Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen"

Helena Heikkinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

2 Merimetso Kuva: Riku Lumiaro

3 Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle paria Pesimäkannan vahvistuminen alkoi Hollannista 1970-luvun lopulla Syynä pesäpaikkojen rauhoittaminen ja haitallisimpien tuholaismyrkkyjen kieltäminen Suojelutilanne parani huomattavasti 1980-luvulla EU:n laajenemisen myötä Lintudirektiivi edellytti sinensis-alalajin rauhoittamista, poistettiin I liitteestä 1997 Itämeren rehevöityminen särkikalojen lisääntyminen Merimetsolla ei ole perinteistä riista-arvoa

Suojelutilanne parani huomattavasti 1980-luvulla EU:n laajenemisen myötä Lintudirektiivi edellytti sinensis-alalajin

4 Merimetsopopulaatiot maakohtaisesti Itämeren alueella vuosina 2001 ja

5 Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa (SYKE) pesiviä pareja Perämeri Merenkurkku Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti Kasvu perustuu pääosin (yli 50 %) immigraatioon yli 1000 yksilöä/vuosi. Huomaa väliaikainen kasvun taantuminen Lähde: SYKE

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kasvu perustuu pääosin (yli 50 %)

6 Merimetson pesimäpaikat Suomessa vuonna yhdyskuntaa 59 luotoa 66 ha Parimäärästä 75 % suojelualueilla Lähde: SYKE Karttapohja: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/08

7 Merimetson pesimäaikaisen kalaravinnon jakauma painon mukaan Suomenlahdella ja Saaristomeren itäosassa vuosina (n=153,021 kg) 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 18 % 46 % Särki Kivinilkka Ahven Kuha Pasuri/Lahna Silakka/Kilohaili Kiiski Säyne Muut lajit 21 %

(n=153,021 kg) 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 18 % 46 % Särki

8 Kuva: Petteri Lehikoinen Kuva: Markku Mikkola-Roos

9 Ajankohtaista Hallitusohjelman vaatimukset Ahvenanmaan ampumisluvat Merimetso esillä EU:ssa Lintudirektiivin avaaminen Yleiseurooppalainen toimenpideohjelma Kansallinen lainsäädäntö

10 Valkoposkihanhi Kuva: Jukka Haapala

11 Pesimähistoria Itämerellä Venäjällä pesivät valkoposkihanhet alkoivat käyttämään Itämeren suuria saaria kevätmuuton aikaisina levähdysalueina 1910-luvulla Ensimmäinen pesintä Gotlannissa 1971 ja Virossa 1981 (Leito 1987, Larsson ym. 1988) Pesivät linnut olivat alkuperältään todennäköisesti Pohjois- Venäjän kantaa (Larsson ym. 1988) Pesimäkannan kasvu oli aluksi hidasta, mutta myöhemmin räjähdysmäistä

12 Pesimähistoria Suomessa Ensimmäinen luonnollinen pesintä Suomessa todettiin Inkoon saaristossa v Turussa ja Helsingissä pesintä alkoi 1980-luvun lopussa. Molemmissa paikoissa pesijät olivat alkuperältään tarhattuja lintuja (Tukholman ja Helsingin eläintarhat) Myöhemmin kannankasvu on ollut eksponentiaalista ja nykyinen levinneisyys kattaa rannikkoalueen Venäjän rajalta Selkämeren pohjoisosiin Sisämaa pesintöjä on todettu Lahden Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvelläa Vuonna 2008 Suomen kannan kooksi arvioitiin yli 2000 paria

Molemmissa paikoissa pesijät olivat alkuperältään tarhattuja lintuja (Tukholman ja Helsingin eläintarhat) Myöhemmin kannankasvu on ollut

13 Pääkaupunkiseudun pesivät valkoposkihanhet Lähde: Matti Luostarinen Pareja

800 600 400 200 0 687 569 464 371 227 1 2 0 8 10 10 11 26

14 Pääkaupunkiseudun syyskanta Lähde: SYKE Yksilöitä

32 33 70 115 205 330 480 670 15001580 900 2400 3875 4947 4533

15 Pesivien valkoposkien syyskanta Laskettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2008 BirdLifen, SYKEn ja HY yhteistyönä Kokonaismäärä yksilöä

16 Valkoposkihanhien esiintyminen Suomessa syyskuun alussa 2008 Lähde: BirdLife Suomi

18 Populaatioiden kasvuvauhti Vuodesta 1960 lähtien Pohjois-Venäjän kanta on kasvanut keskimäärin 7 % vuodessa (Madsen ym. 1999) Itämeren kanta on kasvanut vuodesta 1971 lähtien keskimäärin 41 % vuodessa (Madsen ym. 1999) Suomen kanta on kasvanut vuodesta 1988 lähtien kesimäärin 45 % vuodessa (Hario 2004)

1999) Itämeren kanta on kasvanut vuodesta 1971 lähtien keskimäärin 41 %

19 Valkoposkihanhen menestyksen syyt Valkoposkihanhien poikastuottoa Itämerellä on selvästi parempi kuin arktisilla alueilla pesivien lintujen. Pesimiskausi on pitempi ja täydelliset tuhovuodet puuttuvat Ravintotilanne syksyllä ja talvella on parantunut ihmistoiminnan takia. Laidunnus, niitto ja ruohonleikkuu tuottavat ravinnepitoista ruohoa myöhään syksyyn ja talveen Kuolleisuus on alentunut metsästyspaineen vähenemisen myötä. Valkoposkihanhi on rahoitettu EU:n alueella

Pesimiskausi on pitempi ja täydelliset tuhovuodet puuttuvat Ravintotilanne syksyllä ja talvella on parantunut

20 Tulevaisuus Itämerellä Kannankasvu tulee jatkumaan Itämerellä. Suomen, Manner-Ruotsin ja Saksan kannat ovat edelleen voimakkaassa kasvussa Vielä ei pystytä ennustamaan kuinka suureksi Itämeren kanta kasvaa Pääkaupunkiseudun kanta kasvaa nopeasti vielä muutamia vuosia Mahdollinen kasvuvauhtia hidastava tekijä voi olla poikasaikaisten laidunten riittävyys

pystytä ennustamaan kuinka suureksi Itämeren kanta kasvaa Pääkaupunkiseudun kanta kasvaa

21 Kuva: Markku Mikkola-Roos

Samankaltaiset tiedostot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat