RISTIINAN KUNTA. Pelloksen osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 RISTIINAN KUNTA Pelloksen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@nettilinja.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA TAUSTAA JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 2. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA NYKYINEN TILANNE 3. ALUEEN VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT 4. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN 5. OSALLISET 6. YHTEYSTIEDOT 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2

3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointi-suunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun kutsutaan osallinen, joka on esittänyt ehdotuksen ja tarvittaessa viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Ristiinan kunnan tekniseltä toimistolta (Linnantie 2, Ristiina). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta suoraan kaavan laatijalle: Karttaako Oy:n Jarmo Mäkelälle (0400) tai Ristiinan kunnan tekniselle toimistolle. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 3

4 PELLOKSEN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista koskevan 63 :n hengessä. 1. TAUSTAA JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Viranomaisneuvottelussa kaavoitustyön aloitusvaiheessa todettiin, että kunta on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään puuraaka-aineen logistiikkakeskuksen rakenta-mista Pellosniemen alueelle. Hanketta valmistelevissa neuvotteluissa ovat olleet mukana mm. maakunnalliset energiayhtiöt, Etelä-Savon ELY-keskus, VR, Ratahallintokeskus, Miktech, LUT, UPM-Kymmene ja Mikkelin kaupunki sekä maakuntaliitto. Pöyry Consulting Oy:n laatima liiketoimintasuunnitelma valmistui vuoden 2010 lopussa. Suunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Liiketoimintasuunnitelman lisäksi alustavaa työtä kaavoitusprosessia varten on tehty projektin toteuttajien toimesta. Hankkeen loppujakson aikana jatketaan maankäytön suunnittelua ja neuvotellaan maankäytöstä keskeisen maanomistajan UPM:n kanssa (Pellosniemen alue). Lisäksi tullaan käymään alustavia neuvotteluita mahdollisten asiakkaiden/ toimijoiden kanssa. Logistiikkakeskuksen osalta sekä yleiskaava- että asemakaavatilanne todettiin vanhentuneeksi. Pellosniemen pienteollisuusalueen asemakaavassa radan eteläpuolella Ostojärven ja Ostolahden välissä on runsaasti rakennusoikeutta ja maanomistus on kunnalla, mutta tieyhteyden järjestäminen alueelle on erittäin vaikeaa. Keskustelun jälkeen todettiin, että etenemiseen on kolme päävaihtoehtoa. A. Nykyisen pienteollisuusalueen kaavan hyödyntäminen väliaikaisratkaisuin (yksityistie etelästä vt 15:n kautta, mahdolliset poikkeamisluvat). Vaihtoehto toimii vain väliaikaisesti ja vaatii joka tapauksessa laajempaa tarkastelua myöhemmässä vaiheessa. B. Asian ratkaiseminen syksyllä 2011 käynnistyvän Kirkonkylän alueen laajan taajamayleiskaavan yhteydessä. Hanke voi pahimmillaan kestää useita vuosia. C. Pelloksen alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen ja asemakaavojen tarkistaminen samanaikaisesti. Todettiin, että tämä vaihtoehto on järkevin tapa edetä. Luontevana rajauksena nähtiin Kilpijärven ja Saimaan erottavan Kaivannon eteläpuoleinen alue laajemmasta kokonaisuudesta. Yhteenvetona osayleiskaavahankkeen taustoista ja aikataulusta voidaan todeta, että Pellosniemen alueelle hahmoteltu logistiikkakeskuksen alueen rajaaminen ja keskuksen toimivat liikennejärjestelyt ovat nyt käynnistyneen kaavahankkeen keskeisin yksittäinen tavoite. Logistiikkakeskusta ollaan alustavasti sijoittamassa 4

