Päätöksenteko ja valtasuhteet ARTTU2- kunnissa päättäjätutkimuksen valossa. ARTTU2 kuntaseminaari 1/2016 Helsinki Siv Sandberg, Åbo Akademi

Transkriptio

1 Päätöksenteko ja valtasuhteet ARTTU2- kunnissa päättäjätutkimuksen valossa ARTTU2 kuntaseminaari 1/2016 Helsinki Siv Sandberg, Åbo Akademi

2 Päättäjätutkimus 2015 Sähköinen kysely syys-marraskuussa 2015 Kohdejoukko luo=amushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 kunnasta (ARTTU2-kunnat + Hämeenkoski & Köyliö) Vastauksia saatiin yhteensä Koko aineiston vastausprosen=i 43,2 Valtuute=ujen vastausprosen=i 54,2 Ensimmäinen rapor=i luo=amushenkilöiden ajankäytöstä ilmestyy Uu#a ARTTU2 -ohjelmasta -rapor=isarjassa

3 Päivän päähenkilöt: Sinä itse ja Epäilevä Tuomas Sinä itse Kunnan valtarakenne ja yksi=äisen pää=äjän vaikutusvalta Epäilevä Tuomas Kuka epäilee kunnan toiminnan puoluee=omuu=a ja miksi? Yhdistävä tekijä: Kunnan polii*isen järjestelmän legitimitee*i ja toimintakyky

4 Vaikutusvaltaindeksi -100 (kaikki vastaajat kokevat, e0ä toimijalla ei ole lainkaan vaikutusvaltaa) +100 (kaikki vastaajat kokevat, e0ä toimijalla on eri0äin suurta vaikutusvaltaa) 27. Miten suurta vaikutusvaltaa seuraavilla ryhmillä/toimijoilla on mielestäsi kuntasi poliittisessa päätöksenteossa? Arvioi asteikolla 1 (ei lainkaan vaikutusvaltaa) - 5 (erittäin suurta vaikutusvaltaa) 1 Ei lainkaan vaikutusvaltaa Erittäin suurta vaikutusvaltaa 1 Valtuusto ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2 Hallitus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 3 Lautakunnat ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 4 Valtuuston puheenjohtaja 5 Hallituksen puheenjohtaja 6 Kunnan- /kaupunginjohtaja 7 Muut johtavat viranhaltijat ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 8 Henkilöstö ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 9 Kuntalaiset ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 10 Valtio ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 11 Paikallinen elinkeinoelämä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 12 Media ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 13 Paikalliset järjestöt ja yhdistykset 14 Naapurikuntien päätöksentekijät ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 15 Sinä itse ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Valtarakenneindeksit Henkilöt (alpha =0,72) Valtuuston pj Hallituksen pj Kunnanjohtaja Muut johtavat viranhalcjat Luo0amuselimet (alpha =0,65) Valtuusto Hallitus Lautakunnat Ulkopuoliset (alpha =0,61) ValCo Elinkeinoelämä Media Paikalliset järjestöt NaapurikunCen päätöksentekijät ARTTU2 Pää0äjätutkimus 2015 Siv Sandberg 4

5 Suomalaisen kunnan valtarakenne: Kaikki ARTTU2-kunnat (n= ) Suurta vaikutusvaltaa Keskimääräistä vaikutusvaltaa Vähäistä vaikutusvaltaa Toimijan vaikutusvaltaindeksi Hallitus + 67 Kunnan- tai kaupunginjohtaja + 53 Hallituksen puheenjohtaja + 45 Muut johtavat viranhalcjat + 39 Valtuusto + 32 ValCo + 27 Valtuuston puheenjohtaja + 19 Lautakunnat + 6 Media + 6 Paikallinen elinkeinoelämä -1 SINÄ ITSE -17 Henkilöstö - 23 Paikalliset järjestöt - 30 Kuntalaiset -42 NaapurikunCen pää0äjät

