( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,



Samankaltaiset tiedostot
4 Pinta-alasovelluksia

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

6 Integraalilaskentaa

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Sähkömagneettinen induktio

7.lk matematiikka. Geometria 1

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Kertaustehtävien ratkaisut

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Riemannin integraalista

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Pythagoraan polku

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Tekijä Pitkä matematiikka

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

Sinilause ja kosinilause

Luento 5 Fotogrammetrian perusteet

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

SUORAKULMAINEN KOLMIO

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

Jouni Sampo. 28. marraskuuta 2012

Pinta-alan laskeminen

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / 3

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

2 Epäoleellinen integraali

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Matematiikkaolympialaiset 2008 kuusi vaikeaa tehtävää

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Yläkoulun geometriaa. Yläkoulun geometriaa

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

2 Pistejoukko koordinaatistossa

PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä matematiikka

Kertaustehtävien ratkaisut

BM20A5820 Integraalilaskenta ja sovellukset

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 180 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

Riemannin integraali

Monikulmio on suljettu, yhtenäinen tasokuvio, jonka muodostavat pisteet ja näitä yhdistävät janat

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Transkriptio:

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d = y. Sdn yhtälö + y = y ( ) + y = y + d = d ( ) + y = y y y+ = y + y 8= 6y + 9 y = + 8 : y = + Jos j b, niin = b = b. = = Pisteen (, y ) etäisyys pisteestä (, ) on d = ( ) + ( y y ) ( y ) d = + y = + Vstus y = +

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Olkoon (, y ) prbelin piste. Prbelin määritelmän mukn pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (, ) on yhtä suuri kuin etäisyys johtosuorst y =. Sdn yhtälö + y = y+ ( ( ) + ( y ) ) = ( y+ ) d = d Jos j b, niin = b = b. = = Pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (, ) on ( ) + ( y ) = ( y+ ) + + y y+ = y + 6y+ 9 y = y = : y = 5 5 d = + y Pisteen (, y ) etäisyys johtosuorst y = on d = y = y+ Vstus y = 5 5

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Olkoon (, y ) prbelin piste. Prbelin määritelmän mukn pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (, ) on yhtä suuri kuin etäisyys johtosuorst =. Pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (, ) on Pisteen (, y ) etäisyys johtosuorst = on d = Sdn yhtälö + y = ( + ( y ) ) = + y = + + y y+ = 6+ 9 + y y = d = d Jos j b, = y + y+ : = y + y+ niin = b = b. = = d = + y Vstus = y + y+

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Olkoon (, y ) prbelin piste. Prbelin määritelmän mukn pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (,) on yhtä suuri kuin etäisyys johtosuorst =. Sdn yhtälö + + y = + ( + + ( y ) ) = + + + y = + + + + y y+ = + 6+ 9 + y y = d = d = y y = y y Jos j b, niin = b = b. = Pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (,) d = + + y on Pisteen (, y ) etäisyys johtosuorst = on d = = + Vstus = y y

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 5 Päivitetty 9..6 85 Olkoon (, y ) prbelin piste. Pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (,) d = + + y Pisteen (, y ) etäisyys johtosuorst y = + eli y+ = on on Prbelin määritelmän mukn sdn yhtälö d ( ( ) ( y ) ) ( ) ( y ) y+ Jos j b, ( + ) + ( y ) = niin = b = b. ( y+ ) y+ + + = = b b = d + + = = = ( y y ) ( y) ( y) + + + 6 + 9 = + + + 8+ 8+ y y+ 8= y+ y + y+ + + + y 8y+ y = d = y+ d = + ( ) y+ = + by + c + b Vstus + y + y+ 8y+ =

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 6 Päivitetty 9..6 86 Olkoon (, y ) prbelin piste. Pisteen (, y ) etäisyys polttopisteestä (, ) on d = + y j johtosuorst y = + eli + y = on Prbelin määritelmän mukn sdn yhtälö d = d ( ( ) ( y ) ) ( ) ( y ) + y Jos j b, ( ) + ( y ) = 5 niin = b = b ( + y ) + y + = = 5 b b + = 5 5 = = ( y y ) ( y) ( y) 5 + + + = + + + 5 + + 5y y+ 5= + y+ y y+ 6+ + y 8y y = + y y 6 8y+ = d + y + y = = + 5 Vstus + y y 6 8y+ =

