OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia

Transkriptio

1 OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia Karkkilan valtuustoseminaari Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto

2 Esityksen sisällöstä III Päättäjäkyselyn tuloksia - Tietoja kyselystä ja arviot kotikunnasta - Tutkimuskunnat poliittisina järjestelminä - Päättäjien arviot Paras-uudistuksesta - Päättäjien arviot vaikutusmahdollisuuksistaan - Päättäjien arviot kunnallisen toiminnan kehittämisestä hallinto ja demokratia - Päättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä IV Parasta Artun mitalla II raportin johtopäätöksiä / oppeja Lähteet: ARTTU-ohjelman Kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010) Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Pentti Meklin & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (2012): Parasta Artun mitalla II. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 23. Acta nro 242. Suomen Kuntaliitto. 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 Päättäjäkyselyn vastaajat, Karkkila ARTTU-kuntien kokonaisotos 3037, vastanneita 1456 (48%) Karkkilan otos 51, vastanneita 24 -> 47% Tietoa vastanneista: ASEMA: Lähes kaikki luottamushenkilöitä Valtuutettuja 62% Hallituksen jäseniä 17% Lautakuntajäseniä 17% SUKUPUOLI: Kolmannes naisia IKÄ: Kolme neljästä vähintään 40-vuotiaita, keski-ikä 51v TYÖNANTAJATAUSTA: Suurin ryhmä ei työelämässä olevat (runsas kolmannes). Neljännes toimii yrityksessä ja neljännes omassa yrityksessä tms. Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

4 Karkkilan asemointi suhteessa ARTTU-tutkimusohjelmassa käytettyihin luokituksiin ja valintakriteereihin Luokitus: Paras-ARTTUluokka KARKKILA eri kuntaluokituksissa: Syvenevän yhteistyön kunnat (14 kuntaa) Muut ARTTU-tutkimuskunnat kussakin luokassa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Hirvensalmi, Hollola, Kitee, Lieto, Mustasaari, Pudasjärvi, Siilinjärvi, Uurainen, Vaasa, Vimpeli. Kuntakokoluokka Tilastollinen kuntaryhmitys Väestönmuutosluokka Maakunta asukkaan kunnat (7 kuntaa) Taajaan asutut kunnat (11 kuntaa) Kasvavan väestömäärän kunnat (väestönmuutos väh. +2,5%) (19 kuntaa) Uusimaa (3 kuntaa) Kemiönsaari, Harjavalta, Juuka, Kitee, Pudasjärvi, Sodankylä (+Vöyri v liitoksen toteuduttua) Kuusamo, Lapua, Lieto, Mustasaari, Mänttä- Vilppula, Raasepori, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Äänekoski. Uurainen, Haukipudas, Lieto, Mustasaari, Lapua, Sipoo, Lempäälä, Kirkkonummi, Hollola, Siilinjärvi, Hämeenlinna, Kuopio, Salo, Seinäjoki, Vaasa, Jyväskylä, Oulu, Turku Kirkkonummi, Raasepori

5 Päättäjien arviot nykyisen kotikuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa "hyvä asua ja elää" - kilpailussa v Karkkila as. kunnat Kaikki ARTTUkunnat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % hyvin ei hyvin, ei huonosti huonosti Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

6 Tutkimuskunnat poliittisina järjestelminä Raportin tiivistelmä: Paras-uudistuksella on ollut enimmäkseen välillisiä vaikutuksia kuntien päätöksenteko-organisaatioon. Tutkimuskuntien eroavaisuudet poliittisina järjestelminä eivät ole yleisellä tasolla olleet riippuvaisia kunnan ratkaisuista Parasuudistuksessa. Poliittisten voimasuhteiden muutos sekä valtuustojen henkilövaihtuvuus vaaleissa 2008 olivat pienempiä kuntaliitoskunnissa kuin muissa tutkimuskunnissa. Tasapainoilu uuden ja vanhan välillä on ominaista kuntaliitoskuntien päätöksenteko-organisaatioille. Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

