Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 1 KOLARI KUNNANOSA 2 ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 5 TONTTI 3 KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2014-2015
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kolarin kunnan, Äkäslompolon asemakaavan muutos Kunnanosa: 2 Asemakaavan muutos koskee korttelin 5 tonttia 3 Kaavanlaatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kolarin kunnan, Äkäslompolon kylän palvelukeskuksessa (kuva 1). Kaava-alue Kuva 1. Asemakaavamuutosalue sijaitsee aivan Äkäslompolon kylän keskustassa, Rannantien ja Äkäslompolojärven välisellä alueella. 1.3 Kaavan nimi tarkoitus Asemakaavan muutos koskee Äkäslompolon kylän keskustassa olevan korttelin 5 tonttia 3. Asemakaavan muutoksella toteutetaan Ylläksen yleiskaava muutoksen tavoitetta. Yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on osoitettu osa hotelli- ja matkailupalvelujen alueeksi (RM-1). Ylläksen kehittämisohjelman tavoitteiden ja rakentamisohjeiden mukaan tulisi pyrkiä parantamaan ja yhtenäistämään Äkäslompolon kylän keskustailmettä ja viihtyisyyttä sekä lisäämään matkailun vetovoimaa. Asemakaavan muutoksella toteutetaan kehityssuunnitelman mukaisia tavoitteita luomalla edellytykset uusien liikerakentamista ja kaupallista majoitusta palvelevia rakennuksien sijoittaminen Äkäslompolon palvelukeskusalueelle. Rakentamisessa tullaan huomioimaan perinteiset rakentamistapa ja materiaalit soveltuvin osin.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kunta ilmoitanut kuulutuksella 10.7.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.7.- 27.7.2014. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos noudattaa Ylläksen yleiskaavan mukaisia tavoitteita rakenteen tiivistämisessä Äkäslompolon kylän keskusta-alueella. Tiivistämmällä voidaan hyödyntää jo alueelle rakennettuja yhdyskuntateknisen huollon verkostoja. Asemakaavan muutosalue liittyy Äkäslompolon kylän keskusta-alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tarkoituksena on muodostaa edellytykset rakentaa korttelin 5 tontin alueelle jo toteutettujen rakennusten lisäksi rakentaa uusi rakennus, noudaattamalla aiemmin toteutettua rakentamistapaa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla, Äkäslompolon kylää. Alueelta avautuu erinomaiset näkymät laajalle Ylläksen tunturialueelle. Muutosalueella, korttelin 5 tontilla 3 on Kiinteistö Oy Ylläsranta yhtiön omistamia rakennuksia. (Kuva 2).
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 4 Kuva 2. Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta ja sen ympäristöstä. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue ja sen ympäristö on pinnanmuodostukseltaan Äkäslompolojärveen viettävää rantavyöhykettä. Kaavamuutosalueen eteläreunassa on vanhaa peltoaluetta. Muutosalueen ja järven välisellä alueella on puiustovyöhyke (kuva 2). Järven rantaan, muutosalueen kohdalle on asemakaavassa osoitettu venevalkama-alue (LV). Korttelin 5 ja venevalkama-aluen väliin on osoitettu lähivirkistysaluevyöhyke (VL), jonka kautta on osoitettu kulkemaan ulkoilureitti. Pintakasvillisuus vanhalla peltoalueella on luonnonheinää. Järven rannan aluskasvillisuus muodostuu sammalista ja varvuista.