Mikkelin kaupungin perusopetuksen ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyö b-osa

Samankaltaiset tiedostot
Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyö b-osa

Koulun ja kirkon yhteistyö Tuomiokirkkoseurakunnan alueella

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Työkalupakista apua arkeen

Kuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

KIRKOT JA USKONNOLLISET YHTEISÖT TUKENA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

KOULUYHTEISTYÖN KAKSI KÄRKEÄ

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö hallintokantelusta

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Oppilashuolto Koulussa

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Koulun ja nuorisotyön yhteistyömuotoja

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Mitä ne täällä tekee?

Puhutaan vasusta! Jyväskylä Kirsi Tarkka Erityisasiantuntija

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

OPS Minna Lintonen OPS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

Ajankohtaisia asioita, katsomuskasvatus ja ruokailusuositukset. Kati Costiander Opetushallitus

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Vantaan ev.lut.seurakunnat kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina katsomuskasvatuksessa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma / alakoulut

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Yhteisiä asioita

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

LUKU 8 OPPILASHUOLTO. 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 3 mom. 2

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Vinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen

Luokka A

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Transkriptio:

Mikkelin kaupungin perusopetuksen ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyö b-osa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja Mikkelin koulut tekevät monipuolista yhteistyötä. Koulut ja seurakunta tukevat lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan perusopetuksen arvopohjana ovat: - Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen - Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia - Kulttuurisen moninaisuuden näkeminen rikkautena - Kestävän elämäntavan välttämättömyys Kirkon kasvatustyö pohjautuu Meidän kirkko - kasvamme yhdessä -linjaukseen 2015. Sen mukaan kirkon kasvatus: - Perustuu kasteeseen - Lähtee kokonaisvaltaisesta ihmisnäkemyksestä - Suuntautuu tulevaan luomalla toivoa ja rohkaisemalla elämään - Tukee jokaisen osallisuutta ja osallistumista - Rakentaa ihmisarvoa ja turvallisuutta - Tukee kasvua elämänkaaren eri vaiheissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) arvokasvatuksesta kerrotaan seuraavasti: Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. 1 Mikkelin kaupunkistrategiassa 2018-2021 todetaan seuraavasti: "Myönteisenä kehityksenä Mikkeli kansainvälistyy ja on yhä monikulttuurisempi kaupunki. Aidossa monikulttuurisuudessa turvataan myös perinteiset traditiot ja arvokasvatus esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa."(kaupunginvaltuusto 20.8.2018 liite 1, pykälä 92). 1 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus 1

Koulun ja seurakunnan tehtävä Koulujen tehtävänä on tarjota oppilaille voimassa olevaan opetussuunnitelmaan pohjautuva monipuolinen yleissivistys, joka antaa aineksia myös maailmankatsomukselliseen pohdintaan. Kirkko haluaa kristilliseen arvopohjaansa sitoutuen tukea lapsen ja nuoren tasapainoista kasvua, ulkopuolisuuden ehkäisyä ja yhteisöllisyyttä. Seurakunnan työntekijät toimivat kouluissa kutsuttuina yhteistyökumppaneina. Kaikissa koulujen ja seurakunnan järjestämissä yhteisissä tilaisuuksissa toimitaan koulujen arvojen ja opetussuunnitelman mukaan. Opetushallitus on antanut ohjeen perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista perusopetuksessa. Ohjeen tarkoitus on varmistaa, että opetus on oppilaita uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Opetuksen järjestäjät vastaavat opetuksen toteuttamisesta, juhlien, sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Tässä toimintasuunnitelmassa on määritelty Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja Mikkelin kaupungin peruskoulujen yhteistyön muodot. Yhteistyötä on jaoteltu Kirkkohallituksen Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina - korimallin mukaisesti. Malliin voi tutustua osoitteessa www.koulujakirkko.evl.fi Koululuilla ja seurakunnassa on nimetty yhteyshenkilö(t), jotka vastaavat yhteydenpidosta. Koulukohtaisesta yhteistyöstä sovitaan lukuvuosittain. Seuraavan lukuvuoden suunnittelu aloitetaan keväällä. Yhteistyösuunnitelman päivittäminen ja käyttö Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan lukuvuosittain koulujen ja seurakunnan kesken. Lisäksi yhteistyösopimuksen sisältöä arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan kahden vuoden välein yhteistyössä kasvatus- ja opetusjohtajan, perusopetuksen johtoryhmän sekä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran ja kasvatuksen johtavan viranhaltijan kesken. Koollekutsujana toimii kasvatuksen johtava viranhaltija. 2

