ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia kuntalaisten palveluarvioista, osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina 2008-2011. ARTTU KUNTASEMINAARI 30.5.2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus
Kunta on asukkaidensa yhteisö palvelujen järjestäjä paikallisen ja alueellisen elinvoiman ylläpitäjä ja vahvistaja
Kuntalaisten arviot paikallisesta elinvoimasta: Oman kunnan sijoittuminen kuntien välisessä kuvitteellisessa "hyvä asua ja elää" -kilpailussa
Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa "hyvä asua ja elää" - kilpailussa v. 1996, 2000, 2004, 2008 ja 2011 2011 51 33 16 2008 50 32 18 2004 52 33 15 2000 43 34 23 1996 47 32 22 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % hyvin ei hyvin, ei huonosti huonosti Lähde: KuntaSuomi 2004- ja ARTTU-kuntalaistutkimukset
Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa "hyvä asua ja elää" kilpailussa. Kuntakokoluokittainen tarkastelu syksyllä 2011 KAIKKI 51 33 16 Alle 5000 as. 55 30 15 5001-10 000 as. 40 36 24 10 001-20 000 as. 64 26 10 20 001-50 000 as. 49 34 17 50 001-100 000 as. 49 35 16 Yli 100 000 as. 54 31 15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin (4+5) Ei hyvin, ei huonosti (3) Huonosti (1+2)
Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa "hyvä asua ja elää" kilpailussa. Kuntakokoluokittainen tarkastelu 2008 ja 2011 KAIKKI Alle 5000 as. 5001-10 000 as. 10 001-20 000 as. 20 001-50 000 as. 50 001-100 000 as. Yli 100 000 as. 37 40 50 51 47 55 54 49 52 49 47 54 61 64 0 10 20 30 40 50 60 70 % vastanneista arvioi sijoittuvan hyvin 2011 2008
Kuntalaisten arviot kuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa "hyvä asua ja elää" kilpailussa 2011 Niiden kuntalaisten %-osuudet, joiden mielestä oma kunta sijoittuu hyvin. Arvioissa suuria kuntien välisiä eroja; hyväksi arvioivien osuudet vaihtelevat 17 prosentista 82 prosenttiin! 100 90 82 82 82 81 78 75 71 69 69 69 67 66 64 64 62 61 59 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lieto Hollola Siilinjärvi Lapu a Mustasaari Lemp äälä O ulu Uuraine n Hirvensalmi Kuu samo Vaasa Harjavalta Lähde: ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 54 52 52 50 48 47 47 46 42 41 41 40 38 37 Seinäjoki Vöyri Kuo pio Sipoo Kirkko nummi Sod ankylä Haukipud as Jyväskylä Hämee nlinna Kem iönsaari Lappeenranta Pori Halsua Turku Ään ekoski Kajaani Vimpeli Juuka Pello 34 33 31 29 28 26 24 Kotka Raasepori Salo Karkkila Hamina Mänttä-Vilppula Kitee Pud asjärvi Varkaus 19 17
Kuntalaiset palvelujen arvioitsijoina Tulokset julkistettu 26.4.2012
Tyytyväisyys-, tärkeys- ja saavutettavuusindeksien arvot 2011 yleisellä tasolla Palvelutyytyväisyys (1-5) 3,54 3,53 Palvelujen tärkeys (1-5) 4,41 4,40 Palvelujen saavutettavuus (1-3) 2,15 2,17 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 keskiarvot; mitä suurempi arvo, sitä positiivisempi arvio v. 2011 v. 2008
Tyytyväisyysindeksien arvot yleisellä ja sektoritasolla 2008 ja 2011 Palv.tyyt. KOK.INDEKSI Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Koulutuspalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut 3,42 3,41 3,32 3,27 3,54 3,53 3,64 3,63 3,53 3,50 ~ ~ 3,85 3,89 ~ -0,05-0,03 +0,04 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 vuosi 2011 vuosi 2008
2011 Jakaumat palveluindeksien arvojen mukaan; arvo yli 3 (2): positiivisesti ja arvo alle 3 (2): kriittisesti suhtautuvat Tyytyväisyys: tyytyväiset, % neutraalit, % tyytymättömät, % N Yleinen 78 (-1) 4 18 (+1) 10 749 Sosiaalipalvelut 54 (-1) 17 29 (+1) 6127 Terveyspalvelut 66 (-1) 12 22 (+1) 10 042 Koulutuspalvelut 72 (-1) 15 (+1) 13 5494 Sivistyspalvelut 84 (+2) 10 (-1) 6 (-1) 9015 Tekniset palvelut 66 (-1) 11 (+1) 23 (0) 10 364 Saavutettavuus: Hyvänä pitävät, % Keskinkertaisena pitävät, % huonona pitävät, % Yleinen 65 10 (+1) 25 (-1) 10 435 Sosiaalipalvelut 34 (-1) 32 (+1) 34 9850 Terveyspalvelut 44 24 (+1) 32 (-1) 10 177 Koulutuspalvelut 62 28 (+3) 11 (-3) 9346 Sivistyspalvelut 62 28 (+2) 10 (-2) 9707 Tekniset palvelut 49 29 (+1) 22 (-1) 10 008 N