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja sen kehitys Ylläksen alueella. Pekka Kauppila on tutkinut väitöskirjassaan (2004) mm. Ylläksen alueen väestökehitystä paikkatietoaineiston avulla. Ylläksen alueen osalta paikkatietoaineisto kattaa Äkäslompolon kokonaan ja Ylläsjärveltä pienen osan. Maria Hakkarainen (Maisemalaboratorio-hanke, LabSoc, 2005) on laskenut lineaarisella regressioanalyysillä yhden mahdollisen väestökehityksen vaihtoehdon Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylille vuoteen 2020 asti. Analyysin perustana hänellä on ollut vuosien 1985-2004 toteutunut väestökehitys sekä Väestörekisterikeskuksen ennuste Tunturi-Lapin väestönkehitykselle vuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020 (kuva 3 ). Kuva 3. Äkäslompolon ja Ylläsjärven väkiluku vuosina 1985-2004 sekä ennuste vuosille 2005-2020 (Mari Hakkarainen, Maisemalaboratoriohanke, LabSoc, 2005). Koko kunnan väestökehitykseen nähden kylien väestökehitys on positiivinen. Koko kunnan väestön on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä (v.2005) 3819 asukkaasta 3030 asukkaaseen. Tilastokeskuksen arvio on kumminkin varovaisempi. Sen mukaan v.2020 kunnan väestön määrä olisi 3428 asukasta. Majoituspalvelut Ylläksen alueella on arvioitu olleen noin 18 000 vuodepaikkaa v.2005. Tavoitteeksi on asetettu 34.500 vuodepaikkaa vuodelle 2020 ja 50.250 vuodepaikkaa vuodelle 2040 (Lähde: Yläs II kehittämissuunnitelma). Hotellien vuodepaikkamäärän tavoitteksi kehittämisuunnitelmassa on asetttu v.2020 noin 2400 vuodepaikkaa, jolloin lisäystä vuoteen 2005 on noin 1400 vuodepaikkaa. Kolarin kunnanhallituksen v.2006 hyväksymän kehittämisuunnitelmaan liittyvän rakenemallin mukaan liikerakentaminen ja kaupallinen majoitus tulisi keskittää palvelukeskuksiin.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 6 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mm. hotellityyppinen majoitusrakentaminen tälle Äkäslompolon kylän palvelukeskuksen ydinalueelle. Palvelut Äkäslompolon palvelut v.2006: - Alakoulu - Päiväkoti - Lastenpirtti, rinnepäiväkoti - Pyhän Laurin kappeli - Vapaapalokunta - Destination Lapland Oy - Ylläs majoituspalvelu - Ylläksen lääkärikeskus - Lääkäripalvelu MediYlläs Oy - Lääkekaappi - Feelgood (lääkäripalvelut, fysioterapia) - Metsähallituksen opastuskeskus Kellokas - Hotelli- ravintoloita 5 kpl - Jounin Kauppa Oy - ALKO - Kolarin pesula - Pankkiautomaatti - Parturi-kampaamo - Kuukkeli-lehti - Ylläs Ski Shop - Äkäslompolo Sport Shop - Lumiperhonen - Ruskapirtti - Taideateljee Anne Laitine - Joulupukintalo/Käsityöpirtti - Mailan Putiikki - Neulepaja Pirkko Pudas Pääosa Äkäslompolon kylä palveluista on kunnanhallituksen v.2006 hyväksymän rakenemallin mukaisella palvelukeskusaluella (kuva 6). Koulua ja päiväkotia lukuunottamatta Äkäslompolossa ei ole muita kunnallisia palveluita. Muut kunnalliset palvelut ovat Kolarin kirkonkylällä, jonne alueelta on matkaa n. 40 km. Ylläksen alueen vuodepaikkamäärä on em. v. 2004 tehdyn selvityksen jälkeen lisääntynyt vielä noin 4000 vp:lla ja mikäli nykyinen kehitys jatkuu voisi vuodepaikkojen määrä v.2020 olla alueella jo noin 25000 vp. Myöskin kylän väestömäärä on lisääntynyt ja sen on ennustettu kasvavan 500 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 7 Matkailijamäärien lisääntyessä tarvitaan Äkäslompoloon uusia hotelleja. Työpaikat Työvoimatoimiston tilastojen mukaan Kolarin kunnassa matkailun työvoiman määrä v.2005 oli 887. Työvoimasta pääosa työskenteli Ylläksen alueella. Matkalijamäärät Vuosina 2001-2005 kotimaan matkailijat ovat lisääntyneet Yläksellä määrälisesti melkein saman verran kuin koko läänissä yhteensä. Prosentuaalisesti Lapissa kotiman matkailu kasvoi 14 %, Yläksellä 116 %. Ulkomaan matkailijat ovat lisääntyneet vuosina 2001-2005 Lapissa 225.800 vrk ja Yläksellä 34.200 vrk.prosentuaalisesti ulkomaan kysyntä kasvoi Lapissa 40 % ja Ylläksellä 111 %. Vuonna 2006 Ylläksellä kävi 5,6 % edellisvuotta enemmän kotimaan matkailijoita ja 6,4 % enemmän ulkomaalaisia. Alkuvuiodesta tammi-helmiku 2007 