E U R A KAUTTUANMETSÄN 1. ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS

E U R A KAUTTUANMETSÄN 1. ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS 28.3.2019

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 Perus- ja tunnistetiedot... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet... 5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 7 2 Tiivistelmä... 8 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 8 2.2 Asemakaava... 8 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 8 3 Kaavoituksen lähtökohdat... 9 3.1 Alueen yleiskuvaus... 9 3.2 Luonnonympäristö... 9 3.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 11 3.5 Palvelut... 11 3.6 Liikenne... 12 3.7 Tekninen huolto... 12 3.8 Maanomistus... 13 3.9 Maaperän likaantuneisuus... 13 4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 13 4.2 Maakuntakaava... 13 4.3 Osayleiskaava... 16 4.4 Asemakaava... 18 4.5 Pohjakartta... 19 4.6 Tehdyt inventoinnit ja muut selvitykset... 19 4.6.1 Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset (Satakuntaliitto 1994)... 19 4.6.2 Arkeologinen inventointi (Satakunnan Museo 2013)... 19 4.6.3 Rakennusinventointi (Satakunnan Museo 2013)... 19 4.6.4 Euran yleiskaava-alueen luontoselvitys (Luontopeili 2013)... 19 4.6.5 Luontoselvitys (Luontopalvelu Kraakku 9.2010)... 20 4.6.6 Euran kunnan liikenneverkkoselvitys (Ajak Oy 8.2012)... 20 4.6.7 Kauttuanmetsän liikenteen vaikutusten arviointi (Ajak Oy 4.2013)... 20 4.6.8 Euran keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys (FCG Oy 20.10.2014)... 20 4.6.9 Euran kunnan viheralueselvitys (Ajak Oy 8.2012)... 21 4.6.10 Euran kunnan osayleiskaavan viherverkkoselvitys (FCG Oy 10.2014)... 21 4.6.11 Kauttuanmetsän laaja ideakilpailu - voittajatyö Viaggio (Ajak Oy 4.2011)... 21 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 22 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 22 5.2 Suunnittelun käynnistäminen... 22 5.3 Vireilletulo... 22 5.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 22 5.5 Osalliset... 22 5.6 Viranomaisneuvottelut... 23 5.7 Kaavaluonnos... 23 5.8 Kaavaehdotus... 23 5.9 Kaavan hyväksyminen... 23 5.10 Voimaantulokuulutus... 24 6 Asemakaavan kuvaus... 24 6.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 24 6.2 Aluevaraukset... 25 6.3 Pohjavesialueen huomioiminen... 26 6.4 Junanradan huomioiminen... 26 6.5 Satakunnankadun ja Ohikulkutien liittymä... 27 6.6 Kevyen liikenteen yhteydet... 27

3 6.7 Yleiskaavan huomioiminen... 27 6.8 Nimistö... 28 6.9 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 29 7 Kaavan vaikutukset... 34 7.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 34 7.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan... 34 7.3 Vaikutukset maisemaan, luonnonympäristöön ja luontoarvoihin... 36 7.4 Vaikutukset luonnonvaroihin ja ekologisiin yhteyksiin... 36 7.5 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin... 36 7.6 Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön ja viheralueiden määrään... 37 7.7 Vaikutukset sosiaaliseen toiminta- ja kulttuuriympäristöön... 37 7.8 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen... 38 7.9 Vaikutukset liikenteeseen, liikenneverkkoon ja liikennemeluun... 38 7.10 Vaikutukset alueen ulkoilupolkuverkostoon... 39 7.11 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 41 7.12 Kunnallistaloudelliset vaikutukset... 41

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN SELOSTUS JOKA KOSKEE 28.3.2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Kunta: Eura Kylä/Taajama: Euran keskustaajama/kauttuanmetsä Korttelit: 565-574 Kaava-alueen pinta-ala: 25,15 ha Kaavakonsultti: Arkkitehtitoimisto AJAK Oy, Helsinki / Adalbert Aapola, arkkitehti 1.2 Kaava-alueen sijainti Tarkasteltava alue sijoittuu Euran keskustaajaman länsiosaan Ohikulkutien ja Maasillantien väliin nykyisen Satakunnankadun tulevan jatkeen pohjois- ja eteläpuolille. Alueen sijainti ja rajaus on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1: Alueen sijainti

5 Kuva 2: Alueen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Kauttuanmetsän alue suunnitellaan viher- ja virkistysalueiden värittämäksi asuinpientalojen alueeksi, jossa on myös paikkoja lähipalveluille. Ratkaisu muodostaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön. Suunnittelualueen tonttikoot ovat monipuolisia ja rakentamisen ohjaus yksilöllisyyden huomioivaa. Kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuus järjestetään siten, että se on taloudellisesti ja seuraavat vaiheet huomioivasti mahdollista.

6 Kauttuanmetsän kaavoituksen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 alussa laaja ideakilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Helsingistä. Kauttuanmetsän ensimmäinen asemakaavan rajaus vastaa voittaneen kilpailutyön ensimmäistä toteutusvaihetta sekä lisäksi suunnittelualueen länsireunassa olevaa kolmionmuotoista aluetta, joka rajautuu Maasillantien ja junanradan väliin. Kauttuanmetsän alue on nykyisin rakentamatonta metsäaluetta. Maasillantien ja junanradan välisellä alueella on väljää pientaloasutusta, jolla ei kuitenkaan ennestään ole asemakaavaa. Nyt laadittava asemakaava saattaa myös olemassa olevan pientaloalueen asemakaavan piiriin. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on hyödyntää ja jalostaa ideakilpailun voittaneessa työssä esiin nostettuja ratkaisuja. Ideakilpailun voittanut työ Viaggio löytyy kunnan kotisivuilta www.eura.fi. Kuva 3: Havainnekuva ideakilpailun voittaneesta kilpailutyöstä Viaggio

7 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Pienennös Asemakaavakartasta mk 1:3000 A3-koossa Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.11.2018 Liite 3: Havainnekuva kaava-alueesta mk 1:3000 A3-koossa Liite 4: Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet ja kaavanlaatijan vastineet (Ajak Oy 2.2013) Liite 5: Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet ja kaavanlaatijan vastineet (Ajak Oy 6.2014) Liite 6: Ehdotusvaihe uudelleen, lausunnot ja mielipiteet ja kaavanlaatijan vastineet (Ajak Oy 21.10.2014) Liite 7: Ehdotusvaihe uudelleen, lausunnot ja mielipiteet ja kaavanlaatijan vastineet (Ajak Oy xx.xx.xxxx)

