ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe) Kaukasten palvelutalo, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 25. kaupunginosan (Kaukas) korttelin 2402 osaa koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.4.2019 ()
ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 8.4. 2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Kaavan nimi: Kaavan tunnusnumero: Diaarinro: 1140/2018 Asemakaavamuutos koskee: Asemakaavamuutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Kaukasten palvelutalo 25. kaupunginosan korttelin 2402 osaa 25. kaupunginosan korttelin 2402 osa Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6 05801 Hyvinkää Yhteyshenkilöt, valmistelijat Kaavasuunnittelija Mirka Karttunen, p. 040 155 4220 Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen, p. 040 155 4221 Kaava-avustaja Marja-Leena Suodenjoki p. 040 155 4219 etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuus tontin käyttötarkoituksen muutokseen ja rakennusoikeuden kasvattamiseen, jotta voidaan mahdollistaa tontin monipuolisempi käyttö. Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen tonttijako. Maankäyttösopimuksen tarve varmistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) 25.1.2019 Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävänä (MRL 62 ja MRA 30 ) xxxx Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä (MRL 65 ja MRA 27 ) xxxx xxxx Kaupunginhallitus hyväksynyt xxxx 2
Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus... 2 1.2 Liitteet... 4 1.3 Selvitykset ja tausta-aineistot... 4 1.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus... 4 1.5 Tiivistelmä... 5 2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ... 6 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE... 8 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 8 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä... 8 3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva... 8 3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja vedet... 8 3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut, liikenne ja kulttuuriympäristö... 9 3.2.4 Suunnittelutilanne... 10 3.2.5 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot... 13 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Aloitusvaihe... 13 4.1.1 Tavoitteet ja kaavoituksen vireilletulo... 13 4.2 Valmisteluvaihe... 13 4.2.1 Vuorovaikutus ja saatu palaute... 13 4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut... 13 4.2.3 Havainneaineisto... 14 4.3 Ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 15 4.3.1 Vuorovaikutus ja suunnittelusta saatu palaute... 15 4.3.2 Prosessin aikana tarkentuneet tavoitteet, muutosten kuvaus ja perustelut... 15 4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 15 4.4.1 Hallinnollinen käsittely... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset (tarkentuu myöhemmin)... 15 5.2 Mitoitus ja nimistö (tarkentuu myöhemmin)... 15 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 15 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 6.1.1 Rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja kyläkuvaan... 15 6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen... 15 6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen... 15 3
6.1.4 Liikenteeseen... 15 6.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan... 16 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 6.4 Asemakaavan muutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 16 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 7.1 Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 17 1.2 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Tiivistelmä saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä niihin laaditut vastineet Liite 4 Havainneaineisto luonnosvaiheen suunnitelmista Liite 5 Asemakaavamuutoksen luonnos Liite 6 Asemakaavamuutosehdotus, asemakaavakartta ja määräykset Liite 7 Ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot lyhennettyinä sekä kaupungin antamat vastineet 1.3 Selvitykset ja tausta-aineistot Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin kaavoituskatsaus 2018 (KV tiedoksisaanti 18.6.2018) Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma 2019-2021 (KV 25.3.2019) Hyvinkään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma 2018-2027 Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027 Hyvinkään kaupungin omistajapoliittiset linjaukset 2018 (KV 15.10.2018) Hyvinkään kaupungin viheralueohjelma 2011-2020 (TEKLA 14.12.2010) Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma kaudelle 2013-2020 (KH 18.11.2013) Hyvinkään liikennemalli 15.12.2015 Strafica Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Meluselvitys 2003 ja 2012 Sadevedet, Hyvinkään kaupunki, ympäristöpalvelut 2009 Pohjavesialueet, SYKE:n OIVA-aineisto 2014 1.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten taajamassa ja rajautuu lännessä Rajapellontien katualueeseen, lounaassa ja idässä puistoalueisiin, pohjoisessa kaavoittamattomaan metsäalueeseen ja kaakossa kaavoittamattomaan maantiealueeseen. 4
