TÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa

TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa 1

2

1. Koulun työn perusta... 5 1.1. Arvoperusta... 5 1.2. Koulun toiminta-ajatus... 6 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 7 2. Opetuksen toteuttaminen... 8 2.1. Oppimiskäsitys... 8 2.2. Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri... 9 2.3. Opetusmenetelmät ja työtavat... 15 2.4. Oppilaiden osallisuus... 18 2.5. Yhteistyö nivelvaiheissa... 20 2.6. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö... 22 2.7. Kodin ja koulun yhteistyö... 23 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT... 26 3.1. Tuntijako... 26 3.2. Kieliohjelma... 28 3.3. Koulun painotukset... 30 3.4. Oppilaaksiotto... 31 3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset... 36 4. Ohjauksen järjestäminen... 36 4.1. Ohjaustoiminta... 36 4.2. Työelämään tutustuminen (TET)... 41 5. Oppimisen ja kasvun edistäminen... 44 5.1. Yleinen tuki... 46 5.2. Tehostettu tuki... 47 5.2.1. Pedagoginen arvio... 49 5.2.2. Oppimissuunnitelma... 51 5.3. Erityinen tuki... 54 5.3.1. Pedagoginen selvitys... 55 5.3.2. HOJKS... 56 5.4. Opetuksen järjestäminen... 58 5.4.1. Yhteiset opetusjärjestelyt... 58 5.4.2. Tukiopetus... 60 5.4.3. Osa-aikainen erityisopetus... 61 5.4.4. Erityisopetus... 65 5.4.5. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 66 5.4.6. Pidennetty oppivelvollisuus... 68 5.4.7. Toiminta-alueittain opiskelu... 69 6. Hyvinvointi ja oppimisympäristön turvallisuus... 70 6.1. Oppilashuolto on oppilaan hyvinvoinnin turvaamista... 70 6.2. Turvallisuuden edistäminen... 74 6.3. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 76 7. Perusopetusta tukeva muu toiminta... 78 7.1. 7.1 Kerhotoiminta... 78 7.2. Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta... 79 7.3. Kouluruokailu... 80 7.4. Koulumatkat... 81 7.5. Koulunkäyntiavustajatoiminta... 82 7.6. Muut tukipalvelut... 83 8. Muu yhteistyö... 83 8.1. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa... 83 3

8.2. Kansainvälinen yhteistyö... 84 9. Oppilaan arviointi... 84 9.1. Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet... 84 9.2. Oppilaan itsearviointi... 87 9.3. Työskentelyn arviointi... 90 9.4. Käyttäytymisen arviointi... 91 9.5. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 92 9.6. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi... 93 9.6.1. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli... 94 9.7. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet... 94 9.8. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas... 97 9.8.1. Vuosiluokkiin sitomaton opetus... 97 9.9. Päättöarvioinnin periaatteet... 98 9.10. Todistukset... 99 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset... 99 9.11. Päättötodistus... 101 9.12. Koulun toiminnan arviointi... 104 4

1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin edistetään tasa arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Töölön yhteiskoulussa Hyvä oppiminen: jokaisella oppilaalla on oikeus oppimiseen ja oppijana kehittymiseen omien edellytystensä mukaisesti sekä sivistymiseen ja kasvuun ihmisenä. Ihmisoikeuksien kunnioitus: jokaista kouluyhteisön jäsentä kunnioitetaan ainutkertaisena ihmisenä, niin että ystävällinen ja turvallinen työskentelyilmapiiri on mahdollinen. 5

Tasa arvo: jokaisella on oikeus kasvaa ja kehittyä tasavertaisesti sukupuoleen tai rotuun katsomatta väkivallattomassa, avoimesti ja rehellisesti toimivassa työyhteisössä. Kulttuurin arvostus: oman kulttuurin tunteminen ja arvostus edistää toisenlaisten kulttuurien arvostusta. Eettisyys: koulu kasvattaa kykyä tehdä vastuullisia ratkaisuja sekä oppilaan omassa elämässä että suhteessa ympäristöön ja tulevaisuuteen. 1.2. Koulun toiminta ajatus Töölön yhteiskoulu toteuttaa peruskoulun tehtävää. Koulussa pyritään satavuotisen perinteen mukaan yksilölliseen, oppilaiden kokemusmaailmasta lähtevään oppimiseen ja opitun soveltamiseen. Yksityiskouluna Töölön yhteiskoulun on helppo vastata nopeasti ja joustavasti uusiin haasteisiin sekä muovata oppimisympäristöä oppilaan tarpeiden mukaisesti. Koulu haluaa rakentaa toimivan verkoston, jossa koti ja koulu yhdessä tukevat nuoren kasvua. Koulun pyrkimyksenä on tukea oppilaan kasvua vastuulliseksi, itsetunnoltaan terveeksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi, joka kykenee käsittelemään jatkuvasti lisääntyvää tietoa ja joka tuntee sekä oman kulttuuriperustansa että muuttuvan yhteiskunnan osaamiselle aiheuttamat tarpeet ja osaa ottaa perustellusti kantaa yhteiskunnan kehittymiseen 6

