k r i i v a r i n k o u l u

k r i i v a r i n k o u l u TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015

sisällys Lukuvuoden 2014 2015 tuntikehys kerhotoiminta 4 Kriivarin koulun työsuunnitelman toteutuminen kasvatus- ja opetustoiminnan painotukset 6 kasvatuksen ja työskentelyn painotukset kriivarin koulussa 8 kodin ja koulun välinen yhteistyö 9 oppilashuolto 10 esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheyhteistyö 12 resurssiopetus kriivarissa 14 koulun toimintaa 16 arviointi 17 Kriivarin koulun tapahtumat lukuvuonna 2014 2015

Lukuvuoden 2014 2015 tuntikehys Kriivarin koulun tuntikehys lukuvuonna 2014 2015 oli 167 tuntia. Tuki opetukseen oli varattu 6 h/por ja erityistehtäviin (TVT-vastaava ja musiikki esitysten hoito) 2 tuntia. k e r h o t o i m i n t a Koulun kerhotoiminta rahoitettiin erikseen opetushallituksen myöntämillä kerhorahoilla (eivät sisältyneet koulun tuntikehykseen). Luokat, oppilasmäärät/tytöt ja opettajat lukuvuonna 2 014 2 015 LUOKKA OPPILASTA/TYTÖT OPETTAJA 1. lk. 21/12 Päivi Laakso 2. lk. 17/8 Outi Vänskä 3. lk. 18/10 Petri Salminen 4. lk. 17/11 Simo Salo 5. lk. 22/11 Leila Andersson 6. lk. 18/5 Samuli Koivisto Vieraan kielen lehtori Marjo Lilja Erityisopettaja Kerttu Pöyhönen Resurssiopettaja Sari Välimaa Kerhot ja vetäjät lukuvuonna 2 014 2 015 KERHO Englannin kerho Bändikerho Korttipaja VETÄJÄ Marjo Lilja Simo Salo Sari Välimaa, Sonja Nurminen, Susanna Manner 4

Korttipajan tuotoksia ja aherrusta. Koulu kimaltaa vieläkin. 5

Kriivarin koulun työsuunnitelman toteutuminen Kriivarin koulu k a s v a t u s- j a o p e t u s- t o i m i n n a n p a i n o t u k s e t Opetussuunnitelmaan sisältyvä arvoperusta ja toiminta-ajatus olivat toimintojemme perusta. Lukuvuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden kouluhyvinvointiin ja koko henkilökunnan työhyvinvointiin. Lisäksi jatkoimme oppilaiden siisteyskasvatusta yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa antamalla oppilaille erilaisia pieniä ikätasolle sopivia työtehtäviä, jotka lisäsivät viihtyvyyttä koulussa sekä harjaannuttivat hyviä käytöstapoja. Yhteistyö Audrun kunnan, Jõõpren koulun kanssa jatkui. Koulun osuus vaihdon kustannuksista oli n. 1/3 toteutuneista kokonaiskustannuksista. Yhteistyön luoma kansainvälisyyskasvatus konkretisoitui syksyllä 2014 ja keväällä 2015 koulujen 5. luokkien oppilasvaihdoissa (Kriivarin 5. luokan oppilaista ohjelmaan osallistui 10 oppilasta). Syksyllä Jõõpren koulun oppilaat vierailivat Kriivarissa ja keväällä vierailu toteutui päinvastoin. Uudella formaatilla toteutettu oppilasvaihto koettiin erittäin onnistuneeksi ja ensitapaaminen syksyllä loi toimivan pohjan koko vuoden yhteistyölle ja yhteydenpidolle. 6

Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 ja sen johdosta koulussamme OPS-keskustelu oli aktiivisesti mukana lukuvuoden työssä. Aihetta työstettiin pedagogisissa kahviloissa (osallistujat kaikista kouluista) ja opettajankokouksissa. Opettajankokouksien rakennetta muokattiin innostamaan uusien työtapojen ja yhteissuunnitteluun kokeilemiseen. Kuukauden kokouksista kaksi korvamerkittiin osittain yhteissuunnittelutyöhön ja yksi pedagogisille asioille. Uusien työtapojen jalkauttamista suunniteltiin yhdessä ja sen tuloksena mm. koulun molemmissa päissä sijaitsevista aulan naulakkotiloista päätettiin tehdä tilat pedagogiseen käyttöön suunnittelemalla mm. oppilaiden vaatesäilytys uudella tavalla. Nämä oppimisen olohuoneet eli kolmen luokan yhteistilat otetaan käyttöön heti seuraavan lukukauden alusta alkaen syksyllä 2015. Viron oppilasvaihdon ja ystävyyskoulutoiminnan matkamuistoja. 7

