KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 65 JA 66, YLLÄSJÄRVEN KOULUN KAAVA

Transkriptio

1 Seitap Oy Kolari 1 KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 65 JA 66, YLLÄSJÄRVEN KOULUN KAAVA KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2015

2 Seitap Oy Kolari 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kolarin kunnan, Ylläsjärven asemakaava ja asemakaavan muutos Kunnanosa: 2 Asemakaavan muutos koskee kortteleita 65 ja 66 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit: 65 ja 66 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Kaavanlaatijat: Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282 ja Martti Pörhölä, ins. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kolarin kunnan, Ylläsjärven kylän keskustassa (kuva 1). Kaava-alue Kuva 1. Asemakaavamuutosalue sijaitsee aivan Ylläsjärven kylän keskustassa.

3 Seitap Oy Kolari Kaavan tarkoitus Asemakaavaa ja asemakaavan muutosalue käsittää Ylläsjärveen kylän keskustassa olevia kortteleita 65 ja 66 sekä katualueita. Kortteliin 66, jossa sijaitsee Ylläsjärven päiväkoti, on tavoitteena muuttaa korttelin asuinrakentamiseen osoitetut rakennuspaikat yleistenrakennusten korttelialueeksi kolun rakentamisen tarpeisiin. Viereinen rivitalojen kortteli 65 on tavoitteena muuttaa myös yleisten rakennusten kortteliskis liikuntahallin rakentamisen tarpeisiin. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kunta ilmoitanut kuulutuksella , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtävillä Asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksella muodostetaan kortteli 66 niin, että siihen voidaan rakentaa sillä olevan päiväkodin (rakennusala 600 k-m2) lisäksi koulurakennus (rakennusalalle 1100 k-m2). Kortteli 65 osoitetaan yleistenrakennusten kortteliksi tulevan liikuntahallin tarpeisiin (rakennusoikeus 1000 k-m2). Kuva 2. Ote Ylläsjärven asemakaavaluonnoksesta.

4 Seitap Oy Kolari 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan , joten ne eivät ole olleet voimassa alueen yleiskaavaa laadittaessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - varmistavat, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - edistävät ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä luovat edellytyksiä hyvälle elinympäristölle - toimivat kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä sekä edistävät ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri puolilla Suomea - edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luovat alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Käsiteltävänä oleva asemakaavan muutos koskee kokonaisuudessaan voimassa olevan asemakaavan aluetta eikä asemakaavan muutoksella ole suoranaisesti edellä kuvattuja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin liittyviä vaikutuksia, mutta muutos silti edistää monien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Kaavan muutos edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita: Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen poronhoitoalueella

5 Seitap Oy Kolari 5 Maakuntakaava Alue kuuluu vahvistetun Tunturi-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Ylläsjärven kylä kuuluu maakuntakaavassa laajaan matkailupalveluiden alueeseen (RM 1406). ( kuva 3) Suunnittelualue kuuluu myös matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8411) sekä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kuva 3. Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavasta.

6 Seitap Oy Kolari 6 Yleiskaava Kolarin kunnanvaltuuston hyväksymässä Ylläksen yleiskaavan muutoksessa (kuva 4) asemakaavan muutosalue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaavaavaluonnos poikkeaa siten yleiskaavasta, kun yleiskaavassa asumiseen varatuille AR ja AO alueelle osoitetaan yleisten rakennusten aluetta (Y). Kuva 4. Ote Ylläksen yleiskaavasta.

7 Seitap Oy Kolari 7 Asemakaava Kolarin kunnanvaltuuston on hyväksynyt asemakaavan (kuva 5). Kuva 5. Ote Ylläsjärven asemakaavasta. Pohjakartta Yllkäsjärven uusi kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty Maanomistus Kaava-alue on pääosin yksityisten maanomistajioen omistuksessa.