1.3. Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet 1. Oppilas on utelias ja aktiivinen. Hän osaa hankkia ja soveltaa tietoa sekä suhteuttaa uuden tiedon omaan kokemusmaailmaansa. Oppilas kykenee kriittisesti arvioimaan tiedon hyötyä ja merkitystä omassa elämässään. Oppilas oppii tuntemaan vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Hän hyväksyy myös virheensä ja pyrkii korjaamaan omia puutteitaan sekä kykenee iloitsemaan omasta työstään ja arvostamaan sitä. Hän oppii ilmaisemaan tunteensa ja kohtaamaan pettymyksiään. 2. Oppilas hyväksyy ihmisten välisen erilaisuuden ja kunnioittaa muita. Hän osaa kuunnella toisia ja asettua toisen ihmisen asemaan. 3. Oppilas haluaa kantaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista ja omasta työstään sekä kykenee yhteistyöhön muiden kanssa. Hän on rehellinen ja aktiivinen, hyvätapainen ja avulias. 4. Oppilaalle kehittyy selkeä kulttuuri identiteetti. Hän hallitsee äidinkielensä hyvin sekä tuntee oman kulttuurinsa erityispiirteitä. Hän omaksuu tietoa myös muista kulttuureista ja osaa arvostaa niitä. 5. Oppilas kykenee eettiseen arviointiin ja ymmärtää omalta osaltaan olevansa vastuussa omasta ympäristöstään sekä kestävästä kehityksestä. 7

2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on tässä keskeinen rooli. Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa alueita. Töölön yhteiskoulussa tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan uutta tietoa sekä oppii soveltamaan ja suhteuttamaan oppimaansa 8

omaan kokemusmaailmaansa. Oppilas kykenee myös kriittisesti arvioimaan tiedon hyötyä ja merkitystä omassa elämässään. Jokainen saa oppia omien edellytystensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Koulu yhteisönä tukee oppilasta löytämään omat vahvuutensa sekä omalla kohdalla toimivat oppimisstrategiansa. Jokainen koulun aikuinen ja yhteisöllisesti rakentuva ryhmä toimivat peilinä niin, että ne tukevat oppilaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään oppijana. Tavoitteemme on tukea opiskeluryhmissä sellaista sosiaalista ilmapiiriä, joka innostaa yhdessä oppimiseen ja antaa hyvät mahdollisuudet jatkoopintoihin. Koulun päätavoite on antaa jokaiselle oppilaalle tarvittava yleissivistys, jonka turvin hän voi liittyä aktiivisena toimijana yhteiskuntaan. 2.2. Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla. 9

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä. 10

Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Töölön yhteiskoulussa painotetaan oppimista ryhmäprosessien seurauksena, jolloin ryhmässä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus muovaa yksilön ajattelua, oppimista ja toimintaa. Kun rakennamme koulumme oppimisympäristöä, otamme huomioon paitsi fyysisen ympäristön ja tunneilmapiirin vaikutuksen myös sosiaalisen ympäristön merkityksen oppimiselle. Yhteisöllisessä oppimisessa on keskeistä, että ymmärrystä rakennetaan yhteisten tavoitteiden ja yhdessä jaettujen merkitysten kautta vuorovaikutuksessa. Yhteisöllinen oppiminen sitouttaa oppijan sekä yhteisiin että omiin tavoitteisiinsa. Opettajien tiivis yhteistyö vahvistaa johdonmukaista pedagogiikkaa, joka luo selkeän oppimisympäristön. Oppilailla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä: fyysistä oppimisympäristöä, opiskeluvälineitä ja esimerkiksi koemuotoja muovataan oppilaan tarpeiden mukaan. Opettajat hakevat yhdessä oppilaan kanssa sellaisia opiskelu ja suoritusmuotoja, jotka palvelevat oppilaan oppimista sekä sitä että oppilas saa osoitettua parhaalla mahdollisella tavalla omat tietonsa ja taitonsa. Onnistunut oppimisympäristö syntyy yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentuminen edellyttää turvallista työilmapiiriä, avointa vuorovaikutusta ja sitoutumista työyhteisön toimintaan. Töölön yhteiskoulu organisaationa tukee näitä tavoitteita eri tasoilla: 11

Koulussa toimivien aikuisten yhteistyö Töölön yhteiskoulussa hyvää yhteistyötä ja tiedonkulkua edistetään erilaisten työryhmien säännöllisillä kokoontumisilla ja ryhmien välisellä tiiviillä yhteydenpidolla. Ohjausryhmä toimii rehtorin apuna koulun toiminnan organisoinnissa ja lukuvuoden suunnittelussa. Perusopetus ja lukioryhmät valmistelevat ohjausryhmälle päätettäviksi koulun toimintaan ja käytäntöihin liittyviä asioita; ohjausryhmä antaa työryhmille keskusteluun ja valmisteltavaksi näitä koskevia asioita. Yhteisistä asioista tiedotetaan ja niistä käydään keskustelua yhteisissä opettajainkokouksissa. Arviointikokoukset ovat joka jakson taitteessa ja niissä arvioidaan tavoitteiden saavuttamista sekä päivitetään oppilasryhmien ja yksilöiden tuen tarvetta. Arviointikokousten keskustelut ohjaavat osaltaan opettajien pedagogisia ratkaisuja, ja niissä opettajat voivat saada tukea opetustyöhön toisiltaan. Kerran vuodessa luokkatasokokouksissa ennen vanhempainiltaa kartoitetaan luokkien yleistä tilannetta. Aineryhmittäin kokoonnutaan vähintään kerran vuodessa esim. tarkistamaan yhteisiä arviointiperusteita. Toimivat perusrakenteet edistävät myös päivittäistä yhteistyötä. Koulun johto on sitoutunut edistämään työntekijöidensä työssä jaksamista, joka on edellytys hyvin toimivalle koululle. Työssä jaksaminen edellyttää, että jokainen työntekijä tulee kuulluksi sekä sitä, että omaan työhönsä voi vaikuttaa. Rehtori käy kahdenkeskisiä kehityskeskusteluja opettajakunnan jokaisen jäsenen kanssa säännöllisesti. Vuosittain päivitetään Uuden opettajan opas, joka jaetaan jokaiselle uudelle opettajalle, jotta koulun käytänteet tulevat tutuiksi. 12

