Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström

2 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin kolmattatoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 2004 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 2003, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne ovat näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia. Kottaraiset esiintyvät runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmälläpitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 2015 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Petteri Lehikoinen, Jörgen Palmgren, Visa Rauste(V), Sami Tuomela ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia. 2. Laskentojen tulokset vuonna 2015 Laskentojen keskeisimmät tulokset vuonna 2015 olivat lokkien lukumäärän yleinen väheneminen sekä lukumäärien tilapäinen nousu syksyllä. Lokkien lukumäärä nousi lähes edellisvuosien tasolle kun sekajätteitä sijoitettiin ns. jyräpaaliin jätevoimalan huoltoseisokin aikana. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollon ajaksi. Varislintujen lukumäärät pysyivät ennallaan vuoden 2015 aikana, pois lukien korppi, jonka lukumäärät pienenivät.

3 Kottaraisten syksyinen lukumäärä Ämmässuolla oli aiempaa pienempi. Lisäksi havaittiin selkälokin vaaleampiselkäisiä alalajeja, joita pesii Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Tringa ry:n alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa havainnot aroharmaalokista. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuoden 2015 lokkilajisto koostui nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa-, iso- ja merilokista. Alkuvuosi oli melko kylmä ja runsasluminen, ja talvehtivien harmaalokkien lukumäärä putosi muutamaan kymmeneen. Helmikuun lopulla alkoi harmaalokkien kevätmuutto ja lukumäärät kohosivat maaliskuussa yli tuhanteen harmaalokkiin. Suuria harmaalokkimääriä ei havaittu keväällä 2015, suurimmaksi kerääntymäksi jä huhtikuun alussa havaitut yksilöä. Helmikuun lopulla vuotta aiemmin harmaalokkien lukumäärä oli kohonnut enimmillään yksilöön ja maaliskuun lukumäärät vuonna 2014 olivat kolminkertaisia vuoteen 2015 verrattuna. Maalis-huhtikuun vaihteessa käynnistyi nauru-, kala- ja selkälokin kevätmuutto. Samaan aikaan harmaalokkien lukumäärä laski muutamaan sataan yksilöön. Naurulokkien lukumäärä kohosi huhtikuussa enimmillään yksilöön, pysyen enimmäkseen kuitenkin alle tuhannessa yksilössä. Naurulokkien muutonaikainen kerääntyminen Ämmässuolle oli melko niukkaa. Lajin lukumäärät pesimäkauden aikana olivat selvästi keskiverron alapuolella ja heinäkuussa nuorten lintujen kerääntyminen Ämmässuolle oli vähäistä. Pesimäikäisten lintujen päämuuton jälkeen naurulokin yksilömäärät putosivat yksilön tasolle. Syyskauden viimeinen havainto tehtiin jo elokuun lopulla Naurulokki Kalalokkien esiintymiskausi alkoi maaliskuun lopulla ja jatkui tasaisena syyskuun loppuun. Lisäksi lajista tehtiin yksittäishavainnot 17. tammikuuta ja 12. joulukuuta. Lukumäärät vaihtelivat yksilön välillä, pois lukien touko-kesäkuu, jolloin määrät laskivat yksilön tasolle. Selkälokkien kevätmuuton aikainen esiintyminen Ämmässuolla oli niukkaa. Lukumäärät pysyivät muutamassa yksilössä. Huhti-toukokuun vaihteessa havaittiin kahtena kertana 25 yksilön kerääntymä ja toukokuun lopulla myöhäinen 35 yksilön kerääntymä. Kaikki kevätkauden havainnot koskivat pesimäikäisiä lintuja, ensimmäiset esiaikuiset yksilöt