7 Vallan keskittymisen tarkastelua ARTTU-kunnissa Paras-ARTTU luokituksen mukaan v Ehdokkaita/ valtuustopaikka 2008 Vallan keskittyminenhajautuminen 2008 (effective number of parties) Valtuustopuolueiden lukumäärä 2008 Kuntaliitoskunnat Syvenevän yhteistyön kunnat Muut kunnat Kaikki ARTTUkunnat 5,2 3,2 4,1 4,2 4,2 3,5 4,1 3,9 6,8 5,9 6,3 6,1 N= Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

8 Kunta ARTTU-tutkimuskuntien poliittinen ympäristö 2010 * *Vallan keskittymistä hajautumista kuvaava Laakson-Taageperan valtaindeksi, valtuustopuolueiden lkm. Valtaindeksi (1,169-5,618) Valtuustopuolueiden lkm Yhdellä puolueella yli 50% valtuustopaikoista Ehdokkaita/valtuustopaikka 2008 Valta keskittynyt Vöyri-Maksamaa 1,169 2 Kyllä (RKP) 1,7 Mustasaari 1,753 6 Kyllä (RKP) 2,6 Halsua 1,875 4 Kyllä (Keskusta) 1,6 Hirvensalmi 2,384 3 Kyllä (Keskusta) 2,0 Kemiönsaari 2,576 5 Kyllä (RKP) 4,1 Vimpeli 2,706 4 Kyllä (Keskusta) 3,6 Pudasjärvi 2,716 6 Kyllä (Keskusta) 2,3 Juuka 2,739 4 Kyllä (Keskusta) 2,6 Pello 2,751 4 Kyllä (Keskusta) 2,1 Kuusamo 2,948 5 Kyllä (Keskusta) 2,9 17 kuntaa Karkkila 4,487 7 Ei 2,4 Kotka 4,670 8 Ei 5,2 Lempäälä 4,681 7 Ei 4,8 Pori 4,698 7 Ei 6,4 Lappeenranta 5,006 8 Ei 5,2 Kajaani 5,012 8 Ei 4,6 Äänekoski 5,178 7 Ei 3,7 Kirkkonummi 5,255 8 Ei 4,4 Jyväskylä 5,282 8 Ei 7,6 Kuopio 5,298 7 Ei 6,9 Turku 5,338 9 Ei 9,9 Oulu 5,563 7 Ei 8,1 Vaasa 5,618 9 Ei 7,8 Valta hajautunut Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

9 Poliittinen muutos ARTTU-tutkimuskunnissa Paras-ARTTU-luokituksen mukainen tarkastelu. Kuntaliitoskunnat Syvenevän yhteistyön kunnat Muut kunnat Kaikki ARTTUkunnat Valtuustopaikkojen lukumäärän muutos , % Puolueiden kannatuksen kokonaismuutos , % Uusien valtuutettujen osuus 2008, % %-osuus luottamushenkilöistä, joilla väh. 5v kokemusta kunnallisista luottamustehtävistä 35,4 1,0 0,0 12,0 8,1 9,6 13,0 10, N= Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

10 Poliittinen muutos ARTTU-tutkimuskunnissa Uusien valtuutettujen osuus alhainen (alle 40%) Uusien valtuutettujen osuus korkea (yli 40%) Puolueiden kannatuksen kokonaismuutos vähäinen (alle 10 %) Seinäjoki, Kemiönsaari, Vöyri- Maksamaa, Salo, Jyväskylä, Mänttä-Vilppula, Oulu, Vaasa, Raasepori, Turku, Lappeenranta, Harjavalta, Kuusamo, Hämeenlinna, Mustasaari Lapua, Uurainen, Kitee, Lieto, Siilinjärvi, Halsua Puolueiden kannatuksen kokonaismuutos merkittävä (väh. 10 %) Pori, Lempäälä, Pello, Hirvensalmi, Kotka Kuopio, Hamina, Karkkila, Kirkkonummi, Sipoo, Hollola, Kajaani, Sodankylä, Haukipudas, Vimpeli, Pudasjärvi, Varkaus, Juuka Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235. Tämä pätenee Karkkilassa myös kuntavaalien 2012 osalta.

11 Päättäjien näkemykset Paras-uudistuksesta Raportin tiivistelmä: Paras-uudistus on päättäjien mukaan monimuotoinen ilmiö. Vastaajista 38% kokee uudistuksen vaikuttaneen kunnan toimintaan ja päätöksentekoon melko tai erittäin paljon. Valtaosa vastaajista pitää oman kuntansa Paras-linjauksia järkevinä. Valtakunnallinen ohjaus ja taloudelliset kannusteet ovat edistäneet kuntaliitosten syntymistä. Naapurikuntien päätösten koetaan jarruttaneen prosessia eniten. Arviot kunnallisen toiminnan eri osa-alueiden kehityksestä viimeisen viiden vuoden aikana ovat myönteisimpiä syvenevän yhteistyön kunnissa. Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

12 ARTTU-kuntien päättäjien näkemykset siitä, miten paljon Parasuudistus on muuttanut toimintaa ja päätöksentekoa omassa kunnassa. Päättäjäryhmittäinen tarkastelu Niiden vastaajien osuus, joiden mielestä on muuttanut melko tai erittäin paljon (%). Päättäjäkyselyn kys 10 Kuntaliitoskunnat Syvenevän yhteistyön kunnat Muut kunnat Kaikki ARTTUkunnat Kaikki vastaajat Viranhaltijat Hallitusjäsenet (+ valt + ltk) Valtuuston jäsenet (+ ltk) Lautakuntien jäsenet N (tot) Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

13 Päättäjien arviot siitä miten paljon Paras-uudistus on muuttanut toimintaa ja päätöksentekoa kunnassaan viim. 5 vuoden aikana? Niiden vastaajien osuus, joiden mielestä on muuttanut melko tai erittäin paljon (%). (Päättäjäkyselyn kys 10) Kaikki ARTTU-kunnat Syv. yhteistyön kunnat: 41% paljon Karkkila % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % paljon ei vähän, ei paljon vähän Päättäjien mielipiteet Paras-uudistuksesta oman kuntansa kannalta Niiden vastaajien osuus, jotka ovat väittämistä samaa mieltä (%). (Päättäjäkyselyn kys 11) 1. Pidän kuntani tekemiä päätöksiä kunnan tulevaisuudesta järkevinä Pidän kuntani valintoja tulevaisuuden kannalta riittävinä % Karkkilan vastanneista päättäjistä ja 40% kaikista ARTTU-kuntien vastanneista päättäjistä ei ole pitänyt kuntansa valintoja riittävinä Karkkila Kaikki Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

14 Päättäjäkyselyn kys 13: Miten kuntapäättäjät arvioivat erilaisten asioiden vaikuttaneen Paras-uudistukseen liittyvään päätöksentekoon omassa kunnassaan Arviot eri asioiden vaikutuksesta asteikolla 1=jarruttanut merkittävästi,,5=edistänyt merkittävästi. 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

15 Päättäjien arviot seuraavien asioiden vaikutuksesta Paras-uudistukseen liittyvään päätöksentekoon omassa kunnassa. Vastausten %-jakaumat ARTTU-kunnissa (Päättäjäkyselyn kys 13) Kuntani viranhaltijoiden mielipiteet Kuntani luottamushenkilöiden mielipiteet Elinkeinoelämän mielipiteet Aiempi kuntien välinen yhteistoiminta Kunnan taloudellinen tilanne Taloudelliset kannusteet Paras-puitelaki Paras-uudistusta koskeva valtionohjaus Naapurikuntien ratkaisut uudistuksen Paikallisen median kannat Muiden kuntien ratkaisut uudistuksen Kuntalaisten mielipiteet uudistuksesta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % edistänyt ei jarruttanut, ei edistänyt jarruttanut

