Juuan kunta RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA ITÄLAHDEN TILASYA 176-405-4-33. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEET. 3.2.2015 Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:
Timo Leskinen Kaavaselostus, ehdotus I 3.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Ranta-asemakaava... 3 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Kulttuuriympäristö... 9 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.5 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet... 10 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 11 4.2.1 Osalliset... 11 4.2.2 Vireille tulo... 11 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 11 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 11 5 Ranta-asemakaavan kuvaus... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.2 Mitoitus... 12 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 5.4 Aluevaraukset... 12 5.5 Tekninen huolto... 13 5.6 Kaavan vaikutukset... 13 5.6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 13 5.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 5.6.4 Vaikutukset liikenteeseen... 14 5.6.5 Vaikutukset maisemaan... 14 5.6.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin.... 15 5.6.7 Taloudelliset vaikutukset... 15 5.6.8 Sosiaaliset vaikutukset... 15 6 Ranta-asemakaavan toteutus... 15 Liitteet: - Osallistusmis- ja arviointisuunnitelma - Luontoinventointi ja lintuselvitys rapoportti - Muinaisjäännösinventointi - Muistio viranomaisneuvottelusta - Luonnosvaiheen palaute - Kaavakartta ja määräykset Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 2 ( 17 ) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 3.2.2015 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Itälahti tilaa 176-405-4-33 (osa). Ranta-asemakaavalla muodostuvat kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousalueet. Lomarakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 3, jotka on keskitetty yhteen kortteliin. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu Juuan kunnan länsiosaan Raholanjärven itärannalle. Kaava-alueen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 5.11.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 14.8.2014 15.9.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.20xx pp.kk.20xx välisen ajan. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 3 ( 17 ) TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 3 omarantaista loma-asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa. Rantaviivaa kaava-alueella on noin 1,3 km. Kaava-alueen pinta-ala on 27 ha. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Juuan kunnan länsiosassa keskustaajaman luoteispuolella noin 25 km päässä keskustaajamasta. Alue on rakentamaton ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella suoritettiin luonto- ja maisemainventointi 1.8.2013. Siitä vastasi FM, biologi, Jari Kärkkäinen. inventointi keskitettiin rantavyöhykkeelle (noin 200 m levyinen alue). Kallio- ja maaperä Kallioperä on gneissiä ja maaperä on suurelta osin moreenia ja paikoin on turvemaita. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 4 ( 17 ) Kuva 2. Alueen maaperä. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04), Pielisen reitin vesistöalueeseen (04.4.). Kaava-alue sijoittuu Raholanjärven Itälahden pohjoisrannalle. Raholanjärvi (04.746.1.018) on pinta-alaltaan noin 257 ha ja se kuuluu Hietajoen valumaalueeseen (04.746). Raholanjärven ekologinen tila on hyvä (http://wwwp3.ymparisto.fi). Alueella ei ole luokitettuja pohjavesialueita. Maisema Suunnittelualue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan. Rantamaisemalle antaa leimansa matalan rannan järvi- ja sarakasvillisuus, havupuusto sekä maisemasta erottuvat vanhat yksittäiset männyt. Rannalla on kapeasti mäntyvaltaista rämettä, jonka takana avautuu pääosin kuusitalousmetsä. Mäntyvaltaiset metsiköt sijoittuvat alueen pohjois- ja eteläosiin. Rantaan ulottuu yksi taimikko. Maasto nousee rannalta varsin tasaisesti Yletyn mäelle. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 5 ( 17 ) Kuva 3. Pohjoisosan rantamaisemaa leimaa järviruokokasvillisuus. Kuva 4. Rantametsät ovat havupuuvaltaisia. Kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalue sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjois- Karjala Kainuu kasvimaantieteellisellä alueella (3 b). Alue kuuluu Pohjois- Karjalan eliömaakuntaan. Metsät ovat pääosin puustoltaan varttuvia ja paikoin varsin nuoria. Myös taimikoita sijoittuu alueelle. Varttunutta kuusivaltaisa kangasmetsää on alueen keskiosalla (kuva 5). Metsäkasvillisuus rannantuntumassa on tuoretta kuusija kuivahkoa mäntykangasta. Lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa on niukasti paikoin. Alueen linnustoon kuuluvat mm. rantasipi, tavi, teeri, talitiainen, peippo ja pajulintu. Kalalokki ruokailee vesialueella. Rantasipi ja teeri ovat valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 6 ( 17 ) Luonnontilainen suokasvillisuus keskittyy alueen rannalle. Alueen isommat suokuviot on ojitettu. Pohjoisrannalla on suopursuvaltainen isovarpuräme ja myös eteläosalla rannalla on kapea isovarpuräme. Rämeiden laidoilla on korpirämettä. Rannan läheisyydessä on myös pienialainen metsäkortekorpi. Lisäksi paikoin on pienialaisesti ruohokorpea. Purot on perattu ja alueella luonnontilaisia pienvesi edustavat kaksi pientä noro-osaa. Vesi- ja rantakasvillisuus on varsin monipuolinen. Ranta on hiekka- ja liejupohjainen. ilmaversoisten vyöhykkeessä valtalajina ovat jouhisara, viiltosara ja järviruoko. Rannalla on myös nuottaruohovaltaista pohjaruusukekasvillisuutta. Rantakasveista mainittakoon siniheinä, kurjenjalka ja juolukka. Kelluslehtisten vyöhyke on uloinna. Kuva 5. Alueen puuston ikä (METLA 2014). Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 7 ( 17 ) Kuva 6. Alueen kasvupaikat (METLA 2014). Kuva 7. Suunnittelualueen pohjoisrannalla tien ja rannan välissä on isovarpuräme. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 8 ( 17 ) Kuva 8. Ranta on matalaa, ja kasvillisuus on vyöhykkeistä. Arvokkaat luontokohteet Alueelle ei sijoitu, eikä sen läheisyydessä ole suojeluohjelmien kohteita, Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on Korppivuori (YSA206109), joka on suunnittelualueen eteläpuolella noin 7 km päässä. Alueella on kolme luonnonarvoiltaan huomioitavaa kohdetta, jota ovat Noro 1 A, Korpi ja Noro B (kuva 9). Noro A pinta-ala: 0,09 ha Noron kohdalla puusto on lehtipuuvaltaista ja nuorta. Kasvillisuutta on lehtomaista kangasta, saniaislehtoa ja osin ruohokorpea. Sitä leimaa metsäkorte, hiirenporras, metsäimarre, suo-orvokki, kiiltopaju, metsätähti, lillukka, metsäkastikka, korpikastikka ja jokapaikansara. Ruohokorvet ovat uhanalainen luontotyyppi ja kosteat keskiravinteiset lehdot on silmälläpidettävä luontotyyppi. Kohde on mahdollisesti Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (10 ), rehevät elinympäristöt ja Vesilain mukainen suojelukohde (2 luku 11 : Eräiden vesiluontotyyppien suojelu). Korpi pinta-ala: 0,07 ha Korpi on valumavesijuottiin muodostunut pienialainen metsäkortekorpi, jossa on ruohokorpiosa. Sen ominaispiirteisiin kuuluu lehtivaltainen puusto. Kasvillisuus koostuu mm. seuraavista lajeista: metsäkorte, korpi-imarre, hiirenporras, mustikka, puolukka, kurjenjalka, rätvänä, nurmilauha ja korpikastikka. Ruoho- ja metsäkortekorvet ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Kohde on mahdollisesti Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (10 ), rehevät elinympäristöt ja metsäkortekorvet. 1 Noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 9 ( 17 ) Kuva 9. Kaava-alueen luontokohteet. Noro B pinta-ala: 0,06 ha Noro B ympäristössä on lehtipuuta ja hieman lehtokasvillisuutta. Runsaimmat ja näkyvimmät lajit ovat hiirenporras, metsäalvejuuri, suo-orvokki ja oravanmarja. Noron yläpuolinen osa on perattu. Kohde on mahdollisesti Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (10 ), rehevät elinympäristöt ja Vesilain mukainen suojelukohde (2 luku 11 : Eräiden vesiluontotyyppien suojelu). 3.1.3 Kulttuuriympäristö Kesällä 2014 on Mirkoliitti Oy tehnyt muinaisjäännösinventoinnin alueella. Selvityksen johtopäätös: Alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 10 ( 17 ) 3.1.4 Rakennettu ympäristö 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alueet ovat kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Raholan järven ranta-alueella on ennestään 14 loma-asuntoa. Palvelut haetaan Juuan keskustasta. Tilat omistaa yksityinen henkilö. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Karjalan maakuntakaava Valtioneuvosto vahv. 20.12.2007 Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto 27.3.2002 Pohjakartta Maanmittauslaitos hyv. 2.1.2014 MML 3792/05 01 01/2013 Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartta-aineistosta laadittua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hyväksyi aluetta koskevan maakuntakaavan 21.11.2005 ja valtioneuvosto vahvisti kaavan 20.12.2007. Alueelle ei kohdistu aluevarauksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen (2.vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Ympäristöministeriön vahvisti sen 5.3.2014. Neljännen vaiheen maakuntakaavaehdotuksen aineisto on nähtävänä ja lausunnoilla 2.2. 6.3.2015 välisen ajan. Maakuntakaavan täydennyksessä (2. vaihe) ranta-asemakaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavan täydennyksessä (3. vaihe ja 4. vaihe) ranta-asemakaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa eikä suunnitteilla yleiskaavaa. 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 11 ( 17 ) 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset Maanomistajat, asukkaat: Viranomaiset: o o o o o o ympäristön asukkaat alueen maanomistajat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Museovirasto Kunnan hallintokunnat: o tekninen lautakunta o ympäristölautakunta Muut yhteisöt: o Kalastusalue/osakaskunta o Sähköyhtiö (PKS) 4.2.2 Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Alustavat luonnokset valmistuivat talvella 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä 14.8.2014 15.9.2014 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Kaavaehdotus valmistui helmikuussa 2015. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.2014 pp.kk.2014 välisen ajan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.11.2013. Muistio viranomaisneuvottelusta on selostuksen liitteenä. Luonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja tekniseltä sekä ympäristölautakunnalta. Maakuntaliitto esitti, että maakuntakaavoja koskeva osia selostuksesta päivitetään. Museovirasto lausuu vasta, kun arkeologien inventointi on laadittu. Muilla lausunnonantajilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaavaluonnoksen selostus on täydennetty maakuntaliiton lausunnon perusteella. Museoviraston edellyttämä inventointi on laadittu ja raportti siitä on liitteenä. Kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään lausunnot viranomaisilta. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 12 ( 17 ) 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 3 lomarakennuspaikkaa yhteen kortteliin rakennettavuudelta parhaiten soveltuvalle alueelle. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys. Kaava-alueella on rantaviivaa 1300 m ja mitoitusrantaviivaa noin 820 m. Emätilalla, jonka muodostuu tiloista 4:32, 4:37 ja 4:33, on rantaviivaa noin 1800 m ja mitoitusrantaviivaa noin 1075 m. Mitoituskertoimella 4 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri emätilan l laskennallinen rakennusoikeus on 5,25 rakennuspaikkaa. Kaavassa osoitetulla 3 rakennuspaikalla emätilan mitoitukseksi tulee 2,8 rakennuspaikkaa/todellinen rantakilometri ja 4,65 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri. Kaava-alueen vastaavat luvut ovat 2,3 ja 3,66. Uudisrakentamisen mitoitus kaava-alueella ei tule nousemaan kohtuuttoman korkeaksi eikä vaikeuta alueen myöhempää yleiskaavoitusta. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.4 Aluevaraukset Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Heikoiten rakentamiseen soveltuvat alueet on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle rakennuspaikkojen sijoittelulla. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja erillisen talous- ja saunarakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m2. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m2 ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m2. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. RA-aluetta on 2 ha. Kaavassa osoitetut 3 rakennuspaikat ovat keskimäärin 6900 m² kokoisia. Lomarakennukset saavat olla 1½-kerroksisia. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 13 ( 17 ) M Maa- ja metsätalousalue. 5.5 Tekninen huolto Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia rakenteita ja laitteita. Muut alueet kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. M-aluetta on yhteensä noin 25 ha. luo Ohjeellinen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Itälahden ranta-alueelle on osoitettu luo-alueet. Osoitetut alueet ovat noro- ja korpi-alueet. Kaavakartalle on osoitettu ohjeelliset tiet uusille rakennuspaikoille omilla merkinnöillään. Kaikki rakennuspaikat liittyvät Juuka-Viitaniemi 508 seututielle olevan yksityistieliittymän kautta. Rakennuspaikkoja keskittämällä alueelle on mahdollista rakentaa kohtuullisilla kustannuksilla sähköverkko. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet on mahdollista käsitellä kiinteistökohtaisilla pienpuhdistamoilla. Näistä menettelyistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle jos ratkaisut ovat nykylainsäädännön ja ohjeiden mukaisia. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös useamman kiinteistön yhteisen keskitetyn puhdistamon rakentamisen. 5.6 Kaavan vaikutukset 5.6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 5.6.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Yli puolet rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu yhteen kortteliin siten, että kulkuyhteydet jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Alueelle ei ole osoitettu uusi ympärivuotisien asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 14 ( 17 ) normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden lähialueita muita alueita suuremmille tuhoille. Ranta-asemakaavalla on osoitettu pelkästään lomarakennuspaikkoja, joten merkittävästi normaalia voimakkaammat sääilmiöt eivät pääse vaikuttamaan asumiseen alueella. Alueella ei ole sellaisia toimintoja jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja. 5.6.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueeseen ei kohdistu kulttuuriympäristön arvoja. Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakennusalueiden ulkopuolelle, joten kaava ei vaaranna näiden kohteiden olemassa oloa. Kaavamääräyksillä sekä rakennuspaikkojen sijoittelulla on turvattu alueen pohja- ja pintavesien tilan säilyminen. 5.6.1.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä. 5.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön, koska olevan kämpän alue on osoitettu rakennuspaikaksi. 5.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.6.4 Vaikutukset liikenteeseen 5.6.5 Vaikutukset maisemaan Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pääsääntöisesti pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Ranta-alueella sijaitsevat luontoinventoinnin yhteydessä havaitut arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamistoiminnan ulkopuolelle. Näiden kohteiden alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Kaavassa arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu omilla merkinnöillään. Kaikki rakennuspaikat liittyvät yleiselle tielle olevan yksityistien kautta. Kaavan tuoma liikennemäärän lisäys ei oleellisesti heikennä liikenneturvallisuutta risteysalueelle vähäisen liikenteen johdosta. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutuman maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa. Rakennuspaikat sijoittuvat siten, ettei maamerkkejä alueelle pääse syntymään. Maisemallisesti arimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus 15 ( 17 ) 5.6.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. 5.6.7 Taloudelliset vaikutukset 5.6.8 Sosiaaliset vaikutukset Selvitysalueelle ei ole pohjavesialuetta. Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua. Kolmen loma-asunnon hulevesien vaikutus pintaveteen on olematon. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 6 Ranta-asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Juuan kunta valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopiossa 3.2.2014 Timo Leskinen DI, aluepäällikkö Q:\Kuo\P209\_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc