TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualue 3 3. Tutkimusmenetelmät 7 4. Linnustoselvityksen tulokset 7 4.1. Pesimälinnusto 7 4.2. Muuttava linnusto 8 4.3. Sataman lokkien liikkuminen 9 5. Lepakot 11 6. Kasvillisuus ja luontotyypit 19 7. Muu luonto 20 8. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 21 9. Kirjallisuus 22 10. Liite: kartoituksessa tavatun linnuston suojeluarvo 23 Kansikuva: Maisema Hyttyskarilta Pengertien sillan suuntaan Pekka Alho VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 2
1. JOHDANTO Propel Voima Oy tilasi talvella 2013 Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluilta luontoselvityksen tuulivoimasuunnittelua varten. Luontoselvitys toteutettiin kevään-kesän 2013 aikana. Propel Voima Oy suunnittelee tuulivoimatuotannon lisäämistä Uudessakaupungissa kahden tuulivoimalan (6 9 MW) hankkeella, jotka koostuvat Hangonsaareen ja Hyttyskariin rakennettavista tuulivoimaloista. Hangon saarella, Yaran teollisuusalueella, tarkoituksena on korvata toinen jo olemassa olevista voimaloista nykyaikaisemmalla yksiköllä. Hyttyskarin voimalan vaihtoehtona Hangon pengertien varressa on paikka, joka on Hyttyskarin ja Morseimen karin puolessa välissä n. 260 metrin etäisyydellä nykyisestä Hangontiestä ja 100 metrin etäisyydellä Hyttyskarista. 2. SUUNNITTELUALUE Tuulivoimalat tulisivat olemaan napakorkeudeltaan 120 140 m, joka tarkoittaa että siiven kärki tulee olemaan ylimmillään 180-200 m korkeudella ja alimmillaan 60-80 m korkeudella. Tämä tarkoittaa että linnuilla on 60-80 metriä vapaata lentokorkeutta Hyttyskarin yläpuolella tai vaihtoehtoisen paikan kohdalla. Voimalan teho tulee olemaan 3-4,5 MW joka vastaa 450-675 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön kulutusta. Pengertien rakentamiseksi Hangontieltä Hyttyskarille on voimassaoleva vesilupa (ESAVI/181/04.09/2012). Hyttyskarille johtavan pengertien suunnitelma on esitetty seuraavassa kuvassa. Mikäli paikaksi valikoituisi ns. toinen vaihtoehto, tulisi pengertie olemaan samantyyppinen, voimalan alle tuleva ns. tekosaari olisi halkaisijaltaan n. 30 metriä. Kartta 1: Suunnittelualue, suunnitellut voimaloiden paikat ja olemassa olevat voimalat. Uudenkaupungin satama-alue pilkottaa kuvan oikeassa reunassa. Suunniteltujen voimaloiden paikat on merkitty karttaan 1. keltaisilla palloilla. Vaihtoehtoisesti Hyttyskarilla olevalle voimalalle rakennetaan voimala paikkaan, joka on merkitty oranssilla pallolla. Siniset pallot kertovat jo olemassa olevien voimaloiden sijainnin. Näistä alempi on tarkoitus korvat suunnitelman mukaisella voimalalla. Mikäli Hyttyskarin voimala siirrettäisiin lähemmäs kaupunkia tai Hangontien toiselle puolelle, tulisi se liian lähelle asutusta ja/tai kesämökkejä, vaikka sataman suuntaan siirto olisi muuten hyvä vaihtoehto. Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin sataman ja sen länsipuolella sijaitsevan Yaran teollisuusalueen muodostamalla kokonaisuudella (ks. kartta 1). Tuulivoimaloiden paikat on valittu perustuen tuuliolosuhteisiin sekä otolliseen sijaintiin teollisuus- ja satama-alueella, joka ei ole maisemaarvoiltaan erityisen arvokas. Voimaloiden sijainti on riittävän etäällä asutuksesta ja kesämökeistä. Hangon saaren osalta vanhan voimalan korvaaminen uudemmalla ja lyhyt rakennuspaikan siirto teollisuusalueen sisällä eivät lähtökohtaisesti aiheuta mainittavaa muutosta nykyiseen tilanteeseen. Siksi tämä raportti keskittyy enemmän Hyttyskarin voimalaan. Kartta 2. Suunnitellun voimalan etäisyys Hangontiestä 3 4
Kartta 3. Etäisyys Hyttyskarista lähipään saareen. Vaihtoehtoisen voimalapaikan etäisyys hyttyskarista olisi n. 100 m, eli Hyttyskarin ja lähistön saaren puoliväli. Propel Voima Oy on vuokrannut Uudenkaupungin kaupungilta Hyttyskarin maa- ja vesialueen tuulivoimalan rakentamista varten. Mikäli voimalapaikka muuttuisi vaihtoehtoiseksi paikaksi, muutetaan kaupungin kanssa tehtyä vuokrasopimusta vastaavasti. Tähän on lupa myös Yara Oy:n Uudenkaupungin tehtaalta, jonka kiinteistöjen lähelle voimala sijoittuisi. Aivan Hyttyskarin vierestä kulkee Hangon pengertien alta kulkeva pienveneväylä. Kartta 4: Ympäristön oleellisimmat lintuluodot ovat Urpoista (5) lukuun ottamatta pieniä luotoja, joissa on lähinnä tiira- ja lokkikolonioita. SUUNNITTELUALUE LUONTOARVOJEN NÄKÖKULMASTA Suunnittelualueen lähellä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura 2000 alueita. Alueella sijaitsee kuitenkin muita, erityisesti linnustollisesti merkittäviä kohteita, kuten pieniä lintuluotoja, joilla pesii runsaastikin linnustoa. Nämä kohteet on merkitty karttaan 4. Hangon saaren itäosassa sijaitsee monimuotoinen rantalehto, sekä entisen kipsinläjitysalueen päällä laidunnettu niittyalue, joka tosin on kipsin uusiokäytön myötä pienenemässä. Tästä monimuotoisuus alueesta on aiemmin tehty julkaisu (Kemira Agro Oy 2001). Hangon saaren eteläpuolella Urpoisten saarella (nuoli 5, kartalla 4) pesii nykyään suuri merimetso- ja harmaahaikara yhdyskunta (merimetso 1160 paria ja harmaahaikara 25 paria vuonna 2013). Uudenkaupungin satamassa/kalasatamassa on kevät- ja syyskaudella merkittäviä määriä lokkeja, sekä Hangon pengertien alla talvinen sulapaikka, joka vetää puoleensa talvehtivia lintuja, erityisesti sinisorsia (viime vuosina noin 300 talvehtijaa). Näitä molempia hyödyntävät nykyään myös merikotkat. Kuva: edustalla Hangon tien talvisula, takaoikealla Hyttyskari ja vasemmalla taustalla sataman nostureita. Uusikaupunki 26.3.2013 Pekka Alho 5 6
3. TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvityksestä vastasivat alan kokeneet ammattilaiset. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksestä vastasi professori Sakari Hinneri ja lepakkoselvityksestä FT Thomas Lilley. Linnustoselvityksestä vastasi ympäristöinsinööri Pekka Alho, sekä lokkien yöpymisseurannasta kokenut lintuharrastaja Kari Airikkala. Selvityksestä kokonaisuutena ja raportin koostamisesta vastasi Pekka Alho. Hyttyskarin osalta kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä 23.7.2013. Hangon saaren osalta on tunnettua, että luontoarvot painottuvat itäreunan rantalehtoon ja niittyalueeseen, eivät suhteellisen karuun ja nykyisin lähes kokonaan teollisuuskäytössä olevaan saaren länsiosaan. Lepakkoselvitykset tehtiin 2.7. ja 28.7. Linnustoselvityksen osalta tilanne oli poikkeuksellinen, sillä alueella on seurattu tehokkaasti linnustoa selvityksen tekijän toimesta vuodesta 1993 alkaen. Taustatietoa oli siten runsaasti. Erityisesti Hangon saarella on seurattu lintujen muuttoa ja pesimälinnustoa, sekä mm. rengastettu yli 10 000 lintuyksilöä. Myös sataman alueella on tehty lokkiseurantaa pitkään. Hyttyskarin linnusto kartoitettiin maastokäynneillä 23.5. ja 23.6. Taulukossa 1 (edellinen sivu) on esitetty Hyttyskarin pesimälinnuston parimäärät vuonna 2013. Jälkimmäisen käynnin aikaan monet linnut, mm. haahkat ja merihanhet ovat jo poistuneet poikueineen pesimäpaikalta. Naurulokin osalta oli ensimmäisen käynnin perusteella epäselvää pesiikö paikalla. Jälkimmäinen käynti osoitti ettei pesintöjä naurulokin osalta ollut. Hangon saaren rakennuspaikan tuntumassa pesimälinnusto oli niukkaa; sinitiainen, peippo, pensaskerttu ja västäräkki, sekä hieman etäämpänä maaainesten käsittelyalueen tuntumassa kivitasku. Voimala-alueen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella kipsikasan eteläreunan seinämällä (yli 500m voimalapaikoilta) pesi kolmisenkymmentä paria törmäpääskyjä, sekä kipsikasan laella perinteiseen tapaan useita pareja niittykirvisiä. Tehdasalueen sisällä on pesinyt jo pidempään vuosittain Suomessa vähälukuinen mustaleppälintu, joka tavattiin tänäkin vuonna, joskaan pesintää ei varmistettu. Kivitasku, niittykirvinen ja mustaleppälintu ovat viimeisimmän uhanalaisluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010) luokiteltu silmällä pidettäviksi ja törmäpääsky vaarantuneeksi. Lähimmät merikotkat ja kalasääsket pesivät useiden kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta. 4. LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET 4.1. Pesimälinnusto HYTTYSKARI 2013 parimäärä 23.5. 23.6. Kyhmyjoutsen 1 1 Merihanhi 2 Valkoposkihanhi 6 2 Haahka 38 Sinisorsa 1 Punasotka 3 1 Tukkasotka 1 2 Silkkiuikku 1 1 Meriharakka 2 2 Harmaalokki 1 1 Selkälokki 3 3 Kalalokki 20 22 Naurulokki 10? 0 Kalatiira 20 10 Varis 1 Västäräkki 1 Taulukko 1. Kuva: tukkasotkan munapesä Hyttyskarilla 23.6.2013 Pekka Alho 4.2. Muuttava linnusto Vuosikymmenten seurannan perusteella alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoväylällä, sillä tällä kohtaa ei kulje selkää lintujen muuttoa johtavaa johtolinjaa vesistön, peltojen tai muun maaston suhteen. Varislintujen kevätmuutto alueen yli on tosin muuta Suomea voimakkaampaa, muuton ilmeisesti hajotessa tämän jälkeen suoraan pesimäpaikoille. Lintujen päämuuttolinjat kulkevat toisaalta saariston ulkoreunaa seuraten selvästi alueen länsipuolella ja toisaalta mm. tuulivoimalle herkkien petolintujen 7 8
osalta kaupungin itäreunaa viistäen. Myös merkittävät levähdysalueet, kuten vaikkapa hanhia houkuttelevat peltoaukeat sijaitsevat melko kaukana (lähimmät Valkiamerellä, Uudenkaupungin kaakkoispuolella). 4.3. SATAMAN LOKKIEN LIIKKUMINEN Uudenkaupungin satama / kalasatama / kaatopaikka kerää pesimäkauden ulkopuolella merkittäviä määriä lokkeja, enimmillään useita tuhansia. Nämä lokit liikkuvat päivittäin paitsi kaatopakan ja sataman väliä, myös merelle yöpymään. Pitkän kokemuksen mukaan linnut siirtyvät merelle yöpymään kahta eri pääreittiä: näistä tärkeämpi kulkee Hangonsaaren eteläpuolitse jakaantuen kahdeksi linjaksi ja toinen vähemmänkäytetty (mutta säännöllinen) pohjoispuolitse (ks. kartta 5). Näistä pohjoisemman reitin linnut yöpyvät mm. Putsaarenaukolla. Edellä mainituista syistä katsottiin tarpeelliseksi seurata lokkien liikkumista kevätkaudella 2013. Samalla seurattiin Hangontien sulapaikalla tapahtuvaa liikkumista alkukeväällä. alkoivat kasvaa vasta viimeisellä havainnointikerralla, eikä selkälokit olleet vielä saapuneet juuri lainkaan. Muistiin merkittiin lentokorkeudet kolmessa kategoriassa: pinnassa alle lapakorkeuden, vaaravyöhykkeessä ja yli lapakorkeuden matkanneet linnut. Muistiin merkittiin myös merikotkien liikkuminen. Käytetty havaintolomake ja kooste yhdeksän päivän havainnoinnista on esitetty seuraavassa taulukossa 2. Lokkilaskenta Hangontieltä 2013 3.3.-8.4.2013 klo Aurinko laskee Yaran pohjoispuolinen linja Laji Pinta Lapa Ylä Isot lokit 92 147 42 Pienet lokit 13 22 40 Merikotka 1 3 Yaran eteläpuolinen linja Pinta Lapa Ylä isot lokit 1641 6526 558 pienet lokit 80 208 Merikotka 3 10 Jäätilanne Yhtenäinen Tuuli Lämpö Taulukko 2: lokkien liikkuminen suunnittelualueen yli merelle yöpymään kartta 5: Lokkien yöpymisreitit Uudessakaupungissa Lokkien lähtöä merelle yöpymään seurattiin 9 päivänä välillä 3.3. 8.4. Seurantapaikkana toimi Hangonsaaren pengertie. Merelle lähtö tapahtuu yleensä noin 2-3 iltatunnin aikana ennen auringon laskua. Valitettavasti kevät oli poikkeuksellisen myöhäinen, mikä on voinut ja luultavasti onkin vaikuttanut tuloksiin. Mm. pienempien lokkien (nauru- ja kalalokki) määrät Taulukon antamien tulosten perusteella havaitusta 9368 lokista vain 356 eli 3,8 % käytti pohjoisempaa reittiä. Tosin aiemman yleisen tuntuman mukaan syksyllä pohjoisen reitin käyttö on suhteessa selvästi suurempaa kuin keväällä. Pääosa lokeista etenee vaarakorkeudella lähtiessään yöpymään. Tämä johtuu osin siitä, että pääosa lähtee satamasta, eikä ehdi saavuttaa suurempaa lentokorkeutta ennen voimaloita. Sekä suoraan kaatopaikalta merelle lähtevät, sekä toisaalta aamulla mereltä palaavat lokit käyttävät paljon useammin yli voimalakorkeuden (200m) menevää lentokorkeutta. 9 10
5. LEPAKOT 11 12
13 14
15 16
17 18
6. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Sakari Hinneri 23. 07. 2013 Hyttyskari, yleiskuvaus: Hyttyskari on kapea, pohjois-eteläsuuntainen, 160 metriä pitkä kalliopohjainen riutta Hankoon vievän tie- ja ratapenkereen varrella. Korkeimmat kohdat (1,5-2 m mpy) ovat riutan eteläpäässä, missä on kaksi avokalliota. Pohjoispään laakealle kallioalustalle pohjoismyrskyt ja jäämassat keräsivät lähes vuosittain soraa ja kiviä ennen pengertien valmistumistä v. 1965. Kasvillisuuden yleisluonne: Kaupunkilaiset muistavat paitsi vielä 1970-luvulta Hyttyskarin tyrnipensastojen täyttämänä pikkuluotona, jolla ei kasvanut lainkaan puustoa. Kaupungin lähellä tyrniä kasvaa luontaisesti viereisen Hiunaukon pikkuluodoilla, mutta muutoin lähimmät esiintymät ovat Lepäisten ja Putsaarenkurkun välimaastossa, kun taas Pietolan ja Santtion rantojen tyrnipensastot ovat peräisin 1990-luvun istutuksista. merivalvatille, pohjanpihatattarelle, rantakukalle, suolasolmukille ja rentohaarikolle. Kivisillä kohdilla on kivien välissä pieniä multataskuja, joissa kasvaa niukalti merenrantaniittyjen lajeja kuten meriluikka. rönsyrölli, suolavihvilä, meriratamo, isorantasappi, suolasänkiö, ketohanhikki ja syysmaitiainen. Maatuvalla ruokoalustalla isomaltsa kasvaa lähes yksinomaisena. Ruoikon yläosassa (keskiveden tason yläpuolella) on paikoin tilaa kookkaille heinille kuten ruokohelvelle ja rantajuolavehnälle. Itse ruoikossa on vielä niukalti sinikaislaa, joka ennen ruo'on valtakautta oli luodon rantojen valtalajistoa. Yhteenveto: Hyttyskari on kasvilajistoltaan ja kasvillisuustyypeiltään hyvin samankaltainen kuin lukuisat kalliopohjaiset riutat pohjoispuolisessa Hiunaukossa sekä sen länsipuolella Kaitun ja Karilaisen