8 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kauttuanmetsän asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kunnan järjestämällä Kauttuanmetsän laajalla ideakilpailulla keväällä 2011, jonka voittajatyön Viaggio laati Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Helsingistä. Asemakaava on tullut vireille kaavatoimikunnan päätöksellä 4.4.2012 12 ja vireilletulosta on kuulutettu Alasatakunta-lehdessä 19.4.2012 ja Euran kunnan internet-sivuilla. Asemakaava on ollut kaavatoimikunnan päätöksellä 31.10.2012 40 luonnoksena nähtävillä; nähtävilläoloaika oli 13.11.-13.12.2012. Asemakaava on ollut kaavatoimikunnan päätöksellä 27.1.2014 1 ehdotuksena nähtävillä 21.2.-24.3.2014 välisen ajan. Asemakaava on ollut kaavatoimikunnan päätöksellä 30.6.2014 14 uudelleen nähtävillä 12.8.2014-12-9.2014 välisen ajan. Tehtyjen korjausten jälkeen asemakaava on ollut kaavatoimikunnan päätöksellä xx.xx.xxxx xx uudelleen nähtävillä xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx välisen ajan. 2.2 Asemakaava Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Alueelle laaditaan 1. asemakaava. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti kaavan saatua lainvoiman.

9 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Junanradan itäpuolella, junanradan ja Ohikulkutien väliin rajautuva Kauttuanmetsän alue on kokonaan rakentamatonta metsäaluetta. Junanradan länsipuolinen, junanradan ja Maasillantien väliin rajautuva alue on väljää pientaloaluetta. 3.2 Luonnonympäristö Kauttuanmetsän alue on suosittua ulkoilualuetta. Alueella on myös luontoarvoja, mutta suurin osa luontoarvoista (mm. liito-oravien alue) sijoittuu nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, Kauttuanmetsän pohjoisosaan. 3.3 Rakennettu ympäristö Junanradan ja Maasillantien väliin jäävä alue on pientaloaluetta, jonka rakennukset ovat pääosin 1980-1990 luvuilta. Suuurin osa rakennuksista on yksi- tai puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Alueella ei sijaitse palveluita. Merkittävä osa ajoneuvoliikenteen tonttiyhteyksistä tapahtuu tonteille sijoittuvia ajorasitteita pitkin. Alueen rakennukset ovat pääasiassa puurakenteisia ja harjakattoisia, mutta poikkeuksiakin on. Alueen rakennuksissa ei ole erityisen selkeästi yhtä tiettyä rakennustyyliä tai värimaailmaa. Laura Hesso Satakunnan museosta on inventoinut Maasillan alueen rakennukset vuonna 2013. Inventointiraportissa todetaan Maasillan alueesta seuraavasti: Maasillantien varressa ja sen poikkikaduilla on säilynyt jonkin verran nauhamaisesti levittäytyvää 1900-luvun alkupuoliskon rakentamista, esimerkiksi Ojanperän ja Lepolan kiinteistöt. Alue liittyy eteläpäädyssä hiljakseen Kauttuaan mm. 1950-luvun Riikosen ja Tienvierun liike- ja asuinkiinteistöjen kautta. Alueella on maisemallisia arvoja. Lisäksi inventointiraportissa todetaan yleisesti seuraavaa:

10 Euralaisilla itsellään lienee melko paljon innostusta alueen kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kiinteistönomistajat tarvitsevat kuitenkin asiantuntevaa neuvontaa sekä rakennustekniseltä että -historialliselta kannalta. Kunnan asiantuntemuksen(esim. ohjaamisen rakennusperinnön hoidon asiantuntijoiden luokse) ja kaavoituksen merkitys on tässä keskeinen. Kaavoituksella voidaan toisaalta mahdollistaa ja ohjata rakennusperinnön säilyttämiseen, toisaalta vaikuttaa siihen, että alueiden täydennysrakentaminen sopeutuu olemassa olevaan miljööseen. Euran rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja historialliset miljööt ansaitsevat tulla säilytetyksi. Ne tuottavat hyvää ympäristöä kuntalaisille ja voisivat varmasti olla nykyistäkin suurempi vetovoimatekijä Euran alueella. Satakunnan Museon inventoinnin mukaan alueella on yksi rakennushistoriallisesti arvokas kohde (63. Rauhala, lievemmin suojeltava kohde) joka sijaitsee Maasillan alueella osoitteessa Maasillantie 43 c, kiinteistö 1:131. Kuva 4: Näkymä Maasillan alueelta

11 Kuva 5: Näkymä Kauttuanmetsän alueelta 3.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maasillantien varren pientaloasutus on Maakuntamuseon taholta arvioitu maisemallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Varsinaisia rakennussuojelukohteita alueella ei yhtä kohdetta lukuunottamatta kuitenkaan ole. ks. kohta 3.3. Alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2013 (Satakunnan Museo/arkeologi Tiina Vasko, kesä 2013). Inventoinnissa Kauttuanmetsän alueelta ei löydetty muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.5 Palvelut Alueella ei ole palveluita. Lähimmät päivittäispalvelut sijaitsevat Euran keskustassa. Kauttuan kouluun on matkaa n. 0,5 km. Palvelujen saatavuutta Euran keskustan alueella on käsitelty kattavasti 23.5.2016 (Osayleiskaavan liite 4: palvelut). hyväksytyssä Euran keskustan osayleiskaavassa

12 3.6 Liikenne Alueen länsireunaa sivuaa kaakko-luode suuntainen Ohikulkutie (204), joka on tärkeä liikenteellinen väylä. Alueen itäreunalla kulkee Ohikulkutiehen ja Satakunnankatuun yhdistyvä Maasillantie. Asemakaavassa Satakunnankatua jatketaan Ohikulkutielle asti, mikä tehostaa keskusta-alueelta itään johtavia liikenneyhteyksiä merkittävästi. Satakunnankadun varteen on sijoitettu tilavaraus kevyen liikenteen väylälle, mikä tuo uuden sujuvan kevyen liikenteen yhteyden koko Kauttuanmetsän alueelle ja idästä keskustaajamaa lähestyville. Tarve kevyen liikenteen väylälle on merkitty myös 23.5.2016 hyväksyttyyn Euran keskustan osayleiskaavaan. Satakunnankadun jatkaminen on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että tämän asemakaavan muutoksen uusien tonttien ja uuden katuverkon rakentaminen edellyttää vain ensimmäisen vaiheen toteuttamisen ja toinen vaihe voidaan toteuttaa myöhemmin tulevaisuudessa. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Satakunnankadun jatkeen toteutusvaiheet. Kuva 6: Satakunnankadun jatkeen toteutusvaiheet 3.7 Tekninen huolto Maasillan alue kuuluu vesijohto- ja viemäriverkkoon. Kauttuanmetsän alue on rakentamatonta eikä siellä ole kunnallistekniikkaa.