Koulussa toimivien aikuisten ja oppilaiden sekä kotien välinen yhteistyö: Kaikki koulumme aikuiset ovat yhteydessä koteihin ja toimivat yhteistyössä huoltajien kanssa oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Aineenopettajat kertovat luokanohjaajalle kyseisen luokan ja oppilaiden tilanteesta. Luokanohjaaja kerää jatkuvasti tietoa luokkansa asioista sekä päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä, esimerkiksi yhteydenotosta koteihin tai oppilashuoltoryhmään. Luokanohjaaja tapaa luokkaansa säännöllisesti viikoittaisissa luokanohjaajatuokioissa. Jokaisella luokkatasolla järjestetään vähintään yksi vanhempainilta lukuvuodessa. Tarvittaessa yhteisiä kokoontumisia järjestetään useammin. Seitsemännen luokan perhekeskusteluissa luokanohjaaja tapaa oppilaan ja tämän huoltajat. Vanhempainyhdistys tukee osaltaan koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Töölön yhteiskoululla on kaksi vastuuopettajaa, jotka pitävät yhteyttä vanhempainyhdistykseen sekä toimivat siltana kouluun. Vanhempainyhdistyksellä on mahdollisuus halunsa mukaan ottaa osaa yhteiseen kasvatustyöhön; toisaalta sen avulla myös koulu pyrkii verkostoitumaan laaja alaisesti yhteiskuntaan. Vanhempien kuten myös entisten oppilaiden ja opettajien osaamista hyödynnetään niin, että voivat vierailla kertomassa esimerkiksi työelämästä, omasta kulttuuritaustastaan sekä sen arvoista ja merkityksestä. Näin mahdollistetaan avoin vuorovaikutus esimerkiksi erilaisten etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä. 13

Oppilaiden keskinäinen yhteistyö ja toiminta: Joka syksy koulussamme järjestetään seitsemännen luokan oppilaille tutustumispäivä yhteistyössä luokanohjaajien, tukioppilaiden, erityisopettajien sekä muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas voisi lähestyä koulumme aikuisia mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tärkeintä on luoda tunne yhtenäisestä koulusta ja omasta ryhmästä, joka parhaiten kannattelee oppimista ja opiskelumotivaatiota. Oppilaskunnan näkyvin toimintamuoto on tukioppilastoiminta. Tukioppilaat helpottavat vanhempina oppilaina seitsemäsluokkalaisten tutustumista uuteen ympäristöön ja auttavat yläkouluun sopeutumista. Tukioppilaat kantavat osaltaan vastuuta vuosittaisesta seitsemäsluokkalaisten tutustumispäivästä, joka edistää uusien luokkien ryhmäytymistä. Oppilaskunta voi järjestää oppilaille yhteisiä teemapäiviä ja tempauksia pitkin kouluvuotta. Eri oppiaineiden sisällä opettajat järjestävät erilaisia yhteisiä koulun ulkopuolisia retkiä ja ulkomaanmatkoja. Töölön yhteiskoulussa on vuosittain useita säännöllisiä tapahtumia: koko koulu juhlistaa itsenäisyyspäivää tanssiaisilla, halukkaille järjestetään telttaretki Nuuksion maastoon, kahdeksasluokkalaiset viettävät vesipäivää Suomenlinnassa, yhdeksäsluokkalaiset tekevät retken suolle, käyvät katsomassa teatteriesityksen sekä tutustuvat Tuusulan kulttuurikohteisiin. Lisäksi koulu järjestää kaikille yhteisiä teemapäiviä kuten urheilupäivän ja TYKkykypäivän. Erilaisissa tapahtumissa oppilaat saavat tehdä yhteistyötä ja he oppivat ymmärtämään toimivan yhteisöllisen ryhmän merkityksen kulloisellekin tavoitteelle. Töölön yhteiskoulun juhlatraditioon ovat perinteisesti kuuluneet itsenäisyys, joulu ja kevätjuhlien lisäksi muut vuoden kulkuun liittyvät juhlat. Oppilaat rakentavat juhlat yhteistyössä koulun aikuisten kanssa. 14

