ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

Transkriptio

1 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä äänestettäessä vaaleissa - kuntalaisten käyttämistä erilaisista kanavista kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi - kuntalaisten kiinnostuksesta oman kunnan kunnallispolitiikkaan Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Heinäkuu 2012 kuntavaalitiedote

2 Kansalaisten äänestysaikeet syksyn 2012 kuntavaaleissa. Kuntalaiskysely syksyllä 2011 (%, N=11 105) Ei osaa sanoa Ei Kyllä 82 Tästä tiedotettu Kuntaliiton tiedotteessa :

3 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Kaksi kolmesta kuntalaisesta (67%) pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa kuntansa asioihin. Vaaleissa äänestämisen tärkeys on korostunut entisestään! % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tästä tiedotettu Kuntaliiton tiedotteessa : /05/Sivut/ osallistuminen.aspx % vastanneista samaa mieltä

4 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Vastausten %-jakaumat v * % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä *vuoden 1996 kyselyssä kysymysmuotoilu oli äänestäminen ainut keino vaikuttaa

5 Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia

6 Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä Kysymysmuotoilu: Olisitteko halukas ottamaan vastaan Teille tarjottavan luottamustehtävän? Syksyn 2011 kyselyn vastausvaihtoehdot kyllä, ehkä ja ei. Vuoden 2008 kyselyssä vastausvaihtoehdot kyllä ja ei. Kaikkiaan vajaa kolmannes (32%) kyselyn ko. kysymykseen vastanneista kuntalaisista ilmoitti voivansa harkita kunnallista luottamustehtävää, jos sitä tarjottaisiin; ko. kuntalaisista 6% vastasi kyllä ja 26% ehkä. Kielteisesti vastanneiden osuus oli 68%. Ikäluokittaisesta tarkastelusta käy ilmi, että alle 50-vuotiaista useampi kuin neljä kymmenestä voisi harkita kunnallista luottamustehtävää, jos sitä tarjottaisiin; Harkitsevien (kyllä tai ehkä) osuudet alle 30-vuotiaista 42%, vuotiaista 43% ja vuotiaista 40%. Myönteisesti (kyllä) vastanneiden osuudet vaihtelivat vanhimman ikäluokan kahdesta prosentista alle 40-vuotiaiden kahdeksaan prosenttiin. Ehkä vastausvaihtoehdon valinneiden osuudet vaihtelevat vanhimman ikäluokan 11 prosentista vuotiaiden 35 prosenttiin. Kielteisesti vastanneiden osuudet vaihtelevat vuotiaiden 57 prosentista vanhimman ikäluokan 87 prosenttiin. Kuntakokoluokittain tarkasteltuna kunnallista luottamustehtävää harkitsevien (kyllä tai ehkä) osuudet vaihtelevat alle asukkaan kuntien 29 prosentista asukkaan kuntien 35 prosenttiin. Vaihtelut kuntakokoluokkien sisällä paikoin suuria. Kunnittain tarkasteltuna luottamustehtävää harkitsevien (kyllä tai ehkä) osuudet vaihtelevat Vimpelin 14 prosentista Kirkkonummen 43 prosenttiin.

7 Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan kunnallinen luottamustehtävä Eniten ja vähiten halukkaat kuntalaisryhmät (kysymykseen vastanneista kyllä tai ehkä halukkaiden %-osuudet (N väh ) Eniten Vähiten ääriero % Ammattiasema: Johtava asema (55%) Eläkeläinen (19%) 36 Koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto (49%) Kansa-/peruskoulu (18%) 31 Ikäluokka: v (43%) v (13%) 30 Perheen Yli 5000 e/kk (47%) e/kk (24%) 23 nettotulot: Mitä puoluetta Muu puolue tai ryhmittymä (49%) Kristillisdemokraatit (29%) 20 äänestäisi: Kokoomus (38%) Työnantaja: Valtio tai muu julkinen (42%) Ei työelämässä (23%) 19 Perhemuoto: Kaksi aikuista ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (44%) Asuu yksin (27%) 17 Sukupuoli: Miehet (37%) Naiset (27%) 10 Äidinkieli: Ruotsinkieliset (36%) Suomenkieliset (31%) 5 Missä asuu: Kunnan reuna-alueella, lähiössä tms. (34%) Haja-asutusalueella (30%) 4

8 Kuntalaisten halukkuus mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään. Vastausten %-jakaumat vuosina 2008 ja 2011 (N väh ) ,7 83, ,1 25,6 68,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista kyllä ehkä ei ole

