ENONKOSKEN KUNTA Pahkalahden ranta-asemakaava A. Ahlström Oy Tornator Oy Kirkasvetinen 46-404-2-5 Mäkisalo 46-404-2-6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.1.2013 DI Jarmo Mäkelä Motellikuja 2 49220 Siltakylä 0400 220082 jarmo.makela@nettilinja.fi
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella alueellisen ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville panoa mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun kutsutaan osallinen, joka on esittänyt ehdotuksen ja tarvittaessa viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Enonkosken kunnan tekniseltä toimistolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta suoraan kaavan laatijalle: Karttaako Oy:n Jarmo Mäkelälle (0400) 220 082 tai Enonkosken kunnan tekniselle toimistolle. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.
PAHKALAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista koskevan 63 :n hengessä. 1. TAUSTAA JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Suunnittelualue muodostuu Kirkasvetisen ja Mäkisalon tilojen ranta-alueista. Kirkasvetisen (n. 8,5 hehtaarin) ja Mäkisalon (n. 59,4 hehtaarin) kokoiset tilat sijaitsevat noin kolme kilometriä Enonkosken taajaman länsipuolella rajoittuen Pahkajärven Pahkalahden sekä Tontonlammen vesistöihin. Yleissilmäyskartta suunnittelualueen sijainnista. Maanomistajan (A. Ahlström Oy) tavoitteena on ranta-asemakaavoituksen avulla turvata ja osoittaa kaavassa suunnitelmallisesti ympäristöseikat huomioon ottaen tiloille kuuluva rakennusoikeus lomarakennuspaikkoina. Rakennusoikeuksien siirtojen avulla pyritään jättämään Pahkajärvelle mahdollisimman pitkiä rakentamiselta vapaita alueita sekä kokonaan rakentamattomia vesistöjä (Tontonlampi). Maanomistajien 1990-luvun alussa laatiman keskinäisen sopimuksen perusteella rakennusoikeus keskitetään myös Enso-Gutzeit Oy:n (nyk. Tornatorin) omistamalta tilalta Ahlströmin palstoille. Pahkajärven erämaisia rantoja
2. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA NYKYINEN TILANNE Suunnittelukohteena ovat Kirkasvetisen ja Mäkisalon tilojen rakentamattomat ranta-alueet, joilla on todellista rantaviivaa yhteensä n. 1,8 kilometriä. Alueet ovat yleisilmeeltään erämaisia latvavesiä, maisemaltaan, luonnonoloiltaan, rakennettavuudeltaan ja korkeussuhteiltaan hyvin tasalaatuisia. Maiseman yksityiskohtia on niukasti (ks. esimerkiksi kansikuva, kallioinen niemi Pahkalahden pohjukassa). Suunnittelualueeseen kuuluvat Haukiniemen kylän tilat Kirkasvetinen (n. 8,5 hehtaaria) kokonaan sekä Mäkisalo (n. 59,4 hehtaaria) osittain. Suunnittelualueen pinta-ala on täsmentynyt kaavaprosessin aikana n. 23,5 hehtaariin. Yleisesti ottaen suunnittelualueeseen rajataan noin 200 metrin levyinen vyöhyke rantaviivasta sisämaahan päin. Suunnittelualueen tilat Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on huomattavasti edellistä laajempi. Virkistyskäytön osalta kaavan voidaan katsoa koskettavan kaikkia lähialueen asukkaita. 3. ALUEEN VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset käsitellään maakuntakaavan ja yleiskaavoituksen yhteydessä. Alueelle laadittiin aikanaan Etelä-Savon seutukaava (vahvistettu 18.2.2000), joka kumoutui maakuntakaavan vahvistuessa. Suunnittelualueet oli seutukaavassa osoitettu vain tavanomaisina maa- ja metsätalousalueina. Alueen länsiosassa kulkee yhdystie 15386 (Laasala), joka jätetään kuitenkin varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle. Maakuntakaavan laadinnasta on vastannut Etelä-Savon maakuntaliitto (kaava vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010). Maakuntakaavassa välillisesti ranta-asemakaavaa koskettavia merkintöjä on ainoastaan Pahkajärven Pitkälahdella sijaitseva pohjavesialue (pv 270). Alueella sijaitsee kunnan vedenottamo.