Juhlaperinne yhdistää kouluväkeä, lisää näin yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä sekä tutustuttaa tapakulttuuriin. Kouluväen on mahdollisuus juhlatilaisuuksissa kohdata toinen toisensa myös arjen ulkopuolella. Koulun ja koulun ulkopuolisten tahojen yhteistyö: Töölön yhteiskoulu sijaitsee keskellä kulttuuri Helsinkiä sekä merellistä ja metsäistä kaupunkiluontoa, mikä tarjoaa oppimista tukevia tutustumiskohteita, joita voimme hyödyntää. Koulu pitää yllä ja pyrkii kehittämään yhteistyösuhteita seurakuntaan ja nuorisotoimeen. Lisäksi koulumme järjestää laillisuuskasvatusta yhteistyössä lähipoliisin kanssa. Olemme yhteistyössä Töölön ala asteen koulun kanssa erilaisten tapahtumien ja koulutusten myötä. Opintojaksojen alkujen aamunavauksiin kutsutaan puhujiksi yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä, jotka kertovat omasta työstään ja havainnollistavat siten yhteiskunnallisia ilmiöitä. Näin tuetaan koulun ja muun yhteiskunnan välitöntä vuorovaikutusta. 2.3. Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan vuorovaikutuksessa koulun aikuisten ja oppilaiden kesken siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, 15

oppilaan kehittymistä elinikäisenä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää on vahvistaa interkulttuuristen taitojen kehittymistä. Oppilaat tunnistavat oman kulttuuritaustansa lähtökohtia ja oppivat kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä arvostavat toinen toisiaan. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytketään opittaviin tietoihin ja taitoihin oppilaille merkityksellisten kokemusten kautta. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyn, oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Koulun pedagogisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että koulu oppii tunnistamaan ja hyödyntämään koulun aikuisten ja oppilaiden erilaista osaamista sekä jakamaan sitä yhteisesti. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkko oppimista. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Opetuksen eriyttäminen on keskeinen keino, jolla 16

voidaan ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus, tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Kokemukselliset yhteistyömuodot koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen oppijan oppimisen ja työelämätaitojen kehittymistä. Hyvä luku ja kirjoitustaito on kaiken oppimisen perusta: niitä harjaannutetaan ja edellytetään kaikissa oppiaineissa. Tavoitteena on itseensä luottava oppilas, joka osaa ilmaista ja muotoilla ajatuksiaan ja oppimaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Vertaisryhmä on usein tehokkain oppimisympäristö, joten opetustavoissa suositaan yhteisöllistä oppimista. Töölön yhteiskoulu haluaa sirpaletiedon opettamisen sijasta opastaa tiedonhankintaan, soveltamiseen sekä tiedon merkityksen pohdintaan. Oppiaineksen hallinnan ja työtapojen oppimisen yhtenä välineenä ovat esimerkiksi erilaiset projektityöt, joissa oppilaiden oma vastuunotto kasvaa luokkatasoittain. Projektityöt kasvattavat oppilaan kykyä suunnitella työnsä ja kantaa vastuunsa myös toisten kanssa. Yhteistyö eri oppiaineiden välillä tukee osaltaan kokonaisvaltaisen maailmankuvan muodostumista. Koulu huolehtii opettajakuntansa jatkuvasta kouluttamisesta. Työnantaja tarjoaa kaksi koulutusiltapäivää lukuvuodessa koko opettajakunnalle, joissa käsitellään yleisiä koulutuspoliittisia ja sosiologisia kysymyksiä ja joissa kouluttajat ovat eri alojen asiantuntijoita. Jotta opettajien didaktinen tietous ja kasvatusnäkemys pysyvät ajan tasalla, koulumme Pedagoginen kehittämisryhmä organisoi koulutus ja 17

keskustelutilaisuuksia. Niissä aiheina ovat ajankohtaiset koulutus ja kasvatushaasteet, ja ne pyrkivät vastaamaan opettajakunnan pedagogisiin toiveisiin ja tarpeisiin. Kouluttajina käytetään paitsi koulun ulkopuolisia asiantuntijoita myös koulumme omaa väkeä. Töölön yhteiskoulussa on korkealuokkaiset ja ajantasaiset tietotekniset opetusvälineet. Teknologiaa käytetään opetuksessa aktiivisesti, tarkoituksenmukaisesti sekä luovasti. Olennaisinta opetuksessa kuitenkin on ihmisten välinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Kehittyneestä teknologiasta huolimatta haluamme korostaa perinteisen koulutyön ja kädentaitojen merkitystä oppimisessa ja elämässä. Pidämme tärkeänä, että oppilaat ymmärtäisivät pitkäjänteisen työn merkityksen ja oppisivat saamaan mielihyvää itse työn tekemisestä. 2.4. Oppilaiden osallisuus Koulussa on avoin, yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, jossa oppilaita kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Koulun toimintakulttuuri tukee oppilaan kehittymistä aktiiviseksi, aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat tietävät miten he voivat koulussa vaikuttaa koulun asioihin. Heillä on mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen sekä koulussa tehtävään päätöksentekoon yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Opettajat tukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuutta opetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa. 18

Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä osallisuuden edistämisessä käytetään monipuolisesti eri menetelmiä sekä verkkoympäristöä. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus ja muita oppilaiden osallisuusryhmiä. Luokanohjaajantuokioissa jäsennetään yhdessä luokan tilaa ja toimintaa: luokanohjaaja keskustelee viikoittain luokkansa kanssa esimerkiksi opiskelun sujumisesta ja työrauhakysymyksistä sekä tiedottaa koulun arkeen liittyvistä asioista. Hän ohjaa luokkaansa ryhmänä sekä oppilaita yksilöinä arvioimaan omaa opiskeluaan ja tapaansa työskennellä. Oman työn reflektointi on edellytys opiskelutaitojen kehittymiselle. Luokanohjaaja saa tietoa luokkansa oppilaiden oppimiskokemuksista eri oppiaineissa ja voi toimia näin tiedon välittäjänä oppilaiden ja opettajien välillä. Tämä lisää opettajien oppilaantuntemusta ja auttaa opettajaa kehittämään omaa opetustaan. Lisäksi oppilaat saavat kokemuksen siitä, että heitä kuullaan ja että he voivat vaikuttaa omaan opiskeluunsa. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus, johon jokainen luokka valitsee keskuudestaan edustajan. Hallitus pyrkii osaltaan vaikuttamaan kouluviihtyvyyteen sekä toimintatapoihin. Sen edustajat tuovat luokkiensa asioita ja ehdotuksia hallituksen kokouksiin, jossa niitä työstetään. Oppilaskunnan hallitus tai sitä ohjaava opettaja välittää esityksen perusopetustyöryhmän kokoukseen, jossa päätetään, miten asia viedään eteenpäin. Yhdeksäsluokkalaiset valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan, joka on myös oppilasjäsen koulun johtokunnassa. 19

2.5. Yhteistyö nivelvaiheissa Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa perusopetuksen alkaessa, perusopetuksen aikana ja siirryttäessä toiselle asteelle. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista sekä tukea yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa. Alueen koulut tekevät yhteistyötä oppilaan ohjautumisessa oman alueen lähikouluun koulupolun eri nivelvaiheissa. Oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä sekä toteutuneista opiskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa opetuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä oppilaan siirtyessä 20

yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen. Päättövaiheessa oppilasta opettavien opettajien ja opinto ohjaajien erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko opintoihin sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Töölön ala aste ja Töölön yhteiskoulu yhdessä järjestävät joka kevät moniammatillisen tapaamisen, jossa mukana ovat luokanopettajat, luokanohjaajat, koulupsykologit, koulukuraattorit, erityisopettajat, opinto ohjaajat sekä terveydenhoitajat. Tavoitteena on jakaa opetuksen järjestämisen kannalta olennaista tietoa, jotta oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun sujuisi mahdollisimman kitkattomasti ja turvallisesti. Töölön yhteiskouluun tulee oppilaita monilta alakouluilta koska koulumme pystyy tarjoamaan monipuolista ja korkeatasoista opetusta. Koulumme on joka kevät aktiivisesti yhteydessä kaikkiin alakouluihin, joista oppilaat meille siirtyvät. Yhteydenpidolla varmistetaan myös muista kuin lähikoulusta siirtyvien oppilaiden nivelvaiheen ongelmaton sujuminen. Opinto ohjauksen rooli korostuu erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Opinto ohjaaja esittelee oppilaille peruskoulun jälkeiset opiskeluvaihtoehdot ja keskustelee kunkin oppilaan kanssa henkilökohtaisesti eri jatko opintovaihtoehdoista. Kahdenkeskisten keskustelujen ja pohdiskelujen kautta opinto ohjaaja ja oppilas yrittävät yhdessä löytää juuri kyseiselle oppilaalle sopivimmat jatkoopintoväylät. Tarvittaessa myös erityisopettaja auttaa oppilaan jatkoopintojen suunnittelussa. Opetuksen järjestämisen kannalta 21

merkityksellistä tietoa siirretään yläkoulusta seuraavaan opiskelupaikkaan oppilaan suostumuksella. 2.6. Esi ja alkuopetuksen yhteistyö Esi ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat rakenteellisen jatkumon, joka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Esi ja alkuopetuksen osaamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja luo uusia toiminnallisia työtapoja kasvatuksen ja oppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että toiminnassa. Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Sitä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet. 22

2.7. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tieto ja viestintätekniikkaa käytetään tiedottamisessa ja yhteydenpidossa huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti 23

valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa. Koulu huolehtii siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat seuraavat ja arvioivat yhdessä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä koululuun. Oppilaan läsnäoloa koulussa seurataan yhdessä kotien kanssa ja luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi Koulun ja kodin yhteistyö alkaa, kun oppilaat ja heidän huoltajat tulevat tutustumaan kouluun kuudennen luokan aikana. Jo tällöin he voivat koulumme kotisivuilta ja seurata lukuvuoden tapahtumia ja toimintaa sekä tutustua koulun opetussuunnitelmaan. Opiskelun alettua yläkoulussa huoltajat sekä oppilaat saavat koulun omasta lukuvuosioppaasta sekä Wilmasta tietoa opetuksen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä kuten koeaikatauluista ja lukujärjestyksistä. Luokanohjaajalla on keskeinen rooli sekä koulun ja kodin yhteistyön kehittäjänä että yhdyssiteenä. Vuosittain koteihin lähetetään kirje, jossa kerrotaan kyseisen luokkatason opiskeluun ja kasvuun liittyvistä 24