Työsuunnitelman toteutuminen k a s v a t u k s e n j a t y ö s k e n t e l y n p a i n o t u k s e t k r i i v a r i n k o u l u s s a Kriivarin koulu meidän koulumme Oppilaat arvostavat omaa kouluaan innostavana, turvallisena ja oikeudenmukaisena oppimisympäristönä. Kouluhyvinvointi ja työhyvinvointi Oppilaat osallistuvat koulutyöhön ja kouluviihtyvyyttä kehitetään aktiivisesti eri tavoin ja yhdessä. Yhteisöllinen johtaminen ja yhdessä tekeminen koulun toimintakulttuurissa vahvistuvat. Työn merkitys, vastuullisuus ja yritteliäisyys Oppilaat ymmärtävät oman toimintansa vaikutukset omaan oppimiseensa ja ympäristöönsä. Kansainvälisyys Kansainvälisyys näkyy oppilaiden ja opettajien kouluarjessa ja avaamme entistä enemmän ikkunoita maailmaan (ystävyyskoulutoiminta, Erasmus+, LED-projekti). Hyvät tavat, luonteva käytös Oppilaat noudattavat hyviä tapoja kaikessa toiminnassaan. Toisen huomioon ottaminen ja auttaminen Oppilaat toimivat avuliaasti ja ottavat muut huomioon tilanteen vaatimalla tavalla. 8

4. luokan talent-esitys k o d i n j a k o u l u n v ä l i n e n y h t e i s t y ö Kriivarin koulun vanhempainyhdistys toimi tiiviissä yhteistyössä koulun kanssa. Vanhempainyhdistyksen toiminta erilaisissa tapahtumissa oli olennainen osa koulun ja kodin yhteistyötä. Yhdistys tuki koulua myös taloudellisesti rahoittamalla erilaisia retkiä ja kuljetuksia. Yhdistyksen kaikissa kokouksissa oli läsnä opettajaedustaja tai rehtori. Itsenäisyyspäivän juhlalounas ja kunniavieraat. Opettajat tapasivat huoltajia vanhempainilloissa, vanhempainvarteissa, luokkien omissa tapahtumissa, koulun tapahtumissa ja juhlissa. Huoltajien ja opettajien välillä pidettiin yhteyttä Wilma-palvelun kautta. 9

Työsuunnitelman toteutuminen o p p i l a s h u o l t o Oppilashuoltotyöryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Kokoukset olivat moniammatillisia ja niihin osallistuivat opettajat, rehtori, koulupsykologi, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, lääkäri, koulukuraattori ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä tapauskohtaisesti. Tarvittaessa konsultoitiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Osallistuimme oppilashuollon kehittämistä koskeviin kokouksiin ja koulutuksiin. Oppilashuollon toiminnan avulla kartoitettiin oppilaiden oppimisen ongelmia mahdollisimman laajasti ja varhaisessa vaiheessa. Huoltajien kanssa järjestettiin tapaamisia oppilasasioissa. Yhteistyö oli moniammatillista ja huoltajien kanssa tapahtuvaa. Tuen järjestämisessä noudatettiin kolmiportaisen tuen mallia. Pohjana käytettiin kunnassa yhteisesti laadittuja kaavakkeita. Koulupsykologi ja -kuraattoripalveluiden tavoitteena oli edistää oppilaiden, ryhmien ja yhteisön hyvinvointia koulussa. Tavoitteellinen työskentely edellytti yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien, oppilashuollon asiantuntijoiden sekä muiden oppilaiden palveluverkostoon kuuluvien kanssa. Pääosa psykologin asiakkuuksista on liittynyt oppimisvaikeuksien ja tukitoimien arviointiin, tarkkaavaisuuden säätelyn tai toiminnanohjaamisen pulmiin, tunne-elämän kehityksen solmukohtiin, omaan tai perheen kriisiin tai ongelmiin vuorovaikutussuhteissa. Keskeisinä työmenetelminä ovat olleet psykologiset tutkimukset ja arviointi, tukikeskustelukäynnit ja yhteistyö huoltajien ja yhteistyöverkoston kanssa. Asiakkuudet ovat muotoutuneet kestoltaan ja sisällöltään erilaisiksi lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan. Koulukuraattorin työtehtävät ovat sisältäneet oppilaiden yksilöllistä 10

tukemista, joissa sisältöinä ovat olleet pääasiassa koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät asiat. Koulukuraattorin asiakastyö on sisältänyt myös perheiden tukemista kasvatustehtävässä sekä erilaisissa ongelmatilanteissa. Kuraattorin asiakkuudet ovat muotoutuneet kestoltaan ja sisällöltään erilaisiksi lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan. Sekä kuraattori että psykologi ovat tavanneet oppilaita heidän omassa koulussaan. Yksilöön kohdistuvan oppilashuoltotyöntyön lisäksi rehtori, erityisopettaja, psykologi ja kuraattori työskentelivät uudenlaisena tiiminä vetäen Friends-ryhmää tyttöryhmälle. Ryhmässä työskentelyn tavoitteena oli ryhmädynamiikan sekä oppilaiden välisten yhteistyötaitojen ja luokan ilmapiirin parantuminen. Ryhmä kokoontui 10 kertaa 1,5 tuntia kerrallaan. Kokoontumisten jälkeen tyttöjen keskinäiset vuorovaikutussuhteet olivat muuttuneet paremmiksi ja he itse kokivat saaneensa työkaluja tunteiden ja asioiden käsittelyyn etenkin haastavissa sosiaalisissa tilanteissa. Havainnoinnin mukaan ilmapiiri luokassa ja ryhmässä olleiden tyttöjen kesken parani selvästi. Myös kodeista tuli positiivista palautetta tuloksista. Friends-työskentelymuotoa päätettiin jatkaa seuraavana lukuvuotena saatujen positiivisten kokemusten perusteella. Koulupsykologi ja -kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja rehtori ovat osallistuneet kouluyhteisön oppilashuollon kehittämis- ja arviointityöhön sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Kehittämis- ja arviointityötä tehtiin myös yhdessä opettajakunnan kanssa kokoontumalla kaksi kertaa aiheen ääreen lukuvuoden aikana. Oppilashuoltotyöryhmä suunnitteli ja uudisti koulutulokasinfoformaatin Kriivarissa tänä vuonna. Tavoite oli lähentää ja syventää huoltajien ja oppilashuollossa toimivien ammattilaisten kohtaamista. Info toteutettiin kiertopisteissä ja lopuksi käytiin yhteinen 11

Työsuunnitelman toteutuminen loppukeskustelu, jossa jaettiin kaikki tuoreesti kuultu ja koettu. Kiertopisteitä infotilaisuudessa oli neljä: Resurssiopetus/koulukuraattoripalvelut/sosiaalitoimi Kouluterveydenhoito Erityisopetus/koulupsykologipalvelut Iltapäiväkerhotoiminta Huoltajat jaettiin pienempiin ryhmiin, joista kukin kiersi pisteissä eri puolella koulua. Näin saatiin myös koulun fyysinen ympäristö tutuksi vanhemmille heti ensikäynnillä. Kiertopisteissä tieto kulki keskustellen ja niissä mahdollistui myös huoltajien tutustuminen toinen toisiinsa. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja huoltajien verkostoituminen alkoi heti. Tämä välittyi myös huoltajien positiivisesta palautteessa infotilaisuuden järjestelyistä ja sisällöstä. e s i - j a a l k u o p e t u k s e n n i v e l v a i h e y h t e i s t y ö Kriivarin koulun yhteistyöeskarit tulivat tänä vuonna Kriivarin ja Tapiolan päiväkodeista. Nivelvaiheyhteistyöhön osallistui yli 50 lasta. Suunnittelussa ja yhteistyössä välineenä käytettiin vuosikelloa. Vuosikellon avulla saatiin toteutunut yhteistyö näkyväksi sekä helposti jaettavaksi. Vuosikello laaditaan esi- ja alkuopetuksen sekä ala- ja yläkoulun nivelvaiheen yhteistyöstä (ks. liite). Nivelvaiheyhteistyön hengessä neljäsluokkalaiset rakensivat esikoululaisten kanssa geolautoja. 12