16 Paras-uudistusta edistäneet ja jarruttaneet tekijät tärkeysjärjestyksessä eri ARTTU-luokissa. Vaihteluväli -100 (jarruttanut merkittävästi),, +100 (edistänyt merkittävästi) Kuntaliitoskunnat Syv. yhteistyön kunnat Muut kunnat Taloudelliset kannusteet (+ 32) Viranhaltijoiden mielipiteet (+18) Elinkeinoelämän mielipiteet (+15) Viranhaltijoiden mielipiteet (+27) Elinkeinoelämän mielipiteet (+14) Viranhaltijoiden mielipiteet (+13) Elinkeinoelämän mielipiteet Aiempi kuntien välinen Luottamushenkilöiden mielipiteet (+5) (+ 25) yhteistoiminta (+13) Luottamushenkilöiden mielipiteet (+20) Kunnan taloudellinen tilanne (+12) Aiempi kuntien välinen yhteistoiminta (+1) Aiempi kuntien välinen yhteistoiminta (+16) Luottamushenkilöiden mielipiteet (+9) Paras-uudistusta koskeva valtionohjaus (0) Kunnan taloudellinen tilanne Paras-puitelaki Paras-puitelaki (0) (+13) (+9) Paras-uudistusta koskeva valtionohjaus (+13) Paras-uudistusta koskeva valtionohjaus (+5) Kunnan taloudellinen tilanne ( 1) Paras-puitelaki (+12) Taloudelliset kannusteet ( 3) Paikallisen median kannat ( 3) Paikallisen median kannat (0) Kuntalaisten mielipiteet ( 10) Taloudelliset kannusteet ( 3) Muiden kuntien ratkaisut ( 1) Muiden kuntien ratkaisut ( 12) Muiden kuntien ratkaisut ( 4) Naapurikuntien ratkaisut ( 4) Paikallisen median kannat ( 14) Kuntalaisten mielipiteet ( 6) Kuntalaisten mielipiteet ( 7) Naapurikuntien ratkaisut ( 14) Naapurikuntien ratkaisut ( 13) Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

17 Päättäjien arviot seuraavien asioiden vaikutuksesta Paras-uudistukseen liittyvään päätöksentekoon omassa kunnassa. Niiden vastaajien %-osuus, joiden mielestä asia on edistänyt päätöksentekoa merkittävästi Karkkilan päättäjien vastausten vertailua suhteessa kaikkiin ARTTU-kuntiin. Paras-puitelaki Kuntani viranhaltijoiden mielipiteet Kunnan taloudellinen tilanne Paras-uudistusta koskeva valtionohjaus Kuntani luottamushenkilöiden mielipiteet Aiempi kuntien välinen yhteistoiminta Naapurikuntien ratkaisut uudistuksen Taloudelliset kannusteet Elinkeinoelämän mielipiteet Muiden kuntien ratkaisut uudistuksen Paikallisen median kannat Kuntalaisten mielipiteet uudistuksesta Kaikki ARTTU-kunnat Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010) Karkkila

18 Päättäjäkyselyn kys 12: Mitä mieltä kuntapäättäjät ovat erilaisten asioiden kehittymisestä viimeisen viiden vuoden aikana arvioidessaan kunnallisen päätöksenteon toimivuutta. Arviot eri asioiden kehittymisestä asteikolla 1= heikentynyt merkittävästi,,5= parantunut merkittävästi. 18 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