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 7 Päivitetty 9..6 87 Prbelin kseli kulkee polttopisteen (, ) j huipun (, ) kutt. Polttopisteen j huipun y-koordintti on, joten kselin yhtälö on y =. Johtosuor on kohtisuorss kseli vstn, joten se on pystysuor j siten sen yhtälö on =. Kosk huipun (, ) etäisyys polttopisteestä (, ) on, pitää oll välttämättä huipun etäisyys johtosuorst myös (prbelin määritelmä). Siis johtosuor on = (suor = ei kelp, kosk polttopiste ei ole johtosuorll). Prbelin polttopiste on siis (, ) j johtosuor on =. Olkoon (, y ) prbelin (mielivltinen) piste. Tällöin prbelin määritelmän mukn sdn yhtälö + + y = ( + + ( y ) ) = + + y = + + + y y+ = 6+ 9 8 + y y = d = d 8 = y + y+ = y + y+ 8 Jos j b, niin = b = b. = Vstus = y + y+ 8 y + 8 y =

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 8 Päivitetty 9..6 88, j kseli y-kseli ( = ). Kosk polttopiste on prbelin kselill, niin merkitään polttopistettä (, ). Johtosuor on kohtisuorss prbelin kseli vstn, joten se on vksuor j sen yhtälö on siten muoto y = k. Perusprbelin huippu on Huipun (, ) etäisyydet polttopisteestä y = k ovt yhtä suuret, joten k =. Siis johtosuor on y =., j johtosuorst ( ) + ( ) = ( ) d = d + = + ( ) + = + = + ( ) = ( + ) + + = + + = = Jos j b, niin = b = b. Polttopiste on siis, j johtosuor on y =. Prbelin piste on esimerkiksi (, ). Kosk prbelin pisteen etäisyydet polttopisteestä j johtosuorst ovt yhtä suuret, sdn yhtälö

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 9 Päivitetty 9..6 89 Vlitn koordintisto niin, että Aurinko j rtkäyrän (prbelin) polttopiste on origoss sekä johtosuor on vksuor j polttopisteen lpuolell. Prbelin huippu on lähinnä polttopistettä, joten huipust polttopisteeseen j johtosuorlle on 5 miljoon kilometriä. Kulm β sdn yhtälöstä 5 sin β = 5 β = 9,7... Kulm α on α = 8 β =,57... Tphtumien ikväli on siten t α = 65 vrk vrk 6 Vstus Aikväli on vuorokutt. Kosk M on prbelill j Mn etäisyys Auringost (prbelin polttopisteestä) on 5 miljoon kilometriä, niin Mn etäisyys johtosuorst on myös 5 miljoon kilometriä. Tällöin Mn etäisyys -kselist on 5 = 5 miljoon kilometriä.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 Tp Vlitn koordintisto niin, että Aurinko on origoss j 6 pyrstötähti lähimmillään pisteessä (,d ), missä d = 5 km. Prbelin johtosuor on tällöin y = d. Prbelin yhtälöksi sdn y+ d = + y y + dy+ d = + y dy = d y = d d Mpllon rtkäyrä on + y = r, missä r = 5 km. Prbelin j ympyrän leikkuspisteet sdn yhtälöprist + y = r = y d d + y = r = dy+ d dy + d + y = r = dy+ d 6 ( ) y+ d = r y = d d y+ d = r y = d d y = r d r d = d d y = r d = dr d y =± dr d =± dr d y = r d Leikkuspisteiden välinen etäisyys on siis 6 s = dr d 8 km. ( y+ d > prbelill ) Aikero sdn rtkisemll törmäyshetkien määräämä Mn kulkem kri α : α dr d d d sin = = r r r joten α j ikväli on likimin 65 vrk vrk 6. Vstus Aikväli on vuorokutt.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 ) y = + + y = + b+ c, Prbeli on ylöspäin ukev, sillä = >. Prbelin huippu: y b = = = 6 = ( 6) + ( 6) + = 5 Huippu on ( 6, 5). Prbelin kseli on = 6. c) y = + y =, Prbeli on ylöspäin ukev, kosk = >. Prbelin nollkohdt ovt = j = joten prbelin hupun -koordintti on + + = = = Huipun y-koordintti on b) y = + 8+ 5 ( ) y = 8 5 y = + b + c, Prbeli on lspäin ukev, kosk = <. Prbelin huippu: y b 8 8 = = = = ( ) 6 = ( ) 8 ( ) 5= Huippu on (, ). Prbelin kseli on =. y = + = Huippu on (, ). Prbelin kseli on =. y 5= + y y =, d) Prbeli uke lspäin, kosk = <. Prbelin huippu on (, 5) j kseli =.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 ) y = + 6+ 5 y = + b+ c, Huippu on ( 5, ). Prbelin kseli on = 5. Prbeli on ylöspäin ukev, kosk = >. Prbelin huippu: b) y b 6 = = = = ( ) + 6 ( ) + 5= Huippu on (, ). Prbelin kseli on =. 5y = + 5 :5 y = + 5 y = + b + c, 5 Prbeli on lspäin ukev, kosk Prbelin huippu: b 5 = = = = = 5 5 5 = <. 5 c) y+ = y y =, Prbeli on lspäin ukev, kosk = <., j kseli =. Prbelin huippu on d) y = + y =, Prbeli on ylöspäin ukev, kosk = >. Prbeli nollkohdt ovt = j =. Prbelin huippu: + + = = = y = ( + )( ) = ( ) = y 5 5 5 = + = 5 Huippu on (, ). Prbelin kseli on =.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 ) y = + y = + b+ c, lspäin ukev prbeli, kosk = < huippu: b = = = ( ) y = + = huippu, nollkohdt: + = = = =± ) =± 6 =± ±, lisäpisteitä y = + (, y) 5 (, 5) 5, 5 b) y = 8 y = + b+ c, ylöspäin ukev prbeli, kosk = >. huippu: b = = = 8 y = 8= = 9 huippu, 9 nollkohdt: 8= ± 8 = ± ± 7 = = 6 6 ± 7 =, ti, lisäpiste: Kun =, niin Piste (,7 ). y = 8= 7