välisessä merenaukossa. Suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä ei esiintynyt. Nykyisin Hyttyskarissa tyrniä on vain, joskin hyvin elinvoimaisena, riutan pohjoispään ajomaakerrostumalla. Muutoin nuori tervaleppämetsä (h = 5-6 m) peittää luodon edellä mainittuja kalliopaljastumia lukuun ottamatta. Rannoilla on vuosi vuodelta laajenevana vyöhykkeenä ruoikkoa. Kasvilajisto Puustossa on tervaleppien ohella kaksi hyväkasvuista hieskoivua (h = 7-8 m). Pihlaja tavataan vain yhtenä tyvivesaryhmänä, kun jäät ovat murskanneet emopuun. Molemmat katajat (1-1,5 m) edustavat pylväskatajana tunnettua kasvumuotoa. Terttuselja, jota on tiepenkereellä, yrittää vieraslajina pureutua luodolle. Kalliopaljastumien halkeamissa ja reunamilla tavataan luonteenomaisia kallioluotojen ruohoja kuten merisaunio, ruoholaukka, rantatädyke, pietaryrtti, poimuhierakka, pikkuaho-orvokki, iso- ja keltamaksaruoho sekä heiniä kuten pohjanpunanata, luotosorsimo ja matalanurmikka. Keto-orvokki, hopeahanhikki, lituruoho, sarjakeltano ja metsälauha ovat lähinnä tavanomaisten kallioketojen lajistoa. Lepikko on vähitellen kehittymässä tyypilliseksi sorarantojen suuruohovaltaiseksi rantametsäksi tunnuslajeinaan ranta-alpi, merivirmajuuri, mesiangervo, karhunputki, nokkonen ja vadelma. Kuitenkin vaateliaat lajit kuten puna-ailakki puuttuvat. Hangon lepikoiden tunnuslaji punakoiso on juurtumassa myös Hyttyskarille. Merenrantaniityt puuttuvat lähes tyystin, kun ruoikko paikoin työntyy jopa alimpien leppien lomaan. Kuitenkin soraisilla paikoilla on tilaa joillekin rantakasveille kuten 7. MUU LUONTO Kuva: Maisema Hyttyskarilta, taustalla Yaran tehtaat tuulivoimaloineen Pekka Alho Saarilla ei esiinny liito-oravaa tai muita huomioitavia nisäkäslajeja. Mainittakoon kuitenkin Yaran voimalapaikan tuntumassa havaittu mäyrä. Myös kettu ja supi pesivät usein kipsikasan rinteisiin kaivamillaan koloilla. 19 20
8. TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen perusteella Hangon saaren teollisuusalueelle suunniteltu vanhan voimalan korvaaminen uudemmalla, ei luontoarvojen näkökulmasta aiheuta mainittavaa haittaa tai muutosta olemassa olevaan tilanteeseen. Vaihtoehtoisessa sijoitusvaihtoehdossa voimala sijoittuisi alueella osalle, joka on lintujen pääasiallisiin liikkumis-suuntiin nähden hyvä vaihtoehto, sillä linnut liikkuvat pääasiassa vesistöjen suuntaisesti ja erityisesti lokkilinnut sataman (kalasataman) ja Hyttyskarin välillä. Liikkuminen läheisiä metsäisiä saaria vasten on varmasti vähäisempää. Lähellä Morseimenkaria eli suunnassa jonne voimalaa ehdotetaan siirrettäväksi, on tosin toinen pieni saari jossa pesii muutamia saaristolintupareja (ainakin 2-3 kalalokkiparia ja valkoposkihanhipari). Tällä luodolla ei käyty maissa, mutta sitä tarkkailtiin kauempaa kiikarilla. Linnusto on joka tapauksessa selvästi Hyttyskaria vähäisempää. Lokkien liikkuminen painottui odotusten mukaisesti Hangon saaren eteläpuoliselle reitille, eikä yhden turbiiniyksikön sijoittamista lähelle pohjoisempaa reittiä voine pitää erityisen suurena uhkana. Yhteenvetona voidaan sanoa yksiköiden sopivan hyvin Hangon saaren länsiosaan, mutta huonosti Hyttyskarille. Hyttyskarin vaihtoehtoista sijoitusta voidaan pitää mahdollisena. Siinä tapauksessa mahdollinen vaikutus Hyttyskarin linnustoon olisi mielenkiintoista todentaa rakentamisen jälkeen. Tämä