Kuntalaisten monet yksilöominaisuudet vaikuttavat palveluarvioihin Palvelutyytyväisyyttä selittävät yksilöominaisuudet: Palveluihin eniten tyytyväisiä Ikäluokka 70-79 v 18-29 v Palveluihin vähiten tyytyväisiä Ammattiasema eläkeläinen työtön tai lomautettu Koulutus kansa-/peruskoulu ylioppilas, ammattikoulu/-kurssi Äidinkieli ruotsinkielinen suomenkielinen Työnantaja ei työelämässä yritys, kunta tai muu kunta-ala Perhemuoto yksin asuva yksinhuoltaja Perheen nettotulot 500-1000 e/kk alle 500 e/kk Kodin sijainti kuntakeskusta lähiö, reuna-alue Sukupuoli nainen mies 31.5.2012 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
Kuntien rakennetekijätkin vaikuttavat kuntalaisten palveluarvioihin Kuntalaisten yleiseen palvelutyytyväisyyteen vuonna 2011 vaikuttaneita tekijöitä ovat erityisesti kunnan työttömyysaste taloudellinen huoltosuhde ja lainakanta. Kuntalaisten palvelutyytyväisyyden voidaan näin todeta olevan sitä suurempaa, mitä vähemmän kunnassa on työttömyyttä, mitä suotuisampi taloudellinen huoltosuhde ja mitä vähemmän lainaa asukasta kohti, ts. mitä suotuisampi kunnan yleinen tilanne on. 31.5.2012 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
Kuntalaisten palvelutyytyväisyysarviot kuntakokoluokituksen mukaan 2008 ja 2011. Keskiarvot asteikolla 1-5 (N 2011 = 11 268) Keskimääräistä pienemmät arvot punaisella, korkeammat sinisellä. Ääriarvot lihavoituina. Kunnan kokoluokitus: 2008 2011 Muutos 2008-11 KAIKKI 3,54 3,53-0,01 alle 5000 as. 3,62 MAX 3,62 0,00 5001 10 000 as. 3,46 3,43-0,03 10 001 20 000 as. 3,58 3,63 MAX + 0,05 20 001 50 000 as. 3,47 3,54 + 0,07 50 001 100 000 as. 3,57 3,52-0,07 Yli 100 000 as. 3,51 3,49-0,02 Vaihteluväli ja ryhmien välinen erotus 3,46-3,62 (0,16) 3,43 3,63 (0,20) + 0,04
Kuntalaisten palvelutyytyväisyysarviot Paras-ARTTU luokituksen mukaan 2011. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä positiivisempi arvio. Paras-ARTTU luokitus: 2008 2011 Muutos 2008-2011 KAIKKI KUNNAT 3,54 3,53-0,01 Kuntaliitoskunnat 3,56 3,51-0,05 Syvenevän yhteistyön kunnat 3,57 3,59 max + 0,02 Muut kunnat 3,48 3,53 + 0,05 Ryhmien välinen erotus 0,09 0,08
Salon Seudun Sanomien uutinen 27.4.2012
Kuntalaisten palvelutyytyväisyysarviot tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan 2008 ja 2011. Keskiarvot asteikolla 1-5, mitä suurempi arvo, sitä suurempi tyytyväisyys. Tilastollinen kuntaryhmitys: 2008 2011 Muutos 2008-2011 KAIKKI KUNNAT 3,54 3,53-0,01 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 3,52 3,52 0,00 3,54 3,58 max + 0,04 3,57 max 3,53-0,03 Ryhmien välinen erotus 0,05 0,06 + 0,01
Palvelutyytyväisyys ja saavutettavuus liitoskunnissa 2011. Keskiarvot, min- ja max-arvot asteikolla 1-5 (1-3); mitä suurempi arvo, sitä tyytyväisempi/paremmin saavutettavissa oleva. Palvelutyytyväisyys (asteikko 1-5) Palvelujen saavutettavuus (asteikko 1-3) N= KAIKKI KUNNAT 3,53 2,17 Liitoskuntastatus: Keskusalueet 3,53 + 2,16 + Reuna-alueet 3,45 2,12 Tasavahvat kunnat 3,47 2,15 4650-4771 5099 3150-3327 971-1019 431-453 Ryhmien välinen erotus 0,08 0,04 Keskusalue: Kunnanosa, joka selvästi muita liitoskumppaneita suurempia. Reuna-alue: Keskuskuntaa selvästi pienempi kunnanosa (ent. itsenäinen kunta) Tasavahva kunta: Kunta, jossa vaikeata osoittaa itsestään selvää keskuskuntaa vs. reuna-aluetta (Kemiönsaari, Mänttä-Vilppula) Tätä samaa luokitusta on käytetty myös ARTTU-tutkimuksessa Kuntaliitokset ja naisten edustus kuntien johdossa (Pikkala 2011).
Kuntalaisten yleinen palvelutyytyväisyys ARTTU-tutkimuskunnissa v. 2008 ja 2011. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä suurempi tyytyväisyys. (N=40) 2008: 3,20-3,81 2011: 3,20-3,92 4,00 3,80 3,60 3,40 3,20 3,20 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 4,40 4,20 4,00 3,80 3,60 3,40 3,20 3,20 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 Varkaus Karkkila Äänekoski Juuka Kajaani Hamina Kirkkonummi Pudasjärvi Sodankylä Juuka Karkkila Mänttä-Vilppula* Sipoo Hirvensalmi Mänttä-Vilppula* Varkaus Äänekoski Jyväskylä * Kajaani Lappeenranta * Sodankylä Haukipudas Kotka Turku Vaasa Jyväskylä * Hamina Hämeenlinna * Kitee Kotka Vimpeli Kirkkonummi Kitee Pudasjärvi Lappeenranta * 3,52 3,54 Turku Haukipudas Raasepori* KAIKKI Vaasa Oulu * Pori Salo * Halsua Hirvensalmi Uurainen Seinäjoki * Harjavalta Kuopio Pello Oulu * Vimpeli Harjavalta KAIKKI Kuusamo Pori Kuopio Raasepori* Kemiönsaari* Seinäjoki * Hämeenlinna * Lempäälä Hollola Lieto Mustasaari Uurainen Kaikissa tutkimuskunnissa arvio kriittisen arvon 3 paremmalla puolella! Minimiarvo kuten 2008, mutta maksimiarvo parempi kuin vuonna 2008 Salo * Lapua Vöyri* Siilinjärvi Halsua Sipoo Kemiönsaari Lempäälä Kuusamo Pello Mustasaari Lieto Hollola Vöyri* Siilinjärvi Lapua 3,81 3,92
Palvelutyytyväisyys-indeksi, muutos 2008-2011 Sipoo Lapua Pello Varkaus Hirvensalmi Kuusamo Kirkkonummi Karkkila Hollola Harjavalta Hamina Siilinjärvi Äänekoski Vaasa Lieto Kajaani Oulu Kuopio Haukipudas Turku Kemiönsaari* Pori KAIKKI Lempäälä Vöyri Mustasaari Kotka Juuka Seinäjoki* Kitee Vimpeli Raasepori* Jyväskylä* Lappeenranta* Mänttä-Vilppula* Sodankylä Uurainen Salo* Hämeenlinna* Halsua Pudasjärvi -0,40-0,30-0,20-0,10 0,00 0,10 0,20 0,30
ARTTU-kuntien luokittelu kuntalaisten palvelutyytyväisyysindeksien 2008 ja 2011 arvojen mukaan. PALVELUTYYTYVÄISYYS KESKIMÄÄRÄISTÄ MATALAMPI 2011 KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPI 2011 KESKIMÄÄRÄISTÄ MATALAMPI 2008 KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPI 2008 PARANTUNUT: Varkaus Kirkkonummi Karkkila Äänekoski* Kajaani* Hamina Haukipudas HEIKENTYNYT: Pudasjärvi Sodankylä Mänttä-Vilppula* Lappeenranta* Jyväskylä* Vimpeli Kitee Kotka Juuka ENNALLAAN: Turku Hämeenlinna* Raasepori* Sipoo Pello Hirvensalmi Vaasa Oulu* Harjavalta PARANTUNUT: Lapua Kuusamo Kuopio* Lieto Hollola Siilinjärvi HEIKENTYNYT: Halsua Salo* Uurainen Seinäjoki* Mustasaari Vöyri* ENNALLAAN: Pori* Kemiönsaari* Lempäälä
Kuntalaiset osallistujina ja vaikuttajina Tiedote ke 30.5.2012: www.kunnat.net & www.kommunerna.net http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/05/sivut/2012-05-30- osallistuminen.aspx
Hesarin uutinen 7.5.2009
Kaksi kolmesta kuntalaisesta (67%) pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa kuntani asioihin. (vastausten %-jakaumat, N= 10 652) 40 35 33 34 % vastanneista 30 25 20 15 10 8 22 5 3 0 täysin eri mieltä osittain eri mieltä ei samaa, ei eri mieltä osittain samaa mieltä täysin samaa mieltä
Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkein (96: ainut) keino vaikuttaa kuntani asioihin. (vastausten %-jakaumat v. 1996, 2000, 2004, 2008 ja 2011, N väh. 10 652) Kunnallisvaaleissa äänestämisen tärkeys korostunut entisestään! 1996* 42 26 32 2000 60 26 14 2004 59 27 14 2008 65 23 12 2011 67 22 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä
Kuntalaisten mielipiteet väittämistä: Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys Kunnanjohtaja tulisi valita suorilla kansanvaaleilla Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin välityksellä
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys. Vastausten %-jakaumat v. 2008 ja 2011 2008 52 23 25 2011 52 24 24 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnanjohtaja tulisi valita suoralla kansanvaalilla. Vastausten %-jakaumat v. 2008 ja 2011 2008 45 25 30 2011 44 27 29 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin välityksellä. Vastausten %-jakaumat v. 2008 ja 2011 2008 46 21 33 2011 44 22 34 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä
Kunnallista kansanäänestystä, kunnanjohtajan suoraa vaalia, internetin kautta äänestämistä kannattavat sekä vaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona pitävät (%-osuudet eri puolueita kannattavien kuntalaisten keskuudessa 2011) Vaaleissa äänestäminen tärkein keino (67%) Kunnallinen kansan- Äänestys (52%) Kj suoralla kansanvaalilla (44%) Internetin kautta äänestäminen (44%) KOK 73 35 33 51 SDP 78 52 46 41 PS 67 70 63 44 KESK 75 47 38 38 RKP 69 47 40 45 VAS 75 67 48 39 VIHR 61 52 36 50 KD 66 53 37 33 Sit, val.yhd., muu puolue 63 67 54 46 Ei halua/osaa sanoa/ ei aio äänestää 53 52 42 44 Vaihteluväli (min-max) 53-78% 35-70% 33-63% 33-51%
Kuntalaiset toivovat myös enemmän valinnanvapautta palveluihin sekä palvelujen käyttäjien kuulemista Kuntalaisille tulisi taata mahdollisimman suuri valinnanvapaus eri palvelutuottajien välillä 57% 34% 9% Kunnallisten palvelujen käyttäjille tulisi taata nykyistä huomattavasti suurempi sananvalta palvelujen järjestämisessä 54% 37% 9% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä eri mieltä
Erilaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö
Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön yleisyys ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2008 ja 2011 Käytettyjen osallistumistapojen määrät asteikolla 0-14 (%-osuudet vastanneista, N väh. 10 934) 82% käyttänyt vähintään yhtä tapaa, vajaa viidennes (18%) ei käyttänyt yhtäkään tapaa. Kaiken kaikkiaan osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö vähentynyt vuodesta 2008. ei yhtään tapaa 1 tapa 2 tapaa 16 16 15 14 15 18 3 tapaa 12 12 4 tapaa 11 10 5 tapaa 8 9 väh. 6 tapaa 22 23 0 5 10 15 20 25 30 2011 2008
Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön yleisyys ARTTU-tutkimuskunnissa 2011 (% vastanneista käyttänyt, N= 10 520 10 757) Vain kahta osallistumistapaa käyttänyt yli 40% vastanneista kuntalaisista Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen Talkootyöhön osallistuminen Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan Yhdistyksen kautta osallistuminen Palautteen antaminen palveluista Vetoomuksen allekirjoittaminen Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen Sosiaalisen median kautta osallistuminen Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen Kuntalaisaloitteen tekeminen 3 12 11 10 8 27 23 23 21 21 31 41 38 37 35 48 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön yleisyys ARTTU-tutkimuskunnissa 2008 ja 2011 (% vastanneista käyttänyt, N väh. 10520) Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen Talkootyöhön osallistuminen Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan* Yhdistyksen kautta osallistuminen Palautteen antaminen palveluista* Vetoomuksen allekirjoittaminen Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön* Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen* Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Kaavoitukseen liitt. yleisötilaisuuteen osallistuminen Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen Sosiaalisen median kautta osallistuminen Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen Puoluetoimintaan osallistuminen* Kuntalaisaloitteen tekeminen 3 12 13 11 11 10 8 9 7 26 27 23 24 23 23 21 24 21 21 31 31 41 43 38 39 40 37 35 46 48 0 10 20 30 40 50 60 % vastanneista käyttänyt 2011 2008
Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön yleisyys ARTTU-tutkimuskunnissa v. 2008 ja 2011 kuntakokoluokittain tarkasteltuna Käytettyjen osallistumistapojen määrät keskimäärin asteikolla 0-14 (N väh. 10 934) KAIKKI KUNNAT alle 5000 as 5000-10 000 as 10 001-20 000 as 20 001-50 000 as 50 001-100 000 as yli 100 000 as 3,4 3,4 3,7 3,6 3,6 3,6 3,7 3,4 3,3 3,2 3,2 3,1 3,0 4,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 keskiarvot asteikolla 0-14 2011 2008
Eniten käytetyt osallistumis-/vaikuttamistavat eri kokoluokan kunnissa 2011. Ne osallistumistavat, joita vähintään 50% kuntalaisista on käyttänyt, on merkitty harmaalla taustalla lihavoituna. Ne osallistumistavat, joita vähintään 40% on käyttänyt, on merkitty vaalean harmaalla taustalla. 1.käytetyin 2.käytetyin 3. käytetyin 4. käytetyin (jos väh. 40%) alle 5000 as. yhteydenotto viranhaltijaan (52%) osallistuminen talkootyöhön (51%) asiakas- /käyttäjäkysely (47%) Yhdistyksen kautta osallistuminen (46%) 5000 10 000 as. asiakas-/ käyttäjäkysely (46%) yhteydenotto viranhaltijaan (44%) osallistuminen talkootyöhön (44%) Yhdistyksen kautta osallistuminen (40%) 10 001 20 000 as. asiakas-/ käyttäjäkysely (48%) osallistuminen vanhempainiltaan (45%) yhteydenotto viranhaltijaan (44%) osallistuminen talkootyöhön (40%) 20 001 50 000 as. asiakas-/ käyttäjäkysely (47%) osallistuminen vanhempainiltaan (43%) yhteydenotto viranhaltijaan (39%) 50 001 100 000 as. asiakas-/ käyttäjäkysely (49%) osallistuminen vanhempainiltaan (41%) osallistuminen talkootyöhön ja yhdistyksen kautta osallistuminen (35%) yli 100 000 as. asiakas-/ käyttäjäkysely (50%) osallistuminen vanhempainiltaan (37%) osallistuminen talkootyöhön (36%) KAIKKI ARTTU- KUNNAT Asiakas-/ käyttäjäkysely (48%) osallistuminen vanhempainiltaan (41%) osallistuminen talkootyöhön (38%)
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisaktiivisuus vuonna 2011: Suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaihteluita selittävät yksilöominaisuudet ja niissä eniten ja vähiten käyttävät ryhmät. Yksilöominaisuudet Eniten käyttävät Vähiten käyttävät Ammattiasema johtava asema opiskelija Ikäluokka 40-49 vuotias 18-29 -vuotias Perheen nettotulot yli 5000 e/kk alle 500 e/kk Koulutus ylempi korkeakoulututkinto kansa-/peruskoulu Perhemuoto kahden aikuisen talous, vähintään yksi lapsi yksin asuva Työnantaja järjestö ei työelämässä, yritys Kodin sijainti haja-asutusalue kuntakeskus, keskustan reuna-alue Äidinkieli ruotsi suomi
Arviot osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon 2011. (Vastausten %-jakaumat, N= 7435-8477) Talkootyöhön osallistuminen 44 39 17 Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen 43 40 17 Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan 42 39 19 Sosiaalisen median kautta osallistuminen 40 46 14 Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön 39 42 19 Kunnanosa-/kylätoimintaan osallituminen 33 46 21 Yhdistyksen kautta osallistuminen 32 46 22 Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen 28 46 26 Palautteen antaminen palveluista 26 46 28 Kuntalaisaloitteen tekeminen 24 47 29 Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen 23 49 28 Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen 23 49 28 Vetoomuksen allekirjoittaminen 21 43 36 Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan 20 44 36 Kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen 19 50 31 Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen 18 41 41 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % hyvä tapa kohtalainen tapa huono tapa
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon vuosina 2004, 2008 ja 2011. % vastanneista pitää hyvänä vaikuttamistapana, N väh. 7435 Talkootyöhön osallistuminen Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan* Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön* Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen 25 29 28 33 32 33 33 33 36 42 44 43 43 42 40 39 47 47 Palautteen antaminen palveluista* Kuntalaisaloitteen tekeminen Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen* Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen Vetoomuksen allekirjoittaminen Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan 17 13 15 13 17 28 26 26 24 25 23 23 23 23 21 23 20 Kaavoitukseen liitt. yleisötilaisuuteen osallistuminen Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen 22 19 16 20 18 0 10 20 30 40 50 60 % vastanneista pitää hyvänä vaikuttamistapana 2011 2008 2004
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon vuosina 2008 ja 2011. keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä parempana vaikuttamistapana pidetään (N-2011=7435-8477) Talkootyöhön osallistuminen Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan* Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön* Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen Palautteen antaminen palveluista* Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen* Kuntalaisaloitteen tekeminen Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen Kaavoitukseen liitt. yleisötilaisuuteen osallistuminen Vetoomuksen allekirjoittaminen Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen 3,02 3,00 3,02 2,96 2,97 2,93 2,97 2,92 2,94 2,92 2,89 2,84 2,81 2,78 2,81 2,77 2,74 2,68 3,42 3,35 3,41 3,33 3,32 3,28 3,28 3,25 3,21 3,14 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä parempana vaikuttamistapana pidetään 2011 2008
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon v. 2008 ja 2011 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä vaikuttavampana pidetään (N väh. 9741) alle 5000 as 3,03 3,18 5000-10 000 as 10 001-20 000 as 3,03 3,09 3,10 3,11 20 001-50 000 as 3,07 3,05 50 001-100 000 as yli 100 000 as 2,99 3,02 3,06 3,08 KAIKKI KUNNAT 3,07 3,04 2,50 2,60 2,70 2,80 2,90 3,00 3,10 3,20 3,30 3,40 3,50 keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä vaikuttavampana pidetään 2011 2008
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon v. 2008 ja 2011 ARTTU-luokituksen mukaan tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä vaikuttavampana pidetään (N väh. 9741) Kuntaliitoskunnat Syvenevän yhteistyön kunnat Muut kunnat KAIKKI KUNNAT 3,08 3,02 3,07 3,09 3,07 3,09 3,07 3,04 - + + 2,50 2,60 2,70 2,80 2,90 3,00 3,10 3,20 3,30 3,40 3,50 keskiarvot asteikolla 1-5 2011 2008
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon v. 2008 ja 2011 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä vaikuttavampana pidetään (N väh. 9741) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat 3,08 3,04 3,09 3,07 - - Maaseutumaiset kunnat 3,05 3,11 + KAIKKI KUNNAT 3,07 3,04 2,50 2,60 2,70 2,80 2,90 3,00 3,10 3,20 3,30 3,40 3,50 keskiarvot asteikolla 1-5 2011 2008
Eri osallistumis- ja vaikuttamistapoja käyttäneet uskovat niiden vaikuttavuuteen kunnan päätöksenteossa selvästi suuremmassa määrin kuin ei-käyttäjät. Niiden osuus, jotka pitävät melko tai erittäin hyvänä vaikuttamistapana vuonna 2011 (%). Talkootyöhön osallistuminen Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen Kuntalaisaloitteen tekeminen Palautteen antaminen palveluista Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen Kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen Vetoomuksen allekirjoittaminen Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen 31 30 31 32 25 13 27 23 21 35 18 35 16 33 15 33 16 31 17 27 40 45 47 55 54 54 53 60 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % kyselyyn vastanneista käyttäjät ei-käyttäjät