Kulttuurikuukauden aikana koululla vierailivat mm. lasinpuhaltaja ja teatteriohjaaja. Lauantaikoulupäivänä koululla oli kulttuuritori, johon osallistui useita paikallisia toimijoita esittelemään toimintaansa. Päivän aikana nautimme lasten esityksistä ja rehtorikin päästettiin hulluttelemaan. 13

Työsuunnitelman toteutuminen r e s u r s s i o p e t u s k r i i v a r i s s a Opetusministeriön erillisen rahoituksen avulla Kriivarin koululle saatiin lukuvuodeksi oma resurssiopettaja. Resurssiopettajan uudeksi työskentelymuodoksi kehitettiin samanaikaisopettajuuden rinnalle pienryhmätoimintaa. Tila pienryhmätoiminnalle järjestyi muuttamalla teknisen työn kuumakäsittelytila pieneksi luokkatilaksi. Samalla remontoitiin ovi resurssiopetustilan ja ruokalan välille. Ratkaisu osoittautui erittäin toimivaksi, ja aina tarvittaessa pienryhmäopetusta toteutettiin tilan lisäksi viereisessä ruokalassa ja tn-luokassa. Pienryhmätila oli myös läksykerhon ja iltapäiväkerhon aktiivisessa käytössä. Lukuvuoden aikana resurssiopettajan pedagoginen tuki oli tehokas väline varhaiseen puuttumiseen oppimisen ollessa haasteellista ja/tai hidasta. Opetus toteutui sekä pienryhmä- että samanaikaisopetuksena tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien kanssa. Resurssiopetus koettiin tehokkaana lisäresurssina ja tukitoimena ja oppilaiden motivaatio pienryhmätyöskentelyyn oli korkea. Pienryhmässä kävi viikottain yli 30 oppilasta kaikilta luokka asteilta. Lisäksi satunnaisia ja periodikävijöitä opiskeli ryhmässä lukuisa joukko. Opetus lisäsi ammatillista yhteistyötä, pedagogista keskustelua, opetuksen yhteissuunnittelua, eriyttämistä ja arviointia. Lisäksi resurssiopettaja ja iltapäiväkerhon ohjaajat kehittivät uuden yhteisen toimintamallin, missä iltapäiväkerhotoiminnan rinnalla käynnistettiin suunnitelmallinen läksykerho. Koulun antama tuki läksyissä suunnitellaan oppilaskohtaisesti yhteistyössä luokanopettajan ja lapsen huoltajien kanssa, jota iltapäiväkerhossa toinen ohjaajista aina vuorollaan toteuttaa. Resurssiopetukselle remontoitiin oma tila käyttämättömästä kuumakäsittelyhuoneesta. 14

Kriivarissa tehdään taidetta luomisen riemusta, lasten käsin ja vilkkaalla mielikuvituksella. 15

Työsuunnitelman toteutuminen k o u l u n t o i m i n t a a Kriivarin koulu aloitti LED-projektin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa (ks. liite). Projekti on nelivuotinen ja pyrkii yhteisöllisen johtamisen kehittymiseen. Projekti on kansainvälinen ja sen tuloksista tehdään laadullista tutkimusta. Koulun tehtävä on pureutua yhteisöllisen johtamisen kehittämiseen yhdessä ja kuvata tapahtuvaa muutosta ns. prosessikuvauksena, jolloin kaikki projektiin osallistuvat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja verkostoitumaan laajalti ja kansainvälisestikin. Koulumme haki Erasmus+-ohjelmaan (ks. liite) A Digital Journey in Europe keväällä 2015. Hyväksymispäätös saatiin 10.7. ja kolme vuotinen projekti alkaa syyskuussa 2015. Koulumme kehityshankkeena jatkettiin esi- ja alkuopetusyhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä toteutettiin Kriivarin ja Tapiolan päiväkotien esikouluryhmien kanssa. Koulumme toteuttaa kiusaamisen vastaista KiVa-ohjelmaa. Jokaista esille tullutta kiusaamistapausta käsitteli KiVa-tiimi. Kummitoiminta jatkui 1.- ja 6.-luokkalaisten sekä 5.-luokkalaisten ja tulevien ekaluokkalaisten välillä. Rehtori osallistui TSO:n koulutusverkoston toimintaan yhtenä sen jäsenenä. Koulun oppilaskunta jatkoi toimintaansa ja kokoontui säännöllisesti kuukausittain. Jokaista luokkaa edustivat luokan äänestämä jäsen ja varajäsen. Oppilaskunta päätti heille osoitetuista asioista ja teki parannusehdotuksia muun muassa kouluympäristöön ja kouluviihtyvyyteen liittyen. Oppilaskunta osallistui helmikuussa 2015 toteutetun kulttuurikuukauden suunnitteluun ja mm. Talent-esitysten voittajien valintaan Työsuunnitelman mukaisesti lukuvuonna toteutettiin retkiä ja leirikouluja. Ystävyyskoulutoiminta Viron kanssa jatkui ja 5. luokan leirikoulu Jõõpren koulun kanssa toteutui syys- ja kevätlukukaudella. 16