13 3.8 Maanomistus Junanradan itäpuolinen osa suunnittelualueesta sekä junanradan länsipuolisen alueen eteläosa (yht. n. 15,5 ha) on Euran kunnan omistuksessa. Junanradan alueen (n. 1,5 ha) omistaa Suomen valtio (Ratahallintokeskus). Kaava-alueen itäreunassa kulkeva seututie 204 (Ohikulkutie) on yleinen maantie, jonka omistaa Suomen valtio. Junanradan länsipuolelle sijoittuva, Maasillantien ja junanradan välinen omakotitaloalue (n. 7 ha) on pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Euran kunta omistaa myös Maasillan alueen kaakkoiskulmasta noin 1 ha suuruisen maa-alan. Yksityisiä maanomistajia on noin 60. 3.9 Maaperän likaantuneisuus Kaava-alueella ei ole käytettävissä olevien tietojen mukaan pilaantunutta maaperää. Junanradan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei ole kaavoitettu rakentamista. 4 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkasteltavalle alueelle kohdistuu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaavamuutosalueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia aluevarauksia. 4.2 Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Maakuntakaavassa alue on merkitty Taajamatoimintojen alueeksi (A) Alueen itäpuolelta kulkeva Ohikulkutie on merkitty seututieksi (st). Alueen poikki kulkeva junanrata on merkitty sivuradaksi. Alueen eteläosa on pohjavesialuetta. Maakuntakaavan asemakaavoitettavaa aluetta koskevat merkinnät ja suunnittelumääräykset:

14 POHJAVESIALUE: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE: Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistysja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön aajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. YHDYSRATA / SIVURATA: Merkinnällä osoitetaan yhdysradat / sivuradat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

Kuva 7: Ote 30.11.2011 vahvistetusta Satakunnan maakuntakaavasta Kuva 8: Ote Ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta, mk 1: 100 000 15

16 4.3 Osayleiskaava Euran kunnan keskustan alueella on voimassaoleva, 23.5.2016 46 hyväksytty osayleiskaava. Euran keskustan osayleiskaavassa alueelle on merkitty sekä nykyistä (ehyt värikenttä) että uutta (värikenttä alueen reunoilla) pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä virkistysaluetta (V). Satakunnankatua on yleiskaavassa jatkettu Ohikulkutielle ja Satakunnankadun jatke on merkitty kokoojakaduksi (kk) ja sen viereen on merkitty myös uusi kevyen liikenteen yhteys. Ohikulkutien ja Satakunnankadun risteykseen on sijoitettu Palvelujen ja hallinnon aluetta (P-1). Uusien alueiden kohdalle on merkitty ympyröidyllä numerolla suunniteltu toteutusjärjestys (1, 2). Junanradan ja ohikulkutien vierusta on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Junanrata on merkitty merkinnällä yhdysrata/sivurata/kaupunkirata. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kaavamerkintä mahdolliselle oikaisevalle uudelle ratalinjalle nyt asemakaavoitettavan alueen lounaiskulmassa. Alueen läpi kulkevat nykyiset liikunta- ja virkistysreitit sekä pohjavesialue on huomioitu. Lisäksi alueelle on hahmoteltu uusia ulkoilu- ja kevyen liikenteen reittejä sekä kevyen liikenteen yhteys Kauttuanmetsän alueelta Ohikulkutien itäpuolelle. Alueelle on merkitty itä-länsi -suuntaisia viheryhteystarpeita. Kaavoitettavalle alueelle kohdistuu yksi luo-2 aluemerkintä, jolla alue tulee säilyttää luonnontilaisena. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu myös yksi arvokas rakennus, kohde 63 (Rauhala). Se on luokiteltu nk. B-luokan kohteeksi, joka suositellaan suojeltavaksi lievemmällä kohdemerkinnällä tai aluemerkinnällä.

17 Kuva 9: Euran osayleiskaava, hyväksytty 23.5.2016 46

18 4.4 Asemakaava Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä asemakaavoitettuhin alueisiin. Alueen länsipuolella olevat kaavat on hyväksytty vuosina 1979 (Nummi, rakennuskaava), 1983 (Nummi, rakennuskaavan muutos ja laajennus), 2007 (Yhdystien asemakaavan muutos) ja 2013 (Kauttuan asemakaavan muutos) sekä eteläpuolella v. 1993 (Kauttuan keskuksen rakennuskaava+muutos). Kuvassa 9 on esitetty aluetta ympäröivät asemakaavat (ote voimassaolevasta asemakaavayhdistelmästä). Kuva 10: Ympäröivät asemakaavat (ote voimassaolevasta asemakaavayhdistelmästä 12.11.2018)

