Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Transkriptio

1 Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus

2 Sisältö Läpäisystä, moninkertaisesta koulutuksesta ja valmistuneiden työvoimaosuudesta Alustavia ennakointituloksia 2020-luvun työmarkkinoista ja koulutustarpeista Lyhyesti ennakoinnin kehittämishaasteista

3 Läpäisystä yleistä Vuonna 2001 toisen asteen tutkinnon aloittaneista oli suorittanut vähintään yhden tutkinnon vuonna 2011 seuraavasti (Aho & Mäkiaho 2015): Lukion aloittaneista 91 prosenttia Ammatillisen perustutkinnon (OPS) aloittaneista 80 prosenttia Oppisopimuskoulutuksen aloittaneista 71 prosenttia Näyttötutkintoon valmentavat opinnot aloittaneista 62 prosenttia

4 Parhaimmat läpäisyt ammatillisessa peruskoulutuksessa (OPS) Poliisiala Palo- ja pelastusala Vankeinhoito Arkkitehtuuri ja rakentaminen Opetus- ja kasvatustyö Tieto- ja tietoliikennetekniikka Kauneudenhoitoala Kuntoutus ja liikunta Sähkö- ja automaatiotekniikka aloittaneiden läpäisy 4 vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

5 Heikoimmat läpäisyt ammatillisessa peruskoulutuksessa (OPS) Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Puutarhatalous Graafinen ja viestintätekniikka Tietojenkäsittely Kielitieteet Luonto- ja ympäristöala Puhdistuspalvelut Kalatalous Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus aloittaneiden läpäisy 4 vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

6 Mikä ennustaa menestystä työmarkkinoilla (Aho & Mäkiaho 2015)? Opintojen keskeyttäminen heikentää työllistymismahdollisuuksia ja lisää työttömyyden, heikon tulotason, toimentulonvarassa elämisen ja työttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä Työkokemuksen määrä opiskelun ohella vahvistaa työllisyyden todennäköisyyttä, työttömyys heikentää Alan vaihto ei heikennä työllistymismahdollisuuksia, mutta ei myöskään paranna niitä Välivuodet eivät myöskään heikennä työllistymistä ellei niitä ollut useita vuosia Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevien pääasiallinen tavoite ei ole usein tutkinto vaan työllistyminen tavoitteiden asettaminen? -> Onko ns. positiivinen keskeyttäminen eli työllistyminen ennen tutkinnon suorittamista henkilön työuran pituuden ja laadun näkökulmasta myönteistä?

7 Vuosina 2002, 2004 ja 2006 ammatillisen tutkinnon suorittaneiden myöhemmät tutkinnot (7 v sisällä suoritetut) -> näillä aloilla jatketaan eniten Musiikki Sotilas- ja rajavartioala Kuntoutus ja liikunta Kalatalous Matkailuala Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus Tieto- ja tietoliikennetekniikka Teatteri ja tanssi Vapaa-aika ja nuorisotyö Tekstiili- ja vaatetustekniikka Viestintä ja informaatiotieteet Kielitieteet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Ammatillinen perustutkinto (ops) AMK tutkinto Yliopistotutkinto Lähde: Tilastokeskus 2015

8 Vuosina 2002, 2004 ja 2006 ammatillisen tutkinnon suorittaneiden myöhemmät tutkinnot (7 v sisällä suoritetut) -> näillä aloilla jatketaan vähiten Opetus- ja kasvatustyö Metsätalous Vankeinhoito Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Puutarhatalous Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Poliisiala Puhdistuspalvelut Lähde: Tilastokeskus % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % Ammatillinen perustutkinto (ops) AMK tutkinto Yliopistotutkinto

9 25-49-vuotiaiden ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuden keskiarvo Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus Viestintä ja informaatiotieteet Tekstiili- ja vaatetustekniikka Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus Musiikki Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Luonto- ja ympäristöala Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon Muu kulttuurialan koulutus Kuvataide Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Lähde: Tilastokeskus 2015 %

10 Samuli Leveälahti Läpäisyn, moninkertaisen koulutuksen ja työvoimaosuuden merkityksestä Musiikkialan ammatillinen peruskoulutus (OPS) Tutkintotarve = työvoiman tarve Aloittajatarve läpäisyn vaikutus Aloittajatarve moninkertaisen koulutuksen vaikutus Aloittajatarve työvoimaosuuden vaikutus Aloittajatarve yhteensä 100 1,48 2,27 1, Arkkitehtuurin ja rakentamisen ammatillinen peruskoulutus (OPS) Tutkintotarve Aloittajatarve läpäisyn vaikutus Aloittajatarve moninkertaisen koulutuksen vaikutus Aloittajatarve työvoimaosuuden vaikutus Aloittajatarve yhteensä 100 1,19 1,06 1,09 137

11 Työvoima- ja koulutustarpeiden pitkän aikavälin kehitysnäkymiä

12 Koulutustarjonta 2020-työryhmä ( asti) Työryhmän tehtävänä on 1) Koulutustarjonnan tavoitteiden asettaminen vuodeksi 2020 Ammatillinen peruskoulutus Lukiokoulutus AMK Yliopisto Tohtorikoulutus Aikuiskoulutus Alueiden painopisteet 2) Arvioida työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmää ja tehdä kehittämisehdotuksia 3) Muut mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat tehtävät

13

14 Koulutustarjonta 2020-prosessi MITENNA -malli 1-4/2015 Kirjallisuusanalyysi 1-4/2015 Aluekysely 2-3/2015 tapaamiset 2-4/2015 Toimialakysely/ Ennakointiseminaari 17.4 Esitysluonnoksen esittely 13.5 Esitys uudelle opetusministerille 29.5?

