Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Samankaltaiset tiedostot
Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kaura vaatii ravinteita

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Myllyvehnän lannoitus AK

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

MegaLab tuloksia 2017

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Rikinpuute AK

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lisälannoitus kasvukaudella

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Karjanlannan käyttö nurmelle

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

LANNOITEOPAS

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kasvuohjelmaseminaari

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Lannoiteopas

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Modduksen vaikutus kasviin

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Nurmien fosforilannoitus

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Miten ja mistä tietoa kasvin kunnosta kasvukauden aikana? Mtech Digital Solutions Oy Mikko Hakojärvi

Transkriptio:

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018

Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan nousseet Kannattava viljanviljely edellyttää yli 5000 kg ha satoja (ProAgrian laskelmat) Viljojen koeruutusadot ovat nykyisin 6000-8000 kg/ha Ruutusadon ennätys kauralta Kotkaniemessä 12 000 kg/ha (2017) KM satokisojen kaura ja ohrasatokilpailun voittajan saivat suuremman sadon kuin koeruutusadot ko. vuonna. (2016 ja 2018) Mitä tämä merkitsee? Ravinteiden otto on merkittävästi suurempi kuin aiemmin tai keskisadoissa Lannoitus rajoittaa satoa, laatua ja kannattavuutta parhailla lohkoilla Tarvitaan uutta ajattelua ja tekniikkaa tulevaisuuden viljelijöiden käyttöön Täsmäviljely parantaa viljelyn kannattavuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sadon laatua, samalla kun optimoidaan sadon määrä kasvukauden mukaan 29.01.2019 2

Muutos ohralajikkeissa on nopeaa! kg/ha 8000 7000 6000 Rehuohrien sadot 5000 4000 3000 2009-2013 2014-2016 2000 1000 0 0 60 90 120 150 220 kg typpeä ha 3

Kohti parasta lannoitusstrategiaa??? Lohkon sisäisten erojen huomioiminen Alueellinen vuosittainen tarkentaminen, sääolot Mikä on tilanne tilallani tai lohkoillani? Yara N-Tester, nolla-ja maksimi -ruudut, Yara Megalab Yara satelliitti Yara N-Sensor TARKIN RAVINNEMÄÄRÄ JA LEVITYS! Yleinen perustieto lannoituksen suunnitteluun Kenttäkokeet Yara N-Prognos Uutiskirjeet LISÄLANNOITUKSEN AJOITUS! LISÄLANNOITUKSEN MÄÄRÄ! Kasvikohtaiset lannoitusohjelmat KEVÄTLANNOITUS! Yara Suomi 2017 4

Miksi lannoitusta kannattaa tarkentaa? Jaetulla lannoituksella mahdollistetaan kasvin tarpeen mukainen lannoitus ja saavutetaan parempi sato sekä laatu. Voidaan tarkentaa ravinteiden käyttöä ja tunnistaa lohkon sisäiset vaihtelut, jolloin ravinteiden hyötysuhde paranee Ympäristökorvauksen sallimat ravinnemäärät käytetään optimaalisella tavalla Lakoutuminen vähenee, tasaisempi kasvusto -> nopeampi puinti ja kuivatus. Vältytään turhalta riskiltä kuivina vuosina 5

13 %:sta pintaalaa keskiverto lannoitusmäärä turhaa Keskiarvolannoitus koko lohkolle osuu harvoin oikeaan satopotentiaalin saavuttamiseksi 70 60 Levitysmäärä 50 40 Keskiarvo 30 20 10 0 27 % pintaalasta keskiarvomäärä lannoitusta on liikaa 20% pintaalasta keskiarvo lannoitus määrä on riittävä 40 % peltoalasta keskiverto lannoitusmäärä on riittämätön 1 51 101 151 201 251 301 351 401 451 501 551 601 651

Yara N-Sensor Laskee typpilannoituksen määrän

Yara N-Sensorin hyödyt - Kokemuksia Ruotsista Sadonlisä 3.1% korkeampi sato (200 konetta) Lakoontumisen vähentyminen Helpompi ja turvallisempi puinti sekä parempi sadon laatu Alempi lannoituskustannus /ha 4.4 kg N/ha suurempi kasvien typen otto (82 koetta) Typpilannoituksen jakaminen lohkon kasvuolojen mukaisesti vähentää typen huuhtoutumista 0.5 to 6 kg N/ha vähemmän typen huuhtoutumaa riippuen maalajista.

Yara Satelliitti Ilmainen ja kaikillle avoin sateliittikuvapalvelu Yhteistyössä Yara ja Dataväxt Satelliitin hyöty viljelijälle: Tarkkaile peltojen sisäistä vaihtelua. Luo täsmälannoituskarttoja kasvuston biomassan vaihtelun mukaisesti. Kalibrointi tehtävä manuaalisesti kuvista 9

Kuinka näen oman maatilani ilmatilasta? Pääset kirjautumaan MyYaraan yara.fi/smartfarming 10

Näe maatilasi Yara satelliitin silmin - Katso omien peltojesi kasvutilannetta ilmaiseksi 11

Näe maatilasi Yara satelliitin silmin - Tee lisälannoitus sinne missä sitä tarvitaan! 12

Tee minimi- ja maksimiruutu viljapelloille - se kertoo kasvuston ravinnetarpeista Minimiruutu kertoo paljonko maasta vapautuu typpeä Maksimiruutu kertoo milloin on aika lisälannoittaa 13

Pohjoismaisissa olosuhteissa, jokaista maahan lisättyä typpikiloa kohti maahan sitoutuu 1 kg enemmän hiiltä verrattuna lannoittamattomaan maahan* Tehosta ravinteiden käyttöä Kasvikohtaiset tasapainoiset lannoitusohjelmat Lannoitus viljavuustutkimuksen ja kasvin satotason mukaan Täsmäviljely työkalujen hyödyntäminen tilalla Oikea määrä typpeä, oikeaan aikaan kasvin käytössä Yara N-Sensor ja N-Tester sekä satelliittikuvat ym. (*)Kätterer et al 2012. Strategies for carbon sequestration in agricultural soils in northern Europe. Acta Agr. Scand. 62 (4)

Yara Smart Farming työkaluja 2019 Yara N-Sensor Yara N-Tester Yara Megalab Yara Satelliittipalvelu Yara älylaitesovellukset o CheckIt o TankMix o N-App o DiscoverIT Yara Suomi 2018 15

MyYara Yhteystietojen päivittäminen Megalab analyysin tulokset N-Sensor Sensor office -sensorikarttojen käsittely ohjelmisto N-Tester Käyttöohje ja päivityslinkki CropSat 16