5 tehtaalle johtavan radan varteen lähelle satamaa (ks. kansikuva). Muilta osin alueen maankäytössä (esim. asumisessa, palveluissa tai ympäristöarvoissa) ei ole nähtävissä sellaista muutospainetta, joka vaatisi välitöntä yleiskaavallista tarkastelua. Luontevan suunnittelukokonaisuuden ja liikennejärjestelyiden kannalta on syytä tarkastella aluetta valtateiden 13 ja 15 risteysalueen lähistöllä samanaikaisesti (ks. seuraava kuva, vasemmasta alareunasta saapuu valtatie 15 Kouvolan suunnasta suunnittelualueelle). Vasemmalla lännessä ovat laajat soranottoalueet, Saarisen järvi sekä Ostojärvi. Oikealle jää Suuri Matkuslampi ja taustalla häämöttää Pelloksen taajama sekä tehdasalue Saimaan rannalla. 2. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA NYKYINEN TILANNE Suunnittelukohteena on Ristiinan kuntakeskuksen eli Kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Pelloksen taajama tehdasalueineen (Pellosniemi) sekä Ostojärven, Saarisen järven, Suuren Matkuslammen ja Saimaan Yöveden Rautlahden rajaama haja-asutusalue. Seuraavalla sivulla on osoitettu suunnittelualueen seudullinen ja paikallinen sijainti. Pinta-alaa suunnittelualueella on n hehtaaria (n. 12 neliökilometriä), josta vesialuetta on noin 200 hehtaaria. Suunnittelualueella on rantaviivaa n. 20 kilometriä (Saimaa 10 km, Suuri Matkuslampi 4 km, Saarinen 3 km, Ostojärvi 2 km ja Kilpijärvi 1 km). Alue on yleisilmeeltään, maisemaltaan, luonnonoloiltaan, rakennettavuudeltaan ja korkeussuhteiltaan hyvin monipuolinen. Maiseman yksityiskohtia on runsaasti ja alueella on paljon luonnonmaisemaa muokanneita tekijöitä (mm. tehdasalue, valtatiet, rautatie, taajaman tiivis 5

6 asutus, pienteollisuusalueet, voimajohdot, laajat soranottoalueet etelässä sekä viimeisimpänä voimakkaat avohakkuut mm. Karsikkoniemessä tehtaan eteläpuolella). Seudullinen sijainti 6

7 Paikallinen sijainti (aluerajaus) Suunnittelualueeseen kuuluu Liikalan (434) ja Rahikkalan (448) kylistä yli 200 tilaa, joista suurin osa on taajaman yksittäisiä tontteja tai haja-asutusalueen lomarakennuspaikkoja vesistöjen rannoilla. Maanomistus on keskittynyt kahdelle suurmaanomistajalle, Ristiinan kunnalle sekä UPM:lle. Seuraavassa kartassa on korostettu kunnan maita punaisella ja UPM:n suunnittelualueelle ulottuvia kookkaita tiloja vihreällä. 7

8 Yleiskaavan ns. vaikutusalue on huomattavasti varsinaista suunnittelualuetta laajempi. Työpaikkojen osalta kaavan voidaan katsoa koskettavan lähes kaikkia kunnan asukkaita. UPM:n Pelloksen vaneritehtaan alue idästä päin kuvattuna 3. ALUEEN VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset käsiteltiin pääosin äskettäin valmistuneen maakuntakaavatyön yhteydessä. Maakuntakaavan laadinnasta on vastannut Etelä-Savon maakuntaliitto. Etelä-Savossa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavat merkinnät ja aluevaraukset suunnittelualueelle: t Pellos (teollisuus- ja varastoalue) vt Kokkola - Nuijamaa, 13 (valtatie 13) vt Kotka - Mikkeli, 15 (valtatie 15) yt Pellosniemi, (yhdystie 15118) yr Mynttilä-Ristiina (rata) lvs Ristiinan syväväylä vv Kirkonkylän veneväylät lv Mäntyharjun kanava (ohjeellinen) ls Syväsataman pudotuspaikka ls Pellos ls Ristiinan syväsatama EO Saarinen (maa-ainesten ottoalue) 8

9 z Ristiina - Survaanniemi (110kV voimajohto) Ote maakuntakaavasta Ristiinan Pelloksen teollisuuslaitoksen ja sen seurauksena syntyneen Pellosniemen taajaman merkintä kaavassa on teollisuusalueen kohdemerkintä (t). Samaan tapaan kuin a-kohdemerkinnän osalta, kunnat määrittelevät myös t-merkinnän ulottuvuudet maakuntakaavan määräysten ja suositusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjaamana yleiskaavoin. Maakuntakaavassa ei ole todettu kulttuuriympäristön osalta arvokkaita kohteita tai alueita nyt suunniteltavalta alueelta. Kehittämisperiaatemerkinnöistä suunnittelualueelle ulottuu maakuntakeskuksen (Mikkelin) kehittämisvyöhyke. Juuri valmistuneesta maakuntakaavasta on helppo johtaa ajan tasalla olevat seudulliset tavoitteet sekä ohjausvaikutus yleiskaavalle. Alueella on pääosin voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksymä ja Etelä- Savon ympäristökeskuksen vahvistama osayleiskaava. Kyseisellä kaavalla on edelleen oikeusvaikutuksia, vaikka lainsäädäntö on muuttunut selkeästi kaavan laadinnan jälkeen. Tavoitteet suunnittelualueella ovat sen sijaan muuttuneet selkeästi alkuperäisen kaavan laadinnan jälkeen (varsinkin logistiikkakeskus ja sen liikenneyhteydet). Nyt käynnistettävän yleiskaavan aluerajaus on varsinkin lounaan suunnassa nykyistä kaavaa laajempi. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty seuraavassa: 9