19 4.5 Pohjakartta Työ laaditaan Euran kunnan hyväksymälle v. 2009 laaditulle digitaaliselle pohjakartalle, joka on hyväksytty 17.12.2009. 4.6 Tehdyt inventoinnit ja muut selvitykset 4.6.1 Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset (Satakuntaliitto 1994) Satakuntaliitto on inventoinut alueen kiinteät muinaisjäännökset inventointia vuonna 1994. Kaavoitettavalta alueelta ei ole tehty löytöjä. osana laajempaa 4.6.2 Arkeologinen inventointi (Satakunnan Museo 2013) Satakunnan Museo (arkelogi Tiina Vasko) on tehnyt alueella Euran keskustan osayleiskaava-alueen arkeologisen inventoinnin kesällä 2013. Inventoinnissa Kauttuanmetsän alueelta ei löydetty muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 4.6.3 Rakennusinventointi (Satakunnan Museo 2013) Satakunnan Museo (Laura Hesso) on tehnyt Euran keskustan osayleiskaava-alueella rakennusinventoinnin touko-syyskuussa 2013, josta on tuotettu erillinen raportti. Raportin mukaan Kauttuanmetsän asemakaava-alueelle sijoittuu yksi lievemmin suojeltava kohde Maasillan alueella osoitteessa Maasillantie 43 c (kohde 63, Rauhala, 1:131). 4.6.4 Euran yleiskaava-alueen luontoselvitys (Luontopeili 2013) Luontoselvityksessä on todettu Kauttuanmetsän alueelta luontoarvoja, joiden perusteella kaavoitettavalle alueelle on osoitettu yksi luonnontilaisena säilytettävä aluerajaus sekä viheryhteystarpeita, jotka toimivat ekologisina yhteyksinä.

20 4.6.5 Luontoselvitys (Luontopalvelu Kraakku 9.2010) Luontopalvelu Kraakku/Marika Vahekoski on tehnyt Neitsytmäen (Kauttuanmetsän alueen) luontoselvityksen syksyllä 2010. Kauttuanmetsän alueelta havaittiin mm. liito-oravia ja tiltaltin pesimäpuu, mutta liito-oravien alue ei sijoitu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. 4.6.6 Euran kunnan liikenneverkkoselvitys (Ajak Oy 8.2012) Ajak Oy on tehnyt erillisselvityksenä yhteenvedon Euran kunnan liikenneverkosta Euran keskustaajaman alueella. Selvityksessä on esitetty liikenneverkkokartta ja liikennemäärät pääteillä. Selvityksen mukaan uusi katuyhteys Kauttuanmetsän alueen läpi (Satakunnankadun jatke Ohikulkutielle 204) parantaa alueen liikenneyhteyksiä ja liikenteen sujuvuutta. 4.6.7 Kauttuanmetsän liikenteen vaikutusten arviointi (Ajak Oy 4.2013) Ajak Oy on tehnyt erillisselvityksenä arvion Kauttuanmetsän liikenteen vaikutuksista. Selvityksessä on laskettu mm. uuden rakentamisen aiheuttama liikennemäärän lisäys kaavaalueella ja arvioitu liikennemäärän perusteella liikenteen meluvaikutusta asemakaavaalueella. 4.6.8 Euran keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys (FCG Oy 20.10.2014) Liikenneselvitys on tehty Euran keskustan osayleiskaavaan liittyvänä selvityksenä. Liikenneselvityksestä selviää mm, että Ohikulkutien nykyinen liikennemäärä on n. 3 400 ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus 13%. Liikenneselvityksessä on esitetty Satakunnankadun jatkaminen Ohikulkutielle Kauttuanmetsän asemakaavaan liittyvänä uutena liikennehankkeena. Liikenneselvityksen mukaan uudet katuyhteydet parantavat keskustan liikennejärjestelyjä sekä ajoneuvoliikenteen että kevyen liikenteen osalta. Satakunnankadun jake Ohikulkutielle myös lisää alueen liikenneturvallisuutta ohjaamalla liikennettä pois kapealta ja mutkaiselta Maasillantieltä.

21 4.6.9 Euran kunnan viheralueselvitys (Ajak Oy 8.2012) Ajak Oy on tehnyt erillisselvityksenä laskelman viheralueiden määrästä Euran keskustaajaman alueella. Selvityksen mukaan Euran keskustaajaman alueella on runsaasti erityyppisiä viheralueita. Viheraluetta per asukas on Euran keskustaajamassa selvästi enemmän kuin niissä verrokkikaupungeissa, joista oli saatavissa vastaava selvitys (Tampere ja Lahti). 4.6.10 Euran kunnan osayleiskaavan viherverkkoselvitys (FCG Oy 10.2014) Viherverkkoselvitys on tehty Euran keskustan osayleiskaavaan liittyvänä selvityksenä. 4.6.11 Kauttuanmetsän laaja ideakilpailu - voittajatyö Viaggio (Ajak Oy 4.2011) Kauttuanmetsän asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kunnan järjestämällä Kauttuanmetsän laajalla ideakilpailulla keväällä 2011, jonka voittajatyön Viaggio laati Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Helsingistä. Kilpailutyö on nähtävissä Euran kunnan internetsivuilla osoitteessa www.eura.fi.

22 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavahanke on käynnistynyt Euran kunnan aloitteesta. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavatyötä edelsi Kauttuanmetsän laajan ideakilpailun järjestäminen. Kilpailun voittajatyön tekijä, Arkkitehtitoimisto AJAK Oy laatii asemakaavan Euran kunnan tilauksesta. 5.3 Vireilletulo Kaavahankkeen vireilletulo on tapahtunut Euran kaavatoimikunnan päätöksellä 4.4.2012 12 ja vireilletulosta on kuulutettu Alasatakunta-lehdessä 19.4.2012. 5.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahankkeesta on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.6.2012, jonka kaavatoimikunta on hyväksynyt päätöksellään 31.10.2012 40. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavaprosessin ajan ja sitä pidetään nähtävillä koko kaavahankkeen keston ajan Euran kunnan teknisten palveluiden ilmoitustaululla. 5.5 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Suunnittelualueen maanomistajat Lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat Euran kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Viranomaiset ja ulkopuoliset toimijat

23 Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Museovirasto Ratahallintokeskus Pelastustoimi Lähialueen yritykset ja yhteisöt 5.6 Viranomaisneuvottelut Kaavahankkeesta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 18.6.2012 Eurassa. 5.7 Kaavaluonnos Euran kaavatoimikunta on hyväksynyt päätöksellään 31.10.2012 40 kaavahanketta koskevan kaavaluonnoskartan. Kaavaluonnoskartta on asetettu julkisesti nähtäville 13.11.- 13.12.2012. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta voidaan jättää huomautuksia. 5.8 Kaavaehdotus Euran kaavatoimikunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen päätöksellään 27.1.2014 1 ja asettanut sen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi aikavälille 21.2.2014-24.3.2014 Kaavatoimikunta on asettanut päätöksellään 30.6.2014 14 korjatun 23.6.2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi aikavälille 12.8.2014-12.9.2014. Kaavatoimikunta on asettanut päätöksellään xx.xx.xxxx xx edelleen korjatun xx.xx.xxxx päivätyn asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi aikavälille xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx. Kaavaehdotukseen voi jättää muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. 5.9 Kaavan hyväksyminen Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan viipymättä niille kunnan jäsenille, muistutuksen tekijöille sekä viranomaisille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa.