Alueen lähiympäristössä on asuinrakennuksia sekä palveluasuntola Ykköskoti Metsola. Aluetta ympäröi metsäiset alueet. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on ympyröity mustalla. 1.5 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia tontin käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden kasvattaminen, siten että tontilla voidaan mahdollistaa mm. asuminen ja palveluasuminen. Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella 25.1.2019, jonka yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan korttelialueen käyttötarkoituksen muutosta yleisten alueiden korttelialueesta (Y) asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asuinrakennusten lisäksi vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Alueen rakennusoikeuden nostamista tutkitaan. Kaavan toteutus on mahdollista aloittaa asemakaavan tultua voimaan. 5
2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen lähiympäristön maanomistajat ja haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Viranomaiset o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Uudenmaan liitto Hyvinkään kaupungin toimialat o Kuntatekniikan Suunnittelu o Ympäristökeskus o Rakennusvalvonta o Tonttipalvelut o Tilapalvelut o Sivistystoimi o Hyvinkään Vesi o Ritasjärven Vesiosuuskunta Asiantuntijaviranomaiset o Hyvinkään Lämpövoima Oy o Nivos Oy o TeliaSonera Finland Oyj o Elisa Oyj Muut yhteisöt o Hyvinkään seurakunta o Kaukasten asukasyhdistys ry o Yhdistykset Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 6
Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumisesta on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa liitteessä 2. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen kirjaamo@hyvinkaa.fi Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 1/2019 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ). Valmisteluvaihe 2-4/2019 Kaavaluonnos (valmisteluaineisto) asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ). Ehdotusvaihe 5/2017 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Pyydetään tarvittavat lausunnot (MRL 65 ja MRA 27 ). Hyväksymisvaihe 6/2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan. Valitusmahdollisuus 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ). Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. 7
3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Hakemus kaavan muuttamisesta on tullut vuoden 2018 lopussa. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 21.1.2019 8 käynnistää asemakaavamuutostyön. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille 25.1.2019. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia asuin- ja palveluasuinrakentamisen mahdollistaminen suunnittelualueelle. Uuden rakentamisen sijoittuminen olemassa olevan rakenteen sisään tukee kaupungin kasvua yhdyskuntarakennetta eheyttäen. Alueen nykyinen 1970-luvulla voimaan tullut asemakaava osoittaa tontin yleisten rakennusten korttelialueeksi. Alueella sijaitsee Kaukasten palvelutalo, jossa on aikaisemmin ollut mm. seurakunnan toimintaa sekä päiväkoti, jonka toiminta on loppunut vuonna 2016. Lisäksi alueella sijaitsee asuinrakennus. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on monipuolistaa tontin käyttötarkoitusta mm. vastaamaan paremmin alueen nykyistä käyttöä. Hakijan tavoitteena on monipuolisemman asuinrakentamisen mahdollistaminen alueelle sekä rakennusoikeuden nosto. 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä 3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten kaupunginosassa noin 10 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Kiinteistöllä on pinta-alaltaan n. 8370 m 2 ja siellä sijaitsee kaksi vuonna 1979 valmistunutta rakennusta. Toinen rakennuksista on kooltaan 317 k-m2 ja siellä on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä järjestetty seurakunnan tapahtumia. Kaukasten päiväkoti on lopettanut toimintansa kesällä 2016. Rakennuksen käyttötarkoitus on kaupungin rekisteritietojen mukaan yhden asunnon talot. Toisen rakennuksen käyttötarkoitukseksi on rekisteritiedoissa merkitty asuntola, vanhusten palvelutalo ja asuntolahotelli. Rakennus on kooltaan 150 k-m2 ja siinä on kaksi asuntoa. Tontti sijaitsee Rajapellontien loppupäässä asuinrakennusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuntolan läheisyydessä. Alueen yhdyskuntarakenne on väljää matalaa. Pääosa lähialueen rakennuskannasta on rakentunut 1960-1970-lukujen aikana. 3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja vedet Suunnittelualueen länsiosa on rakennettua pihapiiriä pysäköintialueineen ja talousrakennuksineen. Alueen itäosa on rakentamatonta, metsäistä aluetta. Alueella on korkeuserot ovat suhteellisen vähäiset: alueen rakennettu länsiosa on tasaista ja itäosassa maanpinta laskee tontin itäreunaa kohti n. kaksi metriä n. 30 metrin matkalta. Tontin maaperä on GTK:n Maankamara-tietokannan mukaan savea. Mahdolliset tarkemmat pohjatutkimukset tulee tehdä rakentamisvaiheessa. Alue kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen (luokka 1). Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Tontilta sijaitsee Kaukasten kyläleikkipaikka, jossa on mm. keinut, hiekkalaatikko ja juoksukaruselli. Alueelta on lyhyet yhteydet lähivirkistysalueisiin, suunnittelualueen ympäristössä sijaitseviin metsäisiin alueisiin, Keravanjoelle ja sen varrella sijaitsevalle luontopolulle sekä Kaukastenkoskelle. 8
