Valtuusto 14.12.2012 39
SISÄLLYSLUETTELO I. YLEINEN OSA 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 3 2. KUNTATALOUDEN TILANNE... 3 3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA 2010 2013... 6 4. URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 7 4.1 Väestökehitys ja työllisyys... 7 4.2 Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla... 8 4.3 Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu... 9 4.4 Alijäämän kattaminen... 12 4.5 Keskeiset tuloperusteet... 12 4.6 Taloussuunnitelman 2013 2015 investoinnit... 13 4.7 Kuntakonserni... 13 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS... 14 5.1 Rakenne... 14 5.2 Sitovuus... 14 5.3 Täytäntöönpano ja seuranta... 15 5.4 Määrärahojen muutokset... 15 6. TULOSLASKELMA... 16 II. KÄYTTÖTALOUSOSA 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 18 2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 19 3000 VALTUUSTO... 20 4000 KUNNANHALLITUS... 21 4111 Keskushallinto... 23 4210 Henkilöstöhallinto... 25 4310 Taloushallinto... 26 4410 Elinkeinopalvelut... 28 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 33 6110 Sosiaalityö... 33 6120 Vanhustenhuolto... 36 6130 Vammaispalvelut... 42 6140 Lasten päivähoito... 43 6151 Työllisyydenhoito... 47 6170 Erikoissairaanhoito... 50 6171 Perusterveydenhuolto... 52 6180 Terveydenhuollon kuntayhtymät... 55 6190 Toimeentuloturva... 56 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 57 7110 Sivistystoimisto... 58 7120 Peruskoulutus... 59 7130 Toisen asteen koulutus... 61 7140 Aikuiskoulutus... 63 7150 Nuorisotyö... 64 7160 Liikuntatoimi... 66 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu... 68 7180 Kulttuuritoimi... 70
8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 72 8110 Tekninen toimi... 73 8111 Yksityistietoimi... 74 8120 Yhdyskuntasuunnittelu... 75 8130 Yhdyskuntarakentaminen... 76 8140 Palvelutoiminta... 77 8141 Kiinteistöpalvelut... 78 8152 Maa- ja metsätilat... 79 8160 Vesihuoltolaitos... 80 8170 Pelastustoimi... 81 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 82 9100 Rakennusvalvonta... 83 9120 Ympäristönsuojelu... 85 III. INVESTOINTIOSA 7. INVESTOINTIOSA... 87 7.1 Kunnanhallitus... 87 7.2 Sivistyslautakunta... 87 7.3 Tekninen lautakunta... 87 IV. RAHOITUSOSA 8. RAHOISTUSLASKELMA... 89 V. LIITTEET LIITE 1 KOKOUSPALKKIOT, VUOSIPALKKIOT YMS.... 91 LIITE 2 HENKILÖSTÖSTÖSUUNNITELMAT... 92 LIITE 3 LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA... 94 LIITE 4 TULOSLASKELMA SISÄISET JA ULKOISET ERÄT... 95 LIITE 5 TULOSLASKELMAYHDISTELMÄ... 98 LIITE 6 POISTOT VUODELLE 2013... 100
YLEINEN OSA 2 I. YLEINEN OSA
YLEINEN OSA 3 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Alla olevat kokonaistaloudellista kehitystä koskevat luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuussa julkiasemaan taloudelliseen katsaukseen. Työllisyystilanne on viime vuosina heikentynyt. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. 2. KUNTATALOUDEN TILANNE Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.2013. Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle 2015. Vanhuspalvelulain toteutumisen vaikutus vuositason kustannuksiin on vielä vaikeasti ennakoitavissa. Kuntien menot Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja on arviolta 2,3 prosenttiin.