haasteista sekä lukuvuoden kulusta. Luokanohjaaja tapaa luokkansa viikoittain, joten hän voi koko yläkoulun ajan seurata sekä jokaisen oppilaan että koko ryhmänsä kasvua ja kehitystä. Vanhempainiltojen luokkaosuuksissa huoltajat sekä luokanohjaaja keskustelevat yhdessä koulunkäyntiin ja nuorten kasvuun liittyvistä asioista. Oppilaiden huoltajiin luokanohjaaja pitää yhteyttä ensisijaisesti Wilman avulla. Wilma toimii huoltajien ikkunana arjen koulutyöhön; sähköinen tiedonsiirto mahdollistaa kodin ja koulun ajantasaisen ja jatkuvan yhteydenpidon. Huoltaja saa päivittäin tietoa lapsensa toiminnasta koulussa. Jokaisella vuosiluokalla pyritään järjestämään tilaisuus, jossa luokanohjaaja tapaa jokaisen oppilaansa. Seitsemännen luokan perhekeskusteluissa luokanohjaaja tapaa oppilaan ja huoltajan, jolloin perhe ja luokanohjaaja tutustuvat. Näin eri kasvattajatahot saavat tietoonsa toistensa odotukset ja käytänteet. Keskusteluissa keskeisintä on avoin vuorovaikutus oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Kodin ja koulun yhteistyön kautta koulu liittyy laajasti yhteiskuntaan, ja näin koulu voi käyttää huoltajien asiantuntemusta ja aktiivisuutta hyväkseen kasvatuksessa ja opetuksessa. Vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa koulu voi käydä hedelmällistä dialogia eri asiantuntijatahojen kanssa. Vanhempainilloissa huoltajat pystyvät luonnollisesti tutustumaan koulun käytänteisiin, eri opettajiin, oppimiskäsityksiin sekä koulun ilmapiiriin. Joka kevät koulun yhteisessä koulutus ja arviointipäivässä opettajat erittelevät ja arvioivat kuluneen lukuvuoden toimintaa, esimerkiksi kodin ja koulun välisen yhteistyön onnistumista sekä sen kehittämistä. Lukuvuosien aikana reflektoidaan yhdessä rehtorin kanssa yhteydenpidon toimivuutta ja tavoitteiden saavuttamista. 25

3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1 2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3 4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5 6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7 9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7 9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. Töölön yhteiskoulun tuntijako Kaikille yhteiset aineet 7. 8. 9. Yht. 26

Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 9 A kieli: englanti 2 3 3 8 kaksikielinen opetus 4 4 4 12 B1 kieli: ruotsi 2 2 2 6 Matematiikka 3 4 3 10 matematiikkapainotus 4 5 4 13 Biologia ja maantieto 2 3 2 7 Fysiikka ja kemia 2 3 2 7 Terveystieto 1,5 1,5 3 Uskonto/elämänkatsomust. 1 1 1 3 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 3 7 Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 2 1 3 Liikunta 2 2 2 6 Taito ja taideaineiden välys 1 1 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset aineet 7. 8. 9. Yht. Latina 2 1 2 5 27

B2 kieli: ranska 2 2 4 B2 kieli:saksa 2 2 4 Matematiikka 1 1 Fysiikka kemia 2 Musiikki 4 Kuvataide 4 Kotitalous 4 Käsityö 4 Liikunta 4 Tietotekniikka 3 Ilmaisutaito 4 Taito ja taideaineiden välystunti on sijoitettu yhdeksännelle vuosiluokalle. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppineiden välisenä yhteistyönä. 3.2. Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A kielenä tai vapaaehtoisena A kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A 28

kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opintoohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1 2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3 6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7 9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004. Töölön yhteiskoulun kieliohjelma on seuraava: A1 kieli englanti A2 kielet ranska, ruotsi, saksa B1 kieli ruotsi B2 kielet latina, ranska, saksa Kieliä opetetaan vuosiluokittain seuraavat viikkotuntimäärät: 29

7.lk 8.lk 9.lk A1 kieli 2 3 3 A2 kielet 2 2 2 B1 kieli 2 2 2 B2 kieli (latina) 2 1 2 B2 kielet (ranska, saksa) 2 2 3.3. Koulun painotukset Töölön yhteiskoulussa on painotettua opetusta seuraavasti: latina, matematiikka ja kaksikielinen opetus. Latinan opiskelu aloitetaan seitsemännellä luokalla ja sitä opiskellaan viisi kurssia, joissa viimeisessä tutustutaan Rooman antiikin kulttuuriin. Painotetun matematiikan oppilaat opiskelevat pakollisen 10 kurssin lisäksi joka vuosi yhden lisäkurssin, jossa matematiikan taitoja syvennetään ja laajennetaan. Kaksikielinen opetus toteutetaan pääosin natiiviopetuksena. Oppilailla on neljä lisäkurssia englantia, ja osa aineopetuksesta pyritään toteuttamaan englanninkielisenä. 30