10 Muut alueet: LK (Kanava-alue), LV-1 (Syväsataman pudotuspaikka), M-1 (Maa- ja metsätalousvaltainen alue), W (Vesialue), yleiset tiet, rautatie, sähkölinja Mikkelin seudun kunnat ovat yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton sekä Etelä- ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien kanssa käynnistäneet Mikkelin kaupunkiseudun maankäytön rakennemallityön sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen. Suunnitelmat laaditaan Mikkelin kaupungin toimeksiannosta. Tarkempitasoinen rakennemalli laaditaan hankkeessa seudun vetovoiman kannalta keskeiselle alueelle: maakuntakaavassakin osoitetulle Paras-lain mukaiselle Mikkelin kaupunkikeskustan Ristiinan Pellosniemen taajamien Hirvensalmen taajaman ja kunnan itäosien alueelle. Hankkeella toteutetaan Paras-hankkeen mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen. Rakennemallityön tarve on todettu Paras-lain mukaisessa Mikkelin kaupunkiseutusuunnitelmassa sekä uudessa maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Rakennemallityön laatimista ohjaa työryhmä, jossa ovat edustettuina Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen kuntien edustajat. Rakennemallityön konsulttina toimii SITO alikonsulttinaan Tuomas Santasalo Ky. 10

11 Edellisessä kuvassa on ote muodostetun rakennemallin koosteesta ( ). Kooste sisältää kaikki tavoitteelliset vyöhykkeet. Vyöhykkeillä sijaitsee kaikki ensimmäisen vaiheen ja tulevaisuuden maankäytön hankkeet ja kehitysalueet. Nykyinen taajamarakenne, tiestö ja ratalinja näkyvät koosteessa harmaalla. Mallia tulee tulkita yleispiirteisesti, strategisena työkaluna. Aineisto tulee lausuntokierroksen jälkeen kunnanvaltuustojen hyväksyttäväksi syksyllä Pelloksen osayleiskaavan alueella on korostetusti esillä rakennemallin toiminnallisista vyöhykkeistä TEHO (työpaikka- ja palvelualueet, vaaleansininen korostus edellisessä kuvassa). Seudun TEHO -alueet ovat elinkeinoelämän helmiä. Alueet ovat dynaamisia, omaleimaisia ja vetovoimaisia. Pellosniemen logistiikkakeskusta on myös korostettu rakennemallissa yhteisenä seudullisena kärkihankkeena. Suunnittelualueelle on laadittu useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, joilla on pääosin muodostettu Pelloksen taajaman asuinalueet ja urheilukeskus virkistysalueineen. Pellosniemen taajaman ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vasta (kaikki kerrostalorakentaminenkin tapahtui siihen saakka poikkeamislupamenettelyn kautta). Erillinen (kunnan) teollinen asemakaava taajamasta etelä-lounaaseen Ostojärven ja Ostolahden välissä on pääosin toteutumatta hankalien liikenneyhteyksien takia. Huomionarvoista on se, että itse Pelloksen tehdasalueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavat ovat pääosin vanhoja, 1970 ja -80-luvuilta. Viime vuosina asemakaavamuutoksia on laadittu alueelle vain yksi, Karsikkoniementien varren lämpökeskusta varten. Samalla alkuperäisestä kaavasta karsittiin ylimitoitettua kerrostalorakentamista hieman. Suunnittelualueelle ei ole laadittu ns. rantaasemakaavoja. Asemakaavoitettu alue on esitetty seuraavassa karttakuvassa, sisältöön on syytä tutustua tarkemmilla asemakaavakartoilla. 11

12 Asemakaava-alueet Kunnan uusi rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Yleiskaavan pohjakarttana käytetään maastokarttaa rasterimuodossa, työkarttoina hyödynnetään asemakaavan vanhaa sekä uutta pohjakarttaa. Suunnittelualueesta Pelloksen taajama on kunnallistekniikan piirissä (kadut, kunnallinen vesihuolto). Pelloksen tehtaalla on oma vesihuolto (kaivo ja pieni jäteveden puhdistamo). Alueelle on jo laadittu kesän-syksyn 2011 aikana luontoselvitys, kulttuuriympäristöselvitys sekä esiselvitys liikenteestä (logistiikkakeskuksen tiejärjestelyt) tätä yleiskaavaa varten (ks. selvitysraportit selostusosan yhteydessä). 12