YLEINEN OSA 4 Kuntien verotulot ja valtionosuudet Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. 17.9.2012 julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2013 yhteensä 10,7 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,7 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2013 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut lisääntyvät vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 180 milj. euroa Kuntauudistus Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on valmistellut koko maan laajuista kuntauudistusta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi 15. marraskuuta 2012 kunta-
YLEINEN OSA 5 rakennelakiluonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle kuntiin. Lausuntoaika päättyy 7.3.2013. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntarakenneuudistuksen tavoitteista, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Kunta ei kuitenkaan voisi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään selvitysperusteista täyttyisi, jos alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Selvityksen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulisi kuitenkin aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella sekä selvitykset yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ja taloudellisesta tilanteesta. Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä. Esitysten tekeminen määräaikaan mennessä sekä liitoksen tekeminen vuosien 2014 2017 alusta on myös yhdistymisavustusten maksamisen ja valtionosuuksien vähenemisen korvaamisen edellytyksenä. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30 päivään marraskuuta 2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Mikäli kunta ei ole 1.4.2014 mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Erityisten kuntajakoselvitysten kustannukset maksettaisiin valtion varoista. Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi hylätä kuntien yhteisen esityksen, jos esitetty yhdistyminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä olevan kunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta
YLEINEN OSA 6 3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA 2010 2013 Valtuusto on edellisen kerran vuoden 2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä päivittänyt kunnan strategian vuoteen 2013. Uusi valtuusto laatii uuden kuntastrategian, jonka valmistelu aloitetaan keväällä 2013. Tässä taloussuunnitelmassa strategia on jälleen päivitetty. Urjalan kunnan Visio Urjala on viihtyisän elinympäristön, uudistumiskykyisen yrittämisen sekä kiehtovan kulttuurin elinvoimainen kunta. Strategiset päämäärät: 1. Urjalassa on vakaa talous, joka luo perustan laadukkaille palveluille ja kunnan kehittämiselle. 2. Urjalassa on asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetyt palvelut. Urjala profiloituu lapsiystävällisenä asuinkuntana. 3. Urjalassa on vetovoimainen kuntakeskus sekä runsaasti viihtyisiä asumisvaihtoehtoja eri puolilla kuntaa. 4. Urjala on Suomen yritysvaltaisimpia kuntia alle 6000 asukkaan kuntien kokoluokassa. Urjalassa on tarjolla mielekkäitä työpaikkoja osaaville ihmisille niin jalostuskuin palvelusektorilla. 5. Urjala on tunnettu kiehtovana ja vetovoimaisena kulttuuri- ja matkailupitäjänä. Kulttuurimatkailun keihäänkärkinä kehitetään pitkäjänteisesti Väinö Linna Urjalan vetovoimatekijänä kokonaisuutta ja Nuutajärven lasikylää. 6. Urjalan kunta on vetovoimainen työnantaja. Henkilöstö on osaavaa ja uudistumiskykyistä. 7. Urjala hyödyntää Pirkanmaan kasvua ja tekee aktiivista yhteistyötä oman seutukunnan ja naapurikuntien kanssa.
YLEINEN OSA 7 4. URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Väestökehitys ja työllisyys 5800 5600 Urjalan kunnan asukasluku Asukasluku 31.12 tilanteen mukaan 5400 5200 5000 4800 4600 Urjalan kunnan asukasluku oli vuoden 2011 lopussa 5246 ja syyskuun lopussa 2012 asukasluku oli 5194, joten väestön lasku on jatkunut ennusteen mukaisesti. Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Kokonaismuutos Väkiluku 2000 42 72-30 221 210 11 8 4-11 5703 2001 46 76-30 191 261-70 19 5-91 5612 2002 35 88-53 255 219 36 7 2-16 5596 2003 37 87-50 257 265-8 22 5-40 5556 2004 41 79-38 247 263-16 32 11-32 5524 2005 49 77-28 274 214 60 20 11 41 5565 2006 54 60-6 253 319-66 24 5-52 5513 2007 54 84-30 310 317-7 21 9-22 5491 2008 35 82-47 257 295-38 27 12-77 5414 2009 41 81-40 250 269-19 15 12-52 5362 2010 53 83-30 264 279-15 27 10-27 5335 2011 34 73-39 248 303-55 11 7-89 5246 ennuste 2012 ennuste 2013 ennuste 2014 ennuste 2015-71 5175-61 5114-56 5058-45 5013 Taulukosta voidaan havaita, että Urjalan väestömäärän lasku johtuu sekä luonnollisesta väestömäärän vähenemisestä että kuntien välisestä muutosta.
YLEINEN OSA 8 Väestöennuste ikäryhmittäin Ikäryhmä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 0-14 707 701 695 675 670 666 661 634 627 15-64 3160 3059 2982 2942 2879 2812 2637 2539 2457 65-1379 1415 1437 1441 1464 1493 1547 1583 1616 Tilastokeskuksen laatimasta väestöennusteesta voidaan havaita, että 0-64 vuotiaiden osuus tulee laskemaan tulevina vuosina. Sen sijaan yli 65 vuotiaiden määrä nousee jatkuvasti. Väestön ikääntyminen on siten merkittävä haaste kunnan palvelukyvyn ylläpidolle ja tasapainoiselle taloudelle. Työttömyysaste oli syyskuun lopussa Pirkanmaalla 10,7 %, kun se oli koko maassa 9,5 %. Urjalassa työttömyysaste oli molempia keskiarvoja korkeampi 11,0 %. Vuosi sitten samaan aikaan se oli 10,00 %. 4.2 Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Urjalan kunta muodostavat Etelä-Pirkanmaan seutukunnan. Nämä kunnat ovat jo pitkään tehneet seudullista yhteistyötä. Käytännössä seudullinen päätöksenteko tapahtuu kuntajohtajakokouksessa, johon osallistuvat myös kunnallishallitusten puheenjohtajat. Asiat valmistelee ja täytäntöönpanee seutujohtaja. Kuntien nimeämät seutuyhteistyöhenkilöt kokoontuvat 2-3 kertaa vuodessa keskustelemaan yhteisistä kehittämisen tarpeista. Kuntien valtuutetut kutsutaan kerran vuodessa seutufoorumiin. Kunnat varaavat seututoimintaan rahoitusta keskimäärin 10 /asukas/vuosi. Vuodelle 2013 Urjalan kunta varaa 14,4 /asukas sisältäen myös hankkeiden kuntarahaosuudet mm. Hehkuva Nuutajärven lasikylä. Seudun kunnat ovat yhdessä valtion kanssa perustaneet Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskuksen, joka on useiden palvelutuottajien muodostama asiantuntija- ja palveluverkosto. Syksyllä 2012 Akaa, Urjala ja Valkeakoski pääsivät mukaan hallitusohjelman kuntakokeiluun pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi. Tavoitteina ovat asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen, kumppanuuksien rakentaminen ja rajapintojen selkeyttäminen. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Seutuyhteistyön ensimmäinen muoto oli Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, joka on kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö. Kehitysyhtiön palveluksessa ovat kaikki yritysasiamiehet, ja yhtiö on myös aktiivinen toimija seudulla hankeasioissa. Seudulla on yhteinen puhelinjärjestelmä ja koko tietohallinto. Kuntakeskusten välille on rakennettu nopea valokuituverkko, mikä mahdollistaa seutukunnan tietohallinnon keskittymisen Valkeakosken tietohallintoon. Vuonna 2006 Valkeakoskella aloitti kuntien yhteinen ympäristöterveydenhuollon ja suojelun seudullinen yksikkö. Etelä-Pirkanmaan seudun kunnat muodostavat myös oman tilaajarenkaan tilatessaan erikoissairaanhoidon palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Akaan ja Urjalan kunnat ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, jolla Akaan kaupunki järjestää perusterveydenhuollon, vanhushuollon, vammaishuollon ja perhekeskuksen palvelut Urjalan kunnalle.