19 Päättäjien arviot kunnallisen päätöksenteon toimivuuden kehittymisestä seuraavien asioiden osalta viimeisen viiden vuoden aikana. Vastausten %-jakaumat ARTTU-kunnissa v Kuntalaisten viihtyminen kunnassa Kunnan kilpailukyky Palvelujen laatu Kunnan toiminnan kustannustehokkuus Kunnan toiminnan vaikuttavuus Henkilöstön saatavuus Palvelujen saavutettavuus Kunnallisen päätöksenteon sujuvuus Palveluvelvoitteista selviäminen Kuntatalouden tasapaino % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % parantunut ennallaan heikentynyt Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

20 Päättäjien arviot seuraavien asioiden kehittymisestä kunnassa viimeisen viiden vuoden aikana ARTTU-luokittain tarkasteltuna. Keskiarvot asteikolla 100 (heikentynyt merkittävästi) (parantunut merkittävästi). (VILU-2010) KAIKKI ARTTU-kunnat Kuntaliitoskunnat Syv. yhteistyön kunnat Muut kunnat Kuntalaisten viihtyminen kunnassa Kunnan kilpailukyky Palvelujen laatu Kunnan toiminnan vaikuttavuus Kunnan toiminnan kustannustehokkuus Henkilöstön saatavuus Palvelujen saavutettavuus Palveluvelvoitteista selviäminen Kunnallisen päätöksenteon sujuvuus Kuntatalouden tasapaino N= Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

21 Karkkilan päättäjien arviot kunnallisen päätöksenteon toimivuuden kehittymisestä seuraavien asioiden osalta viimeisen viiden vuoden aikana. Vastausten %-jakaumat 2010 Kuntalaisten viihtyminen kunnassa Kunnan toiminnan kustannustehokkuus Kunnallisen päätöksenteon sujuvuus Kuntatalouden tasapaino Henkilöstön saatavuus Kunnan toiminnan vaikuttavuus Palvelujen saavutettavuus Palveluvelvoitteista selviäminen Kunnan kilpailukyky Palvelujen laatu % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % parantunut ennallaan heikentynyt Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

22 Päättäjien arviot seuraavien asioiden kehittymisestä kunnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Niiden vastaajien osuus, joiden mielestä ko. asia on parantunut (%) Karkkilan tulosten vertailua suhteessa kaikkiin ARTTU-kuntiin (ARTTU-kuntien tulosten mukainen suuruusjärjestys.) Kuntalaisten viihtyminen kunnassa Kunnan kilpailukyky Palvelujen laatu Kunnan toiminnan Kunnan toiminnan vaikuttavuus Henkilöstön saatavuus Palvelujen saavutettavuus Kunnallisen päätöksenteon sujuvuus Palveluvelvoitteista selviäminen Kuntatalouden tasapaino Karkkila kaikki ARTTU-kunnat Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

23 Päättäjäkyselyn kys 14: Miten tärkeinä kuntapäättäjät pitävät seuraavia, oman kunnan palvelutuotantoon ja palveluverkkoon liittyviä asioita. Arviot asteikolla 1= ei lainkaan tärkeä,,5= erittäin tärkeä. 23 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

24 Karkkilan päättäjien arviot seuraavien kunnan palvelutuotantoa ja palveluverkkoa koskevien tärkeydestä. Vastausten prosenttijakaumat Perusterveydenhuollon ja erik.sairaanhoidon syvenevä yhteistyö Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon syvenevä yhteistyö Lukion ja amm.koulutuksen syvenevä yhteistyö Lähipalvelujen turvaaminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto Palvelujen järjestäminen ikäryhmittäin (elämänkaariajattelu) Palvelutuotannon säilyminen kunnallisena Palvelusetelin käyttöönotto Suurempien palveluyksiköiden perustaminen Pienten palveluyksiköiden lakkauttaminen Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeätä neutr. ei tärkeätä

