KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen lautakunta 16.12.2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 9 (23) Kasvun ja oppimisen lautakunta 75 16.12.2015 75 Asianro 8428/02.02.00/2015 Kasvun ja oppimisen palvelualueen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 Talouspäällikkö Raija Heinonen Kasvu ja oppiminen / taloushallintopalvelut Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.11.2015 vuoden 2016 talousarvion sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille 2016 2019. Kaupungin keskeisenä tavoitteena on saada talouden heikentymiskehitys pysähtymään ja talous kohenemaan. Talouden tervehdyttäminen edellyttää valtion kuntataloutta helpottavien toimien käyttöönoton lisäksi myös omien toimintatapojen muutoksia, tuottavuuden parantamista, palvelujen priorisointia ja mitoittamista käytettävissä olevien resurssien mukaan. Tilojen käytön tehokkuutta tulee jatkuvasti parantaa verkostoja ja toimintoja tiivistämällä. Määrärahojen niukkuudesta johtuen hankintoja tulee arvioida kriittisesti ja noudattaa yleistä säästäväisyyttä. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis ja tehostamistoimenpiteet ja ne tulee kohdentaa asianmukaisesti. Käyttösuunnitelmiin ei saa jättää kohdentamattomia toimenpiteitä ja euroja. Toimenpiteiden etenemisestä vastaavat henkilöt tulee nimetä. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon. Toimenpiteiden etenemistä ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä. Käyttösuunnitelmista päättäminen palvelualueilla Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueella osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa tulee ilmetä sitovuustaso käyttösuunnitelman hyväksyvään toimielimeen nähden, jotta toimielimen on mahdollista seurata asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Käyttösuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet eivät ole ristiriidassa talousarviossa päätettyjen tavoitteiden kanssa. Käyttösuunnitelmassa asetetut osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työntekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Lautakunnat ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat vastuussa päätettyjen tavoitteiden toteuttamisesta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 10 (23) Kasvun ja oppimisen lautakunta 75 16.12.2015 Vuoden 2016 talousarvioraami: Kaupunginvaltuuston päättämä raami kasvun ja oppimisen palvelualueelle: toimintatuotot 13 341 467 toimintakulut 193 050 467 toimintakate 179 709 000 Vuoden 2016 tuottavuutta lisäävät toimenpiteet sekä mahdolliset muut toimenpiteet talousarvion toteutumisen varmistamiseksi: Palveluverkostoa tarkastellaan päivähoito ja kouluverkostoselvityksen ja kv:n linjausten mukaisesti, tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä. Kalevalan koulun Linnanpellon yksikön lakkauttaminen toteutetaan 1.8.2016 lukien. Vastaava sopeutus opetuksesta tarkoittaisi n. 460 vvh ajalla 1.8. 31.12.2016. Tämän lisäksi poistuvan opetusryhmien pienentämisavustuksen ja ta2016 myönnetyn lisäresurssin erotus vähentää opetusta 1.8.2016 lukien n. 150 vvh. Vähennetään päiväkotihoidon tarvetta avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla. Päivähoidon varhaisen tuen palveluja arvioidaan vaikuttavuuden näkökulmasta ja uudistetaan palvelua tulosten perusteella. Suomen hallituksen suunnittelemien lakimuutosten (päivähoidon ryhmäkoon kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoidon rajaaminen) vaikutukset päivähoitoon on otettu jo talousarviossa huomioon (1 M ) Tarpeettomista tiloista luovutaan sekä tilojen käytön tehokkuutta parannetaan. Kehitetään