9 Kuntalaisten halukkuus mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään ikäluokittain tarkasteltuna. Vastausten %-jakaumat 2011 (N= ) 18-29v 8,0 34,3 57, v 7,9 35,3 56, v 7,5 32,5 60, v 6,5 27,3 66, v 5,4 20,2 74, v 2,2 10,6 87,2 KAIKKI 6,1 25,6 68,3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista kyllä ehkä ei ole

10 Kuntalaisten halukkuus mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään puoluetaustan mukaan tarkasteltuna. Vastausten %-jakaumat 2011 (N= ) Muu puolue tai ryhmittymä VIHR KOK RKP PS SIT, valitsijayhdistys KAIKKI VAS KESK SDP KD ei halua, eos, ei äänestä % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista kuntalaisista 2011 kyllä ehkä ei

11 Halukkuus ottaa vastaan tarjottava kunnallinen luottamustehtävä syksyllä Kyllä tai ehkä halukkaiden %-osuudet vastanneista ARTTU-kunnissa kuntakoon, Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen sekä Paras-luokituksen mukaan tarkasteltuna. (N=40) kyllä tai ehkä halukkaiden %-osuus vastanneista Kunnittainen vaihteluväli (min, max) KAIKKI Kunnan kokoluokitus: alle 5000 as as as as as Yli as Tilastollinen kuntaryhmitys: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Paras-ARTTU luokitus: Kuntaliitoskunnat Syvenevän yhteistyön kunnat Muut kunnat N=

12 Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia

13 Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä Kuntalaisia pyydettiin arvioimaan a) henkilön, b) puolueen tai valitsijayhdistyksen, c) oman kylän tai kunnanosan ehdokkaan sekä d) sukupuolen tärkeyttä vaaleissa äänestettäessä. (arviot asteikolla 1-5; 1=ei lainkaan tärkeä,..,5=erittäin tärkeä) Henkilö: Yli kahdeksan kymmenestä (83%) pitää tärkeänä Puolue tai valitsijayhdistys: Yli kuusi kymmenestä (62%) pitää tärkeänä Oman kylän tai kunnanosan ehdokas: Vajaa puolet (49%) pitää tärkeänä Sukupuoli: Vajaa viidennes (19%) pitää tärkeänä Henkilön merkitys laskenut tasaisesti, kaikkiaan 7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2000 (90% -> 83%) Puoluetta tai valitsijayhdistystä merkitys kasvanut 10 prosenttiyksiköllä aina vuodesta 2000 (52% -> 62%) Oman kylän tai kunnanosan ehdokasta tärkeinä pitävien osuus laskenut hieman vuodesta 2008 (-3%)

14 Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä. Vastausten %-jakaumat vuonna 2011 (N= ) Henkilö Puolue tai valitsijayhdistys Oman kylän tai kunnanosan ehdokas Sukupuoli % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista erittäin tärkeää melko tärkeää 3 ei kovin tärkeää ei lainkaan tärkeää

15 . Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä Tärkeinä pitävien %-osuudet 2000, 2004, 2008 ja 2011 (N väh ) Henkilö Puolue tai valitsijayhdistys Oman kylän tai kunnanosan ehdokas Sukupuoli % vastanneista pitää tärkeänä

16 Henkilön tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Perheen Yli 5000 e/kk (92%) Alle 500 e/kk (74%) 18 nettotulot: Ammattiasema: Johtava asema (92%) Työtön tai lomautettu (76%) 16 Mitä puoluetta äänestäisi: Kokoomus (91%) Ei osaa tai halua sanoa tai ei äänestä (76%) 15 Koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto (91%) Kansa-/peruskoulu (77%) 14 Ikäluokka: v (85%) v (75%) 10 Perhemuoto: Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (86%) Asuu yksin (80%) 6

17 Puolueen/valitsijayhdistyksen tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Mitä puoluetta Vasemmistoliitto (79%) Sitoutumaton, valitsijayhdistys 57 äänestäisi: (22%) Ikäluokka: v (71%) v (54%) 17 Perhemuoto: Kaksi aikuista, ei alaikäisiä lapsia (64%) Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (49%) Ammattiasema: Opiskelija (68%) Työntekijä (54%) 14 Koulutus: Ylempi korkeakoulututkinto Ylioppilas, ammattikoulu, - (70%) kurssi (58%) Yli 5000 e/kk (69%) e/kk (60%) 9 Perheen nettotulot: Työnantaja: Ei työelämässä (66%) Yritys (57%) 9 Äidinkieli: Ruotsinkieliset (68%) Suomenkieliset (61%)

18 Oman kylän tai kunnanosan ehdokkaan tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Mitä puoluetta äänestäisi: Keskustapuolue (65%) Vihreät (30%) 35 Koulutus: Kansa-/peruskoulu (62%) Ylempi korkeakoulututkinto (31%) Ikäluokka: v (59%) v (37%) 22 Ammattiasema: Eläkeläinen (57%) Johtava asema (37%) 20 Perheen nettotulot: Perhemuoto: e/kk (54%) Yli 5000 e/kk (34%) 20 Kaksi aikuista, ei alaikäisiä lapsia (51%) Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (35%) Työnantaja: Ei työelämässä (53%) Järjestö, yhdistys tms (37%), Valtio tai muu julkinen (38%) Missä asuu: Haja-asutusalueella (58%) Kunnan reuna-alueella, lähiössä tms. (44%) 14 Äidinkieli: Ruotsinkieliset (54%) Suomenkieliset (48%) 6 Liitoskunnissa entisessä ympäryskunnassa asuvat sekä entisissä tasavahvoissa kunnissa asuvat korostavat oman kylän/kunnanosan ehdokasta selvästi enemmän kuin entisessä keskuskunnassa asuvat. Ent. ympäryskunnassa asuvista 59% ja ent. tasavertaisissa kunnissa asuvat: 60% pitää oman kunnanosan ehdokasta tärkeänä VS ent. keskuskunnassa asuvista 42% pitää oman kunnanosan ehdokasta tärkeänä ja kolmannes (32%) ei pidä.

19 Sukupuolen tärkeyttä eniten ja vähiten korostavat äänestettäessä vaaleissa: 2011 Eniten Vähiten ääriero % Mitä puoluetta Vihreät (28%) Perussuomalaiset (14%) 14 äänestäisi: Sukupuoli: Naiset (24%) Miehet (12%) 12 Ammattiasema: Hoitaa lapsia/omaista/kotia (23%) Opiskelija (12%) 11 Ikäluokka: v ja v (22%) v (12%) 10 Työnantaja: Koulutus: Kunta, ky, yhtiö, liikelaitos (25%) Yritys / Oma yritys tai itse työllistynyt (15%) Ylempi korkeakoulututkinto Ylioppilas, ammattikoulu/- (22%) kurssi (13%) 10 9 Perhemuoto: Yksi aikuinen ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (24%) Kaksi aikuista ja vähintään yksi alaikäinen lapsi (17%) 7

20 Kuntalaisten näkemykset erilaisten tekijöiden tärkeydestä vaaleissa äänestettäessä puoluekannan mukaan tarkasteltuna. Tärkeänä pitävien %-osuudet vastanneista vuonna 2011 (N= ) Puoluekanta Henkilö Puolue tai valitsijayhdistys Oman kylän tai kunnanosan ehdokas KD KESK KOK PS RKP SDP VAS VIHR Muu puolue Sitoutumaton, valitsijayhdistys EOS/ei halua sanoa/ei äänestä Sukupuoli Vaihteluväli (min, max) % % % % N= KAIKKI VASTANNEET 83 % 62 % 49 % 19 %

21 Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta. Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia

22 % vastanneista Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta vuonna Vastausten %-jakaumat (N=11 019) ei lainkaan kiinnostunut 19 ei kovin kiinnostunut melko kiinnostunut 9 erittäin kiinnostunut Oman kuntansa kunnallispolitiikasta kiinnostuneita runsas kolmannes (36%), ja ei-kiinnostuneita vajaa kolmannes (29%). Kuntalaisten kiinnostus kunnallispolitiikasta on pysynyt hyvinkin stabiilina ajanjaksolla Monet yksilöominaisuudet selittävät kuntalaisten kiinnostuksen vaihteluita. Kunnallispolitiikasta kiinnostuneiden osuudet vaihtelevat kunnittain Haukiputaan ja Halsuan 26%:sta Kirkkonummen 48%:iin. Kaikkiaan 15 ARTTU-kunnassa kyselyyn vastanneet kuntalaiset ovat ennemmin ei-kiinnostuneita kuin kiinnostuneita.

23 Runsas kolmannes kuntalaisista on kiinnostunut oman kuntansa kunnallispolitiikasta vuosina 2008 ja (vastausten %-jakaumat, N väh ) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vastausten %-jakaumat kiinnostuneet neutraalit ei-kiinnostuneet

