaT), jossa kasvaa myös kookkaita haapoja (Populus tremulus) sekä rauduskoivua (Betula pendula). Pensaskerroksessa oli lehtipuiden lisäksi mustaherukkaa (Ribes nigrum), metsäruusua (Rosa majalis sp) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Varjoisassa kenttäkerroksessa on runsaasti heiniä ja ruohoja: sormisaraa (Carex digitata), kielo (Convallaria majalis), lillukka (Rubus saxatilis), mutta mustikkakasvusto (Vaccinium myrtillus) oli niukkaa. Pohjakerroksen sammalpeite oli epätasainen, runsaina kasvustoina oli metsäliekosammalta (Rhytidiadelphus trriquetrus), vähäsempänä seinä- ja metsäkerrossammalkasvustoa. Metsäalueet ovat tyypillisiä liito-oravan reviiriympäristöjä. Käynnin yhteydessä ei havaittu liito-oravan pesimä-, oleskelu- tai ruokailupuita (etenkin kuuset ja haavat), joiden juurelle kertyy papanoita. FCG Finnish Consulting Groupin (2012) tekemän Osayleiskaavan luontoselvityksen perusteella Kissakivenmäellä havaittiin lähin liito-oravaesiintymä. Se sijaitsee tästä kaava-alueesta itään reilun kilometrin päässä. Metsäalue jatkuu länsireunastaan valtaojaan asti istutuskoivikkona, jonka kenttäkerros on heinävaltaista kastikkaa ja maitohorsmaa (Epilobium angustifolium). Metsäalueen ja istutuskoivikon rajalle karttatietoihin merkitty lähde on kärsinyt maan muokkaustoimista. Parkanojärveen rajoittuva kaava-alueen eteläosa oli pohjoisosan kaltaista metsäaluetta. Se rajoittuu kallioiseen jyrkänteeseen, joka metsälain 10 :n mukaisesti on rauhoitettu luontokohde. Kuva 2 Eteläosan jyrkänteen välitöntä ympäristöä. 2.3 Puro ja tuore lehto Kuva 3 Pohjoisosan puro ja tuore lehto. Asemakaava-alueen pohjoislaidassa virtaa luonnontilainen puro, joka muuttuu viljellyllä peltoalueella muokatuksi valtaojaksi. Metsälain 10 :n mukaisesti puron välitön lähiympäristö on rauhoitettu. Puro virtaa tuoreen runsasravinteisen käenkaali-lillukkatyyppi (ORT) lehdon läpi. Ruohovartisia lajeja (kieloa, lillukkaa, metsäkurjenpolvea, hiirenporrasta, metsäalvejuurta, metsäimarretta, metsäkastikkaa, maitohorsmaa) oli runsaasti. Lehdolle tyypillisesti varsinaiset kevään ja alkukesän kukkijat olivat lakastuneet. Puusto oli nuorta lehtipuustoa, koostuen haavoista, harmaalepästä ja hieskoivusta. Pensaskerros oli runsas (metsäruusu, mustaherukka, pihlaja), huolimatta kivisestä ja lohkareisesta maapohjasta. Pohjakerroksessa kasvoi lehväsammaleita.
Metsälain 10 mukaista luonnontilaista vesiuomaa hoidettaessa tulee huomioida elinympäristön ominaispiirteet ja niiden säilyttäminen. Tämän kohteen osalta on tärkeää rajoittaa vieraslaji jättipalsamin leviäminen, jonka seurauksena lajisto köyhtyy. 2.4 Pellot Kuva 4 Raita ja istutuskoivikko. Suurin osa kaava-alueesta on nurmiviljelyssä olevaa peltoa. Paikoin viljeltyjen nurmilajien lajikirjoa lisäsi tädykkeet ja virnat. Pelloilla olevilla pienillä metsäsaarekkeilla oli maisemallisesti hallitsevia raitoja (Salix caprea). Aluetta halkovan valtaojan varsi oli reheväkasvuista mm karhunputkea, hietakastikkaa, siankärsämöä, purtojuuri. Hyvin runsaana esiintyi ojan ja peltojen reunamilla vieraslaji jättipalsamia (Impatiens glandulifera), jonka levittäytyminen on uhka alueen arvokkaille luontoympäristöille. 2.5 Linnusto ja muu eläimistö Syksyisenä aamuna tapahtuneen maastokäynnin aikana havaittiin tavanomaisia peltoalueen ja kulttuuriympäristön linnustoa laulun perusteella: vihervarpusia, tiaisia, harakoita, hippiäinen. Vesialueella oli sorsatus käynnissä. Kostean aamun jäljiltä kasvillisuudessa näkyi hämähäkinseittejä. 2.6 Maisema Kaava-aluetta luonnehti viljellyt pelto- ja laidunalueet. Eteläosa on metsäistä kalliojyrkännettä, joka rajoittuu järvenrantaan. Kaava-alueella on yksi rakennettu kiinteistö ympäristöineen
3 YHTEENVETO PALSTAN LUONNONARVOISTA Artolanrannan asemakaava-alue on pääsääntöisesti aktiiviviljelyksessä olevaa nurmialuetta. Rehevät metsäalueet lisäävät alueen monimuotoisuutta. Luonnonsuojelulain 47 mukaisia kohteita alueella ei ollut. Metsälain nojalla rauhoitettu puro sekä jyrkänne välittömine ympäristöineen ovat alueen arvokkaita luontoympäristökohteita. Vieraslaji jättipalsamin leviäminen puron halkaisemaan lehtoon köyhdyttää lajistoa ja luontoarvoja. Asemakaavassa tulisikin huomioida etenkin puron hoitaminen ja säilyttäminen. Maisema-arvot tulee huomioida rakentamisessa. LUONTOSELVITYKSEN LAATIJA biologi Johanna Kytölä Kauppakatu 22 85800 HAAPAJÄRVI mp 040-5233881 Lähteet FCG-Finnish Consulting Group Oy, 2012: Parkanon kapunki. Osayleiskaavan luontoselvitys. Raportti D3437. Laatija Tiina Mäkelä. JärviWiki: (haettu netistä 2.9.2018) http://www.jarviwiki.fi/api/gotopage.php?code=35.532.1.001 Maaperä, Lähde Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi, haettu netistä 1.6.2018) Söderman, T. (2003): Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YYA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus, Luonto ja luonnonvarat julkaisu nro 109. VALUE - valuma-alueen rajaustyökalu, Lähde SYKE ja ELY-keskukset: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value?runworkflow=catchmentfromid&jarviuomaid=2005072505719 (http://paikkatieto.ymparisto.fi/, haettu netistä 2.9.2018) Vesikartta, Lähde SYKE ja ELY-keskukset: (http://paikkatieto.ymparisto.fi/ haettu netistä 2.9.2018 Vieraslajit, Lähde Luonnontieteellinen keskusmuseo: (http://vieraslajit.fi/fi, haettu netistä 14.9.2018)