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 c) y = + y =, d) y = + y y =, lspäin ukev prbeli, kosk = <. nollkohdt: = j = huippu: + + = = = y = + =, huippu lisäpisteitä: y = +, y (,), ylöspäin ukev prbeli, kosk = > huippu on (,) lisäpisteitä: ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) y = + +, y,, 9,9 5 9 5,9

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 5 Päivitetty 9..6 8 Alspäin ukevn prbelin yhtälö on y = + b+ c, < Prbelin pisteet toteuttvt prbelin yhtälön, joten sdn yhtälöryhmä = + b + c = + b + c = ( ) + b ( ) + c () c = Sijoitetn yhtälöihin ( ) j ( ). + b+ c= ( ) b+ c= + b+ = b+ = Prbelin yhtälö on Prbelin huippu: y b = = = ( ) y = +. = + = + + = Huippu on,. Prbelin nollkohdt: + = ± ( ) ( ) ± 5 ± 5 = = = ( ) ( ) = b Sijoitetn yhtälöön ( 5 ). ( 5) b= ( b ) b= 6b = 6 b = Sijoitetn yhtälöön ( ). = b = ( ) = = Vstus Prbelin yhtälö on y = +. Huippu on,. ± 5 Nollkohdt ovt =.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 6 Päivitetty 9..6 8 Prbelin kseli on y-kseli (pystysuor), joten prbeli on ylös- ti lspäin ukev. Prbelin yhtälö on huippumuodoss y y =,, y =, ) y = ( ) y = Prbeli kulkee pisteen (,) = ( ) = = 5 Prbelin yhtälö on siis b) kutt, joten sdn yhtälö y = 5 Prbeli kulkee pisteen ( 6, ) = 6 = 6 = 6 = Prbelin yhtälö on siis kutt, joten sdn yhtälö y =. 85 Prbelin kseli on pystysuor, joten prbeli on ylös- ti lspäin ukev. Sen yhtälö on huippumuodoss y = ( + ), (, ) (,) y y = y = Prbeli kulkee pisteen 5, kutt, joten sdn yhtälö = ( 5+ ) = 9 9 9 = = = 9 9 Siis prbelin yhtälö on y = ( + ) Huomutus: Prbelin yhtälö perusmuodoss on y = ( + ) ( y = + + ) y = y = +