eri palveluita tilojen yhteiskäyttöön sopiviksi. Kehitetään hallinto ja suunnitteluhenkilöstön tehtäviä ja tehdään tilatarpeiden pohjalta suunnitelma Vuorikatu 27 kiinteistöstä luopumiseksi. Ryhdytään käyttämään määrätietoisesti kokeiluja palvelu ja toimintauudistusten aikaansaamiseksi ja niissä hyödynnetään parhaita käytäntöjä sekä uusinta tutkimustietoa. Lautakunnan päätöstä edellyttävät tuottavuustoimenpiteet tuodaan erikseen lautakuntaan päätettäväksi ja vaikutusten arviointi tehdään ko. päätöksien yhteydessä. Avustuksiin sisältyy taiteen perusopetuksen avustukset, yhteensä 26 460. Avustus jaetaan taiteen perusopetuksen järjestäjille 31.10.2015 oppilasmäärän mukaan. Kaikkien palveluprosessien osalta talousarviossa pysyminen edellyttää toiminnan tehostamista henkilöstötyön tuottavuuden kautta sekä toimintamenojen karsimista. Käyttösuunnitelma ei sisällä kohdentamattomia sopeutuksia. Käyttösuunnitelman laskentaperusteet: Palkkamenojen budjetoinnissa on otettu huomioon voimassa olevat sopimukset ja henkilöstövuosien vähennystavoite. Henkilöstösivukulut ovat vuonna 2016 seuraavat: sosiaaliturvamaksu 2,12 %, työttömyysvakuutusmaksu 3,65 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,59 %, KUELmaksu 17,00 % ja VaELmaksu 18,17 %.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 11 (23) Kasvun ja oppimisen lautakunta 75 16.12.2015 Henkilöstö Varhaiseläkemenoperusteinen varhemaksu ja eläkemenoperusteinen maksu on varattu eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisena. Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilakeskuksen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina (sisältää 1 %:n korotuksen sekä tilamuutokset), ateriapalvelujen kustannuksiin tuli 2,5 %:n korotus. Koulukuljetussopimukseen ei tullut korotusta. Palvelualueiden käyttösuunnitelmaan sisältyy henkilöstö ja koulutussuunnitelma, jossa henkilöstölaskelman lisäksi määritellään henkilöstötyön tavoitteet ja periaatteet sekä laaditaan koulutussuunnitelma. Vuoden 2016 investoinnit: kalustohankintoihin 750 000 (Käärmelahden uuden koulun ja päiväkodin kalustaminen, vanhentuneen opetuskaluston uusiminen sekä sähköiset yokirjoitukset; pöytien hankinta, Päiväkoti Tarinatahkon, Mesikan ja Katiskan kalustaminen sekä nuorisotalojen ja päiväkotien vanhentuneen kaluston uusiminen) Käärmelahden koulu ja päiväkoti 2 581 000 (valmistuu heinäkuussa 2016) Nilsiän päiväkoti 100 000 (uusi päiväkotirakennus, suunnitteluraha, myös vuokrausvaihtoehto harkinnassa) Maaningan päiväkoti 100 000 (uusi päiväkotirakennus Mesikan tilalle, suunnitteluraha, myös vuokrausvaihtoehto harkinnassa) Hatsalan klassillinen koulu 2 700 000 (ruokailutilojen laajennus, keittiötilojen peruskorjaus sekä ilmastoinnin parantaminen, pihan, parkkipaikkojen, saattoliikenteen ja jätekatoksien uudelleen järjestely) Minna Canthin koulu 350 000 (kotitalousluokkien rakentaminen ja muut tilamuutokset) Vaikutusten arviointi Liitteet 1 8428/2015 Käyttösuunnitelma 2016 Valmistelija Raija Heinonen puh. 044 718 4221 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 12 (23) Kasvun ja oppimisen lautakunta 75 16.12.2015 1. Hyväksyä kasvun ja oppimisen palvelualueen käyttösuunnitelman, jossa toimintakatteet jakautuvat avain ja palveluprosesseittain seuraavasti: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatuspalvelut 7 138 390 66 532 908 59 394 518 Perusopetus ja nuorisopalvelut: Perusopetuspalvelut Nuorisopalvelut Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö: Lukiokoulutus Toisen asteen yhteistyö 4 480 251 251 193 96 755 051 3 682 756 92 274 800 3 431 563 675 650 651 710 16 193 