ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2010 KUNNANHALLITUS 28.3.2011 KUNNANVALTUUSTO 20.6.2011
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus 1 1.2. Kunnan hallinto 3 1.3. Kunnan henkilöstö 5 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 6 1.5. Oman talousalueen kehitys 8 1.6. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys 10 1.7. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä 13 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 1.9. Toiminnan rahoitus 20 1.10. Rahoitusasema ja sen muutokset 23 1.11. Kokonaistulot ja menot 26 1.12. Kuntakonsernin toiminta ja talous 27 1.13. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 29 1.14. Talousarvion toteutuminen 32 Käyttötalousosa 32 Investointiosa 65 1.15. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 68 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 71 2.1. Tuloslaskelma 71 2.2. Rahoituslaskelma 72 2.3. Tase 73 2.4. Konsernin tuloslaskelma 75 2.5. Konsernin rahoituslaskelma 76 2.6. Konsernitase 77 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 81 3.1. Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 81 3.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 82 3.3. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 83 3.4. Tasetta koskevat liitetiedot 85 3.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 91 3.6. Vesihuolto, liitetiedot 94 4. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT V. 2010 98 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 99 TILINTARKASTUSKERTOMUS 2010 100
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli Alavieskan kunnassa edelleen vaikean taloustilanteen sävyttämä. Vuonna 2009 toteutetut kertaluontoiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet olivat aikaansaaneet käänteen oikealle kehitysuralle ja vuodelle 2010 laaditussa talousarviossa tilannetta pyrittiin vakauttamaan mm. korottamalla kunnallista tuloveroa 20 %:sta 21 %:iin. Toteutetusta veronkorotuksesta ja tiukoista kustannusten nousua rajoittavista tavoitteista huolimatta talousarvion vuosikatteeksi jäi vain noin 311 000 euroa tuloksen jäädessä noin 212 000 euroa alijäämäiseksi. Talousarviolukujen perusteella vuodesta oli tulossa huono. Tilinpäätös 2010 näyttää onneksi paremmalta. Vuosikate, 647 000 euroa riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot ja tulos on 85 000 euroa ylijäämäinen. Talousarvioon verrattuna tilinpäätöstä voi pitää tyydyttävänä. Kunnan tukalaa taloustilannetta tulos ei juuri helpota; kattamatonta alijäämää taseessa on yli 2 milj. euroa (732 /as), talousarviolainoja lähes 8 milj. euroa (2 885 /as). Liikkumavara on olematon eikä negatiivisiin yllätyksiin ole varaa. Vuoden 2009 lopulla tehtyyn valtuustoaloitteeseen pohjautuen kunnan taloustilanteesta tehtiin perusteellinen selvitys kevään 2010 aikana. Selvityksen perusteella valtuusto linjasi kesäkuun kokouksessaan, että vaikeasta taloustilanteesta ja ennakoitavissa olevista toimintaympäristön muutoksista huolimatta kunnalla on mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut myös tulevaisuudessa ja päätti, ettei kuntaliitosselvitystä käynnistetä. Tämä edellyttää kuitenkin, että kunta onnistuu: kääntämään väestökehityksen kasvuun alentamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia kohottamaan kaikkien toimintojen tuottavuutta vahvistamaan tulopohjaa ja kasvattamaan verotuloja hillitsemään kunnan velkaantumista nostamaan vuosikatteen sille tasolle, että poistot ja taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katetuksi Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kunnalle laadittiin uusi kuntastrategia. Strategiassa nostettiin esiin viisi painopistealuetta: Elinkeinot Kuntatalous Palvelut Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Kuntaimago 1