25 Päättäjien arviot vaikuttamismahdollisuuksistaan Raportin tiivistelmä: Luottamushenkilöiden käsitykset omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa kunnallisen päätöksentekoon ovat parantuneet tasaisesti vuodesta Luottamushenkilöt kokevat voivansa vaikuttaa eniten kunnan strategiaan ja budjettiin, vähiten kuntayhtymien palvelutuotantoon ja kunta-valtiosuhteeseen. Henkilöominaisuudet (ajankäyttö, kokemus, ajankäyttö) selittävät tehokkaimmin vaihteluja luottamushenkilöiden kokemuksessa vaikuttamisesta. Yhteydet kuntakoon, Paras-ratkaisun ja vaikuttamisen välillä ovat kompleksisia. Luottamushenkilöiden kokemukset eivät tue väittämiä yhteistoimintaratkaisuihin liittyvästä demokratiavajeesta. Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

26 Päättäjäkyselyn kys 21: Kuntapäättäjien arviot siitä mitä paljon kokevat voivansa kunnallisena päätöksentekijänä/viranhaltijana vaikuttaa erilaisiin asioihin. Arviot asteikolla 1= ei lainkaan,,5= hyvin paljon. 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

27 ARTTU-kuntien päättäjien arviot omista vaikutusmahdollisuuksistaan kunnallisen päätöksenteon eri osa-alueisiin 2010 Vastaajien %-jakaumat (VILU-2010) Kunnan visio ja strategiat Kunnan oma palvelutuotanto Kunnan budjetti Kaavoitusasiat Kunnan omistajaohjaus ja konsernipolitiikka Kunnan osallistuminen erilaisiin Kunnan henkilöstöpolitiikka Elinkeinopolitiikka Kunnan toiminnan rahoitus Seutukunnalliset asiat Informaatioteknologiaa koskeva strateginen Maakunnalliset asiat Kunnan kansainvälinen toiminta Suhteet valtioon Kuntayhtymien palvelutuotanto % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010) Paljon ei vähän, ei paljon vähän

28 Päättäjien arviot omista vaikutusmahdollisuuksistaan kunnallisen päätöksenteon eri osa-alueisiin. Niiden vastaajien osuus, joilla on mielestään paljon vaikutusmahdollisuuksia (%). Karkkilan tulosten vertailua suhteessa kaikkiin ARTTU-kuntiin Kunnan visio ja strategiat Kunnan oma palvelutuotanto Kunnan budjetti Kaavoitusasiat Kunnan omistajaohjaus ja konsernipolitiikka Kunnan osallistuminen erilaisiin kehittämishankkeisiin Kunnan henkilöstöpolitiikka Elinkeinopolitiikka Kunnan toiminnan rahoitus Seutukunnalliset asiat Informaatioteknologiaa koskeva strateginen suunnittelu Maakunnalliset asiat Kunnan kansainvälinen toiminta Suhteet valtioon Kuntayhtymien palvelutuotanto Karkkila Kaikki ARTTU-kunnat Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

29 Päättäjien arviot siitä miten moneen asiaan itse pyrkii luottamushenkilönä ja/tai viranhaltijana vaikuttamaan. (% 2010) Moniin tai hyvin moniin kysymyksiin Karkkila Kaikki Päättäjien arviot siitä miten tuloksellisena pitää itseään omissa vaikutuspyrkimyksissään. (% 2010) Tuloksellisia tai hyvin tuloksellisia Karkkila Kaikki Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

30 Päättäjien kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ns. valtaindeksillä mitattuna ja ARTTU-luokituksen mukaan tarkasteltuna syksyllä Valtaindeksi: vaikuttamispyrkimykset x tuloksellisuus. Valtaindeksin vastaajaryhmittäiset keskiarvot asteikolla Valtaindeksin saamat Kuntaliitoskunnat Syv. yhteistyön Muut KAIKKI keskiarvot asteikolla 1-25 kunnat kunnat ARTTU-kunnat Viranhaltijat 14,0 15,6 14,2 14,5 Hallitusjäsenet (+ valt + ltk) Valtuuston jäsenet (+ ltk) Lautakuntien jäsenet 15,4 15,7 15,7 15,6 13,1 13,6 13,1 13,2 11,2 11,9 11,4 11,5 N (tot) Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