Kuva 2 Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä, vuoden 2014 tilanne. Oili-tietopalvelu, 28.2.2018. 3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut, liikenne ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen lähiympäristön rakentaminen on väljää ja koostuu pääosin asuinkäytössä olevista omakoti- ja palveluasuinrakennuksista. Alue on rakentunut pääasiassa 1960- ja 19870-lukujen kuluessa. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi vuonna 1979 valmistunutta rakennusta. Toinen rakennuksista on kooltaan 317 k-m2 ja siellä on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä järjestetty seurakunnan tapahtumia. Kaukasten päiväkoti on lopettanut toimintansa kesällä 2016. Rakennuksen käyttötarkoitus on kaupungin rekisteritietojen mukaan yhden asunnon talot. Toisen rakennuksen käyttötarkoitukseksi on rekisteritiedoissa merkitty asuntola, vanhusten palvelutalo ja asuntolahotelli. Rakennus on kooltaan 150 k-m2 ja siinä on kaksi asuntoa. Suunnittelualueen länsipuolella, Rajapellontien toisella puolella sijaitsee asuinrakennuksia. Rajapellontien päästä, suunnittelualueen vierestä kulkee tilavaraus kevyen liikenteen väylälle. Rajapellontien alkupäässä sijaitsee kuntouttavaa palveluasumista tarjoava Ykköskoti Metsola. Alue kytkeytyy vesijohtoverkostoon ja kuuluu jätevesiverkon piiriin. Kaukasten alue kuuluu Ritasjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen. Suunnittelualue rajautuu etelässä Kaukastentiehen, joka on yksityistie ja Kaukasten taajaman päätie. Kaukastentien liikenne aiheuttaa ympäristöön jonkin verran melua. Vuonna 2003 tehdyn Hyvinkään meluntorjuntaohjelman mukaan Kaukasten taajama-alue kuuluu alle 45 db:n melualueisiin, mutta Kaukastentien läheisyydessä melutaso nousee yli 45 db:n alueelle. 9
Kuva 3 Ote Hyvinkään meluntorjuntaohjelmasta 2003. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu punaisella. Kaukastentie erottuu selvityksessä yli 45 db:n melualueena. 3.2.4 Suunnittelutilanne 3.2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia teemoja: 1) toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen, 2) tehokas liikennejärjestelmä, 3) terveellinen ja turvallinen elinympäristö, 4) elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja 5) uusiutumiskykyinen energiahuolto. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteista seuraavat kokonaisuudet: - toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikenne Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikenne Tausta ja tavoite: Kansatalouden ja resurssitehokkuuden kannalta on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa rakennetta mahdollisimman hyvin. 10
3.2.4.2 Maakuntakaavatilanne Kuva 4 Ote Uudenmaan voimassaolevien maakuntakaavojen yhdistelmästä 2017. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. Uudenmaan liiton karttapalvelu, 28.2.2019. Maakuntakaavassa Kaukas on osoitettu kylä-merkinnällä, jolla osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kylät. Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Alueelle on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokas pohjavesialue. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Alueelle on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ulkoilureitti, jonka toteuttamisedellytykset on turvattava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueen läheisyyteen sijoittuva Kaukasten teollisuusympäristö on merkitty valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi lähistöllä sijaitsee arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkitty harjualue. 3.2.4.3 Yleiskaavatilanne Kuva 5 Ote Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavasta, suunnittelualueen sijainti punaisella ympyröitynä. 28.2.2019. 11
Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 10.9.2001 hyväksymä ja 9.4.2004 voimaantullut Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kullekin rakennuspaikalle sijoittavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Lisäksi alue on merkitty vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1). Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen. Alueella ei sallita jätevesien maahan imeyttämistä. Öljysäiliöt ja muut vastaavat on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan aineen enimmäismäärää. Ennen rakentamiseen tai kaivamis-, louhimis-, täyttämis- yms. maanpintaa muokkaaviin toimiin ryhtymistä pv-1 alueella on tarpeen vaatiessa arvioitava hankkeen ympäristövaikutukset. Ympäröivän asuinalueen osayleiskaava osoittaa kyläkeskuksen alueeksi (AT), jonne saa sijoittaa asuntoja, kyläkeskusta tai sitä ympäröivää asutusta palvelevia palveluja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja, sekä yksikerroksisia talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Toisen asunnon pinta-ala saa olla enintään 70 % suuremman asunnon pinta-alasta. Tämän asunnon yhteyteen saa sijoittaa talousrakennuksen yhteyteen. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten kerrosala saa olla enintään 13 % rakennuspaikan AT-alueella sijaitsevan osan pinta-alasta siten, että asuinrakennusten ja niitä palvelevien talousrakennusten osuus saa olla enintään 250 m 2. Kerrosalasta 50 m 2 on varattava autonsäilytyspaikkaa ja varastotiloja varten. Alle 10000 m 2 suuruinen rakennuspaikka on liitettävä keskitettyyn jätevesijärjestelmään. Osayleiskaavassa ympäröivän alueen uuden rakennuspaikan kooksi on osoitettu 5000 m 2 AT-alueilla rakennuspaikan koko voi olla pienempikin, kuitenkin vähintään 2000 m2, mikäli alueelle laaditaan yksityiskohtainen osayleiskaava tai ranta-asemakaava tie- ja vesihuoltosuunnitelmineen. 3.2.4.4 Ajantasa-asemakaava Kuva 6 Ote alueen ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualue on rajattu punaisella. 28.2.2019. Alueella on voimassa 18.3.1977 voimaantullut asemakaava nro 25:001. Asemakaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0.2, mikä tarkoittaa kyseiselle tontille 1673 k-m 2 rakennusoikeutta. Rakennusala on rajattu tontin Rajapellontien puoleiseen osaan. 12
Asemakaavan yleisissä määräyksissä todetaan, että korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen, on istutettava olevaan maastoon soveltuvalla tavalla. Autojen pysäköintipaikkoja on varattava 1 ap/ 75 k-m 2 kerrosalaa. Lisäksi on osoitettu liittymärajoitus viereiselle, kaavan ulkopuoliselle tielle 3.2.4.5 Maanomistustilanne Tontti on yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimuksen tarve varmistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. 3.2.5 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Tontille on hyväksytty tonttijako 20.6.1977. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestystä, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.2.2017. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe 4.1.1 Tavoitteet ja kaavoituksen vireilletulo Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia asuin- ja palveluasuinrakentamisen mahdollistaminen suunnittelualueelle. Uuden rakentamisen sijoittuminen olemassa olevan rakenteen sisään tukee kaupungin kasvua yhdyskuntarakennetta eheyttäen. Nykyinen 1970-luvulla voimaan tullut asemakaava osoittaa tontin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Alueella sijaitsee Kaukasten palvelutalo, jossa on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä on järjestetty seurakunnan tapahtumia. Päiväkotitoiminta alueella on päättynyt vuonna 2016. Tontilla on myös kaksiasuntoinen asuinrakennus. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on monipuolistaa tontin käyttötarkoitusta mm. vastaamaan paremmin alueen nykyistä käyttöä. Hakijan tavoitteena on monipuolisempien asumisvaihtoehtojen mahdollistaminen alueelle sekä rakennusoikeuden korottaminen. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin Aamupostissa (MRL 63 ) ja kaupungin internet-sivuilla 25.1.2019. Vireilletulosta on lisäksi tiedotettu osallisia ja yhteistyötahoja kirjeitse tai sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 2), josta osallisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.1.2019 25.2.2019 Hyvinkään kaupungintalon info-pisteessä ja kaupungin internet-sivuilla, ja tämän jälkeen saatavilla kko kaava prosessin ajan saatavilla kaupungin internet-sivuilla. 4.2 Valmisteluvaihe 4.2.1 Vuorovaikutus ja saatu palaute Vireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta kaupungin sivistystoimelta, Telia Finland Oyj:ltä ja Caruna Oy:ltä. Sivistystoimen palautteessa todetaan, että Hyvinkään kaupungin sivistystoimella ei ole huomautettavaa kaavasuunnittelun lähtökohtiin. Caruna Oy ilmoitti, että kaava-alue ei sijaitse Caruna Oy:n verkkoalueella, eikä heillä ole lausuttavaa kaavamuutokseen. Palautteet on merkitty tiedoksi, eivätkä ne aiheuta toimenpiteitä kaavamuutokseen liittyen. Telia Finland Oyj totesi palautteessaan, että muutoskohteena olevalla tontilla menee kuparijohto ja Kaukastentien varressa menee putkitus, jolla ei todennäköisesti etäisyyden vuoksi ole vaikutusta kaavamuutokseen. Johtojen sijainnit huomioidaan kaavamuutoksessa. 4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut Asemakaavamuutosta varten on tutkittu tontin soveltuvuutta asuinrakentamiselle, rakentamisen laajuutta ja sijoittelua tontille. Suunnittelussa on pyritty laatimaan ratkaisu, joka mahdollistaisi tontin nykyisten palvelutalon ja asuinrakennuksen toiminnan sekä mahdollistaisi monipuolisempaa asumista alueelle. 13