Ylläksellä yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet kotimaasta 13 % ja ulkomailta 47 % edelliseen vuoteen verrattuna (Lähde: Ylläs II Kehittämissuunnitelama 2020). Jatkossa em. kehityssuunnitelman mukaan on Ylläksellä syytä tavoitella 2-3 - kertaisia kasvulukuja koko Lappiin verrattuna. Rakennettu kulttuuriympäristö ja taajamakuva Äkäslompolo on luokiteltu yhdeksi Kolarin kunnan arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Kylän kulttuuriympäristön, rakennusten ympäristön yleisilme on harmooninen. Poikkeuksia perinteisestä rakennustyylistä on muutamia, kokonaisuutena kyläkuva on eheä (Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma 1996). Kyläkuvassa on tämä selvityksen jälkeen tapahtunut huomattavia muutoksia uudisrakentamisen vaikutuksesta. Vanhoja rakennuksia on purettu ja tilalle on rakennettu vanhasta rakentamistavasta täysin poikkevia rakennuksia. Ylläs II Kehittämissuunnitelman mukaan: Tavoitteena on kaupallisen majoituksen huomattava kasvu nykyiseen verrattuna ja sen sijoittuminen toiminnallisesti ja vetovoimallisesti parhaille paikoille palvelukeskittymiin. Uusia, mittavia investointeja tarvitaa, sillä ne sysäävät aina liikeelle uutta kehitystä. Korttelin 5 alueella oleva rakennuskanta on pääosin melko nuorta; 1980- ja 2000- luvuilla rakennettuja. Alueella ei esiinny muinaismuistoja.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 8 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Maakuntakaava Alue kuuluu Tunturi-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Äkäslompolon kylä kuuluu maakuntakaavassa laajaan matkailupalveluiden alueeseen (RM 1406). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät matkailuja lomakeskukset ja lomakylät niihin kuuluvine virkistysalueineen. Tunturi-Lapin maakuntakaavan muutoksen on Lapin Liiton liittovaltuusto hyväksynyt 25.11.2009 ja Ympäristöministeriö vahvistanut 23.6.2010. Yleiskaava Kolarin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ylläksen yleiskaavan muutoksen 27.2.2008 (kuva 4). Kolarin kunnanhallitus on 21.5.2008 tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisen päätöksen, jonka perusteella yleiskaava on tullut voimaan mm. muutettavaksi ehdotetun asemakaavan muutosalueen osalta. Muutettavaksi ehdotettu asemakaava on yleiskaavassa osoitettu hotelli- ja matkailupalvelujen (RM-1) alueeksi. Kuva 4. Ote Ylläksen yleiskaavan muutoksesta.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 9 Asemakaava Asemakaavan muutoksella korttelin 5 tontin 3 alueella on voimassa 5.6.1989 vahvistettu asemakaava (kuva 5). Asemakaavassa alue on osoitettu asuinpientalojen ja majoitusrakennusten kortelialueeksi (AP-1). Kuva 5. Ote Äkäslompolon kaavayhdistelmäkartasta. Ylläksen kehittämisohjelma vuoteen 2020 Kehittämisohjelamassa on todettu rakentamisen osalta seuraavaa: Matkailukeskuksen menestykseen vaikuttaa oleellisesti, miltä siellä näyttää. Rakentamisen tulee tukea tunnelman ja mielyttävän näkymän sytymistä. Ylläksen perusvetovoimaa-erikoista tunturiluontoa ja -maisemaa ei saa pilata. Rakentamisessa pitää välttää virheet, jotka monissa keskuksissa on tehty. Arkkitehtuurin ja rakentamisen laatuun on kiinnitettävä erityinen huomio. Tiivis rakentminen on välttämätöntä luonnon säästämiseksi, mutta rakentamisen tulee olla tunturiluontoon ja lappilaiseen kyläperinteeseen sopivaa. Tämä tarkoittaa kohtuullisen matalaa ja pienimuotoista rakentamista. Maksimikorkeus kylissä on 2,5 kerrosta ja hihtokeskuksessa 3-4 kerrosta (paitsi Iso-Ylläksen nykyisen kaavan mukainen). Maisema ja maasto ovat märääviä rakentamisessa. Lappilaiseen tapaan suositaan puurakentamista.