I Yleissivistävä opetus / Opetussuunnitelman mukainen opetus Yhteistyömuodot perustuvat valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin ja koulujen paikallisiin opetussuunnitelmiin. Ne eivät sisällä uskonnon harjoittamista. Seurakunnan edustaja toimii oman alansa asiantuntijana tukijana. Pedagoginen vastuu on koululla ja opettaja on läsnä kaikissa tilanteissa. Yleissivistävään opetukseen kuuluvia yhteistyömuotoja ovat: Kotikirkkoviikot Tuomiokirkkoseurakunta järjestää vuosittain 4. luokkalaisille toiminnallisen tutustumisen Mikkelin kirkkojen tiloihin. Vierailussa tutustutaan kirkkorakennukseen ja sen historiaan, sekä kirkon toimintaan ja sisältöihin. Sisällöt nousevat opetussuunnitelman perusteista. Oppituntivierailut Seurakunnan työntekijät vierailevat pyydettäessä kouluilla oppitunneilla. Vierailujen ajankohdat sovitaan erikseen. Myös sisältö sovitaan tapauskohtaisesti aina opetussuunnitelmaan perustuen. Tapahtumat Seurakunnan nuorisotyö järjestää näytelmiä ja konsertteja nuorille opetussuunnitelmaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista, jotka esitetään oppilaille kouluajalla. Aiheina voivat olla esimerkiksi kiusaamisen ja rasismin ehkäisy tai muut lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat teemat. II Perinteiset juhlat ja tilaisuudet Tapahtumat liittyvät kouluvuoden taitekohtiin, vanhempaintilaisuuksiin ja esimerkiksi jouluja kevätjuhliin. Seurakunnan edustaja voi olla tilaisuudessa kutsuttuna vieraana. Lisäksi sovittaessa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta voi tarjota tiloja tilaisuuksien ja juhlien järjestämiseen. III Uskonnolliset tilaisuudet Tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista positiivisen uskonnonvapauden nojalla. Uskonnollisista tilaisuuksista sovitaan koulun kanssa etukäteen ja niistä, sekä niiden vaihtoehdoista tiedotetaan koteihin. Koulu järjestää vaihtoehtoista ja samankaltaista ohjelmaa tilaisuuksiin osallistumattomille oppilaille. Peruskouluikäisen lapsen osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin ilmoittaa aina huoltaja. Osallistuminen koulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin kysytään huoltajilta oppilasilmoituslomakkeessa 3

lukuvuoden alkaessa. Tarkemmat ohjeet opetuksen järjestäjälle löytyvät Opetushallituksen ohjeesta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvia yhteistyömuotoja ovat: Koulukirkot Seurakunta tarjoaa kouluille koululaisjumalanpalveluksia liittyen kirkko- tai kouluvuoteen, esimerkiksi koulunaloitus-, joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkon. Nämä sovitaan yhdessä hyvissä ajoin tulevaksi lukuvuodeksi, jotta koulut voivat tiedottaa tilanteista lukukausitiedotteissa. Koululaisjumalanpalvelukset järjestetään joko alueen kirkossa tai koulujen saleissa. Päivänavaukset Päivänavauksista sovitaan koulukohtaisesti yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Seurakunta voi pitää kouluilla päivänavauksia salissa tai muussa asialle varatussa tilassa. Sisällöltään päivänavaukset käsittelevät muun muassa kirkkovuotta, kristinuskon perusteemoja ja lähimmäisenä elämistä. Seurakunta voi järjestää myös ei-uskonnollisia päivänavauksia. Päivänavaukset käsittelevät muun muassa ajankohtaisia, eettisiä ja yhteiselämään liittyviä aiheita. Muistohartaudet Kouluja kohtaavien tragedioiden sattuessa on mahdollista järjestää vapaaehtoinen muistohetki/hartaus koulun oppilaille ja henkilökunnalle. Tilaisuuden yksityiskohdista ja tiedottamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Esimerkki yhden koulun uskonnollisista tilaisuuksista: Koulukirkot Koulun aloituskirkko Adventtihartaus Kiirastorstain pääsiäiskirkko Päivänavaukset Viisi päivänavausta jaoteltuna kouluvuoden aikana IV Kasvun ja hyvinvoinnin tuki Yhteistyö on tarkoitettu koko kouluyhteisön hyväksi. Seurakunta on tukemassa koulujen yhteisöllisyyttä ja tekee ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä. Yhteistyömuotoja ovat: 4

