Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Transkriptio

1 Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy

2 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi Verkkotyö sosiaalialan arjessa Verkkoauttaminen = tavoitteellista, suunnitelmallista ja laadukasta ammattiapua verkosta. Luonteeltaan ennaltaehkäisevää tai korjaavaa. Eroaa neuvonnasta ja tiedon tuottamisesta verkkoon pitkäjänteisyydessä

3 Taustaa verkkotyölleni A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus hankkeessa Varjomaailma.fi apua nuorille netistä, joita vanhempien juominen haittaa ja huolettaa Pitkä sosisaalityön kokemus lastensuojelussa, psykiatriassa ja päihdetyössä Asiakaslähtöisyys Matala kynnys Laadukas, syvällinen apu on mahdollista Nettielämä on oikeaa elämää; nuoret tarvitsevat aikuisia!

4 Netissä puhuminen on helpompaa siksi lämmittely jää usein väliin: Masentuneisuus, ahdistuneisuus, murrosiän haasteet, kaverisuhteet, viiltely Perheriidat ja väkivalta, häpeä, pelko, unen puute, vanhempien ero, koulunkäynnin vaikeudet Onnistuuko avautuminen viikkojen päähän toimistolle varattavalla ajalla, kun hätä on tässä ja nyt?

5 Läsnäoloa ja vertaisuuden voimaa - A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi Avoin keskustelufoorumi neuvonta ja tietopalvelu Suljetut vertaisnettiryhmät pitkäjänteinen ammatillinen apu Nuorille ryhmään hakeneille vuotiaille, kesto 3kk Foorumikeskustelu 24/7 + chatit 3 kertaa ryhmän aikana Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ohjaamassa Ohjaajat lukevat viestit päivittäin, arkena vastataan

6 Varjomaailman nettiryhmät - Sosiaalityön viihdekehyksellä Tavoitteellinen työskentely nuorten tarpeen mukaan 1. Kartoitus 2. Tunnetyöskentely 3. Kannattelu ja tiedonanto 4. Palveluohjaus 5. Verkostotyö nimellä kotikuntaan Lastensuojelun käsikirjan tehtävien avulla Osalle nuorista riittää tuki netissä, toiset ohjataan avun pariin arkiympäristössään

7

8 Onnistuneen verkkoauttamisen edellytykset Johdon hyväksyntä: periaatetaso ja resurssointi Oman työryhmän hyväksyntä Samat työtä tukevat käytännöt kuin kasvokkain (tiimin tuki, työnsuunnittelu, työnohjaus) Avoin mieli ja uskallus Vahva oma ammattitaito ja kohtaamisen taidot Hyvä lukutaito: mitä asiakkaamme sanoo tai ei sano? Hyvä kirjoitustaito Kohtaamisessa keskeiset ilmiöt, asiat ja tunteet on osattava kirjoittaa auki asiakkaalle sopivalla tavalla

9 Tietoturvariskien hallinta Ammatillisuus ja hyvä suunnittelu suojaa Säännöt ja ohjeistus Työntekijän läsnäolo ja valvonta Nuoren henkilöllisyyden suojaaminen Luottamuksellinen ilmapiiri ryhmässä suojaa

10 Nettityön riskit ovat yllättävän vähäisiä Non-verbaalin vuorovaikutuksen puuttuminen haastaa työntekijää ja vaatii tarkkuutta Väärinkäsityksen riski on olemassa Anonyymi verkkoauttaminen sopii ennaltaehkäisyyn parhaiten: Avun saaminen perille hankaloituu jos nuori ei halua apua hätätilanteesta huolimatta Viranomaisilla ei ole valtuuksia selvittää olinpaikkaa ls-huolen perusteella Tietoturvavuodot ja inhimillisyys Verkkotyön yhdistäminen kasvokkaiseen apuun pienentää riskejä

11 Miten resurssoida verkkotyötä ja syntyykö säästöä? Face to face = nettikohtaaminen Varaa aikaa yhtä paljon kuin kohtaamiseen yleensä Säästöä syntyy varhaisesta ja tarpeen mukaisesta auttamisesta Työntekijän voimia säästyy, kun kontakti on kevyempi ja työ monipuolistuu Perehtymiseen ja pilotointiin on syytä varata paljon aikaa

12 Linkkejä Verkkotyön eettiset periaatteet (NuSuVeFo) Dialogi auttavissa verkkopalveluissa. Anne Rahikka väitös Onko nettiapu kunnon apua? Anu Pärssinen 3/2014 Tiimi-lehti Verkkoauttamista ammatillisesti. Helena Jaakkola Talentia-lehti 1/2014

13 Kiitos! Twitter: AnuParssinen