ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ



Samankaltaiset tiedostot
Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento

Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Nuorten tukeminen netissä

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

Maaseudun turvaverkko-hanke

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Kartta ja kompassi. 9. lk

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Itsetuhoisen potilaan arviointi

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria

Helsinki VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

IV Hyvä Elämä Foorumi

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Kouluterveydenhoitaja. Lääkäreiden vastaanotot. Hätätilanteissa puh terveystarkastus. ensiapu. huolista puhuminen.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Mielenterveys voimavarana

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Päihdetilannekysely Espoossa

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

9. Luento Hyvä ja paha asenne itseen

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Transkriptio:

Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2013 Koulutus päivystyspolille- ja osastolle sekä ensihoitokeskukselle 08.02.2012 2

1000 vuodessa on 3 päivässä Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin 6 läheistä Vuodessa itsemurha koskettaa noin 6000 läheistä Lisäksi itsemurhaa yrittäneet... " Miettiä voi, kuinka montaa äitiä, isää, lasta, siskoa, veljeä, isovanhempaa, naapuria, ystävää tai työyhteisöä itsemurha tai sen yrittäminen koskettaa." Surua on yleensä vaikeampi työstää itsemurhan kuin muiden kuolemantapausten jälkeen (Elstad 2003; 43). 3 Itsetuhoisuus koskettaa yrityksiä vuosittain moninkertaisesti ja nekin koskettavat lähipiiriä, ympäristöä ja hoitohenkilöstöä miehillä 9 yritystä 1 onnistunnutta kohti, naisilla 42:1 vertaa: liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 Väestötutkimusten mukaan kuudesosa väestöstä on jossain elämänsä vaiheessa miettinyt itsemurhaa, onneksi vain 3-5 % sen toteuttaa. Hoitotyössä vaikuttaa myös oma suhtautuminen aiheeseen: kestääkö vai torjuuko? empatiaa vai kiukkua? Huomio saumakohtiin! Joidenkin tutkimusten mukaan joka neljännen itsemurhan taustalla on läheisen itsemurha. 4

Itsemurhien ennaltaehkäisyä Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hankkeessa suunnitelmat vuoteen 2020 1. Päättäjätahoihin vaikuttaminen / rakenteet 2. Väestötason ennaltaehkäisy / väestöön kohdistuvat toimenpiteet / väestöviestintä 3. Varhainen puuttuminen / ammattilaisten vealmiudet havaita, tunnistaa, auttaa ja ohjata eteenpäin 4. Korkean riskin strategia / perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tunnistamassa 5. Hoidon ja kuntoutuksen strategia / laadukas hoitohärjestelmä = Tavoitteena on mm. vahvistaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalialan toimijoiden, seurakunnan, nuorisotyön, oppilashuollon ja vapaaehtoistyöntekijöiden jne. osaamista sekä tehdä avunsaantikanavia tunnetuksi. 5 Mitä itsetuhoisuus on? Itsemurha on tapahtuma, jossa henkilö on tarkoituksellisesti aiheuttanut itselleen kuolemaan johtavan vaurion (Cornström-Beskow 1989, 23). Itsetuhoisuus voi ilmetä myös monin tavoin; itsemurhayrityksinä, isojen riskien ottamisena, viiltelynä, oman sairauden hoidon laiminlyöntinä, päihteiden käyttämisenä, syömishäiriönä, holtittomana seksuaalikäyttäytymisenä, itsensä suojelemattomuutena jne. 6

Hieman tilastotietoa: Itsemurhia vuosittain Suomessa noin 1000 Vuonna 2010 954 itsemurhaa: Miehiä 718 (= 3/4) ja naisia 236 (=1/4) 15-64 -vuotiaita miehiä 600, naisia 194 (4. yleisin kuolinsyy) yli 65 -vuotiaita miehiä 117, naisia 44 (vertaa: maaliikennetapaturmat yht. 254) Vuonna 2009 1034 itsemurhaa, vuonna 2008 1033 itsemurhaa: Alle 20-vuotiaita poikia 24, tyttöjä 17 Yli 74-vuotiaita miehiä 46, naisia 13 Kaksi kolmannesta oli 30-64 -vuotiaita Miehillä itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 9:1 Naisilla itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 42:1 Mikä on yleisin työikäisten kuolinsyy? 7 Riskielämäntilanteista: Itsemurhaa aiemmin yrittäneet ovat isoin riskiryhmä (50 %) Masennus ja ahdistus tai muu mielenterveyden pulma (2/3) Huom. somaattiset sairaudet (50 %) Alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttö ja ongelmakäyttö! (40-80%) 8