24 5.10 Voimaantulokuulutus Kaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutosalueen ja uuden asemakaavan pinta-ala on yhteensä 25,15 ha. Tonttitehokkuus on koko alueella 0.25. Kaavalla luodaan Kauttuanmetsän alueelle yhteensä 26 uutta erillistalotonttia sekä kolme tonttia pientaloyhtiöille, joissa on ratkaisusta riippuen yhteenlaskettuna noin 30-40 asuntoa. Maasillan alueelle, nykyisen pientaloalueen yhteyteen on kaavoitettu kaksi uutta pientalotonttia, joille voisi sijoittua yhteensä noin 12-15 paritalo- tai rivitaloasuntoa. Lisäksi nykyisistä suurista omakotitalotonteista on lohkottu 5 uutta rakennuspaikkaa erillistaloille. Kaiken kaikkiaan kaavoitettavalle alueelle asemakaavalla syntyy noin 60 uutta pientaloa tai asuntoa pientaloyhtiössä. Kauttuanmetsän alueella uusien omakotitalotonttien koko vaihtelee 1200-3000 m2 välillä ja pientaloyhtiöiden tonttikoko 5000-8000 m2 välillä. Maasillan alueella uusien omakotitalotonttien koko vaihtelee 1000-2700 m2 välillä ja pientaloyhtiöiden koko 1800-6900 m2 välillä. Maasillan alueen nykyiset tontit vaihtelevat kooltaan 700-2800 m2 välillä. Toteuttamisen helpottamiseksi kaava-alueen tonttien rakennusala ulottuu Euran kunnan päätöksen mukaisesti pääsääntöisesti koko tontin alalle, poislukien lähempänä kuin 4 m tontin rajaa olevat kaistaleet sekä istutettavaksi alueeksi merkitty alue. Silloin kun tonttia vasten on katu tai viheralue, voi rakennusalan etäisyys tontin rajasta olla pienempikin kuin 4 metriä. Autokatosten ja tallien sijottelua tonteille on ohjattu yleistä rakennusalaa tiukemmin, jotta alueen rakennusten sijoitteluun tulisi yhtenäistä ilmettä. Suositeltavat kohdat rakennusten sijoitteluun tonteilla on esitetty kaavan havainnepiirustuksessa (Liite 3, kuva 9).

25 6.2 Aluevaraukset AP - Pientalojen korttelialue - Pientalojen korttelialueille on tarkoitus sijoittaa rivitaloja tai paritaloja. Kaavan havainnekuvassa on esitetty suositeltu rakennusten sijoitus. Rakennukset suojaavat Satakunnankadulle päin ja avautuvat etelään, länteen ja lounaaseen. Itään keskeisen viheralueen suuntaan ja Satakunnankadulle päin rakennukset muodostavat ehyen kaareutuvan rivistön. - Autokatokset ja tallit sekä autopaikat rakennetaan yhteiskäyttöisinä. AO - Erillispientalojen korttelialue - Erillispientalojen korttelialueille on tarkoitus sijoittaa ensisijaisesti omakotitaloja. - Kaavan havainnekuvassa on esitetty suositeltu rakennusten sijoitus. - Autokatokset ja tallit sijoittuvat kadun varteen yhtenäisesti. VL - Lähivirkistysalue - Hoidettu lähivirkistysalue kadun varressa. VL-1 - Luonnontilaisena tai kevyin hoitotoimenpitein hoidettava lähivirkistysalue - Alueen luonnon- ja virkistysarvoja säilyttävä viheralue. EV - Suojaviheralue - Asuinkortteleiden ja Satakunnankadun väliin jäävä suojaviheralue ja Ohikulkutien varressa oleva suojaviheralue liikenteen näkemäalueiden kohdalla. LT - Yleisen tien alue - Ohikulkutie ja siihen liittyvä Satakunnankadun jatkeen risteysalue on merkitty nykyisen käyttötarkoituksensa mukaisesti Yleisen tien alueeksi. LR - Rautatiealue - Nykyisin käyttämättä olevan junanradan alue on merkitty suoja-alueineen Rautatiealueeksi mahdollista tulevaa käyttöä varten. - LR-alueen rajauksessa on huomioitu tilavaraus osayleiskaavassa esitetylle mahdolliselle oikaisevalle uudelle ratalinjalle alueen lounaiskulmassa.

26 Alue Pinta-ala yht. (ha) Pinta-ala (%) Kerrosala (ke-m 2 ) Tehokkuus (e) A-yhteensä 12,82 51,0 32 050 0.25 V-yhteensä 5,20 20,7 L-yhteensä 2,37 9,4 E-yhteensä 0,31 1,2 Katualueet 4,44 17,7 Yhteensä 25,14 100,0 32 050 6.3 Pohjavesialueen huomioiminen Eteläinen osa kaavoitettavasta alueesta kuuluu 1-luokan pohjavesialueeseen. Pohjavesialueelle sijoittuu osittain kaksi rivitalotonttia (korttelit 571 ja 574) sekä kuusi uutta omakotitalotonttia (korttelit 572 ja 573). Pohjavesialue on huomioitu erityisin kaavamääräyksin, joilla kielletään pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat toimenpiteet. 6.4 Junanradan huomioiminen Kaavoitettavan alueen läpi kulkeva junanrata ei ole enää käytössä. Rata-alue on kuitenkin säilytetty kaavassa mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvaa uudelleen käyttöön ottamista varten. Radan itäpuolella viheralue luo luontevan suojaetäisyyden LR-alueen ja uusien pientalokortteleiden väliin. Radan länsipuolelle on LR-alueen ja asuinkortteleiden väliin sijoitettu kaava-alueen eteläosassa 10 m leveä viheralue. Myös LR-alueeseen suoraan rajoittuvilla nykyisillä asuintonteilla uudisrakentamista koskeva rakennusalueen raja on 10 metrin etäisyydellä LR-alueen reunasta. Kaava-alueen pohjoisosassa on suojaetäisyys LRalueen reunaan pienennetty MRL 54 hengen mukaisesti 4 metriin, koska nykyiset tontit ovat pieniä ja koska tonteilla jo mm. olemassaoleva asuinrakennus ja talousrakennuksia lähellä rataa. Nykyiset rakennukset voidaan säilyttää ja kunnossapitää myös säädetyn rakennusalan ulkopuolella. Yleisen kaavamääräyksen mukaan alueella on varauduttava junaliikenteen aiheuttamaan tärinään sekä erityisen kaavamääräyksen mukaan junanradan suuntaan olevien rakenteiden on täytettävä ääneneristävyysvaatimus 35dB(A). Koska junanrata ei ole käytössä eikä sen käyttöönotosta ole suunnitelmia, on sitä reunustava viheralue merkitty

