Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen"

Transkriptio

1 Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

2 Merimetso Kuva: Riku Lumiaro

3 Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle paria Pesimäkannan vahvistuminen alkoi Hollannista 1970-luvun lopulla Syynä pesäpaikkojen rauhoittaminen ja haitallisimpien tuholaismyrkkyjen kieltäminen Suojelutilanne parani huomattavasti 1980-luvulla EU:n laajenemisen myötä Lintudirektiivi edellytti sinensis-alalajin rauhoittamista, poistettiin I liitteestä 1997 Itämeren rehevöityminen särkikalojen lisääntyminen Merimetsolla ei ole perinteistä riista-arvoa

4 Merimetsopopulaatiot maakohtaisesti Itämeren alueella vuosina 2001 ja

5 Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa (SYKE) pesiviä pareja Perämeri Merenkurkku Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti Kasvu perustuu pääosin (yli 50 %) immigraatioon yli 1000 yksilöä/vuosi. Huomaa väliaikainen kasvun taantuminen Lähde: SYKE

6 Merimetson pesimäpaikat Suomessa vuonna yhdyskuntaa 59 luotoa 66 ha Parimäärästä 75 % suojelualueilla Lähde: SYKE Karttapohja: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/08

7 Merimetson pesimäaikaisen kalaravinnon jakauma painon mukaan Suomenlahdella ja Saaristomeren itäosassa vuosina (n=153,021 kg) 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 18 % 46 % Särki Kivinilkka Ahven Kuha Pasuri/Lahna Silakka/Kilohaili Kiiski Säyne Muut lajit 21 %

8 Kuva: Petteri Lehikoinen Kuva: Markku Mikkola-Roos

9 Ajankohtaista Hallitusohjelman vaatimukset Ahvenanmaan ampumisluvat Merimetso esillä EU:ssa Lintudirektiivin avaaminen Yleiseurooppalainen toimenpideohjelma Kansallinen lainsäädäntö

10 Valkoposkihanhi Kuva: Jukka Haapala

11 Pesimähistoria Itämerellä Venäjällä pesivät valkoposkihanhet alkoivat käyttämään Itämeren suuria saaria kevätmuuton aikaisina levähdysalueina 1910-luvulla Ensimmäinen pesintä Gotlannissa 1971 ja Virossa 1981 (Leito 1987, Larsson ym. 1988) Pesivät linnut olivat alkuperältään todennäköisesti Pohjois- Venäjän kantaa (Larsson ym. 1988) Pesimäkannan kasvu oli aluksi hidasta, mutta myöhemmin räjähdysmäistä

12 Pesimähistoria Suomessa Ensimmäinen luonnollinen pesintä Suomessa todettiin Inkoon saaristossa v Turussa ja Helsingissä pesintä alkoi 1980-luvun lopussa. Molemmissa paikoissa pesijät olivat alkuperältään tarhattuja lintuja (Tukholman ja Helsingin eläintarhat) Myöhemmin kannankasvu on ollut eksponentiaalista ja nykyinen levinneisyys kattaa rannikkoalueen Venäjän rajalta Selkämeren pohjoisosiin Sisämaa pesintöjä on todettu Lahden Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvelläa Vuonna 2008 Suomen kannan kooksi arvioitiin yli 2000 paria

13 Pääkaupunkiseudun pesivät valkoposkihanhet Lähde: Matti Luostarinen Pareja

14 Pääkaupunkiseudun syyskanta Lähde: SYKE Yksilöitä

15 Pesivien valkoposkien syyskanta Laskettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2008 BirdLifen, SYKEn ja HY yhteistyönä Kokonaismäärä yksilöä

16 Valkoposkihanhien esiintyminen Suomessa syyskuun alussa 2008 Lähde: BirdLife Suomi

17

18 Populaatioiden kasvuvauhti Vuodesta 1960 lähtien Pohjois-Venäjän kanta on kasvanut keskimäärin 7 % vuodessa (Madsen ym. 1999) Itämeren kanta on kasvanut vuodesta 1971 lähtien keskimäärin 41 % vuodessa (Madsen ym. 1999) Suomen kanta on kasvanut vuodesta 1988 lähtien kesimäärin 45 % vuodessa (Hario 2004)

19 Valkoposkihanhen menestyksen syyt Valkoposkihanhien poikastuottoa Itämerellä on selvästi parempi kuin arktisilla alueilla pesivien lintujen. Pesimiskausi on pitempi ja täydelliset tuhovuodet puuttuvat Ravintotilanne syksyllä ja talvella on parantunut ihmistoiminnan takia. Laidunnus, niitto ja ruohonleikkuu tuottavat ravinnepitoista ruohoa myöhään syksyyn ja talveen Kuolleisuus on alentunut metsästyspaineen vähenemisen myötä. Valkoposkihanhi on rahoitettu EU:n alueella

20 Tulevaisuus Itämerellä Kannankasvu tulee jatkumaan Itämerellä. Suomen, Manner-Ruotsin ja Saksan kannat ovat edelleen voimakkaassa kasvussa Vielä ei pystytä ennustamaan kuinka suureksi Itämeren kanta kasvaa Pääkaupunkiseudun kanta kasvaa nopeasti vielä muutamia vuosia Mahdollinen kasvuvauhtia hidastava tekijä voi olla poikasaikaisten laidunten riittävyys

21 Kuva: Markku Mikkola-Roos

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan

Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan Suomen valkoposkihanhet Valtakunnallinen linnustonseuranta Suomen valkoposkihanhet Branta leucopsis pesivät hyvin erilaisessa ympäristössä kuin arktiset lajitoverinsa, mutta se ei ole estänyt lajia menestymästä.

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Merimetsokannan erityispiirteitä

Merimetsokannan erityispiirteitä Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

KEHRÄ- miniristeily

KEHRÄ- miniristeily Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily 9.2.2011 Jari Raitaniemi, RKTL Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina 1996-2010 Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset

Lisätiedot

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto

Lisätiedot

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Ajankohtaisia suojeluasioita Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Vuoden lintu Selkälokki 2013 Tavoitteena toistaa 2003 tehty työ Kannan koko, kannan muutokset, poikastuotto Koordinaattorina Martti Hario Vuonna

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Saaristolintuseuranta. Laskijatapaaminen Lammi

Saaristolintuseuranta. Laskijatapaaminen Lammi Saaristolintuseuranta Laskijatapaaminen 9.2.2019 Lammi Nykytila Kaikkiaan listoilla n 60 aluetta, yhteensä noin 2600 saarta Saarista noin 600 valtion, YSA-saaria n.1000 ja suojelemattomia n. 1000 43 aluetta

Lisätiedot

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Varsinais-Suomen ELYkeskus/Kalatalouspalvelut-yksikkö Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 4.1.2016 Miksi hylje- ja merimetsoneuvottelukunta

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Johdanto Pohjanmaan rannikkoa pidetään linnuille tärkeänä muuttoväylänä ja pesimäalueena. Selkämeren ja Merenkurkun merkitys

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä

Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Pro gradu tutkielma Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Juhani A. Salmi Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 31.10.2011 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen Metsähanhen hoitosuunnitelmat Photo Asko Kettunen Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien

Lisätiedot

Valittaja vaatii, että Riistakeskuksen myöntämä lupa kumotaan.

Valittaja vaatii, että Riistakeskuksen myöntämä lupa kumotaan. MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNNALLE Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta: PL 820 00101 HELSINKI Sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi ASIA: Valitus koskien Suomen riistakeskus Uusimaan

Lisätiedot

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 7.11.2018 Pekka Salminen Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori HELCOM Baltic Sea Action

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

EU:n ja Suomen oikeuskäytäntö. Merimetsotyöryhmä Heikki Korpelainen ympäristöministeriö

EU:n ja Suomen oikeuskäytäntö. Merimetsotyöryhmä Heikki Korpelainen ympäristöministeriö EU:n ja Suomen oikeuskäytäntö Merimetsotyöryhmä 9.12.2015 Heikki Korpelainen ympäristöministeriö EU:n lintudirektiivi (2009/147/EG) 5 artikla: Jäsenvaltioiden on toteutettava, kuitenkaan rajoittamatta

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen Lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo aleksi.lehikoinen@helsinki.fi @AksuLehikoinen Seuranta-aineisto mm. Maalinnusto 1975- Sisävesien linnusto 1986- Saaristolinnusto

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen

Lisätiedot

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA Uhanalaisten lajien määrä kasvanut Maamme lajiston uhanalaistuminen jatkuu edelleen. Sekä vuonna 2010 että 2019 arvioiduista

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi

Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet

Lisätiedot

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot Mika Pirinen Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista linnuista vahinkoa viljelyksille ja muulle toiminnalle ovat aiheuttaneet varpunen, naakka, korppi, kurki, hanhet

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Merimetson kannankehitys Suomessa pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muuhun pesimälinnustoon

Merimetson kannankehitys Suomessa pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muuhun pesimälinnustoon Merimetson kannankehitys Suomessa pesintämenestys, ravinto ja vaikutus muuhun pesimälinnustoon Aleksi Lehikoinen Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopisto Ekologian ja systematiikan laitos Populaatiobiologian

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa Maakuntajohtaja Juho Savo 19.8.2010 Yhteiset tavoitteet tulevaisuudessa? vertailu EU:n päätavoitteet 2013+ Pienentää alueellisia kehityseroja Edistää alueellista

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014 Sivu 1/13 Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 7231852 E: 449462, Tuloste ei ole mittatarkka. Maanmittauslaitos, lupa nro 1480/MML/14 NELJÄ KIINTEISTÖÄ: KALLENSORA RN:O 28:99, VÄLIPALA

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Valkoposkihanhet pelloilla

Valkoposkihanhet pelloilla Valkoposkihanhet pelloilla Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.11.2018 Valkoposkihanhen levinneisyys ja muuttoreitit 2 Levähdysalueet Suomessa (>10 000 yks.) Kevät 2013-2018 Syksy 2006-2018 Kartta 1. ja 2.

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry Monimuotoisuuskompensaatiot Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö 30 jäsenyhdistystä noin 11 000 jäsentä Osa BirdLife International

Lisätiedot

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot