Kirsi Mettälä 25.5.2011 Talonrakennus II
= Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu yritysten ja oppilaitosten sekä sidosryhmien edustajista. Edistää tiedon välittymistä suoraan pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjille Lisää osapuolten sitoutumista koulutuksen laadun kehittämiseen. Helsingin seudun kauppakamarin ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla.
Ennakointikamari Vetovastuu Helsingin seudun kauppakamarilla Ohjausryhmässä elinkeinoelämän ja koulutuksenjärjestäjien edustajia Perustajajäseniä 3
4
Ennakointikamaritilaisuudet 4-6 kpl/v 40+ osallistujaa Yritys- ja oppilaitosselvitykset suhdanne- ja rekrytointinäkymät osaamisen metataidot ammatilliset osaamistarpeet yritysten ja oppilaitosten näkemysten vertailu Yritys- ja oppilaitostyöryhmät tulosten analysointi ja levittäminen tilaisuuksien fokusointi vaikutusten arviointi verkostoituminen Ad hoc -tehtävät esim. nuorisotyöttömyys, monikulttuurinen koulutus, yhteishankintakoulutuksen suuntaaminen 5
Talonrakennuksen (II) Ennakointikamarin tavoitteet 25.5.2011 Tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä Osaamisen kehittäminen yrityslähtöisesti ja toimialakohtaisesti Tuottaa yrityksille tietoa: Millaista osaamista talonrakennuksen alalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Miten tulevat korjausrakentamisen energiamääräykset vaikuttavat työntekijöiden osaamistarpeisiin? Miten oppilaitokset ja yritykset voivat yhteistyössä varmistaa, että asiakas saa, mitä tilaa?
Kauppakamarin/ elinkeinoelämän tavoitteita: 1. Koulutuksen ennakoinnin kehittäminen ja yritysyhteyksien vahvistaminen 2. Yritysten tarpeisiin vastaavat koulutuspaikkamäärät 3. Ulkomaisen työvoiman vastaanottovalmiuksien parantaminen sekä palveluiden kehittäminen perustamalla seudullinen, hallinnolliset raja-aidat ylittävä neuvonta- ja ohjauspiste 4. Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden hyödyntäminen Suomen työmarkkinoilla 5. Asuntotuotannon voimistaminen työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.
Työvoimapoistuma ja nuorisoikäluokan työvoimatuotos Helsingin seudulla 2010-2020
Aloittajatarve koulutus- ja opintoaloittain ja koulutusasteittain Uudellamaalla KT 2016 esitys suhteutettuna Uudenmaan Valtakunnallinen työvoimatarpeeseen läpäisy- Aloittaneet ja nuoriso- Muutos aste Tavoite Koulutus- ja opintoala / Koulutusaste ka. 2006-09 ikäluokkaan 2009-20162007/2008 2016 5 Tekniikan ja liikenteen ala 7 328 9 557 +2229 Ammatillinen peruskoulutus 4 244 5 641 +1397 Ammattikorkeakoulututkinto 1 596 2 551 Yliopistotutkinto 1 488 1 365 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 1 282 1 972 +690 Ammatillinen peruskoulutus 707 1 150 +443 83 % 85 % Ammattikorkeakoulututkinto 309 590 59,50 % 72,80 % Yliopistotutkinto 267 232 61,90 % 67,90 % 502 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 779 1 578 +799 Ammatillinen peruskoulutus 451 995 +544 67,50 % 75,50 % Ammattikorkeakoulututkinto 107 391 58,80 % 72,20 % Yliopistotutkinto 221 192 67,90 % 73,40 % 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 1 429 1 344-85 Ammatillinen peruskoulutus 919 631-288 77,90 % 79,90 % Ammattikorkeakoulututkinto 216 444 53,30 % 68,10 % Yliopistotutkinto 294 270 69,90 % 75,20 9 %
Rakennusalan energiahaastetta ei ratkaista pelkästään uudistuotantoa säätelemällä, koska suurin osa kiinteistökannasta on jo rakennettu.
Ennen 1950 1950 -luku 1960 -luku 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 2020 -luku 2030 -luku 2040 -luku Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna 2050 290 milj. m2 Uudistuotanto 2010 2050 270 milj. m2 milj. m 2 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 2050 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot Omakotitalot 2010
Millaista osaamista tämä edellyttää? Rakennusteknisesti mm. Suunnitteluosaamista Mallintamisosaamista (BIM) Maankäyttö Vedenkäyttö Sisäilma Korjausrakentamisen erityisosaamista Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Vaihtoehtoiset ratkaisut Kosteus- ja Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Rakenteet ja tekniset järjestelmät Käyttöohjelma ja käyttötottumukset Lämmitysenergian ja sähköenergian kulutus eri rakennustyypeissä Rakennuksen kunnon selvittämiseen käytettävät menetelmät Lämpökuvaus lämpövuodot Ilmanpitävyyden määritys ilmavuodot Kosteuden mittaus ja kosteustekninen kuntotutkimus kosteusvauriot
mutta myös Projektinjohto- ja hallintaosaamista Esimiestaitoa Työturvallisuusosaamista Myynti- ja markkinointiosaamista Esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja Kielitaitoa ja ennen kaikkea ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ
Tervetuloa