Enonkoskella on hyväksytty oikeusvaikutteisena yleiskaavana ainoastaan Saimaan rantaosayleiskaava. Kuntakeskuksen eli Kirkonkylän taajamarakenteeseen ja sen lähialueille kuuluville alueille ollaan parhaillaan laatimassa ns. strategista yleiskaavaa. Nyt käsiteltävillä alueilla ei ole yleiskaavaa, mutta edellä mainituista yleiskaavoista, kunnan rakennusjärjestyksestä sekä vastarannalle vireillä olevasta UPM:n ranta-asemakaavasta voidaan soveltaen johtaa ajan tasalla olevat tavoitteet ja mitoitusperusteet ranta-asemakaavalle. Suunnittelualueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja. Vastarannalle laaditaan parhaillaan em. Haponniemen ja Vuorilahden ranta-asemakaavaa (hyväksymisvaihe), jonka tavoitteet ja tonttien sijoittelu pyritään sovittamaan yhteen tämän ranta-asemakaavan kanssa. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 12.11.2001. Asemakaavan pohjakarttana käytetään maastotietokantaa mittakaavassa 1:5000 (hyväksyttäminen prosessin aikana). Alueelle on jo laadittu luontoselvitys nyt vireillä olevaa ranta-asemakaavoitusta varten (2012, Jari Hietaranta). Alueelta ei ole todettu laajoja luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita. Tiivistelmä luontoselvityksestä: Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja jotka edellyttäisivät uusien suojelualueiden perustamista. Kohteiden linnusto on yleisesti ottaen melko niukkaa. Kaikkiaan vain 4 eri uhanalaisluokituksissa mainituista lajeista löydettiin alueelta. Vesilintuja oli kaikkiaan vähän ja kahlaajia sekä lokkilintuja niukalti. Erityisiä rakentamiseen soveltumattomia alueita ei inventoinnissa löydetty. Läntisen osa-alueen länsirajalle tulisi rakentamista välttää: kasvillisuus tällä alueella oli koko kaava-alueen monipuolisin ja rehevin. Alueen kasvillisuus on tavanomaista mäntyvaltaista kangasta, joka on talousmetsäkäytössä, ja joille soveltuu normaali rantarakentaminen. Puusto on nuorta tai nuorehkoa. Maapuita tai pökkelöitä ei esiinny. Yksittäisten arvokohteiden tarkempi kuvaus, alueiden luokitus ja suunnittelualueen laajempi raportointi selviävät erillisestä raportista. Pahkajärven Pahkalahden pohjukkaa
4. ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Suunnittelun eri vaiheissa pyritään selvittämään ranta-asemakaavan tulevia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään: 1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - palveluiden saatavuus - rakentamisen suhde jo rakennettuun ja suunniteltuun ympäristöön 2. Taloudelliset vaikutukset - yhdyskuntatekniikka ja teiden rakentaminen - maa- ja metsätalousalueiden säilyttäminen - tonttien myynti 3. Ympäristölliset vaikutukset - vaikutus maisemakuvaan - vaikutus luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen - vaikutukset vesistöihin ja pienilmastoon - vaikutukset kunnan vedenottamoon 4. Kulttuurilliset vaikutukset - vaikutus lähialueiden rakennettuun kulttuuriympäristöön - muinaismuistot (ei tiedossa) 5. Liikenteelliset vaikutukset - liittymät yhdystielle - tieverkon toimivuus 6. Sosiaaliset vaikutukset - turvallisuus - viihtyisyys - virkistyskäyttö, ulkoilureitit, venepaikat
5. OSALLISET Osallisia ovat periaatteessa kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavan vaikutuspiiriin. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: Asukkaat, yritykset ja yhdistykset - lähialueiden asukkaat, loma-asukkaat sekä työntekijät - maa- ja metsätalouden harjoittajat ym. maanomistajat - kylätoimikunnat, yhdistykset yms. - vesialueiden osakaskunnat Luottamuselimet - kunnanvaltuusto, kunnanhallitus - tekninen lautakunta Viranomaiset ja muut yhteistyötahot - Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö Jouni Halme) - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö Pertti Asikainen) - Etelä-Savon maakuntaliitto (yhteyshenkilö Janne Nulpponen) - Savonlinnan maakuntamuseo 6. YHTEYSTIEDOT Kaavan laatija: Karttaako Oy / DI Jarmo Mäkelä Motellikuja 2 49220 Siltakylä p. 0400 220082 sähköposti: jarmo.makela@nettilinja.fi Kunnan yhteyshenkilöt: Rakennusmestari-rakennustarkastaja Mikko Luostarinen Enonkoskentie 3T 58175 ENONKOSKI p. 044 345 3024 sähköposti: mikko.luostarinen@enonkoski.fi
7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavahankkeen taustoja on selvitetty suunnitelman alussa. - Virike kaavahankkeeseen tuli keväällä 2012 vastarannan nähtävillä olevasta UPM:n rantaasemakaavaluonnoksesta. Kaavoituksen käynnistämissopimus kesäkuussa 2012 maanomistajan ja kaavoittajan kesken. - Maastotyöt kesällä 2012. Työneuvottelu kunnassa elokuussa 2012. - Kaavoittaja toimitti alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen tiedoksi kuntaan syys-lokakuussa 2012. - Viranomaisneuvottelu 10.9.2012 (muistio selostusosan yhteydessä, kohta 3.3). - Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos syyskuussa 2012. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta (15.10. - 16.11.2012). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotettiin lehtikuulutuksella ja ilmoitettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, tekninen lautakunta, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta tammi-helmikuussa 2013). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite talvella 2013). Osalliset voivat esittää mielipiteitä ja toivomuksia kaavoittajalle myös virallisten nähtävilläoloaikojen ulkopuolella koko kaavoitusprosessin ajan