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 10 Kärkiteemat edellyttävät teemojen mukaisia majoitysyksiköitä, joilla luodaan Ylläksen omaa profiilia. Palveluiden rakentamisessa tärkeintä on ulkonäkö ja kokonaisuus sekä palveluiden toimivuus. Rakennettu ympäristö voi olla myös kaunis. Ylästunturi edustaa rkennettua ympäristöä ja kansallispuisto sekä kuusi muuta tunturia rakentamatonta. Pohjakartta Äkäslompolon kylän alueelle on laadittu uusi kaavoituksen pohjakartta, joka on ollut kaavan laatisen pohjana. Maanomistus Kaavamuutosalue on Kiinteistö Oy Ylläsranta omistuksessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Oy Ylläsranta- yhtiön suunnitelmissa on rakentaa korttelin 5 tontin 3 majoitusrakennus. Asemakaavan muuttaminen on tarpeen, jotta suunnitellut rakennushankkeet on mahdollista toteuttaa. Ylläksen yleiskaavan tavoitteena on mm. kyseisen muutosalueen rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen asumisen ja palvelujen alueena. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaavoitustyön aikana ollaan vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin ja etuihin suunnittelutyö vaikuttaa. Kaikilla niillä, joiden oloihin ja etuihin asemakaavalla on merkitystä, on oikeus osallistua kehittämiseen ja kaavoitukseen. Asemakaavoitukseen osalliset ovat seuraavat tahot, joille asemakaavoituksesta tiedotetaan sen eri vaiheissa: - alueen maanomistajat ja haltijat - alueen asukkaat, matkailijat, loma-asukkaat - viranomaiset, joita ovat: 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kunta on ilmoittanut kuulutuksella 10.7.2014. jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville (ks. 2.1).
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö: Ennen kuin asemakaavan muutostyöhön on ryhdytty, on kunnan edustaja neuvoteltu epävirallisesti Lapin ympäristökeskuksen ja kunnan viranomaisten kanssa. Kaavan muutoksen osallisia ovat: Kolarin sosiaali- ja terveyslautakunta, Isopalontie 2, 95900 KOLARI Kolarin rakennuslautakunta, Isopalontie 2, 95900 KOLARI Kolarin tekninen lautakunta, Isonpalontie 2, 95900 KOLARI Tornionlaakson Sähkö Oy, Myllytie 1, 95700 PELLO Ylläksen yhdyskuntatekninen Huolto Oy, Martinsaarentie 3, 95970 ÄKÄSLOMPOLO Lapin Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Hallituskatu 5 C, 96100 ROVANIEMI Lapin Liitto, PL 8056, 96901 ROVANIEMI Lapin liitto/lapin pelastuslaitos, Kelukoskentie 11, 99600 SODANKYLÄ Muonion paliskunta/ pj. Taisto Ristimella, Ristimellantie 22, 95970 ÄKÄSLOMPO- LO Äkäslompolon kyläyhdistys r.y./ Kati Hursti, Helukanlenkki 18, 95970 ÄKÄSLOM- POLO Museovirasto, PL 913, 00101 HELSINKI Lapin luonnonsuojelupiiri, Valtakatu 22, 96200 ROVANIEMI Ylläksen matkailuyhdistys r.y, Tunturintie 54, 95970 ÄKÄSLOMPOLO Ylläksen Ystävät r.y./raimo Poikela, Raidepolku 6 A 1 as. 1, 00750 HELSINKI 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan suhde yleiskaavaan Asemakaavan muutosalue kuuluu Ylläksen yleiskaavan muutosalueeseen. Yleiskaavassa muutosalueesta on osoitettu hotelli- ja matkailupalvelujen (RM- 1) alueeseen. Asemakaavan muutoksella toteutetaan yleiskaavan tavoitteita. Kunnan asettamat tavoitteet Ylläksen kehittämistä ja yleiskaavan uudistamista varten on kunnanhallitus hyväksynyt v. 2006 rakennemallin (kuva 6).
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 12 Kuva 6. Äkäslompolon kehittämisohjelman rakennemalli. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen perustaksi ei ole laadittu vaihtoehtoisia rakennemalleja. Suunniteltu lisärakentaminen asemakaavan muutosalueella tullaan toteuttamaan aiemmin alueelle rakennettua rakentamistapaa. Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan muutosalue käsittää nykyisin voimassa olevan korttelin 5 tontin 3 aluetta. Alueen tiivistämisellä ei voida katsoa olevan suoranaisia, luonnonympäristöön aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Suuinniteltu lisärakennus tulisi sijoittumaan nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukaiselle korttelialueelle. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Korttelin 5 tontin 3 alueelle on rakennettu kaksi loma- ja matkailukäyttöä palvelevaa rakennusta, joiden rakentamisessa on noudatettu asemakaavan mukaista rakentamista. Voimassa oleva asemakaava on mahdollistanut kerrsluvun 1/4k I u1/4 mukaista rakentamista, jota asemakaavan muutoksessa on myös noudatettu. Yleisilme pysyy yhtenäisenä. Tontille 3 suunniteltu lisärakentamisella tullee noudattamaan nykyisten rakennusten mukaista mittakaavaa. Ympäristöön ja maisemakuvaan ei lisärakentamisella tontin 3 alueella ole merkitäviä vaikutuksia. Tunturintieltä katsottuna suunniteltu lisärakentaminen, kuten nykyisetkin rakennukset tontilla, eivät olennaisesti heikennä näkymiä tunturi- ja vesimaisemaan (kuva 7).
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 13 Kuva 7. Näkymä Tunturintieltä Äkäslompolojärven suuntaan. Suunniteltu lisärakennus tulisi kuvassa näkyvien rakennusten vasemmalle puolen. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Alueella on valmis katu- ja vesihuoltoverkosto, joka saadaan tehokkaampaan käyttöön asemakaavaa tiivistämällä. Näin vältytään myös verkostojen rakentamisen aiheuttamilta kustannuksilta. Asemakaavan tiivistämisellä voidaan hyödyntää alueen nykyistä kunnallistekniikan verkostoa ja näin välttää mm. vesihuolto- ja katuverkon lisärakentaminen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan suhde yleiskaavaan Asemakaavan muutosalue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle hotelli- ja matkailupalvelujen alueelle (RM-1). Asemakaavan muutosalueelle viereiseelle sen itäpuoella olevalle alueelle on muodostunut pysyvää- ja loma-asutusta
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 14 Asemakaavaehdotus noudattaa Ylläksen yleiskaavan muutoksen ja Ylläs II kehittämissuunnitelman mukaisia tavoitteita. Tiivistämällä rakennetta muodostetaan edellytykset rakentaa hotellitasoisia majoitustiloja mökkirakentamisen sijaan tälle Äkäslompolon kylän palvelualueeksi osoitetulle alueelle. Nykyinen hajallaan oleva mökkirakentaminen on todettu olevan yhtenä jarruna Ylläksen alueen kehitykselle. Äkäslompolon kylän keskusta-alueella ei ole tarjolla korkeatasoisia majoitustiloja hotellirakennuksissa. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 0,2525 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 500 k-m 2. Rakennusoikeuden lisäys tontilla 3 on 250 k- m 2. Tonttitehokkuus (e) on 0,198. Yleiskkaavan mukaan aluetehokkuus tulee olla välillä 0,02 0,2. 5.3.1 Korttelialueet Asuinpientalojen ja majoitusrakennusten korttelialueita muodostuu 0,2525 ha. Rakennusoikeutta 500 k-m 2. Kerrosluku 1/4k I u1/4 noudattaa nykyisin voimassa olevaa asemakaavaa. Rovaniemellä 8. päivänä syyskuuta 2014 Tapani Honkanen, maamitt.tekn. YKS-281 Martti Pörhölä, ins. YKS-191
Seitap Oy Äkäslompolon asemakaavan muutos 15 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto LIITE A Kunta 273 Kolari Täyttämispvm Kaavan nimi Äkäslompolon asemakaavan muutos, kortteli 5 tontti 3 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Kv:sto Vireilletulosta ilm. pvm 10.07.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2525 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2525 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0,2525 500 0,198 250 A yhteensä 0,2525 500 0,168 0 250 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0 0 0 0 0 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0 0 0 0 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,2525 500 0,198 0 250 AP-1 0,2525 500 0,198 250