6 Först kommer assit,/ sen kommer Peto Mattas träpressjärn/ och sen kommer jag sjölv.// Så kompareras assit/ i min hemtrakt. Erik Granvik [ Ensin tulee ei mitään/ Sen jälkeen Pedon Matin prässirauta/ Sen jälkeen minä itse/ Näin taipuu ei mitään kotiseudullani ]

7 Vaikutusvaltaindeksi SINÄ ITSE kuntakoon ja aseman mukaan (n = ) Hallituksen jäsenillä sekä johtavilla viranhaltijoilla on omasta mielestään eniten vaikutusvaltaa kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Lautakuntajäsenet kokevat omat vaikuttamismahdollisuutensa huonoiksi. Luottamustehtävien lukumäärä, kokemus ja puheenjohtajuudet vaikuttavat myönteisesti kokemukseen, siitä, että pystyy vaikuttamaan alle yli Hallitus Valtuusto Lautakunta Johtava viranhalcja

8 Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien vaikutusvalta valtuutettujen, hallituksen jäsenten ja lautakuntajäsenten silmin. Kaikki ARTTU2-kunnat, n= Valtuutetut ja hallituksen jäsenet arvioivat lautakuntien vaikutusvaltaa myönteisemmin kuin lautakuntajäsenet itse. Lautakuntajäsenet kokevat varsinkin valtuuston, mutta myös hallituksen, vaikutusvallan suuremaksi kuin valtuutetut ja hallituksen jäsenet itse Hallitus Valtuusto Lautakunta Valta: Valtuusto Valta: Hallitus Valta: Lautakunta

9 Vaikutusvaltaindeksi SINÄ ITSE %-osuus vastaajista, jolla kokee olevansa suurta vaikutusvaltaa kunnan poliittisessa päätöksenteossa (n = ), kuntakohtaiset tulokset Inari Petäjävesi Paltamo Nivala Rautalampi Keitele Säkylä Sipoo Kurikka Hämeenlinna Ha0ula Askola Kuusamo Kankaanpää Hirvensalmi Lempäälä Hollola Tampere Jyväskylä Vantaa Mustasaari Keuruu Pudasjärvi Kemiönsaari KAIKKI Lappeenranta Vöyri Mikkeli Liperi Raisio Parkano Salo Tornio Espoo Raasepori Kokkola Turku Oulu Vaasa Kotka Vimpeli

10 alle yli Valtarakenne: Henkilöiden, luottamuselinten ja ulkopuolisten vaikutusvalta kuntakokoluokittain. Indeksikeskiarvot min. -100, maks. +100, n = Ulkopuolisten toimijoiden vaikutusvalta koetaan keskimäärin vähäiseksi. Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asema korostuu varsinkin yli asukkaan kunnissa HENKILÖT LUOTTAMUSELIMET ULKOPUOLISET

11 Valtarakenne ARTTU2-kunnissa Henkilöt vs luottamuselimet Henkilöt-indeksi (hallituksen pj, valtuuston pj, kunnanjohtaja, muut johtavat viranhaltijat), keskiarvo asteikolla -100/+100 Luottamuselimet-indeksi (valtuusto, hallitus, lautakunnat), keskiarvo asteikolla -100/+100 LuoIamuselimet (keskiarvo 43) Luo0amuselinten vaikutusvalta keskiarvoa pienempi Luo0amuselinten vaikutusvalta keskiarvoa suurempi Henkilöt (keskiarvo 48) Henkilöiden vaikutusvalta keskiarvoa pienempi Hirvensalmi, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Mikkeli, Oulu, Parkano, Petäjävesi, Raisio, Salo, Vaasa Askola, Inari, Jyväskylä, Kurikka, Kuusamo, Liperi, Mustasaari, Tornio, Vöyri Henkilöiden vaikutusvalta keskiarvoa suurempi Espoo, Kankaanpää, Paltamo, Säkylä, Turku, Vantaa, Vimpeli Ha0ula, Hollola, Hämeenlinna, Keitele, Lappeenranta, Lempäälä, Nivala, Pudasjärvi, Raasepori, Rautalampi, Sipoo, Tampere

12 Yhteenveto: Vaikutusvalta ja valtarakenteet Kokemus siitä, e=ä itse pystyy vaiku=amaan kunnan päätöksentekoon on yhteydessä asemaan, kokemukseen ja tehtävien lukumäärään, mu=a myös paikalliseen päätöksentekokul=uuriin Kuntalaisten ja henkilöstön asema polii=isessa päätöksenteossa arvioidaan eri=äin heikoksi Valta on aina jossain muualla? Eri toimielinten jäsenten kuva oman ja muiden luo=amuselinten painoarvosta kunnan päätöksenteossa vaihtelee Henkilö- ja luo=amusvallan tasapaino vaihtelee merki=ävästi kunni=ain. Kuntakoko vaiku=aa (henkilöjohtajilla enemmän vaikutusvaltaa), mu=a taustalla myös paljon ei-rakenteellisia ilmiöitä

13 Puolueellisuusindeksi 1 = Kokee, että puolueettomuusvaatimus täyttyy huonosti (vastausvaihtoehdot 1 & 2), 0 = Ei koe ongelmia (vastausvaihtoehdot 3,4 & 5) Summaindeksi 0-7: mitä korkeampi arvo, sitä enemmän vastaaja epäilee kotikuntansa toimintojen puolueettomuutta. 34. Puolueettomuudella tarkoitetaan, että yksityishenkilöiden, yritysten tai ryhmien erityisintressit eivät saa vaikuttaa siihen, miten asiat ratkaistaan kunnallisessa päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa. Missä määrin koet, että puolueettomuusvaatimus täyttyy omassa kunnassasi seuraavien toimintojen osalta? 1 Kaavoitus ja tonttipolitiikka 2 Rakennuslupien myöntäminen 3 Ympäristölupien myöntäminen 4 Julkiset hankinnat 5 Virkojen ja toimien täyttäminen 6 Avustusten jakaminen yhdistyksille ja ryhmille 7 Kunnan eri keskusten välillä 1 Erittäin huonosti Erittäin hyvin En osaa sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

14 Täyttyykö puolueettomuusvaatimus kunnan toiminnassa? Osuus (%) vastaajista, joka epäilee puolueettomuusvaatimuksen täyttymistä (N = 1578) Virkojen ja toimien täy0äminen Kaavoitus ja rakentaminen Kunnan eri keskusten välillä Avustusten jakaminen yhdistyksille ja ryhmille Julkiset hankinnat Rakennuslupien myöntäminen Ympäristölupien myöntäminen 22,8 18,6 17,9 16,2 12,1 11,2 9,

15 Puolueellisuusindeksi vastaajan puolueen mukaan (n = 1367) Indeksikeskiarvo asteikolla 0-7: mitä korkeampi luku, sitä enemmän vastaajat epäilevät kunnan toiminnan puolueettomuutta Perussuomalaisten, paikallisten sitoutumattomien ryhmien sekä Vasemmistoliiton päättäjät epäilevät eniten kunnan toiminnan puolueettomuutta. RKP:n ja Keskustan päättäjät luottavat eniten toiminnan puolueettomuuteen. PS MUUT VAS KD SDP KOK KESK RKP 0,91 0,9 0,87 0,8 0,7 1,74 1,73 2,54 0 0,5 1 1,5 2 2,

16 Puolueellisuusindeksi kunnittain Indeksikeskiarvo asteikolla 0-7: mitä korkeampi luku, sitä enemmän vastaajat epäilevät kunnan toiminnan puolueettomuutta. Kemiönsaari Turku Espoo Raasepori Petäjävesi Vimpeli Kokkola Mikkeli Lappeenranta Tampere Vaasa Salo Lempäälä Kotka Nivala Vantaa Kurikka Jyväskylä Oulu Pudasjärvi Hämeenlinna Kankaanpää Raisio Parkano Säkylä Rautalampi Kuusamo Sipoo Tornio Askola Mustasaari Liperi Hirvensalmi Ha0ula Keuruu Inari Paltamo Vöyri Hollola Keitele 0,05 0,26 1,71 1,7 1,38 1,5 1,68 1,32 1,3 1,23 1,18 1,18 1,18 1,17 1,16 1,11 1,03 1,02 0,95 0,94 0,93 0,92 0,91 0,89 0,88 0,88 0,87 0,75 0,85 0,86 0,57 0,66 0,68 0,57 0,51 0,5 0,48 0,45 1,85 1,96 0 0,5 1 1,5 2 2,