3.4. Oppilaaksiotto OPPILAAKSIOTTON PERIAATTEET: HELSINGISSÄ ASUVAT OPPILAAT Ensisijaiset oppilaaksioton periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös vuotta säädettyä aikaisemmin koulunsa aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun: jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua kolmannelle luokalle otettaessa harvinaisen A kielen perusteella: lähin tarkoituksenmukaisin koulu, jossa oppilas voi aloittaa kolmannelta luokalta alkavan ruotsin, saksan, ranskan tai venäjän A kielen opiskelun. kielikylpyopetuksen perusteella lähin tarkoituksenmukainen koulu B1 englannin opetuksen perusteella jos koulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muun erityisen syyn takia hänelle sovelias; tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla Erityisopetukseen, valmistavaan opetukseen ja starttiluokalle osoitetaan Helsingissä asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta (PoL 6 mon 2) Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet 31

Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jolla arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotetun aineen opiskeluun. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. Muu toissijainen oppilaaksiotto Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Vuosiluokkien 1 6 osalta edellytetään, että toissijaisessa oppilaaksiotossa kouluun ei synny uutta opetusryhmää. Toissijaisessa oppilaaksioton kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. Jokaisen kriteerin kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. 1. Jatkuvuus a) Esi ja alkuopetus: alueellisessa esi ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiottoalueen vuosiluokkien 1 6 kouluissa olevat oppilaat 2. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia Töölön yhteiskoulussa 3. Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus 4. Koulukohtaiset valintaperusteet seuraavassa järjestyksessä 32

a) Kilpaurheilu: sellaisen oppilaan, joka harjoittelee useana päivänä viikossa esimerkiksi aikaisin aamulla tai heti koulupäivän päätyttyä, on vaivattominta yhdistää koulu ja päämäärätietoinen urheilu, kun harjoittelualueet ja tilat ovat koulun välittömässä läheisyydessä. b) Aktiivinen harrastus: sellaiselle oppilaalle, joka aktiivisesti ja päämäärätietoisesti harrastaa musiikkia tai balettia, harjoittelutilojen läheisyys antaa joustavan mahdollisuuden käydä koulua. c) Paluumuuttajat: kaksikielinen opetus ja äidinkielen taitojen jatkuva harjoittelu ja kehittäminen eri oppiaineissa takaavat paluumuuttajille hyvät jatko opintomahdollisuudet. 5. Tarvittaessa käytetään arvontaa OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: ULKOKUNTALAISET OPPILAAT Ulkokuntalaisia Suomen Kansallisoopperan balettikoulun oppilaita sekä Cantores Minores kuorolaisia otetaan oppilaaksi Kaisaniemen alaasteen ja Kruunuhaan yläasteen kouluihin, jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Albertin kouluun otetaan ulkokuntalaisia oppilaita, joille vastaavaa opetusta ei ole asuinkunnassa järjestettävissä ja jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Ulkokuntalaisilla oppilailla ei ole oikeutta koulumatka tai kuljetusetuun. Oppilaan oma kunta päättää mahdollisista koulukuljetusetuuksista. 33

Ulkokuntalaista koskevat toissijaiset oppilaaksioton periaatteet Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan kouluun ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa ensi ja toissijaisessa oppilaaksiotossa otettujen Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Vuosiluokkien 1 6 osalta edellytetään myös, että ulkokuntalaisten oppilaiden ottamisesta kouluun ei synny uutta opetusryhmää. Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jolla arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotetun aineen opiskeluun ja mikäli ko. luokissa on tilaa Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. Muu toissijainen oppilaaksiotto Oppilaat otetaan seuraavien toissijaisin oppilaaksioton kriteerein. Jokaisen kriteerin kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. Kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. 34

1. Jatkuvuus a) Esi ja alkuopetus: alueellisessa esi ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiottoalueen vuosiluokkien 1 6 kouluissa olevat oppilaat 2. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia Töölön yhteiskoulussa 3. Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus 4. Koulukohtaiset valintaperusteet seuraavassa järjestyksessä a) Kilpaurheilu: sellaisen oppilaan, joka harjoittelee useana päivänä viikossa esimerkiksi aikaisin aamulla tai heti koulupäivän päätyttyä, on vaivattominta yhdistää koulu ja päämäärätietoinen urheilu, kun harjoittelualueet ja tilat ovat koulun välittömässä läheisyydessä. b) Aktiivinen harrastus: sellaiselle oppilaalle, joka aktiivisesti ja päämäärätietoisesti harrastaa musiikkia tai balettia, harjoittelutilojen läheisyys antaa joustavan mahdollisuuden käydä koulua. c) Paluumuuttajat: kaksikielinen opetus ja äidinkielen taitojen jatkuva harjoittelu ja kehittäminen eri oppiaineissa takaavat paluumuuttajille hyvät jatko opintomahdollisuudet. 5. Tarvittaessa käytetään arvontaa OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ KOSKEVA OIKEUS Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka asteet koulussa, jossa hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kävi koulua tai jos ko. koulu lakkautetaan kyseisen alueen uudessa koulussa. Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukuvuosi loppuun kyseisessä 35