27 lähivirkistysalueeksi (VL-1) toisin kuin aktiivisessa käytössä olevien liikenneväylien viereisillä viheralueilla (EV) Ohikulkutien ja Satakunnankadun vieressä. LR-alueen rajauksessa on huomioitu tilavaraus osayleiskaavaluonnoksessa esitetylle mahdolliselle oikaisevalle uudelle ratalinjalle alueen lounaiskulmassa. Tilavaraus sijoittuu nykyisen metsäalueen kohdalle. 6.5 Satakunnankadun ja Ohikulkutien liittymä Kaavassa on suunniteltu tilavaraus kiertoliittymälle Satakunnankadun ja Ohikulkutien risteykseen. Liikenteen näkemäalueet on otettu huomioon liittymän ympäristössä molempiin suuntiin (pysähtymisnäkemä Satakunnankadulta Lp 40m/120m ja liittymisnäkemä Ll 25m/200m). Asemakaavoitettavan alueen kohdalla nykyinen seututie 204 (Ohikulkutie) ja uusi risteysalue on kaavoitettu Yleisen tien alueeksi (LT). 6.6 Kevyen liikenteen yhteydet Satakunnankadun mitoitus sisältää tilavarauksen kevyen liikenteen väylälle. Toteutuessaan ajoradasta suojakaistaleella erotettu kevyen liikenteen väylä tuo tärkeän kevyen liikenteen lisäyhteyden Kauttuanmetsän alueelta kohti keskustaa sekä toisaalta Ohikulkutien suuntaan. Uusi kevyen liikenteen yhteys parantaa koko keskustaajaman kevyen liikenteen verkostoa. 6.7 Yleiskaavan huomioiminen Euran keskustan osayleiskaava on hyväksytty 23.5.2016. Kaavan laatijana on FCG Oy. noudattaa voimassaolevaa osayleiskaavaa. Aluevaraukset sijoittuvat likimäärin osayleiskaavan osoittamille alueille ja ovat sen määräysten mukaisia. Asemakaava toteuttaa osayleiskaavassa esitetyt yhteystarpeet ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä viheryhteyksien osalta. Osayleiskaavassa esitetyt suojelutarpeet on niin ikään otettu huomioon asemakaavassa.

28 6.8 Nimistö ssa on käytetty Maasillan alueen osalta nykyistä nimistöä ja uuden alueen osalta Euran kunnan päätöksen mukaisesti lintuihin liittyvää nimistöä. Seututie 204:n katualueeksi muuttuva osa on nimetty Ohikulkutieksi. Alueen nimistöä on ehdotusvaiheessa muutettu Euran kunnan toiveiden mukaiseksi.

29 6.9 Kaavamerkinnät ja -määräykset

30

31

32

33

34 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suunniteltu uusi asuinalue sekä nykyisen asuinalueen lisärakentaminen ja liikennejärjestelyjen selkiyttäminen tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta Euran keskustaajama-alueella. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä liikenneratkaisuilla tuetaan toimivan aluerakenteen muodostumista sekä kehitetään sekä kevyen liikenteen että ajoneuvoliikenteen yhteyksiä. 7.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Maasillan alueelle kaavan mahdollistamasta lisärakentamisesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Rakennettavia tontteja on Maasillan alueella melko vähän ja rakennusten korkeus ja aluetehokkuus vastaavat ympäröiviä asemakaavoitettuja asuinalueita. Uudisrakentamisen korkeutta, kattomuotoa, kattokaltevuutta ja julkisivumateriaaleja on määritelty Maasillan alueen kortteleita koskevilla yleisillä kaavamääräyksillä, joilla pyritään sopeuttamaan uudis- ja laajennusrakentaminen nykyiseen rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan. Rakennusinventoinnissa alueen ainoa rakennushistoriallisesti arvokkaaksi arvioitu kohde (lievemmin suojeltava kohde) osoitteessa Maasillantie 43 c on kaavassa osoitettu /s merkinnällä (Alue, jolla ympäristö säilytetään - kohteen rakennushistoriallinen arvo tulee pyrkiä säilyttämään alueen uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä.) Kauttuanmetsän alueella ympäristö muuttuu rakentamisen myötä olennaisesti. Nykyisestä luonnonympäristöstä tulee rakennettua kaupunkimaista asuinaluetta, jota metsäluonto ympäröi. Kauttuanmetsän alueella on mahdollisuus laadukkaan toteutuksen kautta muodostua taajamakuvaa ja Euran kokonaisimagoa kohentavaksi tekijäksi. Alla olevassa havainnepiirustuksessa on esitetty uudisrakentamisen mahdollista kokoa ja sijoittumista tonteille.