1000 euroa URJALAN KUNTA YLEINEN OSA 9 4.3 Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Urjalan kunnan taseen 31.12.2011 mukaan alijäämä oli edellisiltä vuosilta 2,1 milj.euroa. Arvion mukaan alijäämä lisääntyy noin 0,5 miljoonalla eurolla 2012. Kunnan lainakanta (ilman tytäryhtiöiden lainoja) oli vuoden 2012 loppupuolella n. 5,4 milj.euroa. Asukasta kohti lainaa oli 1 045 euroa. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen ja tavoitetaso on nettoinvestointien määrä, joka on yleensä poistojen määrää suurempi. Vuonna 2013 vuosikate jää selvästi alle poistojen, kuten myös suunnitteluvuosina 2014-15. 2500 Tulorahoituksen riittävyys 2004-2013 2000 1500 1000 vuosikate poistot 500 0-500 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ta 2012 ta 2013
YLEINEN OSA 10 2,5 Vuosikate 2004- vuosikate milj.euroa 2,0 2,1 1,5 1,0 1,1 1,0 0,5 0,0 0,0-0,3-0,2 0,7 0,1 0,5 0,4 0,3 0,7-0,5 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ta 2012ta 2013 ts 2014 ts 2015 3000 Lainakanta asukasta kohden 2500 2000 1500 1000 500 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Pitkäaikaiset lainat, euroa/asukas Urjalan lainakanta on pysynyt muutamana viime vuonna varsin samalla tasolla asukasta kohden tarkasteltuna, mutta kuitenkin kaksinkertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Lainamäärä tullee nousemaan tulevina vuosina selvästi.
YLEINEN OSA 11 Lainakanta vuodesta 2003-16 milj. euroa/vuoden lopussa 14 12 13,38 10 8 9,1 6 4 5,06 4,66 5,81 6,91 5,92 5,87 5,4 6 2 2,5 3,16 3,64 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tilikauden ali-/ylijäämä 2004-1,5 1,0 1,1 0,5 0,0-0,2-0,3 0,1-0,2-0,5-1,0-1,1-1,3-0,9-0,5-0,6-0,6 tilivuoden ali- /ylijäämä milj.euroa -1,5-1,7-2,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ta 2012ta 2013ts 2014 ts 2015
YLEINEN OSA 12 4.4 Alijäämän kattaminen Kuntalain 65 :ssä todetaan, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään 4 vuoden pituisena suunnitelmakautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnanhallitus on laatinut alijäämän kattamisen toimenpideohjelman. Sen mukaan tuloveroprosenttia joudutaan nostamaan sekä vuonna 2014 että vuonna 2015. Alijäämän kattamisen toimenpideohjelma 2012 2013 2014 2015 2016 Alijäämä vuoden alussa Tilinpäätöksen mukainen vuoden 2011 ylijäämä Alijäämä vuoden alussa -2 106 157 Talousarvion mukainen alijäämä -542 957 Alijäämä vuoden alussa -2 649 114 Taloussuunnitelman mukainen alijäämä -687 063 Alijäämä vuoden alussa -3 336 177 Taloussuunnitelman mukainen alijäämä -750 094 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin nosto (22,0 %) 751 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 100 000 Alijäämä vuoden alussa -3 105 271 Taloussuunnitelman mukainen alijäämä -370 094 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin noston (23 %) vaikutus 1 823 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 100 000 Alijäämä vuoden alussa -1 422 365 Vuonna 2016 kertyvä yli-/alijäämä 0 Kiinteistöveron noston vaikutus 130 000 Tuloveroprosentin noston vaikutus 1 200 000 Henkilöstömenojen laskun vaikutus 100 000 Ali-/ylijäämä vuoden lopussa -2 649 114-3 336 177-3 105 271-1 422 365 7 635 4.5 Keskeiset tuloperusteet o Tuloveroprosentti on 21,50 o Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti 1,15 o Maksujen ja taksojen korotuksista päätetään erikseen o Rahoituslaskelmasta ilmenee, että lainaa otetaan vuonna 2013 yhteensä 1,8 milj.euroa
YLEINEN OSA 13 4.6 Taloussuunnitelman 2013 2015 investoinnit Investointimenot vuonna 2013 ovat n. 2,2 milj.euroa. 4.7 Kuntakonserni Valtuusto on kokouksessaan 10.11.2008 hyväksynyt Urjalan kunnan konserniohjeen. Kunnan omistusosuus kuntayhtymissä on seuraava: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1,16 % Koulutuskeskus Tavastia 1,05 % Pirkanmaan liitto 1,12 % Forssan ammatti-instituutti 5,88 % Valkeakosken seudun ammatillisen koulutuksen ky 1,07 % Kunnan osuus osakkuusyhteisöissä: Kiinteistö Oy Urjalan Virasto- ja liikekeskus 40,3 % Kiinteistö Oy Laukeelan Keskus 23,87 % Kunnan ainoa tytäryhteisö on Urjalan Talot Oy, omistusosuus 100 %. Urjalan Talot Oy:n tavoitteet o Tuotetaan ja ylläpidetään riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja o Ulkopuolisille myytävät kiinteistönhuoltopalvelut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla o Asuntojen käyttöastetavoite 97 % o Tasapainoinen talous