4 havaittiin 14. kesäkuuta. Ensimmäinen kesän lentopoikanen havaittiin elokuun 2. päivänä, jolloin havaitut kolme nuorta yksilöä olivat myös vuoden suurin poikaskertymä Ämmässuolla. Pesimäkauden jälkeen selkälokkien lukumäärä kohosi heinä-elokuun vaihteessa, ollen korkeimmillaan elokuun 8. päivänä 62 yksilöä. Tämän jälkeen selkälokkien lukumäärä laski alle 10 yksilöön koko loppusyksyn ajaksi. Vuoden viimeinen selkälokkihavainto tehtiin lokakuun 10. päivänä. Selkälokki Selkälokin lähialueilla pesivien alalajien yksilöitä havaittiin melko niukasti vuonna Havaintoja tehtiin koko vuonna seitsemän, yksilömäärän ollessa enimmillään kolme. Lähes kaikki havainnot koskivat pesimäikäisiä lintuja, vain elokuun 8. päivänä havaittiin kaksi esiakuista yksilöä. Havainnot painottuivat kevääseen, kun tehtiin kuusi havaintoa. Heinäkuun alussa havaittiin yksi erillinen yksilö ja muuttoaikaan elokuussa edellämainitut kaksi esiaikuista yksilöä. Harmaalokkien esiintyminen oli tavanomaista vähäisempää, poislukien Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollon aikana, jolloin yksilömäärät kohosivat. Talvehtivia harmaalokkeja oli kohtalaisesti tammikuun ajan, kuun lopulla yksilömäärät laskivat muutamaan kymmeneen. Maaliskuun alusta harmaalokkien määrä vaihteli välillä, laskien sen jälkeen yksilöön. Toukokuun lopulla havaittiin erillinen yksilön kerääntymä ja sen jälkeen harmaalokkien määrä pysyi alle 500:ssa heinäkuun puoliväliin asti. Elokuun alussa harmaalokkeja havaittiin enimmillään 2 700, jonka jälkeen määrä laski hitaasti elo-syyskuun ajan. Marraskuun ajaksi yksilömäärät nousivat uudestaan, ollen enimmillään yksilöä. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana harmaalokkien määrät lähentelivät kymmenen vuoden keskiarvoa ainoastaan toukokuun lopulla sekä elokuun puolivälissä. Tavanomaista yksilömäärien nousua syksyn aikana ei havaittu ennen kuin marraskuussa. Elokuun puolivälin jälkeen harmaalokkien yksilömäärä laski tavanomaisesta poiketen.

5 Harmaalokki Vuonna 2015 havaittiin yksi aroharmaalokki, elokuun kuudentena päivänä havaittu lintu oli saman kesän nuorukainen. Edellisvuoteen verrattuna aroharmaalokkien havaintomäärä romahti, mutta laji kuuluu joka tapauksessa harvinaisuuskategoriaan. Isolokista tehtiin kolme havaintoa. Tammi-maaliskuussa alueella havaittiin kahdesti esiaikuinen yksilö ja joulukuussa aikuispukuinen yksilö. Merilokkeja havaittiin Ämmässuolla koko laskentavuoden ajan, yksilömäärät olivat selvästi edellisvuotta pienempiä. Maaliskuussa määrä kohosi muutamasta merilokista enimmillään sataan yksilöön. Huhtikuun puoliväliin mennessä yksilömäärä palautui alle kymmeneen. Kesä-heinäkuussa lukumäärä putosi puoleen edellisvuoden tasosta. Loppusyksyn ajan merilokkien lukumäärä vaihteli yksilössä, nousten elokuun alussa ja lokakuun lopussa tilapäisesti yli 50 yksilöön. Ämmässuon lokkilajiston monimuotoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Pesimälajistomme esiintyy paikalla vakituisesti ja lähialueiden pesimälajistoa havaitaan säännöllisen harvalukuisesti. Huhtikuulta syyskuulle ulottuvassa pitkän aikavälin trendissä nauru- ja selkälokkien lukumäärän lasku pysähtyi. Muiden lajien yksilömäärät jatkoivat laskusuuntaa, merilokilla lasku oli melko voimakasta. Mikäli indeksiä seurataan loppukesän yksilömäärien perusteelta, olisi vain merilokin yksilömäärä jatkanut laskuaan. Heinä-elokuun tarkkailujaksolla vuodesta 2003 alkaen muiden lajien lukumäärät ovat hieman edellisvuotta suurempia. 12,00 Lokkilajien trendit ,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, vuosi Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

6 2.2. Muu lajisto Lokkien lisäksi alueella oleskeli pääasiassa varislintuja. Alueella oleskelee säännöllisesti naakkoja, variksia ja korppeja. Harakoita oleskelee Ämmässuolla vakituisemmin talvikaudelle, närhiä ei juurikaan havaita jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Sorsalintuja ja kahlaajia havaitaan vuosittain alueen sadevesilammikoissa, vuonna 2015 kummankin lajiryhmän havaintomäärät olivat pieniä. Petolintujen oleskelu painottui voimakkaasti talvikaudelle. Ämmässuolla havaittiin säännöllisesti kana- ja hiirihaukkoja sekä merikotkia. Näitä Ämmässuolla yleisimpiä petolintuja havaittiin talvikaudella lähes joka laskentakäynnillä. Tammikuun alussa havaittiin samanaikaisesti peräti kahdeksan hiirihaukan kerääntymä. Muutoin petolintuja havaittiin 1 2 yksilöä kerralla, mikä koskee kaikkia kolmea edellämainittua petolintulajia. Haarahaukasta tehtiin 2015 vain yksi havainto, laji on Suomessa satunnainen harvinaisuus mutta havaitaan usein kaatopaikkojen liepeillä. Lisäksi Ämmässuolla havaittiin petolintulajeista varpus-, nuoli- ja tuulihaukka. Sorsalintujen ja kahlaajalintujen havainnot ovat vähentyneet Ämmässuolla. Molemmat lajiryhmät käyttävät alueen lammikoita oleskeluun. Alueen rakennustyöt ovat poistaneet useita lammikoita alueelta, lisäksi osa lammikoiden rannoista on pensoittunut jolloin useimmat kahlaajat karttavat niitä. Sorsalinnuista havaittiin sinisorsia ja telkkiä. Havaintomäärät jäivät alle viiteen molempien lajien kohdalla, mikä on vähemmän kuin useimpina aiempina vuosina. Alueen avoimilla soraikoilla pesii edelleen 2 3 paria pikkutyllejä. Muuttomatkalla levähtävien kahlaajien määrät olivat hyvin alhaisia, havaintoja tehtiin valkoviklosta, lirosta, töyhtöhyypästä ja taivaanvuohesta. Alueen yli muuttavina havaittiin kuoveja sekä töyhtöhyyppiä. Näistä töyhtöhyyppiä havaittiin vuoden 2015 aikana myös paikallisena. Kuoveja on aikaisempina vuosina havaittu lähinnä ohimuuttavina, paikallisia on havaittu harvoin. Sekä lirosta että valkoviklosta tehtiin vuoden aikana vain yksi havainto. Taivaanvuohi havaittiin paikallisena elokuussa ja lokakuussa, molemmat havainnot koskivat yksittäistä yksilöä. Räyskä ei ole jokavuotinen esiintyjä Ämmässuolla, havaintoja paikallisista räyskistä on laskentavuosien aikana kertynyt useita. Kalalokin kokoinen tiiralintu havaitaan yleensä lepäilemässä lokkiparven seassa. Vuonna 2015 havaittiin elokuun 8. päivänä kaksi räyskää, kyse oli emosta ja saman kesän lentopoikasesta. Yksi vuoden erikoisimmista havainnoista oli sepelrastas, yksi yksilö havaittiin Ämmäsvuoren rinteessä 25. huhtikuuta. Laji on Etelä-Suomessa hyvin harvalukuinen läpimuuttaja. Ämmässuolla esiintyvistä varislinnuista naakka on runsaslukuisin, jonka yksilömäärät vaihtelevat huomattavasti. Suurin muutos naakkojen määrissä tapahtuu toukokesäkuussa, kun naakat viettävät pesimäkauden lähes kokonaan poissa Ämmässuolta. Touko-kesäkuun aikana Ämmässuolla havaittiin usein vain yksittäisiä naakkoja. Muina vuodenaikoina lukumäärät vaihtelevat yksilössä, ja vuoden suurin kerääntymä oli 2800 naakkaa. Myös varisten yksilömäärä on alhaisimmillaan touko-kesäkuussa, jolloin vaihtoehtoista ravintoa löytyy runsaasti luonnonympäristöistä. Tammi-helmikuussa sekä marras-joulukuussa Ämmässuolla oleskeli säännöllisesti varista. Maaliskuusta