Kaikille näille painopistealueille asetettiin tavoitteet, määriteltiin toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään, asetettiin mittarit, joilla tuloksia seurataan ja nimettiin vastuutahot. Menemättä tämän pitemmälle yksityiskohtiin voi todeta, että haastetta kunnan henkilöstöllä ja päätöksentekijöillä riittää. Tavoitteisiin pääseminen ei ole helppoa, mutta ei mahdotontakaan. Maankäytön suunnittelussa vuosi 2010 oli vahvaa eteenpäin menoa. Keskusta-alueen vanhentunut osayleiskaava päätettiin ottaa työn alle ja saattaa se ajan tasalle. Keskeistä tässä työssä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palvelujen, elinkeinoelämän ja lähivirkistysalueiden suunnittelu, asumisen laajenemissuunnat ja erityiset vetovoima-alueet. Kaavaluonnos tulee nähtäville kuluvan kevään aikana ja valtuustolle osayleiskaavaehdotus esitetään hyväksyttäväksi viimeistään maaliskuussa 2012. Toinen tärkeä maankäyttöön liittyvä ratkaisu tehtiin Ämmänkalliolla, kun rivitalorakentamiseen kaavoitettu alue muutettiin omakotialueeksi ja muutamia pienempiä omakotitontteja yhdisteltiin suuremmiksi tonteiksi. Samalla tarkistettiin kunnan omakotitonttien hinnoittelu vastaamaan käypää hintatasoa. Kaavamuutos toi kaivatun piristyksen asuntorakentamiseen; pian asemakaavan tultua lainvoimaiseksi uusista tonteista, joita oli kaikkiaan yksitoista, myytiin kolme ja varattiin yksi. Kuluvan kevään haasteena on saada loputkin tontit myydyiksi. Kouluverkkojärjestelyssä edettiin valtuuston jo vuonna 2008 tekemien päätösten mukaisesti. Vanhan yläasteen peruskorjaus käynnistettiin keväällä ja kohde valmistuu kesään 2011 mennessä. Syyslukukauden alkaessa kaikki Alavieskan koululaiset käyvät koulua uusissa/uusituissa ja nykyaikaisilla opetusvälineillä varustetuissa koulutiloissa. Monista haasteista ja tiukasta taloustilanteesta huolimatta kuntakehitys jatkui Alavieskassa myönteisenä. Tämä antaa hyvät lähtökohdat jatkaa työtä alavieskalaisten ja Alavieskan hyväksi myös tulevina vuosina. Esitän parhaat kiitokseni kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille sekä kaikille yhteistyökumppaneille hyvin sujuneesta ja tuloksia tuottaneesta yhteistyöstä. Alavieskassa 23.3.2011 Tapani Vierimaa Kunnanjohtaja 2
1.2. Kunnan hallinto Valtuusto Valtuustoon kuluu 21 valtuutettua. Valtuuston poliittinen jakauma on vuoden 2009 alusta lukien ollut seuraava: - KESK 17 - PS 3 - VASL 1 Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Anna-Leena Brax (KESK), I varapuheenjohtajana Matti Isomaa (KESK) ja II varapuheenjohtajana Simo Kähtävä (PS). Valtuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Kaija Hannula (Kesk.) Virpi Hemmilä (Kesk.) Pauli Huttunen (Kesk.) Marja Isokääntä (Kesk.) Juhani Isotalus (Kesk.) Aino Jokela(Kesk.) Eija Jutila (Kesk.) Pentti Kauppila (Kesk.) Veikko Kiimamaa (Vas.) Tapio Mattila (Kesk.) Jarmo Nahkala (Kesk.) Sauli Nurkkala (Kesk.) Olavi Simi (Kesk.) Tuomo Taka-Eilola (PS) Antti Takalo (Kesk.) Miika Takkunen (Kesk.) Teemu Tanska (Kesk.) Jukka Vellonen (PS) Hallitus Kunnanhallitukseen kuluu 8 jäsentä. Kunnanhallituksen poliittinen jakautuma on vuoden 2009 alusta lukien ollut seuraava: - KESK 7 - PS 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Tapio Mattila (KESK) ja varapuheenjohtajana Sauli Nurkkala (KESK). Kunnanhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet (puoluekanta suluissa): Marja Isokääntä(Kesk.) Eija Jutila (Kesk.) 3
Kaija Hannula (Kesk.) Virpi Hemmilä (Kesk.) Pauli Huttunen (Kesk.) Tuomo Taka-Eilola (PS) Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Tapani Vierimaa. Sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Anna-Liisa Isotalus. Lautakunnat Kunnassa toimivat seuraavat lauta- ja johtokunnat: - Keskusvaalilautakunta - Sivistyslautakunta - Tekninen lautakunta - Tarkastuslautakunta Lautakuntien puheenjohtajina ovat vuonna 2010 toimineet seuraavat henkilöt: Lautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Risto Jokela (KESK) Jarmo Nahkala (KESK) Olavi Simi (KESK) Juhani Isotalus (KESK) Tilintarkastaja Tilivelvolliset Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT -tilintarkastaja Asko Vanhatupa. (Valtuusto 19.5.2009 45) Tilivelvollisia ovat kaikki luottamushenkilöt lukuun ottamatta valtuutettuja. Seuraavat toimielinten esittelijät: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, sivistysjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, nuorisosihteeri, tekninen johtaja, yhdyskuntainsinööri ja maaseutusihteeri. 4
1.3. Kunnan henkilöstö Viraston päällikkönä on toiminut kunnanjohtaja Tapani Vierimaa. Kunnan henkilöstön päävastuualueisiin pohjautuva palvelualuejako on seuraava: Palvelualueet Hallintopalvelut Elinkeino- ja maaseutupalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluvastaava Hallintojohtaja Anna-Liisa Isotalus Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa Sivistysjohtaja Anna-Liisa Isotalus 31.7.2010 saakka Markus Paavilainen 1.8.2010 lähtien Yhdyskuntainsinööri Hannu Haapakoski Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2010, henkilöiden lukumäärä. Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteen sä Hallinto- ja elinkeinopalvelut 7 1 8 Sivistyspalvelut 34 1 12 1 48 Tekniset palvelut 22 1 23 Yhteensä 63 2 13 1 79 Vuoden 2009 lopussa vakinaisia henkilöitä oli 60 henkilöä, sijaisia 6, määräaikaisia 12 ja työllistettyjä 0. Yhteensä henkilöstöä 31.12.2009 oli 78 henkilöä. Vakinaisten osuus työssä olevasta henkilöstöstä 31.12.2010 oli 79,7 %. 5
1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 2010 2009 Bruttokansantuote / muutos-% 3,1-8,2 Työttömyysaste-% (koko maa) 8,4 8,2 Ansiotaso / muutos-% 2,6 3,9 Veroaste, % BKT:sta 42,2 43,1 Julkinen kulutus 0,4 1,8 Yksityinen kulutus 2,6-2,7 Rahan arvon muutos-% 1,2 0,0 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,8 1,2 10 vuotta 3,0 3,7 Vuoden 2008 syksyllä alkanut taloudellinen lama kääntyi vuonna 2010 selvään kasvuun ja kasvu on ollut ennakoitua suurempaa. BKT:n kasvuksi ennakoitiin vielä syyskuussa 2009 vuodelle 2010 0,3 % ja Tilastokeskuksen helmikuussa 2011 julkaisemien ennakkotietojen mukaan kasvu oli 3,1 %. Tosin vuoden 2009 taloudellinen lama oli Suomen taloushistorian yksi syvimpiä BKT:n muutoksella mitattuna, joten lähtötasokin oli alhainen. Korkotaso jäi viime vuonna selvästi alle ennakoidun sekä lyhyissä että pitkissä koroissa eli 1 1,5 %-yksikköä. Yleisen taloudellisen tilanteen positiivinen muutos näkyi myös kuntataloudessa, kun verotulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat 762 milj. euroa eli 4,3 % ja valtionosuudet kasvoivat 7,3 % (500 milj. euroa). Vuosikate kasvoi 18 % 2,7 mrd euroon. Vuosikatetaso kasvoi kaikissa kuntakokoluokissa ja myös Pohjois-Pohjanmaalla. Lainakanta kasvoi peräti 21,3 % 13,1 mrd euroon. Vaikka kuntatalouden tilanne oli vuonna 2010 ennakoitua parempi, tilikauden tulot eivät riitä kattamaan kuntien palveluiden ja investointien kaikkia menoja. Kuntien taloutta helpotettiin vuonna 2010 poistamalla työnantajamaksuista kansaneläkevakuutusmaksu, joka oli v. 2009 1,25 % palkkasummasta. Tuloja lisättiin korottamalla kuntasektorin yhteisöveron jako-osuutta 10 %-yksiköllä 32 %-yksikköön vuoteen 2011 saakka. Lokakuun 2010 lopussa valmistui vuoden 2009 verotus ja sen mukaan v. 2009 kunnallisveroa vastaavat tulot (ent. äyrit) vähenivät 0,4 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 5,9 %. Lainsäädännön vaikutukset toiminnan ja talouden muutoksiin - uusi valtionosuusjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2010. 6