Asemakaavassa alueen käyttötarkoitus on asuinrakennusten korttelialue (A-5). Alueelle saa sijoittaa asuinrakennuksia sekä vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Käyttötarkoituksen laajentamisella pyritään monipuolistamaan asumismahdollisuuksia ja palveluiden kehittymistä alueella. Korttelialueen rakentamistehokkuus on osoitettu e-luvulla 0,25, mikä tarkoittaa kerrosneliömäärällä ilmaistuna n. 2092 kem 2, ja kerrosluvuksi II. Rakennusoikeus kasvaa hieman voimassa olevan asemakaavan osoittamasta, mutta mitoitus vastaa ympäristön rakentamistehokkuutta. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka/ 85 asuntokerrosalaa. Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Julkisivun tai sen osan, johon tulee asuinhuoneiden tai keittiön pääikkunoita tulee olla vähintään viiden metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Korttelin olemassaolevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Tonttien aitaamisessa on noudatettava yhtenäistä käytäntöä. Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella on kielletty sellainen kemikaalien ja jätteiden laitosmainen käsittely ja varastointi, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivuutöiden aloittamista tulee selvittää pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi. 4.2.3 Havainneaineisto Asemakaavaluonnoksen mahdollistamia toteutusratkaisuja on tutkittu havainneaineiston avulla. Nykytila 1 kuvassa on havainnollistettu olemassa olevan palvelurakennuksen (317 kem 2 ) jääminen tontille ja sen lisäksi viiden yksikerroksisen rakennuksen, yhden 400 kem 2 suuruisen ja neljän 200 kem 2 suuruisen, sijoittamista tontille. Nykytila 2 kuvassa on esitetty olemassa olevan palvelurakennuksen laajentamista kaksikerroksiseksi (570 kem 2 ) ja sen lisäksi yhden, 960 kem 2 suuruisen, kaksikerroksisen palvelurakennuksen sijoittamista tontille. Asumista kuvaavissa vaihtoehdoissa on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa asuntorakentamista sijoitettaisiin tontille yhteen ja kahteen kerrokseen. Havainnekuvissa tontin käyttöä on tarkasteltu paritaloratkaisuilla. Tontti on mahdollista jakaa pienempiin osiin tai toteuttaa kokonaisuutena. Vaihtoehdossa 1 alueelle on sijoitettu kahdeksan yksikerroksista 170 kem 2 suuruista asuinrakennusta ja neljä 30 kem 2 suuruista talousrakennusta. Autopaikoitus on mitoitettu paritaloratkaisulle. Vaihtoehto 2 kuvaa rakentamisen sijoittamista kahteen kerrokseen, eli neljää 340 kem 2 suuruista asuinrakennusta. Uutta palvelurakentamista kuvaavissa vaihtoehdoissa toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu yksi- ja kaksikerroksisina uudisrakennuksina. Vaihtoehdossa 1 tontille on sijoitettu kaksi yksikerroksista, 810 kem 2 suuruista rakennusta ja 25 autopaikkaa. Vaihtoehdossa 2 on esitetty sama rakentamisen määrä toteutettuna kahteen kerrokseen, eli kahtena 400 kem 2 suuruisena rakennuksena. 14
4.3 Ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin) 4.3.1 Vuorovaikutus ja suunnittelusta saatu palaute 4.3.2 Prosessin aikana tarkentuneet tavoitteet, muutosten kuvaus ja perustelut 4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) 4.4.1 Hallinnollinen käsittely 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset (tarkentuu myöhemmin) 5.2 Mitoitus ja nimistö (tarkentuu myöhemmin) 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta ja yhteistyötahoilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 6.1.1 Rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja kyläkuvaan Asemakaavalla osoitettu rakentaminen sijoittuu kiinteästi olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään sitä täydentäen. Kaavan vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä, kun otetaan huomioon kaava-alueen suhteellisen pieni koko, sijainti ja melko vähäisenä pidettävä muutos nykytilaan. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön kohdistuvat pääosin suunnittelualueen lähiympäristöön, eivätkä ne ole vaikutuksiltaan kovinkaan merkittäviä. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna kyläkuvalliset vaikutukset aiheutuvat lähinnä rakennusalan laajentamisesta tontin itäosaan ja kerrosluvun nostamisesta. Kaava-alue kytkeytyy kunnallistekniseen verkostoon. 6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen Asemakaavan myötä mahdollistuu monipuolisempi asuin- ja palvelurakentaminen alueella. Alueen sosiaalisiin oloihin kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutos mahdollistaa asumisen ja sen myötä vähäisen väestönkasvun alueella. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa palvelukeskuksen sijoittamisen asumistoimintoineen. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia terveyteen. Asemakaavan myötä lähialueen virkistysalueiden käytön voidaan arvioida hieman kasvavan, mutta vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä rakentamisen vähäisen määrän vuoksi. 6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen Asemakaavamuutoksen myötä mahdollistetaan alueelle uusien asuntojen, palveluiden ja työpaikkojen rakentaminen. Vaikutus ei ole kuitenkaan erityisen merkittävää rakentamisen vähäisen määrän vuoksi. Asemakaavan toteuttamisella voidaan arvioida olevan positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. 6.1.4 Liikenteeseen Vaikutukset liikenteeseen koostuvat pääosin vähäisestä liikenteen määrän kasvusta, joka koostuu pääosin alueen mahdollisten uusien asukkaiden, työntekijöiden tai asiakkaiden liikkumisesta. Vaikutukset eivät ole kovinkaan merkittäviä. 15