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 7 Päivitetty 9..6 86 Ylöspäin ukevn prbelin yhtälö nollkohtmuodoss on 87 y =, > =, = y = ( + )( ) Prbeli kulkee pisteen (, 6) kutt, joten 6 = ( + )( ) 6 = = ( > ) Prbelin yhtälö on siis y = ( + )( ). Prbeli leikk y-kselin, kun = : y = ( + ) ( ) = ( ) = Prbeli leikk y-kselin pisteessä (, ). Prbeli y = on prbelin y > y > + > : ( > ) + > y = yläpuolell, kun Nollkohdt: Kuvj: + = ( + ) = y = + = ti = Siis < < Vstus < <

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 8 Päivitetty 9..6 88 Suorn kulmkerroin on k 5 5 y y 7 = = = = : = = 7 Suuntkulm α sdn rtkisemll yhtälö Leikkuspisteet sdn rtkisemll yhtälöpri. () y = + Sijoitetn yhtälöön ( ). y = + + 6 + = + + 6 + 6= ± ( 6) ± 7 = = 6 8 = = ti = = y = + y = + = 5 ti y = ( ) + ( ) = tnα = tnα = k α = 56,99... α 56 Vstus Suuntkulm on 56 Leikkuspisteet ovt siis,5 j (,).

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 9 Päivitetty 9..6 89 Yhteiset pisteet sdn rtkisemll yhtälöpri. ) Sijoitetn yhtälöön ( ). y = + y = 6 + = 6 = = =± y = 6 Kun =, niin y = 6 =. Kun =, niin y = ( ) 6=. c) Sijoitetn yhtälöön ( ). y = + y = + = = = in epätosi < ei rtkisu Ei yhteisiä pisteitä. Yhteiset pisteet ovt (, ) j (, ). b) Sijoitetn yhtälöön ( ). y = + y = + = = = = y = Kun =, niin y = =. Yhteinen piste on (, ).

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Yhteiset pisteet sdn rtkisemll yhtälöpri. () y = + + = Sijoitetn yhtälöön (). y = ( ) + = = Yhteisiä pisteitä on vin piste (,). Ylöspäin ukevn prbelin y = + + kseli on pystysuor. Kosk suor = on myös pystysuor, niin se ei ole prbelin tngentti. Suor = ei siis sivu prbeli vikk prbelill j suorll = on vin yksi yhteinen piste. 8 Leikkuspisteet sdn rtkisemll yhtälöpri. () y = + t y = 8 + 5 Sijoitetn yhtälöön (). 8+ 5= + t + 5 t = Toisen steen yhtälön diskriminntti on D = ( ) ( 5 t) = + 8t = 8t+ ) Leikkuspisteitä on olemss, jos D. D 8t + 8t :8( > ) t Vstus Yhteisiä pisteitä on vin piste (,) Suor ei sivu prbeli..

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 b) Kosk prbelin y = 8+ 5 kseli on pystysuor, niin nousev suor y = + t sivu prbeli täsmälleen silloin, kun prbelill j suorll on vin yksi leikkuspiste. Siis D = 8t + = 8t = :8 t = 8 Prbeli y = on lspäin ukev, joten sen kseli on y-kselin suuntinen (pystysuor). Tällöin suor on prbelin tngentti, jos j vin jos suor ei ole pystysuor (eli sillä on kulmkerroin) sekä suorll j prbelill on vin yksi yhteinen piste. c) Leikkuspisteitä ei ole, jos D <. Siis D < 8t + < 8t < :8( > ) t < Olkoon tngentin kulmkerroin k. Sen yhtälö on (, ) (, ) y y = k y = y ( ) = k( ) y+ = k k y = k k Tngentill j prbelill on vin yksi yhteinen piste. Vstus ) t b) t = c) t < () y = k k Sijoitetn yhtälöön ( ). y = k k = + k k = Toisen steen yhtälöllä on vin yksi rtkisu, jos j vin jos diskriminntti on noll.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 k ( k ) = k D = + 8k + 6= ( k + ) = k + = k = Tngentin yhtälö on siis D = b c =, b= k, c= k 8 y = + + b kulkee origon (, ) kutt, joten Käyrä = + + b b = Siis käyrän yhtälö on y = + Kosk lspäin ukevn prbelin y = + kseli on pystysuor, niin prbeli sivu nousev suor y = + jos j vin jos niillä on täsmälleen yksi yhteinen piste. y = k k k = y = + 5 Vstus y = + 5 Yhteiset pisteet sdn rtkisemll yhtälöpri. () y = + Sijoitetn yhtälöön ( ). y = + + = + + + = + ( ) + =