7 alkaen lukumäärä laski, ja huhtikuulta heinäkuulle yksilömäärä oli tavallisesti varista. Korppien lukumäärä vaihteli vähemmän kuin muilla varislinnuilla. Tavanomaisesti laskentakäynneillä havaittiin korppia. Alkuvuonna havaittiin kolme erillistä suurta kerääntymää. Tammikuun alussa ja helmikuun lopussa laskettiin 110 yksilöä, ja huhtikuun lopulla 90 korppia. Kesäkuussa havaittiin parilla laskentakäynnillä vain muutama korppi. Heinäkuusta alkaen yksilömäärät vaihtelivat korpin tasolla. Lukumäärä säilyi tuolla tasolla vuoden loppuun asti, poikkeuksena syyskuussa havaitut 70 ja 77 korpin kerääntymät. 3. Lokkien ruokailu ja oleskelu jätteenkäsittelyn vähennyttyä Jätteenkäsittelyn muututtua HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat myös lokkien oleskelupaikat osin vaihtuneet. Lokit lepäilevät edelleen avoimilla paikoilla, käyttäen osin samoja mäenlakia ja hallinkattoja kuin ennenkin. Ruokailumahdollisuudet ovat muuttuneet, kun jätteen avoläjitys on loppunut. Jäljellä olevat ravinnonlähteet ovat pienialaisempia, kun löytyy pieniä määriä ravintokelpoista materiaalia löytyy biojätteen käsittelyalueelta. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, mutta lajimäärä on vielä säilynyt aiemmalla tasolla. Lokkien yksilömäärien väheneminen on näkyvin ilmiö Ämmässuolla vuosien jätehuollon tuoreimman uudistuksen tapahduttua. Yksilömäärien vähenemisen lisäksi lokkien oleskelu alueella on muuttunut. Aiemmin lokkien oleskelu painottui alueen länsiosassa sijaitsevalle sekajätteen läjitysalueelle. Tällä alueella on havaittu erittäin vähän lokkeja sen jälkeen, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön. Lokkien oleskelu on painottunut biojätteen käsittelyalueelle, missä ruokaa on kuitenkin löydettävissä huomattavasti aiempaa vähäisemmin. Lokit löytävät sieltä pieniä määriä ravintoa esikompostoidun jätteen seasta. Lepäilyyn lokit käyttävät Ämmäsvuoren rinteitä sekä alueen eteläosassa lajittelukatoksen kattoa. Aiemmin käytössä olleet avoimet sorakentät alueen eteläosassa ovat vähentyneet ja jäljellä olevilla kentillä oleskelee niukasti lokkeja. Lokkien lukumäärissä tapahtui nousu elokuussa 2015, kun sekajätteitä sijoitettiin ns. jyräpaaliin jätevoimalan vuosihuollon aikana. Tällöin lokit pääsivät vapaasti etsimään ravintoa jätteiden joukosta. Lokkien yksilömäärät nousivat tällöin huomattavasti, vaikka alueella oli koko kesän ajan ollut kerralla hyvin pieniä yksilömääriä. Koska naurulokit olivat elokuussa jo pääosin muuttaneet etelään, koostui kasvanut lokkimäärä lähinnä harmaalokeista. Myös muiden lajien yksilömäärät nousivat sekajätteen käsittelyn ajaksi. Jätevoimalan palattua käyttöön vuosihuollon jälkeen lokkien yksilömäärät ja oleskelupaikat muuttuivat jälleen. Yksilömäärät laskivat taas hyvin pieniksi, ja vähäiset ravintomäärät biojätteen käsittelyalueella olivat ainoa ruoanlähde lokeille.