6.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön voidaan arvioida olevan vähäisiä suunnittelualueen sijaitessa suhteellisen pienellä alueella rakennetun ympäristön keskellä. Mahdollisesta uudisrakentamisesta on annettu erityisiä kaavamääräyksiä, joilla pyritään varmistamaan uudisrakentamisen sopeutuminen olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Asemakaavamuutos ei poikkea merkittävästi voimassa olevasta asemakaavasta rakentamisesta johtuvien luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääosin suunnittelualueen lähiympäristöön, eivätkä ne ole vaikutuksiltaan kovinkaan merkittäviä. Alueen rakentuminen vaikuttaa hulevesien syntymiseen ja käsittelyn kasvavaan tarpeeseen, mutta vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä rakentamisen suhteellisen vähäisen määrän vuoksi. 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava ei aiheuta merkittäviä häiriötekijöitä ympäristöön. Asemakaava pääasiassa toteaa olemassa olevan tilanteen, eikä mahdollista suurimittaista lisärakentamista alueelle. Hulevesien hallintaa on pyritty edistämään kaavamääräyksin, jonka mukaan tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Ympäristön laatua, turvallisuutta ja viihtyvyyttä on pyritty edistämään kaavamääräyksillä, joiden mukaan korttelin olemassa olevaa kasvillisuutta on säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontit osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Lisäksi leikkiin ja oleskeluun sopivaa aluetta tulee varata vähintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. 6.4 Asemakaavan muutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä on säädetty yleiskaavan sisältövaatimuksista. Sisältövaatimus Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa, jossa Kaukasten taajama on osoitettu kylämerkinnällä. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tehostetaan hyödyntämällä olemassa olevaa rakennuskantaa Rakentaminen tukee kestävää kehitystä hyödyntämällä olemassa olevaa katuverkkoa ja kunnallistekniikkaa Rakentaminen liittyy olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuminen ja palveluiden kehittyminen taajama-alueella 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Alue liittyy nykyiseen liikenne- ja kunnallistekniikan verkostoon Hulevesien hallintaa koskevalla kaavamääräyksellä pyritään parantamaan huleveden laatua. Asemakaavan muutos mahdollistaa monipuolisemman asumisen ja palvelukeskuksen sijoittumisen alueelle, mikä tukee kylämiljöön elävöittämistä 16
Liikenteen suunnittelussa on huomioitu turvallisuusnäkökulmat 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan työpaikkojen sijoittaminen alueelle. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavamuutoksen mahdollistamat toiminnot eivät aiheuta ympäristöhaittoja 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luontoarvojen vaaliminen Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja, mutta kyläkuvallisia maisemallisia arvoja vaalitaan kaavamääräyksin. Asemakaavassa annetaan istuttamista koskevia määräyksiä. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alueella ei ole merkitystä virkistysalueena, asemakaavassa annetaan leikki- ja oleskelualueita koskevia määräyksiä. Lisäksi alueen läheisyydessä on virkistykseen soveltuvia alueita. Kaavamuutos ei vähennä virkistykseen soveltuvia alueita. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavamuutoksen toteutus on mahdollista, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Hyvinkäällä 8.4.2019 Anitta Ojanen Kaavoituspäällikkö Mirka Karttunen kaavasuunnittelija 17
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaukasten palvelutalo Hyvinkään kaupungin 25. kaupunginosan (Kaukas) korttelin 2402 osaa koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 16.1.2019
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan nimi: Kaukasten palvelutalo Kaavan tunnusnumero: Diaari nro: 1140/2018 Asemakaavamuutos koskee: Asemakaavamuutoksella muodostuu: Kaavan laatija: 25. kaupunginosan korttelin 2402 osaa 25. kaupunginosan korttelin 2402 osa Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6 05801 HYVINKÄÄ Yhteyshenkilöt, valmistelija: Kaavasuunnittelija Mirka Karttunen, p. 040 155 4220 Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen, p. 040 155 4221 Kaava-avustaja Marja-Leena Suodenjoki, p. 040 155 4219 etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 63 ) laadittava asiakirja, jossa määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusperiaatteet sekä kaavan osalliset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan toivotaan palautetta. Mielipiteet voi lähettää Hyvinkään kaupungin kirjaamoon: kirjaamo@hyvinkaa.fi tai Hyvinkään kaupunki, Kirjaamo, PL 86 (Kankurinkatu 4-6), 05801 Hyvinkää 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten kaupunginosassa, osoitteessa Rajapellontie 1. Suunnittelualue sijaitsee n. 10 kilometrin päässä (linnuntietä) Hyvinkään keskustasta. Asemakaavamuutos kohdistuu korttelin 2402 tonttiin 1, joka on pinta-alaltaan noin 8370 m 2. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja kaakossa katualueisiin, pohjoisessa, idässä ja lounaiskulmassa metsäalueisiin. Kuva 1 Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten kylätaajamassa. Oili-tietopalvelu, 19.12.2018. 