Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Transkriptio

1 Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen

2 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

3 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille (artikla 2) Lapsen paras - lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa lapsia koskevissa toimissa (artikla 3) Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen - omaan yksilölliseen tahtiinsa ja täysimääräisiin mahdollisuuksiinsa (artikla 6) Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikista häntä koskevista asioista ja aikuisten tulee ottaa se huomioon, osallistua palveluiden kehittämiseen (artikla 12) Raija Harju-Kivinen

4 Esimerkkejä sopimuksen velvoitteista Lapsella on oikeus ajatella vapaasti. Lapsella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskontokuntaan, oman maansa lakeja noudattaen. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus neuvoa ja ohjata lasta tämän oikeuden käyttämisessä (artikla 14) Myös vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä (artikla 30) Lasta on suojeltava kaikelta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, välinpitämättömältä ja huonolta kohtelulta sekä hyväksikäytöltä (artiklat 19, 34 ja 36) Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen (artikla 31) Raija Harju-Kivinen

5 Lapsella on oikeus osallistua ja vaikuttaa Raija Harju-Kivinen

6 Oikeus osallistua ja vaikuttaa, artikla 12 Lapselle joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä on taattava oikeus vapaasti ilmaista ne kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa toimissa. Raija Harju-Kivinen

7 Mitä osallistuminen tarkoittaa? Lapsen kuunteleminen Lapsen mielipiteen selvittäminen Lapselle tiedottaminen Lapsen mielipiteen huomioon ottaminen Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus Molemminpuolinen oppiminen, kunnioitus ja arvostus Osallistuminen on lapselle vapaaehtoista Ei ole erillisiä hankkeita vaan jatkuvaa toimintaa Osallistuminen ja vaikuttaminen edellyttää ymmärrettävää tietoa Raija Harju-Kivinen

8 Kuuluuko lapsen ääni? Etenkin pienet lapset ovat viranomaisten ja lähiyhteisön armoilla Aikuiset saattavat yrittää vaientaa lasta ja salata ongelmia Lapsi ei uskalla kertoa koska ei halua perheen hajoavan Lapset yrittävät ottaa puheeksi mutta heitä ei oteta vakavasti tai asiaa vähätellään (palvelut, lähipiiri) Lapset etsivät keinoja selviytyä ja pärjätä Lapset eivät osaa itse hakeutua erityispalveluihin Lasten hyvinvointia kannattelevat ihmissuhteet Lapsille ammattilaiset ovat ihmisiä, joiden tulisi olla tuttuja ja turvallisia, joilla on aikaa ja osaamista luottamusta rakentavaan vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Raija Harju-Kivinen

9 Vuorovaikutustaidot ja rohkeus kohdata lapsi Viranomaisten, kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen tulisi tehdä itseään ja toimintaansa tunnetuksi yleisellä tasolla lasten ja nuorten parissa Lapsilta pitäisi kysyä yksityiskohtaisempia kysymyksiä miten kotona voidaan. Niiltä lapsilta, jotka on priimuksia samalla tavalla kuin niiltä jotka kiusaavat tai ovat passiivisia. Kaikilla lapsilla voi olla ongelmia. Tarvitaan uusia menetelmiä ja koulutusta Tarvitaan tiedolla johtamista, ennakkoarviointia ja päätösten seurantaa Raija Harju-Kivinen

10 Eriarvoistuva lapsuus Raija Harju-Kivinen

11 Millainen on lasten hyvinvoinnin tila Suomessa? Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, pieni osa lapsista kohtaa epäsuotuisia tilanteita ja kuormittavia elinoloja (mittarista riippuen muutamasta prosentista jopa lähes 20 %:iin) Huono-osaisuus muodostuu ja kasautuu monenlaisista asioista: lasten ja vanhempien kohtaamisen puutteesta, huolenpidon vajeista, yksinäisyydestä, koulukiusaamisesta, isoista hoito- ja opetusryhmistä, harrastusten korkeista maksuista tai pitkittyvistä taloudellisista vaikeuksista kotona. Lapset eriarvoistuvat, koska palvelut eivät ole ajoissa pystyneet tukemaan vanhempia erokiistoissa, uupumuksessa, sairauksissa tai päihdeongelmissa. Raija Harju-Kivinen

12 Pahoinvoinnista kertovaa Pienituloisuus eriarvoistaa lapsia (9 %) 3 % lapsista elää perheessä, jossa on vakavia elintasovajeita 1 % 6.-luokkalaisista ja 4 % 9.-luokkalaista näkee vanhemman humalassa joka viikko Poikien itsemurhat ovat yhä yleisiä Suomessa Teini-ikäisten tyttöjen joutuminen sairaalahoitoon itsensä vahingoittamisen vuoksi on lähes kolme kertaa yleisempää kuin poikien Joka viides yläkouluikäinen tyttö kokee masentuneisuutta Yläkouluikäisistä tai vanhemmista tytöistä % on kokenut seksuaalista väkivaltaa Raija Harju-Kivinen

13 Pahoinvoinnista kertovaa Ylipainoisten lasten osuus on lisääntynyt 1970-luvun lopusta (12-v: 8 %à21 %) Koulukiusaamisen vähentäminen ei ole onnistunut (7 %) Koulussa työskentelevät aikuiset eivät puutu kiusaamiseen (68-85 %) Lähes joka viides suomalainen poika lukee heikosti Oppilaiden mielipiteet jäävät vähälle huomiolle koulutyön kehittämisessä (42 %) Huostassa olleiden lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvulta (6500à10700 lasta) Raija Harju-Kivinen

14 Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa Raija Harju-Kivinen

15 Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Raija Harju-Kivinen

16 Lapsiasianeuvottelukunnan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin työryhmä Työryhmän tehtävänä on tukea valtion, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kehittämistyötä liittyen lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin. Työryhmä aloitti työskentelyn Työryhmässä on edustettuina asiantuntijoita mm. eri ministeriöistä, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöistä, kunnista, ev.lut. kirkosta sekä lapsiedustajat Tampereen kaupungin lasten parlamentista. Raija Harju-Kivinen

17 Lapsivaikutusten arviointi -nykytila? Yksilöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on lainsäädännössämme vielä harvinaista. Vuosina lapsiin tai nuoriin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin 2-3 %:ssa hallituksen esityksiä. (Outi Slant & Kati Rantala (2013) Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 122, s. 50, s. 59.) Kuntasektorilla jo ilonpilkahduksia Kuntien hyvinvointikertomukset luovat pohjaa SotkaNet Lapsivaikutusten arviointi Suomen ev.lut. kirkossa Raija Harju-Kivinen

18 Lapsiasiavaltuutettu viestii Tilaa uutiskirje

19 Lapsiasia.fi