Teemapäivät ja ryhmäytykset Lukuvuosien aikana koulut järjestävät oppilailleen erilaisia teemapäiviä ja ryhmäytyksiä. Seurakunta on mukana ryhmäytyksissä tarpeen mukaan. Ryhmäytyksistä sovitaan kouluja lukuvuosikohtaisesti. Tarvittaessa koulu voi pyytää seurakunnalta tukea myös esimerkiksi leirikouluihin. Seurakunta toteuttaa vuorovaikutustaitoihin, tunneilmaisuun ja kiusaamisen ehkäisyyn liittyviä vierailukokonaisuuksia esimerkiksi Piki (pienten lasten kiusaamisen ehkäisy) ja K12(vuorovaikutustaidot) Retkipäivät Seurakunta järjestää retkipäiviä 1.-luokkalaisille ja erikseen sovitusti muille luokka asteille seurakunnan leirikeskuksiin. Päivä sisältää retki- ja yhteistoimintaa. Päivään voi kuulua myös hartaushetki, jonka ajaksi opettaja järjestää vastaavaa tunnustuksetonta toimintaa. Oppilashuolto Seurakunnan nuorisotyönohjaaja tekee erikseen sovitusti koulunuorisotyötä esimerkiksi välituntipäivystyksinä. Päivystys tarjoaa lapsille ja nuorille aikuisen, jolla on aikaa kuunnella heitä. Seurakunnan työntekijä osallistuu tarvittaessa koulujen oppilashuoltoryhmiin. Monialainen koulukohtainen oppilashuoltoryhmä eli yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) kokoontuu 3-4 krt lukuvuodessa, isoilla kouluilla useammin. Ryhmän periaatteet on kuvattu opetussuunnitelmassa. YHR:ssä tulee olla rehtori, erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhuollon sekä oppilaiden ja huoltajien edustus. Lisäksi YHR:ssä voi koulun koon, tehtävän ja tarpeiden mukaan olla muita opettajia, oppilaanohjaajia, tukioppilaita/oppilaskuntaa ohjaavia opettajia, muita oppilaiden ja huoltajien edustajia, nuorisotoimen, ohjaamo Olkkarin ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita sekä poliisin, seurakuntien, järjestöjen tai muiden koulun kannalta merkittävien yhteistyökumppaneiden edustajia. Kaikkien jäsenten ei tarvitse olla aina läsnä kokouksissa. (Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma). Seurakunnan kasvatuksen johtava viranhaltija on oppilashuolenpidon ohjausryhmän jäsen. Ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Kerhot Seurakunta voi järjestää erilaisia harrastekerhoja koulujen tiloissa oppituntien ulkopuolella. Kerhoista sovitaan koulukohtaisesti. 5

Tuki kriisitilanteissa Seurakunta tukee kouluja erilaisissa kriisitilanteissa, esimerkiksi onnettomuuden tai kuolemantapauksen tapahduttua erikseen sovitulla tavalla. Seurakunnan nuorisotyö osallistuu tehostettuun nuorisotyöhön, joka on kriisitilanteita varten luotu yhteinen toimintamalli. Tuki perheille Mikkelin kaupunki yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestää toimintaa perheille helposti saavutettavissa olevissa matalan kynnyksen avoimissa kohtaamispaikoissa. Avoimet kohtaamispaikat voivat sijaita esimerkiksi avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä tai toiminnalle varatussa muussa tilassa. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta osallistuu perheitä tukevaan toimintaan sekä toimintaa järjestävänä osapuolena että yhteistyökumppanin roolissa. V Tiedottaminen seurakunnan toiminnasta Koulut tarjoavat mahdollisuuden koulun kasvatus- ja opetustyötä tukevasta toiminnasta tiedottamiseen esimerkiksi painetuilla tiedotteilla, paikan päällä toteutetuilla esittelyillä ja sähköisen tiedotuksen välityksellä. Tiedottamisen muodoista sovitaan opetuksen järjestäjän tai koulun kanssa. Koulut voivat tarjota tilat rippikouluinfojen järjestämiseksi. Infot järjestetään oppituntien ulkopuolella vapaaehtoisina tilaisuuksina. Jos kaikki oppilaat ovat ilmoittaneet osallistuvansa infoon, tilaisuus voi olla oppitunnin yhteydessä. Tämä toimintasuunnitelma (B-osa) toimii liitteenä Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sekä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyösopimukseen (A-osa). Päivitetty 23.5.2019 6