Paimion seurakunnan edustaja kävi pitämässä kuukausittain aamunavauksen. Lisäksi seurakunta kutsui alkuopetusluokat Pikkukirkkoon ja tarjosi sinne kyydityksen. Pelastustoimi piti syksyllä 2.-luokkalaisille onnistuneen turvatunnin. a r v i o i n t i Oppilasarviointia suoritettiin aktiivisesti koko lukuvuoden aikana oppiaineittain, tarvittaessa oppilashuollon kautta ja jatkuvasti yhteistyössä kotien kanssa. Todistukset annettiin jouluna ja keväällä, 1. 3. luokille sanallisena arviointina ja 4. 6. luokille numeroarviointina. Koulun toimintakertomuksen avulla koulun koko henkilökunta arvioi omaa toteutunutta työtään ja kehittää toimintaansa edelleen työsuunnitelmaa laatiessaan. LED-projektin keskeinen sisältö on tutkia ja kehittää koulun toimintakulttuuria. Projekti käynnistettiin professori Aini-Kristiina Jäppisen alustamana toukokuussa 2014. Itse LED-projekti alkaa syyskuussa 2015 Erasmus+-ohjelmaan haettiin tarkoituksena kehittää ja rikastaa TVTkäyttöä opetuksessa ja jalkauttaa hyviä käytänteitämme myös kansainvälisessä yhteistyössä. Erasmusyhteistyö käynnistyy syyskuussa 2015. Iltapäiväkerhotoiminnan laatuarviointi toteutettiin Paimiossa keväällä 2015. Henkilökunta keskusteli koulumme saamista tuloksista ja teki kartoitusta kehittämistarpeista ja vahvuuksista. Koulumme iltapäiväkerhotoiminnan kehittämistyö konkretisoitui uudeksi toimintamalliksi, jossa iltapäiväkerhotoiminnan rinnalla koulunkäynnin ohjaajat antavat tukea läksyjenteossa. Tämä toteutuu aktiivisessa yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä luokanopettajan kanssa. Toimintamalli otettiin käyttöön keväällä 2015 ja sitä jatketaan. Toimintamalli on jatkossa tarkoitus liittää myös koulun työsuunnitelmaan. 17

Kriivarin koulun tapahtumat lukuvuonna 2014 2015 s y y s l u k u k a u s i 12.8. 21.12.2 014 Ensimmäisen luokan vanhempainilta 14.8. Koulukuvaus 20.8. Koko koulun vanhempainilta 26.8. Liikennepäivä 3.9. Nälkäpäiväkeräys 18. 19.9. Leirikoulu 6. lk. 6. 10.10. Aleksis Kiven päivän aamunavaus 10.10. Syysrieha 15.10. YK-päivän aamunavaus 24.10. Koululaiskonsertti 27.11. Koulun pikkujoulu 28.11. Itsenäisyyspäivän juhlalounas 5.12. Sibeliuksen juhlapäivä 8.12. Lucianpäivä 12.12. Joulukirkko 18.12. Todistustenjako 19.12. k e v ä t l u k u k a u s i 7.1. 31.5.2 015 Sanomalehtiviikko 2. 6.2. Runeberginpäivä 5.2. Ystävänpäiväkarkelot ja -radio 13.2. Kulttuuriviikko 23. 28.2. Lauantaikoulupäivä: Kulttuurilauantai 28.2. Vappukarkelot 30.4. Marjaniemen retkipäivä 25.5. Meidän Messu 27.5. Todistustenjako 30.5. l o m a-a j a t Syysloma 16. 17.10. Joululoma 20.12.2014. 6.1.2015 Talviloma 16.2. 20.2. 18

Paimiossa elokuussa 2015 Laatinut Sari Välimaa, rehtori Taitto Samuli Koivisto