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 Kosk yhteisiä pisteitä on vin yksi, niin 8 Prbeli kulkee pisteen (, ) kutt, joten sdn yhtälö D = ( ) = ( ) = 6 =± 6 =± = ti = = ti = 7 = = 7 Vstus ti b= b= D = b c =, b=, c= = + b + + b= Prbeli y = + b+ on ylös- ti lspäin ukev, joten sen kseli on pystysuor (y-kselin suuntinen). Suor y = ei ole pystysuor, joten se sivu eli on prbelin tngentti, jos j vin jos suorll j prbelill on vin yksi yhteinen piste. Yhteiset pisteet sdn rtkisemll yhtälöpri. () y = y = + b + Sijoitetn yhtälöön ( ). ( + b+ ) = b = ( ) + b + = + ( b ) + = Kosk yhteisiä pisteitä on vin yksi, niin sdn yhtälö ( b ) = b b+ 6 = D = D = b c

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 Sdn yhtälöpri + b= b b+ 6 = ( ) b= Sijoitetn yhtälöön ( ). ( ) b b+ 6 = ( ) ( ) + 6 = + 8+ 6 = 8+ = : + = ( ) = = = Sijoitetn yhtälöön ( ). b= = = Vstus = j b= 85 ) Auton jrrutusmtk Auton nopeus y (m) km h Kosk jrrutusmtk on suorn verrnnollinen nopeuden neliöön, sdn yhtälö y = k vkio k km Jos = h, niin y = 6 ( m), joten sdn yhtälö vkion k rtkisemiseksi. 6 = k 6 6 k = = = 5 Siis y =, 5 Riippuvuutt kuv ylöspäin ukevn prbelin os. Huippu on origoss. km h y( m) 5 5 6 86,

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 5 Päivitetty 9..6 b) km = h y = = = 9,6( m) 5 5 Jrrutusmtk on 9,6 metriä. c) y = ( m) y = 5 = 5 5 5 = 5 = 5 km = ( ± ) = 9,99... h 86 Väite. Käyrä y+ 5= ( ) ei leikk -kseli. Todistus. Käyrä y+ 5= ( ) on prbeli, kosk yhtälö on muoto y y =,. Prbelin huippu on (, 5), jok on -kselin lpuolell. Lisäksi prbeli on lspäin ukev, kosk = <, joten prbeli sijitsee kokonn -kselin lpuolell. Käyrä ei siis leikk -kseli. Auton nopeus on km/h.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 6 Päivitetty 9..6 Tp Väite. Käyrä y+ 5= ( ) ei leikk -kseli. Todistus. Käyrän y 5 ( ) sdn rtkisemll yhtälöpri. + = j -kselin y = leikkuspisteet () y+ 5= ( ) y = Sijoitetn yhtälöön (). + 5= ( ) + = 5 in epätosi < 87 5 y = + + 5 Kosk käyrä y = + + on prbeli, niin Jos > eli <, niin prbeli on ylöspäin ukev. Tällöin se ei voi oll kokonn -kselin lpuolell. Siis rvot < eivät kelp. Yhtälöllä ei ole rtkisu. Siis käyrällä j -kselill ei ole leikkuspisteitä. Jos < eli >, niin prbeli on lspäin ukev. Prbeli on kokonn -kselin lpuolell, jos j vin jos prbelill ei ole nollkohti. Tällöin diskriminntin pitää oll negtiivinen.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 7 Päivitetty 9..6 5 < 5 + < 5+ < D< D = b c 88 Funktion f kuvj on prbeli y = + + eli y = + ( ) + jok on ylöspäin ukev. Funktion pienin rvo on yhtä suuri kuin prbelin huipun y-koordintti. Nollkohdt: Kuvj: 5+ = 5± ( 5) = 5± = 8 = ti = Siis < < > Vstus < < y = 5+ Huipun -koordintti on b ( ) = = = Huipun y-koordintti on y = + ( ) + ) ( ) ( ) = + ( ) ( ) + = ( ) + = )