raportti ei ota kantaa maisema-arvoihin. Kuva: maisema noin uuden voimalapaikan kohdalta purettavaksi suunnitellun voimalan suuntaan. Radan ja näkyvän voimalaturbiinin välissä on Yaran maaainesten käsittely kenttä (jää kuvassa puskien taakse). Pekka Alho Hyttyskarin linnusto oli oletettua runsaampi, vaikka jo aiemmin oli tiedossa että saarella pesii jonkun verran saaristolinnustoa, mm. selkälokkeja 1-2 paria jo pidempään. Haahka, merihanhi ja valkoposkihanhi ovat kuitenkin tulleet lyhyessä ajassa voimalla sisäsaariston lajistoon, mikä osaltaan lisäsi luodon linnustollista arvoa. Monet saaren lajeista ovat kansallisesti uhanalaisluokiteltuja, osa myös EU:n lintudirektiivin lajeja (ks. liite). Tästä syystä jo ensimmäisen käyntikerran jälkeen katsottiin parhaaksi ottaa yhteys tilaajaan ja asiaa puitiin yhteisesti yhdessä ELY keskuksen edustajan kanssa (Olli Mattila). ELY-keskuksen ylitarkastajan näkemyksen mukaan Hyttyskaria ei voi pitää mahdollisena sijoituspaikkana. Propel Voima Oy:n esittämä vaihtoehto sijoituspaikalle on luontoarvojen näkökulmasta oleellisesti parempi. Tällöin Hyttyskari jää saareksi ja pesimälajisto luultavasti säilyisi. Jos saareen rakennettaisiin penger, jo yksistään se seikka riittäisi luultavasti autioittamaan saaren. Pengertien aukko ja talvella sula ovat kalastajien vankassa suosiossa. Ihmisten lisäksi myös maapedot, etunenässä runsaat ketut, pääsivät saareen. Myös linnut itse osaavat katsoa että saari ilman maayhteyttä on turvallinen pesimäpaikka. 21 9. KIRJALLISUUS Birds and Wind farms. Risk assessment and mitigation. Several authors. Manuela de Lucas, Guyonne F.E. Janss and Miguel Ferrer (Editors). Quercus 2007. Alho, P., Hinneri, S. & Westerholm, P. 2001: Kohti Vihervallia. Kemira Agro Oy:n julkaisu. 55 s. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesija ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No 18. 83 s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja No 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 22
Liite : Kartoituksessa tavatun linnuston suojeluarvo Kartoituksessa tavatun linnuston SUOJELUARVO Lintudirektiivi Kansallinen Missä Tuulivoima Pesimälajit luokitus 2010 Tukkasotka VU Hyttyskari Punasotka VU Hyttyskari Haahka NT Hyttyskari Valkoposkihanhi x Hyttyskari Selkälokki VU Hyttyskari Kalatiira x Hyttyskari Törmäpääsky VU Hangon saari Niittykirvinen NT Hangon saari Kivitasku VU Hangon saari Mustaleppälintu NT teollisuusalue Pikkulepinkäinen x Hangon saari Tärkeimmät / runsaslukuisimmat levähtäjät, kiertelijät, muuttajat Isokoskelo NT syyskertymiä Merikotka x VU koko alueella x kierteleviä Hangon saarella pesineet lajit eivät yhtä kivitaskuparia lukuun ottamatta sijoittuneet lähelle voimalapaikkoja Suojeluarvotaulukon ensimmäinen sarake kertoo lajin kuulumisesta EU:n lintudirektiivin mukaan suojeltaviin lajeihin, joiden suotuisa suojelutaso on turvattava. Seuraava sarake kertoo kansallisen uhanalaisuusluokituksen mukaisen statuksen vuoden 2010 arvioinnin perusteella. Sarake missä kertoo ko. lajien esiintymisestä alueen sisällä. Viimeinen sarake Tuulivoima arvio sitä, mitkä lajit kohdealueella voivat olla oleellisimmat tuulivoimasuunnitelmien punnitsemiselle. Suojeluarvon kansainvälisesti käytetyt määritteet ovat seuraavat: NT = silmälläpidettävä EN = erittäin uhanalainen VU = vaarantunut CR = äärimmäisen uhanalainen 23