Kuva 11: Havainnekuva alueen toteutuksesta, uudisrakennukset merkitty harmaalla 35

36 7.3 Vaikutukset maisemaan, luonnonympäristöön ja luontoarvoihin Lisärakentamisesta aiheutuu rakentamiseen osoitetuilla alueilla merkittäviä muutoksia luonnonympäristöön ja maisemaan. Luonnonympäristöä on kuitenkin säästetty rakennettavien alueiden väleihin, jotta alue säilyy rakentamisesta huolimatta luonnonläheisenä ja vihreänä. Lisäksi rakentamiseen osoitettujen tonttien ulkoreunaan on osoitettu istutettavaa ja puustoisena säilytettävää aluetta. Yleiskaavaan merkityt viheryhteystarpeet toteutuvat näiden metsäisten kiilamaisten alueiden kautta. Yleiskaavaan merkitty, asemakaavoitettavalle alueelle kohdistuva luonnontilassa säilytettävä alue on merkitty asemakaavaan. Yleiskaavassa luonnontilaisena säilytettävää aluetta on koillisnurkassa laajennettu hieman, jotta se ulottuu myös v. 2010 luontoselvityksessä havaitun tiltaltin pesimäpuun alueelle. 7.4 Vaikutukset luonnonvaroihin ja ekologisiin yhteyksiin Alueella ei ole metsän lisäksi tiedossa olevia luonnonvaroja. Ekologiset yhteydet alueella säästyvät rakentamisalueiden välisten viheraluekaistaleiden ansiosta. 7.5 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Kaavamääräyksillä pyritään vaikuttamaan alueen toimintoihin siten, että alueen maaperälle ei aiheudu haittavaikutuksia. Alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa toimintoja, jotka vaarantavat maaperää tai pohjaveden laatua tai määrää. Mahdollisten öljysäiliöiden turvallisesta sijoittamisesta sekä rakennusaikaisten hulevesien käsittelystä määrätään yleisillä kaavamääräyksillä. Eteläinen osa kaavoitettavasta alueesta kuuluu 1-luokan pohjavesialueeseen. Pohjavesialueelle sijoittuu yksi noin 10 asunnon taloyhtiö sekä 8 omakotitalotonttia. Pohjavesialue on huomioitu erityisin kaavamääräyksin, joilla kielletään mm. pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat toimenpiteet. Myös yleisillä kaavamääräyksillä pyritään turvaamaan pohjaveden määrän ja laadun säilyminen.

37 7.6 Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön ja viheralueiden määrään Nyt laadittavan asemakaavan ulkopuolelle jää n. 85 % koko Kauttuanmetsän rakentamattomasta metsäalueesta Ohilkulkutien ja junanradan välisellä alueella, joten alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja viheralueen runsaus säilyvät. Lisäksi n pinta-alasta junanradan itäpuolen rakentamattomalla alueella (n. 15 ha) jopa yli 5,5 hehtaaria (36%) on viheraluetta (VL ja EV). Nykyisestä polkuverkostosta pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon ja uudet suunnitellut ulkoilupolut täydentävät alueen polkuverkostoa. Pientalotonttien ulkoreunoille jätettävä leveä istutettava vyöhyke tehostaa viheralueen vaikutusta ja pehmentää rakennetun ja rakentamattoman alueen reunaa. Euran kunnan viheralueselvityksen 8.2012 mukaan Euran keskustaajaman alueella on n toteuttamisen jälkeenkin erittäin paljon viheralueita suhteessa asukaslukuun ja verrattuna muihin kaupunkeihin, joissa on selvitetty viheralueiden määrää per asukas (Lahti ja Tampere). Myös Euran keskustan osayleiskaavassa on otettu kantaa viheralueiden riittävyyteen Euran keskustan alueella. Laadittujen viheralueselvitysten mukaisesti Euran kunnassa tulee jatkossakin olemaan runsaasti virkistysalueita keskustan tuntumassa. Kauttuanmetsän alueelle laadittu asemakaava ei merkittävästi heikennä alueen virkistyskäyttöä, sillä rakentamatonta metsäaluetta jää kaavan rakentumisen jälkeenkin suurimmalle osalle alueesta. Myös nyt asemakaavoitettavan alueen pinta-alasta reilu viidesosa on viheraluetta. Kauttuanmetsän alueen kevyen liikenteen reitit ja ulkoilupolut toimivat lisäksi hyvänä yhteytenä alueen vieressä olevalle Ohikulkutien itäpuoliselle laajalle metsäalueelle ja sen luonnonsuojelualueille. Ohikulkutien itäpuolella olevat, nyt kaavoitettavan alueen vieressä olevat metsäalueet ja luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet toimivat Kauttuanmetsän aluetta korvaavana suurena virkistysalueena sekä lähialueen asukkaille että Kauttuanmetsän alueen uusille asukkaille. 7.7 Vaikutukset sosiaaliseen toiminta- ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutos luo uutta asukaspohjaa entistä vireämpään sosiaaliseen toimintaan alueella. Kaavoitettavan alueen rakentamisella on aluetta elävöittävä vaikutus.

38 7.8 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Maasillan alue kuuluu nykyisen vesi- ja viemäriverkon piiriin. Kauttuanmetsän alueelle toteutetaan vesi- ja viemäriverkko sekä kadut rakentamisen yhteydessä. 7.9 Vaikutukset liikenteeseen, liikenneverkkoon ja liikennemeluun Kaavamuutoksessa esitetty Satakunnankadun jatkaminen Ohikulkutielle asti parantaa liikenneyhteyksiä keskustasta itään luoden uuden saapumisreitin idästä Ohikulkutien kautta Euran keskustaan. Esitetyt uudet kadut Maasillan alueella selkiyttävät alueen liikenneratkaisuja. Esitetyt uuden kevyen liikenteen reitit sekä ulkoilureitit parantavat alueen liittymistä ympäristöön ja edesauttavat alueen ulkoilukäyttöä jatkossakin. Satakunnankadun jatkaminen on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että tämän asemakaavan muutoksen uusien tonttien ja uuden katuverkon rakentaminen edellyttää vain ensimmäisen vaiheen toteuttamisen ja toinen vaihe voidaan toteuttaa myöhemmin tulevaisuudessa. Sivulla 12 olevassa kaaviossa 6 on esitetty Satakunnankadun jatkeen toteutusvaiheet. Satakunnankadun varteen sijoittuva tilavaraus kevyen liikenteen väylälle parantaa toteutuessaan alueen kevyen liikenteen edellytyksiä. Liikenneturvallisuutta edistävät myös mm. mahdollisen uuden kiertoliittymän sijoittaminen Ohikulkutien ja Satakunnankadun risteykseen sekä alikuluin toteutettavat ulkoilupolkujen risteämiset Satakunnankadun kanssa. Kauttuanmetsän kaavan erilliselvityksenä on tehty Euran kunnan liikenneverkkoselvitys (8.2012, Ajak Oy) sekä osayleiskaavaan liittyen Euran keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys 20.10.2014, FCG Oy) Kauttuanmetsän liikenteen vaikutuksista on lisäksi tehty keväällä 2013 erillinen selvitys (Kauttuanmetsän liikenteen vaikutusten arviointi Ajak Oy 4.2013). Sen mukaan (sivu 6 alku) alueen sisäinen liikenne ei edellytä erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Liikenteen lisääntyvä määrä ei edellytä erillisiä meluntorjuntatoimenpiteitä teillä, joilla liikennemäärä on alle 1000 ajoneuvoa/vrk (Meluntorjunta kaavoituksessa ja rakentamisessa, 2004.)