9 10

riskielämäntilanteet jatkuvat... Syrjäytyminen! Itseä vahingoittava käyttäytyminen Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot Miehillä avioero tai katkennut ihmissuhde altistaa Nuorilla miehillä riskiä lisää; katkennut ihmissuhde, kuormittava elämäntilanne, päihtymystila ja impulsiivinen temperamentti Ikäihmisillä riskiä lisäävät kivut, sairaudet, yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne Väkivallan ja kaltoin kohtelun kokemukset Traumaattiset kriisit Itsemurha lähipiirissä - vahva tiedostamaton ratkaisumalli 11 Nuorten itsetuhoisuudesta Itsetuhokäyttäytyminen yleistyy nuoruusiässä, huippu 15-19 v. masennus, päihteet, impulssien ja tunteiden säätelyn pulmat Tytöt yrittävät poikia useammin, poikien kuolleisuus suurempi Itsemurha suurin kuolleisuussyy nuorilla miehillä Päihteiden käyttö vahva altistaja - impulsiivisuus, rohkeuden lis. Huomattava osa itsemurhavaarassa olevista nuorista ei ole psykiatrisen avun piirissä Tavallisimmin monien pitkäaikaisten vaikeuksien yhteissumma Joskus yksittäinen elämäntapahtuma laukaisijana 12

nuorten itsetuhoisuudesta... jatkuu... Laukaisijoina esim. Ystävyys- ja seurustelusuhteiden korostuminen, vaikeudet ihmissuhteissa, lain eteen joutuminen, koulukiusaaminen, väkivalta, nöyryytys Yli puolet kertovat jollekin Masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö syrjäytymiskehitys Lähipiirissä itsemurha! Julkisuudessa käsitelty itsemurha! Käsitys, että selvittävä yksin Avun hakeminen c luuserius 13 80 % itsemurhista tulee yllätyksenä " en jotenkin uskonut, että se tekis sen"

Itsemurhia voidaan ehkäistä Miten vahvistaa eteläpohjalaista turvaverkkoa? Kun ennaltaehkäistään, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lapsiin ja nuoriin Väestötutk. mukaan vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia esiintyy noin 10-15 % nuorista ja nuoruusiässä 3-5 % yrittää itsemurhaa. Aikuiset usein tietämättömiä nuoren itsetuhoajatuksista, niistä saatetaan mainita ikätovereille. Itsetuhoiseen käyttäytymiseen aina suhtauduttava vakavasti; esim. viiltely, syömättömyys, päihteiden käyttö, riskinotto, epäsosiaaliset elämäntavat Koulukiusaamiseen ja eristäytymiseen suhtauduttava vakavasti! Lähipiirin itsemurha altistaa - vahva ratkaisumalli 16

Suojaavia tekijöitä... Nuorten impulsiiviseen toimintaan voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa avunsaantikanavista, helpottamalla yö- ja viikonloppuajan avunsaantia, puuttumalla varhaisessa vaiheessa ongelmiin, kiinnittämällä huomioita masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen, lisäämällä tunnetaitoja, suhtautumalla vakavasti jokaiseen viittaukseen itsensä vahingoittamisesta, ehkäisemällä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, alkoholin käyttöön puuttumalla " Nuori ei välttämättä osaa tai koe tarvetta puhua pulmistaan, siksi sanoittamiseen tarvitaan aikuisen apua. Aloite on aikuisilla! " 17 Suojaavia tekijöitä Masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja laadukas hoito Laadukas kivunlievitys Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen! Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot Riittävän tiivis läheisverkosto Kohtuullisen vakaa ympäristö Hyvä kriisien käsittely (mallioppiminen!) 18

Väestötason ennaltaehkäisy alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen asekontrolli lääketurvallisuus liikenneturvallisuus työllistäminen lapsiperheiden tukeminen huumeiden vastainen työ kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen mielenterveystyö (Jouko Lönnqvist, 2009) koululaisten tunnetaitokasvatus ikäihmisten riittävän laadukas huomioiminen ja hoito väkivaltaan puuttuminen 19 Miksi osattava nähdä ja kuulla? Työntekijät, jotka tapaavat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ovat avainasemassa itsetuhoisuuden ehkäisemisessä! Iso osa itsemurhaa miettivistä on vailla tiivistä hoitokontaktia On uskallettava kysyä ja kuulla - sekin jo voi helpottaa, että joku uskaltaa Hoitoon motivointi; apua on saatavilla! Yllätyksellisyys ja yksilöllisyys Jouko Lönnqvist, 2009: Itsemurhassa on aina kyse prosessista, joka kulkee mielen kautta. Ihminen pohjaa tekonsa omaan ajatteluunsa, tunteisiinsa ja tulkintaansa tilastaan ja tulevaisuudestaan. 20

Mistä apua? Itsemurhaa hautovaa ei tule jättää yksin; tiiviit kontaktit ja avunsaannissa konkreettinen auttaminen. Akuutissa hädässä jatkohoitoon poliisin tai ambulanssin avustuksella. PUHELIN tällöin 112 Hoitokontakteihin ja osastohoitoon terveyskeskuksen kautta Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202 ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo 15-22 Tukinet -kriisikeskus netissä www.tukinet.fi Oman paikkakunnan kriisikeskus Kirkon palveleva puhelin 01019-0071 (suomenkielinen), 01019-0072 (ruotsinkielinen) klo 18-21 joka päivä, www.evl.fi 21 Mistä apua?... Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (maksuton) ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20 Vanhempain puhelin 0600 122 77 (0,08 /min. + pvm/mpm) ti klo 10-13 ja 17-20, ke 10-13 ja to klo 14-20 Itsemurhan tehneen omaisia palvelee myös Vertaistukipuhelin 09-440054 www.surunauha.net Muuta, mitä? 22

* Jokainen elämäntarina ja selviämistarina on yksilöllinen * 23 Kiitos! 24