17 Kokemus poliittisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta (puolueellisuusindeksi) on yhteydessä kokemukseen omasta ja luottamuselinten heikosta asemasta kunnan valtarakenteessa. Korrelaatiot (Pearson s), n = Puolueellisuusindeksi Valta: Sinä itse Valta: Henkilöt Valta: LuoIamuselimet Valta: Sinä itse -,302**,000 N = 1552 Valta: Henkilöt -,037,146 N=1569,163**,000 N=1551 Valta: LuoIamuselimet -,335**,000 N = 1571,326**,000 N=1551,249**,000 N=1568 Valta: Ulkopuoliset -,051*,045 N=1569,166**,000 N=1552,289**,000 N=1568,198**,000 N=

18 Kuntalaisten ja päättäjien kuva päätöksenteosta on yhteneväinen Kunnissa, joissa kuntalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on korkeaa, harva luottamushenkilö epäilee kunnan toiminnan puolueettomuutta (korrelaatio kuntalaisten luottamusindeksi KUTU2015 (myönteinen asteikko) & päättäjien puolueellisuusindeksi PATU2015 (kielteinen asteikko). Korrelaatio -,502** (n=40) Kuntaliitos PääIäjät (Pää0äjätutkimus 2015) (indeksi 0-7, keskiarvo 1,0) Keskimääräistä useampi pää0äjä epäilee kunnan toiminnan puoluee0omuu0a Keskimääräistä useampi pää0äjä uskoo kunnan toiminnan puoluee0omuuteen Kuntalaiset (kuntalaistutkimus 2015) (Indeksi 1-5, keskiarvo 2,9) Kuntalaisten luo0amus päätöksentekoon keskimääräistä heikompi Jyväskylä, Kemiönsaari, Kokkola, Kotka, Kurikka, Lappeenranta, Raasepori, Salo, Tampere, Turku, Vantaa, Vimpeli Askola, Hämeenlinna, Liperi, Oulu, Pudasjärvi, Tornio, Vöyri Kuntalaisten luo0amus päätöksentekoon keskimääräistä vahvempi Espoo, Lempäälä, Mikkeli, Nivala, Petäjävesi, Vaasa Ha0ula, Hirvensalmi, Hollola, Inari, Kankaanpää, Keitele, Keuruu, Kuusamo, Mustasaari, Paltamo, Parkano, Raisio, Rautalampi, Sipoo, Säkylä

19 Yhteenveto: Puolueettomuus ja puolueellisuus Valtaosa luo=amushenkilöistä kokee, e=ä puoluee=omuusvaatimus täytyy oman kunnan toiminnoissa Kokemukset siitä, e=ä puoluee=omuusvaatimus ei täyty yhteydessä sekä henkilöominaisuuksiin (puolue, asema) e=ä rakenteellisiin tekijöihin (kuntaliitoskunta, sitoutuma=omat ryhmät) Henkilö, joka epäilee puoluee=omuusvaatimuksen täy=ymistä, epäilee myös luo=amuselinten mahdollisuu=a saada äänensä kuuluviin Pää=äjien epäluo=amus on yhteydessä kuntalaisten epäluo=amukseen

20 Viisi ikuisuuskysymystä Kuntalaisten itsehallinto Polii=isen järjestelmän legitimitee=i Päätöksentekokoneiston toimintakyky Vähemmistöryhmien asema polii=isessa päätöksenteossa Paikallinen polii=inen kul=uuri