487 651 710 15 517 837 0 Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 28 300 7 155 606 7 127 306 Johdon tukipalvelut 115 973 2 078 949 1 962 976 Yhteensä 13 341 467 193 050 467 179 709 000 2. Hyväksyä kasvun ja oppimisen palvelualueen avustusmäärärahojen (26 460 ) jaon seuraavasti: Kuopion Baletin Tuki ry/ Kuopion Tanssiopisto 11 747 Kuopion Tanssistudio Oy 8 332 Musiikkikouluyhdistys Kantele ry 2 845 Kuvataidekoulu Pikku Pikasso 3 536 Yhteensä 26 460 3. Oikeuttaa palvelualuejohtajan päättämään kalustoinvestointimäärärahan (750 000 ) yksityiskohtaisemman jaon avain ja palveluprosesseille. 4. Oikeuttaa palvelualuejohtajan tekemään mahdollisia määrärahan siirtoja avainprosessien välillä ja asiakkuusjohtajat palveluprosessien välillä. Päätös Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Hilkka Kontiainen ja Tero Taipale saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.07. Antti Kervinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.07 16.10 väliseksi ajaksi. Neeta Röppänen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.12 16.15 väliseksi ajaksi. Lisätään käyttösuunnitelman jokaisen palveluprosessin tekstiin, että toiminnassa valmistaudutaan maahanmuuttaja nuorten ja lasten määrän kasvuun. Tämän pykälän käsittelyn jälkeen pidettiin 10 minuutin tauko.

Sisällysluettelo Kasvun ja oppimisen palvelualueen talousarvio 2016 1 (kv. 9.11.2015) Avainprosessien toimintaympäristöjen kuvaus, toiminnan painopisteet sekä toiminnalliset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut 11 Perusopetus ja nuorisopalvelut 19 Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 26 Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 31 Tuloslaskelmat avain / palveluprosesseittain 36 Yhteenveto tuottavuus ja tasapainotustoimenpiteistä 2016 44 Mittarit ja suoritteet 45 Henkilöstösuunnitelma 47 Taiteen perusopetuksen avustukset 48 Investoinnit Investointiluettelo 49 Talousarvion sitovuus 50

Kasvun ja oppimisen palvelualue Toimintaajatus Kasvun ja oppimisen palvelualueen tehtävänä on tarjota lapsille ja nuorille yhdessä perheiden kanssa turvallinen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisa kasvuympäristö ja opettaa heille sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla he saavat valmiuksia vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus, ennakoiva työote sekä varhainen oppimisen ja kasvun tuki on merkityksellistä koko kaupunkiorganisaation kannalta. Onnistuessaan palvelualueen toiminta vähentää asiakkuuksia perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Kasvun ja oppimisen palvelualue sisältää avainprosesseina varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut, lukiopalvelut sekä toisen asteen yhteistyön ja kasvun ja oppimisen tuen palvelut. Kukin avainprosessi vastaa ikäkauden mukaisten palveluiden järjestämisestä. Poikkeuksena tähän on kasvun ja oppimisen tuen palvelut, jonka kohderyhmänä ovat kaikki lapset ja nuoret. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupungin yhteistyömuotoja kehitetään erityisesti päivähoidon, perusopetuksen, nuorisopalvelujen ja kolmannen sektorin välillä siten, että ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus lisääntyy. Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on jatkanut kasvuaan viime vuodet. Työelämän muutokset ovat lisänneet etenkin kalliimman ilta ja viikonloppuhoidon sekä vuorohoidon kysyntää. Suomen hallituksen suunnittelema kauppojen aukioloajan mahdollinen vapautuminen lisää sitä edelleen. Talousalueen kasvavaan työvoimatarpeeseen perustuvaan kysyntään vastataan lisäämällä pääasiassa yksityisiä, palvelusetelillä tuettuja päivähoitopalveluita. Muuta kysyntää ohjataan kevyempiin avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin. Myös alle kouluikäisten lasten määrän kasvu lisää päivähoidon kysyntää. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoden 2016 aikana noin sadalla lapsella ja edelleen suunnitteluvuosien aikana vuoteen 2020 mennessä keskimäärin sadalla lapsella vuosittain. Mikäli suhteellinen kysyntä pysyy nykytasolla, kasvaa päivähoitopaikkojen tarve suunnitelmakaudella väestönkasvu vuoksi n. 260 lapsella eli vuosittain 65 lapsella. Päivähoidon suhteellinen kysyntä on viime vuodet kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi, tällä hetkellä kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa on 64,7 % alle kouluikäisistä lapsista. Kuuden suurimman kaupungin vastaavan tunnusluvun keskiarvo on 68,7 %. Vuotuinen yhden prosenttiyksikön kysynnän kasvu lisäisi päivähoitopaikkojen tarvetta joka vuosi n. 80 väestönkasvuun perustuvan kasvun lisäksi. Voimakkainta lasten määrän kasvu on Lehtoniemen alueella. Kunnallisen perhepäivähoidon kysynnän ja tarjonnan väheneminen on valtakunnallinen kehityssuunta, mikä näkyy myös Kuopiossa. Perhepäivähoitajien uudistuneet työaikamääräykset ovat välillisesti vauhdittaneet päivähoidon sisäistä rakennemuutosta perhepäivähoidosta päiväkotihoitoon. Yksityiset päiväkotipalveluiden tuottajat ovat edelleen kiinnostuneita Kuopiosta. Tonttitarjonta päiväkotiyrityksille ei ole viime vuosina vastannut kysyntää, minkä vuoksi Saaristokaupungin päivähoitopalveluiden tarjonta on pysynyt selvästi kysyntää pienempänä. Sekä päiväkotihoidon että perhepäivähoidon palvelusetelin arvo tulee säilyttää myös jatkossa palveluntuottajia kiinnostavalla tasolla. Vuoden 2015 lopussa on yksityisen päivähoidon osuus päivähoitopalveluista n. 15 %. Kuntaliitokset ovat viime vuosina tuoneet palveluiden järjestämiselle uusia haasteita, jotka liittyvät yhtäältä maaseutumaisten alueiden ominaispiirteiden huomioimiseen, toisaalta kuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Alueeltaan laajeneva ja väestöltäänkin kasvava kaupunki edellyttää uusia johtamiskäytäntöjä ja tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien laajamittaista käyttämistä. Perusopetuksen oppilasmäärä on lähdössä vuonna 2016 maltilliseen kasvuun. Oppilas ja opetusryhmien määrät kasvavat etupäässä Saaristokaupungissa ja Hiltulanlahdessa. Kouluverkostoa tarkastellaan kouluverkkoselvitysten ja kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä. Valtuuston tekemiä verkostopäätöksiä valmistellaan mm. Kalevalan koulun osalta suunnitelmien mukaisesti. 1

Hiltulanlahden rakentaminen käynnistyy syksyllä 2015 ja ensimmäiset vaikutukset alueen kouluikäisten lasten määrässä näkyvät syksyllä 2016. Nykyisen koulun tilat ovat riittämättömät tulevalle oppilasmäärän kasvulle; uutta koulua koskeva tarveselvitys valmistuu syksyn 2015 aikana. Esiopetukselle on syytä varata tilat koulun yhteyteen, jolloin ostopalvelusta voidaan luopua. Esiopetuksesta vapautuviin tiloihin yksityinen palveluntuottaja voi ottaa päivähoitoikäisiä lapsia. Verkoston osalta seuraavana tarkastellaan läntisen maaseutualueen tilanne. Kuntaliitosten myötä verkosto laajenee yhä enemmän maaseutualueelle ja pienten yksiköiden osuus kasvaa. Vuonna 2016 rakennetaan Käärmelahteen koulun ja päiväkodin yhteinen rakennus. Esi ja perusopetuksessa siirrytään uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen syyslukukauden 2016 alusta lukien. Uudistuksella on vaikutusta henkilöstörakenteeseen mm. alakoulun ruotsin opetuksen järjestämisen osalta. Opetuksen ja oppimisen digitalisoituminen