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 8 Päivitetty 9..6 Sdn yhtälö ( ) + = ( ) + = ( ) = 6 ( ) = 6 =± 6 =± = ti = = ti = 5 Vstus = ti = 5 89 Prbelin y = + + + huipun koordintit ovt b = = = y = + + + ) = + + ) ) = + + + = Siis sdn yhtälöpri = Rtkistn prmetri. + y = () = Sijoitetn yhtälöön. + y = y ( ) + ( ) + + = = = = + Vstus Prbelin y = +.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 9 Päivitetty 9..6 8 Pisteet muodostvt kolmion, jos j vin jos piste (, ) -kselill eli. Medinien leikkuspiste on (, y) M = A + B + C ya + yb + yc =, + + + + =, + =,, ei ole Siis medinien leikkuspisteen (, y ) koordintit toteuttvt ehdon + =, joten ( y, ), y = Koordinttien välinen yhtälö sdn eliminoimll prmetri. + = y = = + y = () = Sijoitetn yhtälöön ( ). y = y = ( ) y = 9 + y = +, (, y), Vstus Medinien leikkuspiste piirtää prbelin y = + lukuun ottmtt pistettä, (prbelin huippu).

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 5 Päivitetty 9..6 8 y + y y 7 ) Käyrä y = on ylöspäin ukev prbeli, kosk = >. Prbelin huippu on Prbelin nollkohdt b = = = = = y = = = ± ±, huippu (, ) Lisäpisteitä y = (, y) (, ), (,), Epäyhtälön y toteuttvt prbelin y = pisteet j kikki sen lpuolell olevt pisteet, sillä esimerkiksi testipiste (, ) ei toteut epäyhtälöä. ( ) ( y ) + 7= ( ) ( y ) + = + + 7 ( ) ( y ) + = 9 ( ) + ( y ) = Ympyrän keskipiste on (, ) j säde on. Epäyhtälön + y y 7 eli + ( y ) toteuttvt ympyrän + y = pisteet j kikki ympyrän sisäpuolell olevt pisteet, sillä esimerkiksi testipiste (, ) toteutt epäyhtälön. Epäyhtälöprin rtkisun on lue, joss molemmt epäyhtälöt ovt voimss eli kuvn väritetty lue. Alueen reun kuuluu rtkisuun. ) Käyrä + y y 7= on ympyrä, kosk + y y 7= + y y 7= + + y y + 7=

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 5 Päivitetty 9..6 8 ) y y + Epäyhtälön y rtkisun on -kseli y = j sen yläpuolinen lue. Käyrä y = + on lspäin ukev prbeli, kosk = <. Prbelin huippu on Prbelin nollkohdt: y b = = = = + = huippu on, + = = : = =± ±,5 Lisäpisteitä: y = + (, y),,,, Epäyhtälön ( ) ( ) y + toteuttvt prbelin y = + pisteet j kikki sen lpuolell olevt pisteet, sillä esimerkiksi testipiste (,) toteutt epäyhtälön. ) Käyrä + y + + = on ympyrä, kosk + y + + = + + y + = + + + y + = ( + ) + y + = + + y = ( + ) + y = Ympyrän keskipiste on (,) j säde.

Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu 5 Päivitetty 9..6 Epäyhtälön + y + + eli ( + ) + y toteuttvt ympyrän + + y = pisteet j kikki sen sisäpuolell olevt pisteet, sillä esimerkiksi testipiste (, ) ei toteut epäyhtälöä. Kun yhdistetään kohtien ), ) j ) rtkisut, kuuluvt rtkisuun kikki ne pisteet, jotk toteuttvt inkin jonkin kohdist ), ) ti ). Rtkisulue on väritetty kuvss. Alueen reun kuuluu rtkisuun. ) Käyrä + y + = on ympyrä, kosk + y + = + y + = + + y + = ( ) + y + = + y ( ) + y = = Ympyrän keskipiste on (, ) j säde on. Epäyhtälön + y + eli ( ) + y toteuttvt ympyrän + y = pisteet j kikki sen sisäpuolell olevt pisteet, sillä esimerkiksi testipiste (, ) ei toteut epäyhtälöä.