31 Kunnallisen toiminnan kehittämisen ulottuvuudet hallinto ja demokratia Raportin tiivistelmä: Puolueiden väliset ideologiset näkemyserot näkyvät luottamushenkilöiden suhtautumisessa kuntarakenteen, kunnallisen palvelutuotannon ja kunnallisen demokratian kehittämiseen. Näkemykset kuntien itsenäisyydestä jakautuvat pääosin vuonna 2011 syntyneen hallitus-oppositioakselin mukaan. Suhtautuminen markkinamekanismiin ja palvelurakenteisiin seuraa vasemmisto-oikeistojakaumaa. Vaihtoehtoisia demokratiamalleja kannatetaan eniten uusissa puolueissa (Vihreät, Perussuomalaiset). Luottamushenkilön kotikunta vaikuttaa arvioihin. Pienimpien kuntien päättäjät puolustavat kuntien itsenäisyyttä puoluekannasta riippumatta. Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

32 Karkkilan päättäjien näkemykset seuraavista hallintoon liittyvistä väittämistä. Vastausten %-jakaumat Kuntien tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä kuntaliitosten sijaan Kunnan itsenäisyys on niin tärkeä, että olen valmis tinkimään palveluista ja/tai hyväksymään verojen korotuksen Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

33 Päättäjien näkemykset seuraavista hallintoon liittyvistä väittämistä ARTTU-tutkimuskunnissa. Karkkilan tulosten vertailu saman kokoluokan kuntiin ja ARTTU-kuntiin yleensä v Kuntien tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä kuntaliitosten sijaan Kunnan itsenäisyys on niin tärkeä, että olen valmis tinkimään palveluista ja/tai hyväksymään verojen korotuksen Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi % vastanneista samaa mieltä Kaikki ARTTU-kunnat as. Karkkila Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

34 Päättäjien näkemykset seuraavista kunnallista demokratiaa koskevista väittämistä ARTTU-kunnissa. Vastausten %-jakaumat (VILU-2010) Kuntalaisten pitäisi kaiken kaikkiaan ottaa suurempi vastuu omasta elämästään ja elinympäristöstään Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin välityksellä Kunnanosahallintoa tarvitaan lähidemokratian turvaamiseksi, etenkin kuntakoon kasvaessa Kuntayhteistyön yleistyminen heikentää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Todellista valtaa kunnissa käyttävät viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt Kuntalaisten vaatimukset ovat kohtuuttomia suhteessa kunnan todellisiin toimintamahdollisuuksiin Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi aina järjestää kunnallinen kansanäänestys Valtuustoaloitteet häiritsevät tehokasta valtuustotyöskentelyä Kannatan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa Kunnan johtoon tulisi valita pormestari suoralla kansanvaalilla % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

35 Päättäjien näkemykset seuraavista kunnallista demokratiaa koskevista väittämistä Karkkilassa vs ARTTU-kunnissa yleensä. Niiden vastaajien osuus, jotka ovat väittämistä samaa mieltä 2010 (%). Kuntalaisten pitäisi kaiken kaikkiaan ottaa suurempi vastuu omasta elämästään ja elinympäristöstään Kunnanosahallintoa tarvitaan lähidemokratian turvaamiseksi, etenkin kuntakoon kasvaessa Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin välityksellä Todellista valtaa kunnissa käyttävät viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt Kuntayhteistyön yleistyminen heikentää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Kuntalaisten vaatimukset ovat kohtuuttomia suhteessa kunnan todellisiin toimintamahdollisuuksiin Valtuustoaloitteet häiritsevät tehokasta valtuustotyöskentelyä Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi aina järjestää kunnallinen kansanäänestys Kunnan johtoon tulisi valita pormestari suoralla kansanvaalilla Kannatan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa 4 19 Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010) Karkkila Kaikki ARTTU-kunnat