YLEINEN OSA 14 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS 5.1 Rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia talousarviosta ja suunnitelmasta. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kunnan palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategian ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Investointisosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. 5.2 Sitovuus Kunnanvaltuusto määrää miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain. o Käyttötalousosa on kunnanhallitusta ja lautakuntia sitova valtuuston vahvistamalla tulosaluetasolla. Vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan sitovuuden osalta nettobudjetointia. o Käyttötalousosa on kunnanjohtajaa ja palvelukeskuksen johtajia sitova kunnanhallituksen ja lautakuntien vahvistamalla tulosyksikkötasolla. o Käyttötalousosa on toimintayksiköiden vastuuhenkilöitä sitova palvelukeskusten johtajien vahvistamalla kustannuspaikkatasolla.
YLEINEN OSA 15 Toiminta-ajatus, painopisteet ja muut perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle ovat valtuuston nähden sitovia ja niiden toteutumisesta seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Hankkeen tai hankeryhmän bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Palvelukeskukset velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. 5.3 Täytäntöönpano ja seuranta Talousarvion täytäntöönpano tapahtuu käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Toimielimet (kunnanhallitus ja lautakunnat) muuttavat käyttössuunnitelmansa valtuuston talousarviopäätöstä vastaavaksi. Toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot käyttötalousosan kustannuspaikoille. Edelleen johtavat viranhaltijat päättävät viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien tavoitteiden asettamisesta sekä määrärahojen jaosta toiminnoille ja kohteille. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen on sisällytettävä talousarvion toteutumisvertailu. Tähän sisältyy myös sitovien tavoitteiden seuranta. Toimintakertomuksessa tarkastellaan myös muita, ei-sitovia tavoitteita. 5.4 Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määrä ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamisen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puitteissa. Määrärahan muutosesityksen kunnanvaltuustolle voi tehdä talousarvio vuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi.
YLEINEN OSA 16 6. TULOSLASKELMA TP 2011 TA 2012+ Muutos KH 2013 KH/TA% TS 2014 TS 2015 Myyntituotot 776 688 853 900 795 720-7 795 720 795 720 Maksutuotot 1 156 729 1 393 825 1 260 463-10 1 260 463 1 260 463 Tuet ja avustukset 645 516 689 240 994 998 44 980 998 752 426 Muut toimintatuotot 1 046 750 850 730 834 940-2 834 940 834 940 Toimintatuotot 3 625 683 3 787 695 3 886 121 3 3 872 121 3 643 549 Palkat ja palkkiot -6 167 848-6 440 388-6 489 907 1-6 510 150-6 438 150 Henkilösivukulut -2 240 848-2 206 572-2 389 863 8-2 394 958-2 378 686 Henkilöstökulut -8 408 696-8 646 960-8 879 770 3-8 905 108-8 816 836 Palvelujen ostot -18 567 053-19 467 959-20 211 800 4-20 224 023-20 089 723 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 411 052-1 395 754-1 379 123-1 -1 379 123-1 379 123 Avustukset -1 459 105-1 609 370-1 739 980 8-1 739 980-1 739 980 Muut toimintakulut -198 298-214 715-229 130 7-229 130-223 130 Toimintakulut -30 044 204-31 334 758-32 439 803 4-32 477 364-32 248 792 Toimintakate -26 418 521-27 547 063-28 553 682 4-28 605 243-28 605 243 Verotulot 15 483 750 15 576 000 15 887 000 2 15 905 000 16 315 000 Valtionosuudet 12 023 415 12 610 000 13 167 802 4 13 167 802 13 167 802 Korkotuotot 42 551 32 600 22 300-32 22 300 22 300 Muut rahoitustuotot 51 621 53 000 50 000-6 50 000 50 000 Korkokulut -173 028-184 000-170 530-7 -200 000-230 000 Muut rahoituskulut -1 176-2 000-2 000 0-2 000-2 000 Rahoitustuotot ja kulut -80 032-100 400-100 230 0-129 700-159 700 Vuosikate 1 008 612 538 537 400 890-26 337 859 717 859 Suunnitelman muk. poistot -929 778-1 015 796-1 087 953 7-1 087 953-1 087 953 Satunnaiset tuotot 0 0 0-100 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0-100 0 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0-100 0 0 Tilikauden tulos 78 834-477 259-687 063 44-750 094-370 094 Tunnusluvut Tunnusluku 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintatuotot/ toimintamenot, % 12,0 12,0 11,8 11,9 11,2 Vuosikate/Poistot % 108,5 53 37 31 88 Vuosikate e / asukas 192 103 76 64 137 Kertynyt alijäämä, 1000 e 2106 2649 3336 3105 1422 *asukaslukuna on käytetty 5246.