Eri osallistumis- ja vaikuttamistapoja käyttäneiden kuntalaisten arviot käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon v. 2008 ja 2011. Niiden osuus, jotka pitävät melko tai erittäin hyvänä vaikuttamistapana (%, N-2011= 326-4768). Käyttäjien arviot vaikuttavuudesta pääsääntöisesti heikentyneet vuodesta 2008. Talkootyöhön osallistuminen Päiväkodin, koulun tms vanhempainiltaan osallistuminen Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Rahananto paik. kysymykseen liitt. kampanjaan Valituksen, oikaisuvaatimuksen tekeminen Kuntalaisaloitteen tekeminen Palautteen antaminen palveluista Kunnan järj. keskustelutilaisuuteen osallistuminen Kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen Vetoomuksen allekirjoittaminen Yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen 27 27 47 47 41 45 44 40 36 35 36 35 38 33 34 33 34 31 63 60 59 55 55 54 54 54 56 53 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % kyselyyn vastanneista käyttäjät 2011 käyttäjät 2008
Kuntalaisten arviot osallistumis- ja vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta Suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen vaikuttavuusarvioiden vaihteluita selittävät yksilöominaisuudet vuonna 2011. Yksilöominaisuudet Vaikuttavuuteen eniten uskovat Vaikuttavuuteen vähiten uskovat Ammattiasema kotia/omaista hoitava työtön, lomautettu, opiskelija Perheen nettotulot 2000-4000 e/kk alle 500 e/kk Työnantaja kunta tai muu kunnallinen ei työelämässä oleva Perhemuoto kahden aikuisen talous, vähintään yksi lapsi yksin asuva Koulutus opistotason tutkinto kansa-/peruskoulu Sukupuoli nainen mies Ikäluokka 30-39 vuotias 18-29 -vuotias Äidinkieli suomi ruotsi Kodin sijainti keskustan reuna-alue haja-asutusalue
Osallistumisaktiivisuuden sekä osallistumisen vaikuttavuusarvioiden yhteydet kuntalaisten omaan elämään ja kuntaan kohdistuviin asenteisiin sekä yhteiskunnallisen aktiivisuuteen ja osallistumiseen vuonna 2011. Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: merkitsevä ** (p<.01), melkein merkitsevä * (p<.05) Osallistumisaktiivisuus (N=10 642) Arvio osallistumisen vaikuttavuudesta (N=9527) Yhdistystoimintaan osallistuminen.52**.14** Kiinnostus kunnallispolitiikasta.36**.14** Toimiiko/onko toiminut jossain luottamustehtävässä.33**.06** Aikooko äänestää kuntavaaleissa.21**.10** Samastuminen kunnanosaan, kylään.14**.20** Samastuminen asuinalueeseen.14**.19** Yhdistystoimintaan osallistumisen vaikuttavuus.11**.65** Äänestäminen tärkein keino vaikuttaa kunnan asioihin.08**.22** Samastuminen kotikuntaan.06**.21** Tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen.06**.13** Arvio kotikunnan sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa hyvä asua ja elää kilpailussa -.04**.22** Sijoittuminen kova-pehmeä -akselilla.04**.06** Sijoittuminen vasemmisto-oikeisto -akselilla.03**.01 Kyky hoitaa asioita kunnan kanssa.02*.26**
Kuntalaisten osallistumisaktiivisuuden sekä osallistumisen vaikuttavuusarvioiden yhteydet puoluekantaan (=puolue, jota ilmoittanut äänestävänsä seuraavissa kuntavaaleissa) vuonna 2011. Korrelaatiot, tilastollinen merkitsevyys: merkitsevä ** (p<.01), melkein merkitsevä * (p<.05) (Vastanneiden lkm:n mukainen suuruusjärjestys) Ei halua/osaa sanoa tai ei aio äänestää N (2011) Osallistumisaktiivisuus Arvio osallistumisen vaikuttavuudesta 2280 -.09** -.07** Kansallinen kokoomus (KOK) 1804.05**.04** Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 1713 -.01.04** Perussuomalaiset (PS) 1554 -.04** -.06** Suomen Keskusta (KESK) 1228.05**.06** Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 707.04**.00 Vasemmistoliitto (VAS) 523.00.01 Vihreä liitto (VIHR) 515.01.01 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Sitoutumaton, valitsijayhdistys, muu puolue 302.01.02* 184.03** -.02*