8 Seitap Oy Kolari Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella, korttin 66 rakennuspaikalla 1 on lasten päiväkotirakennus (kuva 5). Kotamäentie on rakennettu sorapäällysteisenä. Kaavamuutosalue on päiväkotia lukuunottamatta vanhaa peltoaluetta Kuva 5. Ylläsjärven päiväkotirakennus, kortelin 66 rakennuspaikalla 1. Suunteltu koulurakennus tulisi sijoittumaan päiväkodin takana puolella olevalle peltoalueelle. Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on vanhaa kulttuurimaisemaa, peltoaluetta. Alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä eikä erityisiä luontoarvoja. Väestön rakenne ja sen kehitys Ylläksen alueella. Pekka Kauppila on tutkinut väitöskirjassaan (2004) mm. Ylläksen alueen väestökehitystä paikkatietoaineiston avulla. Ylläksen alueen osalta paikkatietoaineisto kattaa Äkäslompolon kokonaan ja Ylläsjärveltä pienen osan. Maria Hakkarainen (Maisemalaboratorio-hanke, LabSoc, 2005) on laskenut lineaarisella regressioanalyysillä yhden mahdollisen väestökehityksen vaihtoehdon Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylille vuoteen 2020 asti. Analyysin perustana hänellä on ollut vuosien toteutunut

9 Seitap Oy Kolari 9 väestökehitys sekä Väestörekisterikeskuksen ennuste Tunturi-Lapin väestönkehitykselle vuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020 (kuva 6 ). Kuva 6. Äkäslompolon ja Ylläsjärven väkiluku vuosina sekä ennuste vuosille (Mari Hakkarainen, Maisemalaboratoriohanke, LabSoc, 2005). Koko kunnan väestökehitykseen nähden kylien väestökehitys on positiivinen. Koko kunnan väestön on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä (v.2005) 3819 asukkaasta 3030 asukkaaseen. Tilastokeskuksen arvio on kumminkin varovaisempi. Sen mukaan v.2020 kunnan väestön määrä olisi 3428 asukasta. Majoituspalvelut Ylläksen alueella on arvioitu olleen noin vuodepaikkaa v Siitä noin 5400 vuodepaikkaa oli Ylläsjärven alueella. Tavoitteeksi on asetettu vuodepaikkaa vuodelle 2020 ja vuodepaikkaa vuodelle 2040 (Lähde: Yläs II kehittämissuunnitelma). Palvelut Ylläsjärven kylässä on päivittäistavakauppa. Matkailijamäärien lisääntyessä tarvitaan Ylläsjärven kylälle uusia tiloja palveluille. Julkisia palveluita alueella on päiväkoti. Pysyvän väetön kasvu alueellaa edellyttää koulun raakentamista. Likenne Kaavamuutosalueeseen liittyy osa kotamäentietä, joka on rakennettu sorapäällysteisenä.

10 Seitap Oy Kolari 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää, miten asemakaavan muutosalueella olevan päiväkodin läheisyyteen, korttelin 66 alueelle voitaisiin varata alue koulun rakentamista varten. Samoin selvitetään liikuntasalin rakentamismahdollisuus korttelin 65 alueelle. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 62 ) mukaisesti osallisia kaavoitukseen ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin olohin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt joiden toim,ialaa suunnittlussa käsitellään. Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kolarin sosiaali- ja terveyslautakunta, Isopalontie 2, KOLARI Kolarin rakennuslautakunta, Isopalontie 2, KOLARI Kolarin tekninen lautakunta, Isopalontie 2, KOLARI Tornionlaakson Sähkö Oy, Myllytie 1, PELLO Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy, Martinsaarentie 3, ÄKÄS- LOMPOLO Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus, Hallituskatu 5 C, RO- VANIEMI Lapin Liitto, PL 8056, ROVANIEMI Lapin liitto/lapin pelastuslaitos, Kelukoskentie 11, SODANKYLÄ Tornionlaakson maakuntamuseo, Keskikatu 22, TORNIO Lapin luonnonsuojelupiiri, Valtakatu 22, ROVANIEMI Museovirasto, PL 913, HELSINKI Muonion paliskunta/ pj. Taisto Ristimella, Ristimellantie 22, ÄKÄS- LOMPOLO Ylläsjärven kyläyhdistys r.y., Johanna Koivumaa, Tirroniementie 4, YL- LÄSJÄRVI Ylläksen matkailuyhdistys r.y./tj. Nina Forsell, Lehontie 2, ÄKÄSLOM- POLO Ylläksen Ystävät r.y./ Raimo Poikela, Raidepolku 6 A as. 1, HELSINKI Asemakaavan muutoksen laatimisesta tiedotetaan kaikissa tiedotusvaiheissa kuulutuksella kunnan julkisten ilmoitustaululla, kirjeitse maanomistajille ja asianosaisille sekä Luoteis-Lappi lehden kunta tiedottaa palstalla kuulutuksella. Kaavoituksen aineisto on nähtävissä myös internetissä Kolarin kunnan sivulla ja rakentaminen/vireillä olevat kaavat. 4.3 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kunta on ilmoittanut kuulutuksella , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville.