15 Suomi 2030 ennakointiskenaariot 1. Politiikkaskenaario (toimiala- ja ammattirakenneennakointi) VATT 2. Kriisiskenaario (toimiala- ja ammattirakenneennakointi) VATT 3. Politiikkaskenaario (toimialaennakointi VATT) + vaihtoehtoinen koulutus- ja osaamisrakenneennakointi (Opetushallitus)

16 Työvoiman kysyntäennusteet Politiikkaskenaario Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT) Työvoiman kysynnän kasvu työllistä Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT) henkilöä 47 % nykyisistä työllisistä Ennakoinnissa huomioidaan lisäksi ennakointiaikavälillä käytössä oleva työttömien työvoimatarjonta sekä ennustettu työttömyysaste vuonna 2030 (6,9 prosenttia)

17 Toimialojen työllisten määrän kehitys vuosien välillä kasvualat (VATT 2015) 23 Terveyspalvelut 18 Liike-elämän tekniset palvelut 24 Sosiaalipalvelut 10 Rakentaminen 17 Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut 14 Kuljetus 2 Metsätalous ja -teollisuus 3 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 25 Järjestöt 26. Kulttuuri, virkistys ja kustantaminen

18 Toimialojen työllisten määrän suhteellinen kehitys (%) vuosien välillä kasvualat (VATT 2015) 18 Liike-elämän tekniset palvelut 9 Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 17 Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto 23 Terveyspalvelut 3 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10 Rakentaminen 25 Järjestöt 24 Sosiaalipalvelut 2 Metsätalous ja -teollisuus 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut 14 Kuljetus 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

19 Toimialojen työllisten määrän suhteellinen kehitys (%) vuosien välillä supistuvat alat (VATT2015) 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus 6 Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 12 Vähittäiskauppa 21 Maanpuolustus ja turvallisuus 20 Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus 16 Rahoitus ja vakuutus 7 Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus 11 Tukkukauppa -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 %

20 Maakuntien liittojen maininnat työllisyydeltään kasvavista aloista (OPH 2015) Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Rakentaminen Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT ja elektroniikka Muut palvelut

21 Avautuvat työpaikat keskimäärin vuodessa koulutuksen mukaan (VATT 2015;OPH 2015) 21% Avautuvat työpaikat /v 19% 79% 16% 81% 84%

22 Avautuvat työpaikat keskimäärin vuodessa koulutuksen mukaan (VATT 2015;OPH 2015) 21% 79 % 31% 23% 69% 29%

23 Työttömän työvoiman tarjonta koulutusaloittain, arvio työnhakijoiden ammatin perusteella (lokakuu 2014) Työttömät työnhakijat Lähde: TEM 2014

24 Työttömän työvoiman tarjonta koulutusaloittain, arvio työnhakijoiden ammatin perusteella (lokakuu 2014) Työttömät työnhakijat Lähde: TEM 2014

25 Tutkinnon suorittaneen työvoiman tarve keskimäärin vuodessa, politiikkaskenaario (VATT 2015; OPH 2015; Vipunen 2015) 17% % 53%

26 Tutkinnon suorittaneen työvoiman tarve keskimäärin vuodessa, ammatillinen peruskoulutus (VATT 2015; OPH 2015; Vipunen 2015) 45 % 16 % 14 % 13 %

27 Nuorten ikäluokkaan yhteensovitettu aloittajatarve koulutusasteittain vuonna 2020 (OPH 2015) Laskennallinen aloittajatarve Vuonna 2013 Yliopistotutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ammatillinen peruskoulutus

28 Nuorten ikäluokkaan yhteensovitettu aloittajatarve koulutusaloittain vuonna 2020 (OPH 2015) Laskennallinen aloittajatarve Aloittaneet vuonna Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 4 Luonnontieteiden ala 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 2 Kulttuuriala 1 Humanistinen ja kasvatusala

29 Lopuksi

30 Ennakoinnin kokonaiskuvan laajentaminen Yritysrakenne, globaalien arvoketjujen ansaintalogiikka, digitaalisuus, robotiikka, 3D jne. Määrällinen koulutustarjonta ja läpäisy Työvoiman tarjonta Opetussisällöt ja opiskelijoiden valinnat Koulutus- ja tutkintojärjestelmän kehitys Työvoiman kysyntä Oppimisympäristöt Työttömät, työvoiman ulkopuolelta tulevat, maahanmuuttajat

31 VÄHÄN KESKEYTYKSIÄ SISÄLTÄVÄÄ RISTEILYÄ KAIKILLE ;)