KÄYTTÖTALOUSOSA 17 II. KÄYTTÖTALOUSOSA
KÄYTTÖTALOUSOSA 18 Toimielin Tulosalue 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muut% TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot 8 292 16 000 0-100,0 0 0 Myyntituotot 0 0 0 0,0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0 Tuet ja avustukset 8 292 16 000 0-100,0 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakulut -6 918-21 486 0-100,0 0 0 Henkilöstökulut -4 733-14 986 0-100,0 0 0 Palkat ja palkkiot -4 299-13 200 0-100,0 0 0 Henkilösivukulut -434-1 786 0-100,0 0 0 Palvelujen ostot -1 747-5 950 0-100,0 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -406-250 0-100,0 0 0 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0 Muut toimintakulut -32-300 0-100,0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakate 1 374-5 486 0-100,0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0,0 0 0 Tilikauden tulos 1 374-5 486 0-100,0 0 0 Määräraha / tuloarvio TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muut% TS 2014 TS 2015 Menot -6 918-21 486 0-100,0 0 0 Tulot 8 292 16 000 0-100,0 0 0 Netto 1 374-5 486 0-100,0 0 0 Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta toimittaa kunnallisvaalit, valtiolliset vaalit ja Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit). Seuraavat vaalit ovat europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014, vuonna 2015 eduskuntavaalit ja 2016 toimitetaan kunnallisvaalit. Kunnassa on yksi äänestysalue.
KÄYTTÖTALOUSOSA 19 Toimielin Tulosalue 2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA 2110 Tarkastuspalvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muut% TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot 0 0 0 0,0 0 0 Myyntituotot 0 0 0 0,0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0,0 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakulut -13 093-14 008-15 075 7,6-15 064-15 064 Henkilöstökulut -1 992-1 688-2 175 28,9-2 164-2 164 Palkat ja palkkiot -1 900-1 600-2 050 28,1-2 040-2 040 Henkilösivukulut -92-88 -125 42,0-124 -124 Palvelujen ostot -10 579-12 070-12 250 1,5-12 250-12 250 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -284-50 -350 600,0-350 -350 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0 Muut toimintakulut -238-200 -300 50,0-300 -300 Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0 Toimintakate -13 093-14 008-15 075 7,6-15 064-15 064 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0,0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0,0 0 0 Tilikauden tulos -13 093-14 008-15 075 7,6-15 064-15 064 Määräraha / tuloarvio TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muut% TS 2014 TS 2015 Menot -13 093-14 008-15 075 7,6-15 064-15 064 Tulot 0 0 0 0,0 0 0 Netto -13 093-14 008-15 075 7,6-15 064-15 064 Toiminta-ajatus Kuntalain mukaisesti kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Toiminnalliset tavoitteet - Tarkastuslautakunta kokoontuu noin 7 kertaa vuodessa. - Tilintarkastukseen käytetään noin 14 tarkastuspäivää vuodessa.