13 4. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pelloksen osayleiskaavan suunnittelun eri vaiheissa pyritään selvittämään kaavan tulevia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään: 1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - palveluiden saatavuus, alueen suhde kunnan keskustaajamaan (Kirkonkylä) - suhde maakuntakaavaan ja seudulliseen rakennemalliin - uudisrakentamisen suhde rakennettuun ympäristöön 2. Taloudelliset vaikutukset - työpaikkojen luominen - yhdyskuntatekniikan ja katujen/tiestön rakentaminen - palveluiden järjestäminen - rakennuspaikkojen ja maa-alueiden myynti - virkistysalueiden toteuttaminen 3. Ympäristölliset vaikutukset - vaikutus maisemakuvaan - vaikutus luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen (vrt. luontoselvitys) - vaikutukset vesistöihin ja pienilmastoon - pilaantuneet maa-alueet? 4. Kulttuurilliset vaikutukset - vaikutus Pelloksen taajaman rakennettuun ympäristöön ja tehdasmiljööhön - muinaismuistot (ei tiedossa) 5. Liikenteelliset vaikutukset - liittymät valtateihin ja suhde tiesuunnitteluun (VT13, VT15) - uudet tieyhteydet - tieverkon toimivuus ja turvallisuus - kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus 6. Sosiaaliset vaikutukset - turvallisuus - viihtyisyys, liikenteen melun ja tärinän vaikutukset - virkistyskäyttö, ulkoilureitit, venepaikat 13

14 5. OSALLISET Osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavan vaikutuspiiriin. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: Asukkaat, yritykset ja yhdistykset - suunnittelualueen asukkaat, yrittäjät sekä työntekijät - maa- ja metsätalouden harjoittajat ym. maanomistajat - kylätoimikunnat, yhdistykset yms. - vesialueiden osakaskunnat ja yksityisteiden osakkaat Luottamuselimet - kunnanvaltuusto, kunnanhallitus - tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, ympäristölautakunta yms. Viranomaiset ja muut yhteistyötahot - Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö Jouni Halme) - Etelä-Savon maakuntaliitto (yhteyshenkilö Janne Nulpponen) - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö Pertti Asikainen) - Liikennevirasto (rautatieliikenne, vesiliikenne), VR Transpoint - Suur-Savon Sähkö Oy - Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo - Puolustusvoimat, pääesikunta (tuulivoiman osalta) - Mikkelin kaupunki (kuntaliitos !!!) - UPM (eri liiketoiminta-alueet), Miktech Oy 6. YHTEYSTIEDOT Kaavan laatija: Karttaako Oy / DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä p sähköposti: jarmo.makela@nettilinja.fi Kunnan yhteyshenkilö: Ristiinan kunta / Tekninen johtaja Timo Rissanen Linnantie 2 (PL 5) Ristiina puh.vaihde fax sähköposti: etunimi.sukunimi@ristiina.fi 14

15 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavahankkeen taustoja on seuraavan listan lisäksi selvitetty suunnitelman alussa. - Kirkonkylä-Pellosniemi yleiskaavan tarkistamisen aloitus (tekninen lautakunta ) - Ristiinan logistiikkakeskus -hanke (mm. kunnanhallitus ) - Viranomaisneuvottelu (ELY-keskus, Mikkeli (MRL 66 ) /muistio - Työneuvottelu tieliikenneasioista (ELY-keskus, Mikkeli, ) /muistio - Perusselvitykset (liikenne, luonto, kulttuuriympäristö) kevät-kesä-syksy Työneuvottelu rautatieliikenneasioista (VR Transpoint, Helsinki, ) - Työneuvottelut kunnassa ja Kaavoittaja toimitti alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( ) sekä tavoitekartan tiedoksi kuntaan 12/ Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos talvella Työneuvottelu kunnassa ja vaneritehtaalla (UPM). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä yleiskaavan tavoitekartta (alustava kaavaluonnos) asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta. Nähtävillä pitämisestä ja yleiskaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63, MRA 30 ) tiedotettiin lehtikuulutuksella. Myös tarvittavat viranomaislausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Etelä-Savon ELY-keskus, maakuntaliitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikennevirasto, rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, kunnanhallitus ym. / ks. osalliset edellä, kohta 5). Yleiskaavasta pidettiin yleisötilaisuus/ kaavoittajan vastaanottopäivä nähtävillä olon aikana ( ). - Tuulivoimaan liittyvät selvitykset kesän 2012 aikana. - Työneuvottelu ELY-keskuksessa (ympäristölupa, logistiikkakeskus) - Logistiikkakeskuksen toimintojen sijoitussuunnitelma ja meluselvitys syyskuun 2012 aikana (työneuvottelut 6.9. ja ). -> Kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan loka-marraskuussa

16 - Yleiskaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 19 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (loppuvuonna 2012). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaavaehdotus (tavoite joulukuussa 2012). 16