39 Seututiellä 204 (Ohikulkutie) on vuorokaudessa 3367 ajoneuvoa, joista jokin osa varmaan ohjautuu Kauttuanmetsän kautta. Uudisrakentamisen aiheuttaman sisäisen liikenteen määrä on vain noin 150 ajoneuvoa/vrk, joten vasta jos yli neljäsosa (n. 800) Ohikulkutien liikenteestä alkaisi kulkea Kauttuanmetsän läpi, syntyisi merkittävää meluvaikutusta. Siinäkin tapauksessa pelkästään rakennusten etäisyys Satakunnankadusta sekä niiden suojausvaikutus pihoille riittäisi todennäköisesti torjumaan aiheutuneen liikennemelun. Yleisen kaavamääräyksen mukaan alueella on varauduttava junaliikenteen aiheuttamaan tärinään sekä erityisen kaavamääräyksen mukaan junanradan suuntaan olevien rakenteiden on täytettävä ääneneristävyysvaatimus 35 db(a). Alueella ei kuitenkaan nykyisellään ole raideliikennetttä eikä sen käynnistämisestä ole mitään suunnitelmia. Selvitysten johtopäätöksinä voidaan katsoa, että ssa esitetty Satakunnankadun jatkaminen tehostaa Euran keskustan liikenneverkkoa sekä parantaa liikenneturvallisuutta ohjaten läpikulkevaa liikennettä pois Maasillantieltä. Ohikulkutieltä Satakunnankadulle kääntyvän liikenteen määrää on mahdotonta tarkasti arvioida etukäteen, mutta on syytä pitää todennäköisenä, että liikenteen määrä jää alle 1000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Siten Satakunnankatua alueen halki kulkeva liikenne ei aiheuta melunsuojaustarvetta. Esitetty kaavaratkaisu mahdollistaa myös kevyen liikenteen väylän rakentamisen Satakunnankadun jatkeen vierellä, mikä parantaa keskusta-alueen kevyen liikenteen edellytyksiä. Raskaan liikenteen osuus ohikulkutien nykyisestä liikenteestä (n. 3 400 ajoneuvoa/vrk) on 13%. Liikenneverkon perusteella ei voi pitää todennäköisenä, että raskas liikenne siirtyisi kulkemaan Satakunnankatua pitkin ja Euran keskustan läpi, sillä keskustan ohi kulkevat reitit ovat edellä mainittua reittiä paljon sujuvampia ja helppokulkuisempia ja lisäksi niiden nopeusrajoitukset ovat korkeampia. 7.10 Vaikutukset alueen ulkoilupolkuverkostoon Alueen ulkoilupolkuverkosto säilyy ehyenä kaavoitettavan alueen rakentumisesta huolimatta. Ulkoilupolkuverkostoa myös kehitetään. Ulkoilupolkuverkostoa on kaavoitustyön ohessa tarkasteltu kaavoitettavaa aluetta laajemminkin, koko Kauttuanmetsän alueella, ottaen huomioon keskustan osayleiskaavan aluerajaukset. Osaa nykyisestä polkuverkostosta

40 voidaan käyttää hyväksi osana uutta verkostoa. Osa nykyisistä poluista jää rakennettavien alueiden alle, mutta vastaavasti alueelle rakennetaan uutta korvaavaa polkuverkostoa. Alueelle on suunniteltu noin 3 km pituinen, aluetta kiertävä ulkoilulenkki, joka voidaan toteuttaa pururatana/hiihtolatuna. Lenkki kulkee kahden alikulun kautta Satakunnankadun suunnitellun jatkeen ali. Itäisempi alikulkuyhteys toteutetaan vasta myöhemmin, Satakunnankadun jatkeen 2. toteutusvaiheen yhteydessä. Ympyrälenkin lisäksi alueelle on suunniteltu säteittäisiä, aluetta halkovia polkuyhteyksiä. Polkuverkosto yhdistyy alueen reunoilla nykyisiin yhteyksiin. Alla olevassa havainnekuvassa on esitetty Kauttuanmetsän kaavamuutosalueelle ja siihen yhdistyen myös koko Kauttuanmetsän alueelle suunniteltu polkuverkosto.

41 Kuva 12: Kauttuanmetsän alueelle hahmoteltu polkuverkosto ja keskustan osayleiskaavan aluerajaukset 7.11 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alueen toteutuminen tuo Euran kuntakeskuksen palveluille lisää asiakkaita. Alueen rakentuminen luo pitkäaikaista työtä monille eri rakennusalan yrityksille. Alueen asuntorakentamisesta vastaavat tulevat tonttien ostajat, rakennuttajat ja rakennusliikkeet. 7.12 Kunnallistaloudelliset vaikutukset Kaavasuunnitelman toteuttaminen aiheuttaa kunnallistekniikan ja muun infran rakentamisesta ja ylläpidosta johtuvia kustannuksia sekä mahdollisesti kustannuksia lähialueiden koulujen ja päiväkotien lisääntyneen asiakasmäärän aiheuttamina. Alueen toteuttamisesta seuraa lähinnä infrastruktuurin rakentamisen kautta myös kustannuksia kunnalle. Koko asemakaavoitettavan uuden alueen (koko infra) kustannukset ovat arviolta 1,2 milj. (arvio v. 2014). Tonttien rakentaminen ja uusien asukkaiden tuleminen alueelle tuo toisaalta kuntaan merkittäviä sekä pitkiä rakennusaikaisia ja pysyviä vuosittaisia verotuloja (yhteisö, kiinteistö- ja kunnallisvero), joten kaavan toteutumisella on kokonaisuudessaan myönteisiä kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Helsingissä 28.3.2019 Adalbert Aapola Arkkitehti Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Helsinki