2 TAVOITTEET JA PERUSTELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Tontin omistaja on Kaukasten palvelutalo Oy. Hakija esittää, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että alueelle esitettäisiin monipuolista asumista ja asemakaava olisi rakennusoikeudeltaan nykyistä tehokkaampi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on monipuolistaa alueen käyttömahdollisuuksia. 3 LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Tontti sijaitsee Kaukasten taajamassa. Kiinteistöllä sijaitsee kaksi vuonna 1979 valmistunutta rakennusta. Toinen rakennuksista on kooltaan 317 k-m2 ja siellä on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä järjestetty seurakunnan tapahtumia. Kaukasten päiväkoti on lopettanut toimintansa kesällä 2016. Rakennuksen käyttötarkoitus on kaupungin rekisteritietojen mukaan yhden 2
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asunnon talot. Toisen rakennuksen käyttötarkoitukseksi on rekisteritiedoissa merkitty asuntola, vanhusten palvelutalo ja asuntolahotelli. Rakennus on kooltaan 150 k-m2 ja siinä on kaksi asuntoa. Alueen lähiympäristössä on asuinrakennuksia sekä mielenterveyskuntoutujien palveluasuntola, Ykköskoti Metsola. Aluetta ympäröi metsäiset alueet. Kuva 2 Ilmakuva suunnittelualueesta. Oili-tietopalvelu, 19.12.2018. Maanomistus Tontin omistaa kaavamuutoksen hakija, Kaukasten Palvelutalo Oy. 3
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavojen yhdistelmässä 2017 alueelle on osoitettu pohjavesialueen ominaisuusmerkintä, jolla osoitetaan ominaisuuksiltaan arvokkaat pohjavesialueet, jotka voivat olla yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Lisäksi alueen läheisyydessä kulkee ulkoilureittimerkintä, jolla osoitetaan taajamatoimintojen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja virkistysalueiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Maakuntakaavassa Kaukasten taajama on merkitty kylä-kohdemerkinnällä. Yleiskaava Kuva 3 Ote voimassaolevien maakuntakaavojen yhdistelmästä 2017. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Uudenmaan liiton karttapalvelu, 20.12.2018. Suunnittelualueella on voimassa Hyvinkään kaupunginvaltuuston 10.9.2001 hyväksymä ja 9.4.2004 voimaantullut (tullut osittain voimaan 3.12.2001) Palopuron Ridasjärven osayleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), jonne saa sijoittaa julkisluonteisille palveluille ja hallinnolle tarpeellisia rakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Lisäksi alueelle on merkitty vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen. Alueella ei sallita jätevesien maahan imeyttämistä. Öljysäiliöt ja muut vastaavat on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoiltaan aineen enimmäismäärää. Ennen rakentamiseen tai kaivamis-, louhimis-, täyttämis- ym. maanpintaa muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä pv-1 alueella on tarpeen vaatiessa arvioitava hankkeen ympäristövaikutukset. Kuva 4 Ote voimassa olevasta Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavasta. Oili-tietopalvelu, 20.12.2018. Asemakaava 4
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alueella on voimassa 18.3.1977 voimaantullut asemakaava nro 25:001. Asemakaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0.2, mikä tarkoittaa kyseiselle tontille 1673 k-m2 rakennusoikeutta. Rakennusala on rajattu tontin Rajapellontien puoleiseen osaan. Kuva 5 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Asemakaavan yleisissä määräyksissä todetaan, että korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen, on istutettava olevaan maastoon soveltuvalla tavalla. Autojen pysäköintipaikkoja on varattava 1 ap/ 75 k-m2 kerrosalaa. Lisäksi on osoitettu liittymärajoitus viereiselle, kaavan ulkopuoliselle tielle. Alueella on hyväksytty tonttijako 20.6.1977 ja kyseessä on hyväksytyn tonttijaon mukainen tontti. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja vaikutuksista ympäristöön ja ympäristön muille toiminnolle ja siten parantaa mm. lopullisen suunnitelman laatua. Tämän kaavan yhteydessä tutkitaan olemassa olevien rakennusten käyttömahdollisuuksia sekä tontin muiden osien käyttöä. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Hyvinkään kaupungin toimialat, mm.: o kuntatekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta, tonttipalvelut, tilapalvelut o Hyvinkään Vesi o Hyvinkään Lämpövoima Viranomaiset: o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Uudenmaan liitto o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Verkonrakentajat (Telia Oyj, Elisa Oyj, Caruna Oyj) Hyvinkään seurakunta Yhdistykset Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä joita asia koskee, on mahdollista seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen (MRL 6 ). Osallistua voi jokaisessa 5
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavaprosessin vaiheessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen: kirjaamo@hyvinkaa.fi. Asiakirjat ovat nähtävillä jokaisessa kuulemisvaiheessa Hyvinkään kaupungintalon ala-aulan infopisteessä (Kankurinkatu 4-6) ja kaupungin verkkosivuilla. Vireilletulo (talvi 2019) Kaupunginhallitus tekee kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksen laatimisen aloittamisesta. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Luonnosvaihe (talvi 2019) Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Hyvinkään kaupungintalolle (Kankurinkatu 4-6) sekä kaupungin verkkosivuille. Valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä sekä kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin verkkosivuilla. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydetään tarvittavat ennakkolausunnot. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kaavaluonnoksesta joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Saatu palaute ja mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavaluonnos valmistellaan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi kaupungintalolle (Kankurinkatu 4-6) sekä kaupungin verkkosivuille. Ehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa. Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillä olon jälkeen tutkitaan suunnitelman muuttamistarve saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten perusteella. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo (kevät-kesä 2019) Asemakaavaehdotus sekä lausunnoista ja mahdollisista muistutuksista laaditut vastineet hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saa lisätietoa asian valmistelijalta, kaavasuunnittelija Mirka Karttuselta. Hyvinkäällä 16.1.2019 Mirka Karttunen kaavasuunnittelija 6
ASEMAKAAVAMUUTOS Kaukasten palvelutalo Tiivistelmä asemakaavamuutoksen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet VIREILLETULOVAIHE: Osallistumis ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.1.-25.2.2019, minkä aikana siitä kolme lausuntoa. Yhtään mielipidettä ei jätetty. L1 Hyvinkään kaupungin sivistystoimi Sivistystoimen palautteessa todetaan, että Hyvinkään kaupungin sivistystoimella ei ole huomautettavaa kaavasuunnittelun lähtökohtiin. Kaavoituksen vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. L2 Caruna Oy Caruna Oy ilmoitti, että kaava-alue ei sijaitse Caruna Oy:n verkkoalueella, eikä heillä ole lausuttavaa kaavamuutokseen. Kaavoituksen vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. L3 Telia Finland Oyj Telia Finland Oyj totesi palautteessaan, että muutoskohteena olevalla tontilla menee kuparijohto ja Kaukastentien varressa menee putkitus, jolla ei todennäköisesti etäisyyden vuoksi ole vaikutusta kaavamuutokseen. Kaavoituksen vastine: Johtojen sijainnit huomioidaan kaavamuutoksessa.
80 OR 3 ar 79.0 =0.20 80.5 AOR 4 e =0.20 ar AS I l kt 25501470 I 79.5 80 ar 20:36 5 6720010 11 80.5 29 4 10 14 Rajapellontie 23 20 20062 4 25-9901 20033 20063 11 32 10 9 8 15 5 78.7 77.5 77.9 80 79.5 14 6 79.5 7 75.0 P 3 25-9903 79 79.7 78.5 79.8 79.3 13 79.5 74 77.3 A-5 77 II e =0.25 1 75 73 78 yr 79.9 kt 25 78 79 80 80 2402 1 1 79.5 KAUKAS 2402 0 10 20 30 40 50 20032 77 11 70 77.5 79.5 Kaukastentie 69 80.0 79 77.1 25501590 77 77 75 79.7 93 6719830 77.5 75 25-9903 52 90 12 100 74 25501620 65 76 77 24:43 79.5 20031 3:46 P 3:47 6720020 76.8 30:12 75 17 78.5 73 kt 76.5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaukasten palvelutalo ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 25. kaupunginosan, Kaukas, korttelia 2402. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 25. kaupunginosan kortteli 2402 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-5 25 KAU 2402 1 II e =0.25 ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. 3 m Kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Istutettava alueen osa. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Puin ja pensain istutettava alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Julkisivun tai sen osan, johon tulee asuinhuoneiden tai keittiön pääikkunoita tulee olla vähintään viiden metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Korttelin olemassaolevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Tonttien aitaamisessa on noudatettava yhtenäistä käytäntöä. Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella on kielletty sellainen kemikaalien ja jätteiden laitosmainen käsittely ja varastointi, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivuutöiden aloittamista tulee selvittää pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: -1 autopaikka / 85 m2 asuntokerrosalaa. Tämän asemakaavan korttelialueille laaditaan erillinen tonttijako. Marko Kankare kaupungingeodeetti Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaukasten palvelutalo LUONNOS PVM 08.04.2019 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (11.4.2014/323) asettamat vaatimukset. Hyvinkäällä KAAVOITUS Kaava laadittu Hyvinkäällä MK 1:1000 Mirka Karttunen kaavasuunittelija Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 KH 21.01.2019 8 pvm pvm x NÄHT OAS 25.01.-25.02.2019 Luonnos Ehdotus Ehdotus HYV VOIM KH pvm pvm 6 78.1 78 99 23 76.5 75 TARK dnro 1140/2018 SUUNN PIIRT MK M-LS KAAVA NO