36 Päättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä Raportin tiivistelmä: Paras-uudistus ei ole muuttanut kunnallista päätöksentekoilmapiiriä huonompaan suuntaan. Kuntakohtaiset vaihtelut ilmapiiriarvioissa ovat merkittäviä ja sidoksissa paikalliseen kulttuuriin. Merkittävät muutokset poliittisissa voimasuhteissa näyttävät vaikuttavan negatiivisesti ilmapiiriarvioihin. Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

37 ARTTU-kuntien päättäjien arviot yleisestä ilmapiiristä eri osapuolten välillä kunnan asioiden hoidossa. Vastausjakaumat ARTTU-tutkimuskunnissa 2010 (%). (Päättäjäkyselyn kys 20) Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä Kunnan viranhaltijoiden ja elinkeinoelämän välillä Toimielinten ja hallinnon välillä Hallintokuntien/toimialojen sisällä Kunnan johdon ja tiedotusvälineiden välillä Kunnan ja naapurikuntien välillä Kunnan ja kuntayhtymien/muiden yhteistyöelinten välillä Valtuustoryhmien välillä Kunnan johdon ja henkilöstön välillä Kunnan viranhaltijoiden ja henkilöstöjärjestöjen välillä Hallintokuntien/toimialojen välillä Kuntakonsernin eri yksikköjen välillä Kunnan ja valtion välillä Kunnan viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yhteistyöhakuinen neutraali ristiriitainen Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

38 Päättäjien arviot yleisestä ilmapiiristä eri osapuolten välillä kunnan asioiden hoidossa Ilmapiiriä yhteistyöhakuisena pitävät vastaajat Karkkilassa vs ARTTU-kunnissa (%). Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä Kunnan viranhaltijoiden ja elinkeinoelämän välillä Toimielinten ja hallinnon välillä Hallintokuntien/toimialojen sisällä Kunnan johdon ja tiedotusvälineiden välillä Kunnan ja naapurikuntien välillä Kunnan ja kuntayhtymien/muiden yhteistyöelinten välillä Valtuustoryhmien välillä Kunnan johdon ja henkilöstön välillä Kunnan viranhaltijoiden ja henkilöstöjärjestöjen välillä Hallintokuntien/toimialojen välillä Kuntakonsernin eri yksikköjen välillä Kunnan ja valtion välillä Kunnan viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä Karkkila Kaikki ARTTU-kunnat Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

39 ARTTU-tutkimuskuntien luokittelu päätöksentekoilmapiirin 2010 mukaan. ARTTU-kuntien keskinäinen sijoittuminen ilmapiiri-indeksien mukaan. Kuntaliitoskunnat, syvenevän yhteistyön kunnat, muut kunnat. Ilmapiiri kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden välisissä suhteissa Ilmapiiri kunnan organisaation sisällä Ristiriitainen Yhteistyöhakuinen Ristiriitainen 1. Kuusamo, Karkkila, Kirkkonummi, Sipoo, Turku, Raasepori, Mustasaari, Salo, Vaasa, Pori, Hamina, Kotka, Sodankylä, Kuopio, Vimpeli, Oulu Yhteistyöhakuinen 3. Haukipudas, Pudasjärvi, Lieto, Äänekoski, Hirvensalmi 2. Halsua, Kitee, Kemiönsaari, Lappeenranta, Hämeenlinna, Kajaani 4. Pello, Jyväskylä, Seinäjoki, Uurainen, Varkaus, Mänttä- Vilppula, Hollola, Juuka, Harjavalta, Siilinjärvi, Vöyri- Maksamaa, Lempäälä, Lapua Lähde: Siv Sandberg (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Acta nro 235.

40 Lisätietoa päättäjätutkimuksesta > Tutkimusmoduulit > Osahanke 2: Demokratia ja johtaminen > Päättäjätutkimus