koulussa. Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa ulkokuntalaisena helsinkiläiseen kouluun. Tällöin noudatetaan ulkokuntalaisia koskevia toissijaisia oppilaaksioton periaatteita. 3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Töölön yhteiskoulussa lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Oppiaineita opiskellaan kursseittain: osa kursseista opiskellaan yhden jakson aikana; osa kursseista on hajautettu kahteen tai useampaan jaksoon. Valinnaisainekursseilla voi olla oppilaita kaikilta vuosiluokilta, mikä kiinteyttää kouluyhteisöä ja rikastuttaa opiskelutilanteita. Töölön yhteiskoulu sisältää kolme eri koulua: yläkoulun lisäksi samoissa tiloissa opiskelevat päivälukio ja aikuislukio osa myös opettajista on yhteisiä. Teknisen työn opetus on järjestetty Taivallahden koulun tiloissa. 4. Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta Jokaisella oppilaalla on oikeus ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon. Ohjauksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat ja oppilaanohjaajat sekä muu oppilaan kanssa perusopetuksessa ja nivelvaiheissa toimiva henkilöstö. Ohjauksessa korostuu oppilaan kohtaaminen sekä tukeminen ottaen huomioon hänen elämismaailmansa ja kokemuksensa. Ohjaustilanteissa pyritään erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin dialogiseen oppilaan kohtaamiseen. 36

Ohjausta annetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa, valinnoissa, oppilaanohjauksessa sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien opettajien osaamista ja aineenhallintaa. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetus liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua sekä kehitystä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan oman identiteetin kasvua, vahvuuksia, oman osaamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taitoa ohjata omaa toimintaa. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Päättövaiheen ohjauksessa oppilaan koko perusopetuksen ajan koulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekoprosessiin. Ohjauksella tuetaan nuoren päätöksentekotaitojen kehittymistä oman tulevaisuuden suunnittelussa ja 37

oman identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä verkko ohjauksena. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä, opiskelutaidoissa, eri oppiaineiden opiskelussa ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja varhainen tuki ovat keskeisiä koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Tuetun ohjauksen piirissä oleville oppilaille on erittäin tärkeää päästä harjoittamaan yhteisöllisen toiminnan taitoja, jolloin kyetään tukemaan oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan. 38

Perusopetuksen aikana on tärkeää, että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla kouluissa on selkeät rakenteet oppilaan valintojen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida oppilaan kokonaistilanne ja tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä heti lukuvuoden alettua yhteistyössä huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja luokanopettajan sekä ohjaajan kanssa. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatkoopintojen ohjaukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden kirjaaminen tekee ohjauksesta systemaattisempaa ja mahdollistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksoja toisen asteen koulutukseen. Tehostettuun ja erityiseen ohjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE toimistojen kanssa mahdollisten koulutuskokeiluiden toteuttamiseksi. Ohjauksen eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Ohjaustoiminta on perusopetuksessa jatkuvaa, kokonaisvaltaista ja yhteisvastuullista. Oppilasta hänen opinnoissaan ohjaavat opettajat ja koulun oppilashuolto. Aineenopettajat ohjaavat oppilaita erityisesti oman 39

aineensa opiskelussa ja kertovat oppilaille oman aineensa yhteydestä eri opiskelupaikkoihin sekä ammattialoihin. Oppilaat myös saavat yläkoulun aikana tarvittavasti tietoa valtakunnallisista päättöarvioinnin kriteereistä, jotka antavat välineitä omien tavoitteiden asettamiseen. Ohjaustoiminnassakin keskeistä on kodin ja koulun välinen yhteistyö, jotta perheet saavat riittävästi tietoa tukeakseen nuorta erilaisissa valintatilanteissa. Luokkatasoisten vanhempainiltojen lisäksi järjestetään valinnaisaineilta, jossa huoltajille esitellään valinnaisainetarjontaa. Seitsemännen luokan alussa järjestetään ylimääräisiä luokanohjaajantuokioita, joiden tavoitteena on tukea ryhmähengen rakentumista. Näillä ja esimerkiksi elo syyskuun vaihteessa järjestettävällä tutustumispäivällä pyritään edistämään oppilaan kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Tunne turvallisesta oppimisympäristöstä auttaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Seitsemännen luokan perhekeskustelussa luokanohjaaja tutustuttaa oppilaan ja tämän huoltajan Töölön yhteiskoulun käytänteisiin ja työtapoihin. Keskusteluissa arvioidaan oppilaan opiskelutottumuksia ja luodaan suunnitelmia niiden parantamiseksi. Seitsemännen luokan aikana pyritään saamaan oppilas entistä tietoisemmaksi omista opiskelutavoitteistaan. Hänen tulisi oppia asteittain asettamaan itselleen yhä selvempiä opiskelutavoitteita, jotka kirjataan yhdessä muistiin. Kahdeksannella luokalla luokanohjaaja käy mahdollisuuksien mukaan jokaisen oppilaansa kanssa keskustelun, johon hän on kerännyt eri aineenopettajilta palautetta. Keskustelun tarkoituksena on tarkistaa, ovatko yhdessä asetetut tavoitteet toteutuneet, ja asettaa uusia. Tällöin on myös tilaisuus kartoittaa koulunkäynnin rutiineja ja pohtia ikävaiheen kysymyksiä koulun kehyksessä. Henkilökohtaisen opinto ohjauksen painopiste on yhdeksännellä luokalla, jolloin opinto ohjaaja tapaa jokaisen oppilaan. Tällöin tehdään 40