Tärkeimmät lait, joissa kuntien valtionosuuksista säädetään, ovat laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15 v - ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät mm. uusi v. 2010 verokompensaatio. Lisäksi järjestelmään kuuluvat kotikuntakorvaukset. Korvausmeno ja -tulo kohdistetaan kotikuntaan keskitetysti vuosittain tapahtuvan tiedonkeruun perusteella (clearing-menettely). Valtionosuus muodostuu, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään yhden putken omarahoitusosuus, joka on asukasta kohti yhtä suuri kaikille kunnille. Tähän erotukseen lisätään yleinen osa korotuksineen, otetaan huomioon harvan asutuksen lisät ja muut valtionosuuksiin tehtävät eräät lisäykset ja vähennykset, otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja vielä lopuksi uudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamaan kokonaisvaltionosuuden määrään vaikuttaa lisäksi muu kuin yhteen putkeen kuuluva opetustoimi. Tällä tarkoitetaan jäljelle jäävää ns. ylläpitäjäjärjestelmää, johon kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma erillinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka otetaan huomioon yhden putken omarahoitusosuuden lisäksi. Ylläpitäjäjärjestelmän asukaskohtainen rahoitusosuus vähentää lisäksi jokaisen kunnan saamaa valtionosuutta, vaikkei kunta itse ylläpidä lukiota tai muuta koulutuslaitosta. Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalaisopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Ylläpitäjälle maksetaan (6 15 v. -ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppilaskohtaista rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta (vammaisopetus) ja sisäoppilaitoslisää järjestettäessä perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti. 7
Yhden putken valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Muita valtionosuuksia, kuten nykyiseen ylläpitäjäjärjestelmään jääviä ja veikkausvoittovaroihin perustuvia ja eräitä muita valtionosuuksia, hallinnoi opetusministeriö. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen valtionavustus) kuuluu myös järjestelmään. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan vuosittain ja valtiovarainministeriö myöntää sen kunnalle varainhoitovuoden loppuun mennessä. Korotusta voidaan myöntää, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. - valtionosuuksien indeksitarkistus vuodelle 2010 oli 2,6 % - kunnille kompensoitiin kunnallisverotuksessa tapahtuneet vähennykset valtionosuuksissa (perusvähennys, eläketulon veronkevennys, työtulonvähennyksen muutos). 1.5. Oman talousalueen kehitys Asukasluku 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asukasmäärä 2854 2827 2817 2759 2776 2771 Miehiä 1453 1440 1432 1415 1421 1408 Naisia 1401 1387 1385 1344 1355 1363 Työllisyystilanne 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työttömiä keskim. 108 108 85 134 148 131 Työttömyysaste % 9,5 7,9 7,5 8,2 12,5 11,1 Kunnan asukasmäärä vuoden vaihteessa 2010/2011 oli väestörekisterikeskuksen mukaan 2.771 henkeä, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 5 henkeä. Työttömyys vähentyi 2010 vuoden aikana. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 11,1 %. IKÄRAKENNE Ikärakenne/kpl 2005 2006 2007 2008 2009 0-14 627 600 597 583 578 15-64 1685 1680 1678 1639 1663 65-542 547 542 537 535 Yhteensä 2854 2827 2817 2759 2776 Ikärakenne/%-os 2005 2006 2007 2008 2009 0-14 22,0 21,2 21,2 21,1 20,8 15-64 59,0 59,4 59,6 59,4 59,9 65-19,0 19,3 19,2 19,5 19,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 8
ALAVIESKAN ELINKEINORAKENNE (TYÖLLINEN TYÖVOIMA) ELINKEINORAKENNE/kpl 2005 2006 2007 2008 Maa- ja metsätalous 208 208 221 209 Teollisuus 198 223 215 214 Rakentaminen 102 91 93 71 Palvelut 524 551 551 539 Tuntematon 30 18 16 10 Yhteensä 1062 1091 1096 1043 Lähde: Tilastokeskus ELINKEINORAKENNE/%-osuudet 2005 2006 2007 2008 Maa- ja metsätalous 19,6 19,1 20,2 20,0 Teollisuus 18,6 20,4 19,6 20,5 Rakentaminen 9,6 8,3 8,5 6,8 Palvelut 49,3 50,5 50,3 51,7 Tuntematon 2,8 1,6 1,5 1,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Alavieskan työllisestä työvoimasta vuonna 2008 viidennes sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta ja toinen viidennes teollisuudesta. Hieman yli puolet työskenteli palveluelinkeinoissa ja loput rakentamisessa. TYÖPAIKKARAKENNE/kpl 2005 2006 2007 2008 Maa- ja metsätalous 217 217 226 214 Teollisuus 141 148 153 129 Rakentaminen 114 92 102 58 Palvelut 402 405 381 376 Tuntematon 30 18 16 10 Yhteensä 904 880 878 787 Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKKARAKENNE/%-osuudet 2005 2006 2007 2008 Maa- ja metsätalous 24,0 24,7 25,7 27,2 Teollisuus 15,6 16,8 17,4 16,4 Rakentaminen 12,6 10,5 11,6 7,4 Palvelut 44,5 46,0 43,4 47,8 Tuntematon 3,3 2,0 1,8 1,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Rakennuslupia myönnettiin 40 kpl, missä on vähennystä vuoteen 2009 27 kpl. 9
1.6. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset muutokset taloudessa ja toiminnassa Valtuusto käsitteli tilivuoden aikana kaksi kertaa (10.5.2010 ja 16.11.2010) yhtenäiskoulun vanhan osan peruskorjausta myöntämällä kohteeseen lisämäärärahaa yhteensä 1,05 milj. euroa. Uutta määrärahaa lisättiin 675.000 euroa, muutoin peruskorjauksen vaatima lisämääräraha katettiin vähentämällä muita varattuja investointimäärärahoja. Kesäkuun 21. päivänä valtuusto käsitteli raportin kunnan taloudellisesta tilanteesta. Valtuusto päätti, ettei kuntaliitosselvitystä käynnistetä. Vaikeasta taloustilanteesta ja ennakoitavissa olevista toimintaympäristön muutoksista huolimatta kunnalla on mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut myös tulevaisuudessa. Edellytyksenä on, että kunta onnistuu - kääntämään kunnan väestökehityksen kasvuun; tavoite 0,5-1,0 % vuotuinen väestönkasvu - vahvistamaan tulopohjaa ja kunnan verotuloja; tavoite + 200 000-300 000 euroa vuodessa - alentamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia; tavoite - 300 000-400 000 euroa vuodessa - kohottamaan kaikkien toimintojen tuottavuutta - hillitsemään kunnan velkaantumista niin, ettei lainamäärä enää olennaisesti kasva - nostamaan vuosikatteen sille tasolle, että se riittää kattamaan poistot ja taseeseen kertyneen alijäämän; vuosikatetavoite 900 000-1 200 000 euroa Marraskuun 16. päivänä valtuusto hyväksyi vuodelle 2011 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit. Joulukuun 20. päivänä valtuusto hyväksyi kuntavision ja kuntastrategian vuosille 2011-2016 sekä hyväksyi talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman vv. 2011-2013. Lisäksi valtuusto hyväksyi jäteveden ja puhtaan veden hintojen muutokset vuonna 2011. Kunnan tilinpäätös muodostui selkeästi paremmaksi kuin mitä talousarviossa 2010 arvioitiin. Toimintakatteen toteutumaprosentti oli 99,2 % ja toimintakate oli 106.000 euroa alle arvioidun. Verotuloarvio ylittyi 252.000 euroa ja valtionosuustuloarvio alittui 109.000 euroa eli verorahoitus yhteensä ylittyi 143.000 euroa. Korkotaso pysyi koko tilivuoden alhaisella tasolla ja korkomenomääräraha alittui 84.000 euroa. 10
Vuosikate ylittyi 336.000 euroa ja oli 647.300 euroa. Vuosikatteen ylityksen perusteiden yhteenveto: toimintakate jäi alle arvioidun 106.000 euroa ja korkomenot alittivat arvioidun 84.000 euroa sekä verorahoitus ylittyi 143.000 euroa. Muiden rahoituserien merkitys oli 3.000 euroa. Suunnitelmapoistot olivat 562.000 euroa ollen 39.000 euroa arvioitua suuremmat. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 85.000 euroa. Investointimenot olivat 2,8 milj. euroa, joka on 98 % varatuista määrärahoista. Suurin investointikohde oli yläasteen peruskorjaus 2,533 milj euroa. Kohteen määrärahaa oli lisäyksineen 2,495 milj. euroa, joten toteutumaprosentti oli 101,5 %. Yläasteen peruskorjausmenot v. 2010 olivat 89,4 % kaikista vuoden investointimenoista. Vuoden 2010 ylijäämäinen tilinpäätös merkitsee sitä, että vuoden 2009 tilinpäätökseen sisältyvä 2,138 milj. euron alijäämä pienenee 2,054 milj. euroon. Vaikka tilinpäätös oli ennakoitua parempi, talouden tasapainottamistavoite ei kuitenkaan ole muodostumassa yhtään helpommaksi, sillä lähivuosien haasteena on saada toimintakatteen kasvu korkeintaan vero- ja valtionosuusrahoituksen kasvun tasolle. Käyttötalouden toteutuminen 2010 Määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteutuminen 1.000 Palvelualue TA 2010 Tot 2010 Ero Tot % Menot Hallinto 10 541 10 363-178 98,3 Siitä sosiaali- ja terveystoimi 9 908 9 751-157 98,4 Elinkeino- ja maaseutu 169 153-16 90,5 Sivistys 2 591 2 732 141 105,4 Tekninen 1 989 2 151 162 108,1 Yhteensä 15 290 15 399 109 100,7 Tulot TA 2010 Tot 2010 Ero Tot % Hallinto 13 25 12 192,3 Siitä sosiaali- ja terveystoimi 0 10 10 Elinkeino- ja maaseutu 0 5 5 Sivistys 40 145 105 362,5 Tekninen 1 847 1 942 95 105,2 Yhteensä 1 900 2 117 217 111,4 Netto TA 2010 Tot 2010 Ero Tot % Hallinto 10 528 10 338-190 98,2 Siitä sosiaali- ja terveystoimi 9 908 9 741-167 98,3 Elinkeino- ja maaseutu 169 148-21 87,6 Sivistys 2 551 2 587 36 101,4 Tekninen 142 209 67 147,0 Yhteensä 13 390 13 282-108 99,2 11
Käyttötalouden kehitys palvelualueittain 2010 1.000 Palvelualue Tot. 2009 Tot 2010 Muutos Menot Muutos % Hallinto 9 852 10 363 511 5,2 Siitä sosiaali- ja terveystoimi 9 270 9 751 481 5,2 Elinkeino- ja maaseutu 139 153 14 10,1 Sivistys 2 530 2 732 202 8,0 Tekninen 1 980 2 151 170 8,6 Yhteensä 14 501 15 399 898 6,2 Tulot Tot. 2009 Tot 2010 Muutos Muutos % Hallinto 32 25-7 -21,1 Siitä sosiaali- ja terveystoimi 14 10-4 -30,1 Elinkeino- ja maaseutu 0 5 5 Sivistys 51 145 94 184,3 Tekninen 1 953 1 942-11 -0,6 Yhteensä 2 036 2 117 81 4,0 Netto Tot. 2009 Tot 2010 Muutos Muutos % Hallinto 9 820 10 338 518 5,3 Siitä sosiaali- ja terveystoimi 9 256 9 741 485 5,2 Elinkeino- ja maaseutu 139 148 9 6,5 Sivistys 2 479 2 587 108 4,4 Tekninen 27 208 181 665,6 Yhteensä 12 465 13 281 816 6,5 12
1.7. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kunnanhallituksen selonteon sisäisestä valvonnasta tulee perustua todelliseen, riittävän kattavaan, systemaattiseen ja dokumentoituun arviointiin, johon on liitetty rehellinen kuvaus merkittävistä kehittämisalueista. Valvonnan tarkoitus on tuottaa kohtuullinen varmuus toimintojen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisen ja johdon raportoinnin luotettavuudesta sekä lakien, määräysten ja sisäisten toimintaohjeiden noudattamisesta. Valvontaympäristö muodostuu suunnittelu- ja seurantajärjestelmästä, johtamisjärjestelmästä, toimintojen organisoinnista ja riskien hallinnasta. Alavieskan sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kunnanhallituksessa 4.6.2001 ja ne on tarkoitus uusia vuonna 2011. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielinten ja viranhaltijoiden päätös- ja ratkaisuvalta samoin kuin niihin liittyvät vastuut on määritelty kunnan hallintosäännössä. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiosta vastuussa olevien tilivelvollisten tehtävänä on päättää ja valvoa, että eri tahojen tarpeet ja niiden tasapainottaminen sekä lainsäädännön ja viranomaisten määräykset ja päätökset otetaan huomioon tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden ja niihin sisältyvien suunnitelmien tulee sisältää mitattavissa olevat suoritustavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa on pääpaino siirtymässä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Tavoitteista pitää tiedottaa selkeästi, jotta päätösten ja toiminnan taustat sekä haluttu suunta on koko henkilöstön tiedossa. Alavieskassa on selkeät ohjeet ja vakiintunut talousarvion ja taloussuunnitelman laadintakäytäntö. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on asetettu mittarit, jotka kaikilta osin eivät vielä ole tarpeeksi kuvaavia, täsmällisiä tai objektiivisia. Kaikilla toimialoilla tavoitteiden toteutumista on seurattu osavuosikatsausten yhteydessä. Tavoitteiden asetannan ja seurannan katsotaan olevan järjestyksessä. Palvelut johtavat tavoitteensa strategioista. Tavoitteiden toteutumista 13
seurataan ja valvotaan annettujen ohjeiden ja normaalin raportointikäytännön mukaisesti. Riskienhallinta Organisaation on voitava kohtuudella varmistua siitä, että kaikki tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavat riskit on tunnistettu ja niiden hallitsemiseksi on valittu asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt. Varsinaista riskienkartoitusta ei ole tehty Alavieskassa. Vahinkoriskit Kunnan henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Toiminnalliset riskit Sijaisjärjestelyjen puutteet aiheuttavat erityisosaamista vaativien tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viran-/toimenhaltija on äkillisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Tietojärjestelmien toimivuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla osa atk-toimintaa (esim. Hetaan liittyen), mutta varmistamalla samalla, että tarvittavaa osaamista löytyy myös omasta organisaatiosta. Tytäryhtiöihin liittyvät riskit Alavieskan Kehityskeskus Oy:n toimintaan liittyy riski rahoitustoiminnan osalta. Kehityskeskuksen myöntämiä lainoja on kunnan tilinpäätöksessä 151.000. Seuranta ja muutokset Olosuhteita ja toimintaa seuraamalla ja arvioimalla voidaan organisaatio ohjata näkemään kehitystarpeet. Kaikissa palveluissa on seurattu ulkoisten olosuhteiden muutoksia ja arvioitu niihin sisältyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Osittain on pystytty varautumaan ajoissa muutoksiin, mutta joihinkin toimintavuoden aikana tapahtuviin muutoksiin on jouduttu reagoimaan kesken talousarviovuoden. Toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu säännöllisesti raportoinnin avulla. Tietohallinnon antamia mahdollisuuksia seurannan helpottamiseksi on kehitetty jatkuvasti Hetaan liittyen. Sopimusten hallinta Sopimusten hallinta on ajan tasalla ja hoidettavissa joko manuaalisesti tai käytössä olevilla rekisteriohjelmilla. Koko kuntaa koskevaa sopimustenhallintajärjestelmää ei ole olemassa, mitä on pidetty puutteena. 14
Huolimatta siitä, että kunnassa ei ole tehty riskienkartoitusta, on keskushallinnossa ja kaikissa palveluissa tiedostettu toimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Sama loppupäätelmä riskienhallinnan nykytilasta saadaan kuin sisäisen valvonnankin osalta, että pienissä kunnassa riskit on paremmin tunnistettavissa ja tiedostettavissa kuin isoissa toimintayksiköissä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät lausumansa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan johto- ja toimintasääntöjen sekä kunnanhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti ja että sisäisen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. 15