24 Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta. Eniten ja vähiten kiinnostuneet kuntalaisryhmät (% melko tai erittäin kiinnostuneita (n= ) Eniten kiinnostuneita Vähiten kiinnostuneita Ammattiasema: johtava asema (54%) opiskelija (23%) 31% ääriero % Mitä puoluetta Kokoomus (46%) ei halua tai osaa sanoa tai ei 25% äänestäisi: äänestä (21%) Ikäluokka: vuotiaat (43%) vuotiaat (19%) 24% Perheen yli 5000 e/kk (48%) Alle 500 e/kk (25%) 23% nettotulot: Koulutus: ylempi korkeakoulututkinto yo, ammattikoulu tai -kurssi 18% (47%) (29%) Perhemuoto: kahden tai useamman yhden aikuisen talous, vähint. 14% aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia (39%) yksi alaikäinen lapsi (25%) Työnantaja: oma yritys, itse työllistynyt yritys (30%) 11% (41%) Sukupuoli: miehet (39%) naiset (33%) 6% Missä asuu: kuntakeskustassa, kantakaupungissa (38%) esikaupungissa, lähiössä, keskustan reuna-alueella (34%) Äidinkieli: ruotsinkieliset (39%) suomenkieliset (36%) 3% 4%

25 Erilaisten kanavien käyttö kuntalaisten keskuudessa kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi Syksyn 2011 kuntalaiskyselyn tuloksia

26 Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty tapa seurata kunnan toimintaa ja päätöksentekoa; lähes yhdeksän kymmenestä (88%) seuraa vähintään silloin tällöin, niistä yli puolet (56%) usein. Sanomalehteä seurataan yhtä yleisesti kuin vuonna 2008 Kunnan omaa tiedotuslehden sekä radion tai TV:n kautta kunnan toimintaa ja päätöksentekoa seuraa runsaat kaksi kolmesta kuntalaisesta. Sosiaalinen media edustaa vielä harvimmin käytettyä tapaa seurata kunnan toimintaa ja päätöksentekoa, 11% seuraa usein tai silloin tällöin sen kautta. Noin kolmannes (32%) seurannut kunnan webbisivuja vähintään silloin tällöin, yhdistysten webbisivuja alle viidennes (17%). Kunnan ja yhdistysten webbisivujen seuraaminen näyttäisi hieman lisääntyneen, tiedotuslehtien seuraaminen taas hienoisesti laskeneen. Eri kanavien käyttö vaihtelee mm. iän mukaan; nuorimman ikäluokan (18-29v) kohdalla käytetään erilaisia kanavia selvästi vähemmän kuin sitä vanhempien keskuudessa. Poikkeuksena sosiaalisen median käyttö, joka on suurinta nuorinta ikäluokkaa edustavien kuntalaisten keskuudessa. Myös kunnan ja yhdistysten webbisivujen käyttö on nuorinta ikäluokkaa vähäisempää vanhimman ikäluokan (70-79v) keskuudessa.

27 Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi vuonna (%-jakaumat, N= ) Sanomalehdestä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms Radiosta tai TV:stä Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta Yhdistysten tms www-sivuilta Sosiaalisen median kautta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista usein silloin tällöin harvoin en lainkaan

28 Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi vuosina 2008 ja 2011 % vastanneista, jotka seuranneet ko. kanavan välityksellä silloin tällöin tai usein (N= väh ) Sanomalehdestä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms Radiosta tai TV:stä Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta Yhdistysten tms www-sivuilta Sosiaalisen median kautta % vastanneista seurannut vähintään silloin tällöin

29 Erilaisten kanavien käyttö kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi eri ikäluokissa 2011 % vastanneista, jotka seuranneet ko. kanavan välityksellä silloin tällöin tai usein (N= väh ) Sanomalehdestä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms Radiosta tai TV:stä Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta Yhdistysten tms www-sivuilta Sosiaalisen median kautta % vastanneista seuraa usein tai silloin tällöin 70-79v 60-69v 50-59v 40-49v 30-39v 18-29v

30 Yhdistysosallistujien arviot eri yhdistyksiin/ järjestöihin osallistumisen vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon vuosina 2008 ja poliittinen järjestö, puolue vanhempainyhdistys asukasyhdistys kylä-/kaup.osayhdistys tuottaja-/yrittäjäjärjestö ympäristöjärjestö liikunta-/urheiluseura ammattiyhdistys eläkeläisjärjestö kulttuurijärjestö vapaaehtoisjärjestö maanpuolustusjärjestö nuoriso-/opiskelijajärjestö % vastanneista pitää melko tai erittäin vaikuttavana osallistumistapana osallistuneet2011 osallistuneet 2008

31 Lisätietoja kuntalaiskyselystä: ja Aiemmin julkistettuja tuloksia kuntalaiskyselystä 2011: : Neljä viidestä kuntalaisesta aikoo äänestää kuntavaaleissa : Valtaosa kuntalaisista ei lämpene kuntaliitoksille : Kahdeksan kuntalaista kymmenestä tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin : Äänestäminen yhä tärkein vaikutuskeino.