11 Seitap Oy Kolari Asemakaavan muutoksen käsittely Asemakaavan muutoksen luonnos asetetaan MRL 65 ja MRA 30 :n mukaisesti osallisten mielipiteiden kuulemista varten nähtäville ASEMAKAAVALUONNOS 5.1 Kaavan muutoksen kuvaus Asemakaavaehdotus noudattaa Ylläksen yleiskaavan muutoksen ja Ylläs II kehittämissuunnitelman mukaisia tavoitteita. Tiivistämällä rakennetta muodostetaan edellytykset rakentaa lisää matkailupalveluita Ylläsjärven kyläalueelle. Asemakaavan muutoksen luonnoksessa korttelin 65 alue, joka on muutettavassa kaavassa AR- aluetta, osoitetaan luonnoksessa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) Tämä mahdollistaa liikuntasalin rakentamisen alueelle. Korttelin 66 rakennuspaikat 2 ja 3, jotka muutettavassa asemakaavassa ovat asuinrakentamisen korttelialuetta (AO ja AR), osoitetaan yleisten rakennusten alueiksi (Y), suunnitellun koulurakennuksen tarpeita varten. Kuva 7. Asemakaavaluonnos

12 Seitap Oy Kolari Aluevaraukset Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) luonnoksessa on 1,154 ha, sille rakennusoikeutta 2700 k-m 2. Korttelitehokkuus e = 0,23. Kerrosluku on yksi. Katualuetta on 0,065 ha ja lähivirkistysaluetta 0,057 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutokseella voidaan hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Rakentamiseen osoitetut alueet sijoittuvat nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisille alueille, kunnallisteknillisen verkoston välittömään läheisyyteen alueelle jo rakennetun päiväkodin läheisyyteen. Liittyminen nykyiseen rakenteeseen ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia kunnallisteknisen verkon rakentamisen osalta, sillä alue voidaan liittää Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n verkostoon. Koulun sijoittaminen kylän keskelle aikaisemmin rakennetun päiväkodin yhteyteen tukee valtakunnallisisa alueidenkäyttötavoitteita (kohta sivu 4). Vaikutukset liikennöintiin Asemakaava ei aiheuta muutoksia nykyiseen liikenneverkkoon. Alue on jalankulku etäisyyydellä Ylläsjärven kylän pysyvästä asutuksesta kylän keskustassa. Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia alueen luonnonympäristöön. Uudisrakentaminen tulee sijoittumaan jo aiemmin asemakaavassa osoitetuille, rakentamiseen osoitetuille alueille tähän asti viljelyksessä olleelle peltoalueelle. Yleiskaavasta poikkeaminen Ylläksen yleiskaavassa ei ole osoitettu Ylläsjärven kylälle julkisten palvelujen alueita. Julkisten palvelujen rakentaminen on käynnistynyt sivulla 7 esitellyn asemakaavan mukaiselle yleisten rakennusten korttelialueelle korttelissa 66 päiväkodin rakentamisella. Kun kylän kasvu edellyttää koulun rakentamista, koulun paikaksi valikoitui luontevasti vanhassa kaavassa olevan ainoan Y-korttelialueen yhteyteen rakentaminen alueelle joka on yleiskaavassa osoitettu AP-alueeksi. Korttelin 66 Y-rakennuspaikka päiväkodille on osoitettu aikaisemminkin asemakaavalla Y- kortteliksi yleiskaavasta poiketen. Ylläsjärven kylässä on asuntotuotannon tarpeisiin riittävästi asuinpientalojen aluetta, joten koulun sijoittaminen keskelle kylää on perusteltua. Poikkeaminen yleiskaavasta on Ylläsjärven kylän kokonaisuus huomioon ottaen vähäinen eikä vaikeuta yleiskaavan toteuttamista.

13 Seitap Oy Kolari 13 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamista ohjaavat ja havainollistavat suunnitelmat Asemakaavan muutoksen luonnos on laadittu alla olevan kuva 8:n mukainen rakentaminen tavoiteena. Kuva 8. Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaojan laatima asemapiirrosluonnos Ylläsjärven koulun rakentamisesta. Rovaniemellä, 7. päivänä syyskuuta 2015 Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS 282 Martti Pörhölä, ins.

14 Seitap Oy Kolari 14

15 Seitap Oy Kolari 15