Kunnan rakenteelliset tekijät sekä suora osallistuminen ja vaikuttaminen; aktiivisuus ja vaikuttavuusarviot v. 2011. Osallistumistapojen käytön ja vaikuttavuusarvioiden kanssa merkitsevässä yhteydessä olevat kunnan rakennetekijät. Osallistumistapojen käyttöaktiivisuus Asukasluku (-) Alkutuotannon työpaikat, % (+) Taajama-aste (-) Palvelujen työpaikat, % (-) Kokoomus, % valtuustopaikoista (-) Osallistumistapojen vaikuttavuusarviot Alkutuotannon työpaikat, % (+) Asukasluku (-) Keskusta, % valtuustopaikoista (+) Taajama-aste (-) Palvelujen työpaikat, % (-) Keskiasteen tutkinnon suorittaneet, % (-) Vihreät, % valtuustopaikoista (-) Työttömyysaste (-)
ARTTU-kunnat osallistumistapojen vaikuttavuusarvioiden 2008 ja 2011 mukaan luokiteltuina. Jaottelu ARTTU-kuntien keskimääräisen vaikuttavuusarvion mukaan. Kunnissa, jotka merkitty tähdellä*, on toteutettu kuntaliitos v. 2009 tai sen jälkeen. Punaisella merkityissä kunnissa vaikuttavuusarvio alittaa kriittisen arvon 3 vuonna 2011. OSALLISTUMISTAPOJEN VAIKUTTAVUUS: KESKIMÄÄRÄISTÄ MATALAMPI 2008 KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPI 2008 KESKIMÄÄRÄISTÄ MATALAMPI 2011 PARANTUNUT: VAASA HEIKENTYNYT: KOTKA ÄÄNEKOSKI KEMIÖNSAARI* MUSTASAARI SIPOO KARKKILA RAASEPORI* KUOPIO* KAJAANI TURKU ENNALLAAN: VARKAUS HAMINA SEINÄJOKI* JYVÄSKYLÄ* SODANKYLÄ LAPPEENRANTA* HÄMEENLINNA* JUUKA OULU* SALO* PUDASJÄRVI KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPI 2011 LAPUA PELLO VIMPELI KITEE MÄNTTÄ-VILPPULA* PORI* PARANTUNUT: HALSUA UURAINEN KUUSAMO HAUKIPUDAS HOLLOLA KIRKKONUMMI HEIKENTYNYT: LEMPÄÄLÄ SIILINJÄRVI HARJAVALTA LIETO ENNALLAAN: HIRVENSALMI VÖYRI*
Suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö ja vaikuttavuusarviot liitoskunnissa vuonna 2011. Esimerkkinä seitsemän monikuntaliitoksen toteuttanutta ARTTU-kuntaa keskusalue vs reuna-alueet -vertailunäkökulmasta. Kunta Os.tapojen käyttö 2011 k-a asteikolla 0-14 KAIKKI ARTTU-KUNNAT 3,35 3,04 Hämeenlinna keskusalue 3,12 3,01 reuna-alueet 3,69+ 3,02~ Jyväskylä keskusalue 2,99 3,05 reuna-alueet 3,46+ 3,04~ Lappeenranta keskusalue 3,38 3,03 reuna-alueet 4,10+ 3,09+ Raasepori keskusalue 3,01 2,92 reuna-alueet 3,63+ 3,03+ Salo keskusalue 2,73 2,95 reuna-alueet 3,78+ 2,91- Seinäjoki keskusalue 3,03 3,08 reuna-alueet 3,55+ 2,98- Vöyri keskusalue 4,22 3,05 reuna-alueet 4,18~ 3,18+ Os.tapojen vaikuttavuus 2011 k-a asteikolla 1-5
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon. Vaikuttavuusindeksin arvot (asteikolla 1-5) vuoden 2009 liitoskunta SALON kunnanosissa vuosina 2008 ja 2011. N (08)=909 ja N (11)= 763 2,62 2,99 2,96 2,95 2,95 2,94 2,92 2,90 2,77 3,07 3,04 3,15 3,03 3,08 3,01 3,10 3,13 3,12 3,11 3,05 3,08 3,00 3,04 3,37 KAIKKI ARTTU-KUNNAT Halikko Särkisalo Kiikala Perniö Salo SALO YHT. Pertteli Muurla Kisko Kuusjoki Suomusjärvi 2 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4 keskiarvot asteikolla 1-5 2011 2008
Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon. Vaikuttavuusindeksin arvot (asteikolla 1-5) vuoden 2009 liitoskunta HÄMEENLINNAN kunnanosissa vuosina 2008 ja 2011. N (08)=589 ja N (11)= 752 3,20 3,30 Hauho 3,09 3,15 3,05 3,07 3,04 3,33 Tuulos Renko KAIKKI ARTTU-KUNNAT 3,04 3,03 3,15 3,19 HÄM EENLINNA YHT Lammi 2,90 3,10 3,01 3,12 Hämeenlinna Kalvola 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 keskiarvot asteikolla 1-5 2011 2008