1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA, ulkoinen 2010 2009 1000 e 1000 e Toimintatuotot 2 118 2 036 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut -15 398-14 501 Toimintakate -13 280-12 465 Verotulot 6 352 6 052 Valtionosuudet 7 636 7 341 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 50 71 Muut rahoitustuotot 32 23 Korkokulut -136-189 Muut rahoituskulut -6-6 Vuosikate 647 827 Suunnitelmapoistot -562-579 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos 85 248 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 85 248 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2010 2009 Toimintatuotot/Toimintakulut % 13,8 14,0 Vuosikate/Poistot,% 115,2 142,8 Vuosikate, /as 233,59 298,17 Asukasmäärä 2 771 2 776 Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/ toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 16
Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate euro/asukas tunnusluvussa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa. Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuotot Alavieskan kunnan varsinaisen toiminnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 16,1 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,572 milj. euroa (3,7 %). Toimintatuottojen määrä suureni 82 tuhatta euroa. Verotulot kasvoivat 0,3 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat 0,295 milj. euroa. Tuotoista muodostuu 39,2 % verotuloista ja niiden määrä vuonna 2010 oli yhteensä 6,4 milj. euroa. Valtionosuuksista muodostuu 47,2 % ja niiden määrä vuonna 2010 oli yhteensä 7,6 milj. euroa. Valtionosuudet ja verotulot muodostavat tuotoista 86,4 %. TUOTOT, 1.000 e 2010 2009 Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot 785 766 Maksutuotot 33 43 Tuet ja avustukset 114 37 Muut tuotot 1 093 1 190 Verotulot 6 352 6 052 Valtionosuudet 7 636 7 341 Korkotuotot 50 71 Muut rahoitustuotot 32 23 Yhteensä 16 095 15 523 Tuloveroprosentin kehitys: Verovuosi Tuloveroprosentti 2005 19,50 2006 19,50 2007 20,00 2008 20,00 2009 20,00 2010 17 21,00
Ennakopidätyksen alaisten tulojen kehitys v. 2008-2009 Alavieska 2009 2008 muutos 09/08 Palkkatulot 23 362 798 23 888 731-2,2 Eläketulot 9 839 359 9 403 924 4,6 Työttömyyskorvaukset 1 535 879 951 943 61,3 Sos. Etuudet 1 066 122 1 130 260-5,7 Ennakonpidätyksen alaiset 35 804 158 35 374 858 1,2 tulot yhteensä Verotuloarvion toteutuminen: Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 12 kk/2009 jälkeen arvio Verotulot Kunnan tulovero 5 656 000 0 5 656 000 5 867 387,05 211 387,05 Osuus yhteisöveron tuotosta 213 000 0 213 000 251 727,83 38 727,83 Kiinteistövero 231 000 0 231 000 232 690,93 1 690,93 Verotulot yhteensä 6 100 000 0 6 100 000 6 351 805,81 251 805,81 Valtionosuuksien toteutuminen: Vu Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2010 Poikkeama Valtionosuudet 7 745 600 0 7 745 600 7 635 914-109 686 Vuonna 2010 valtionosuusjärjestelmä muuttui niin, että valtionosuudet maksetaan ns. yhden putken kautta lukuun ottamatta opetusministeriön maksamaa perusopetuksen muuta rahoitusta (lisäopetus, valmistava opetus, ei-oppivelvolliset, pidennetty oppivelvollisuus, joustava perusopetus, aineopetus), ylläpitäjärahoitusta (lukio, ammatillinen koulutus) sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa, kansalaisopistoa, liikunta- ja nuorisotyötä ja taiteen perusopetusta. 18