on yhä vahvemmin osa uuden opetussuunnitelman mukaista pedagogiikkaa ja edellyttää osaamisen ja oppimisympäristön kehittämistä. Hallitusohjelman linjaus lakkauttaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen myönnetyn avustuksen, joka tarkoittaa 590 vuosiviikkotunnin menetystä ja laskennallisesti n. 25 opettajan työpanosta vuonna 2016. Opetusryhmien pienentämiseen osoitetaan 400 000 korvaamaan em. opetus ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen poistumista. Nuorisopalvelut tiivistävät yhteistyötä koulujen kanssa tilojen käytössä, suunnittelussa nuorten vapaaajan tarpeisiin ja osallistuvat omalla panoksellaan opetussuunnitelman tekoon. Pikkuluokka ja ryhmäytyksiin liittyvä yhteistyö jatkuu ja laajenee. Nuoret, joilla on vaara jäädä perusopetuksen jälkeen ilman koulutuspaikkaa tai keskeyttävät toisen asteen opiskelun, ohjataan etsivän nuorisotyön ja muiden toimijoiden kanssa ajoissa ao. palvelujen piiriin. Toiminnassa korostuu nuorten osallisuus, jalkautumien lähiöihin ja varhainen puuttuminen. Nuorten määrän Petosella ja Saaristokaupungissa kasvaa edelleen ja edellyttää nuorisotoiminnan vahvistamista alueella. Koulujen kehittäminen alueensa toimintakeskukseksi on tavoitteena myös kaupungin muilla alueilla kuin Saaristokaupungissa. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijalla on valtakunnallisesti vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Kuopion lukiossa on 7,0 keskiarvoraja. Lukiokoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä kasvoi 80:lla hakijalla kevään 2015 yhteishaussa; ensisijaisia hakijoita oli 90 enemmän kuin aloituspaikkoja. Alimmaksi keskiarvoksi muodostui 7,31 (edellisenä vuonna 7,00). Yhteishaussa Kuopion lukioissa jäi täyttämättä yhteensä 10 paikka Nilsiän lukiossa. Vieraskuntalaisten osuus lukion aloittavista opiskelijoista on 22 % (edellisenä vuonna 25,6 %). Lukiokoulutuksen markkinointia kehitetään edelleen yhtenä Kuopion kaupungin vetovoimaisuustekijänä. Lukiopaikka turvataan noin 50 %:lle perusopetuksen päättävistä kuopiolaisista nuorista. Opetusteknologian /tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen osana lukiopedagogiikkaa ja valmistautumista uudistuvaan ylioppilastutkintoon on keskeinen toimintaympäristön muutos. 2016 syksyllä ensimmäiset tutkinnon kokeet suoritetaan sähköisesti. Ylioppilastutkinnon sähköistyminen 2016 alkaen edellyttää edelleen tutkintoon sopivia tilaratkaisuja ja infraa sekä tvt:n opetuskäytön ja koko oppimisympäristön jatkuvaa kehittämistä. Digitaalisuus ja osallisuus oppimisen avoin infrastruktuuri pilvessä hanke jatkuu. Palvelualueuudistusta on osaltaan arvioitu 2014 lasten, nuorten ja perheiden pärjäämisen tuen selvityksessä ja kehitettävää on löytynyt. Kuopiossa on käynnistymässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teko ja siinä yhteydessä myös palvelurakennetta tullaan aikaisempien suunnitelmien ja esitysten pohjalta arvioimaan uudestaan. Tämä tapahtuu myös Soteuudistuksen hengessä. Sosiaalihuoltolaki tuo osaltaan uusia velvoitteita sosiaalityöntekijöille perheneuvolassa sekä kuraattoripalveluissa. Tehtävät täytyy arvioida myös yhteisten resurssien näkökulmasta kaupungissa ja toiminta suunnitella yhdessä perusturvan palvelualueen kanssa. 1.8.2014 astui voimaan uusi laki oppilas ja opiskelijahuollosta. Uuteen lakiin koottiin lainsäädännössä nyt hajallaan olevat säännökset. Lain voimaantulo aiheutti kuraattoreiden ja psykologien rekrytointitarpeen, koska ko. palvelut tulivat kaupungin järjestettäväksi myös 2.asteelle. 1.1.2015 kaupungin järjestämisvastuu laajeni myös yksityisiin perusopetusta järjestäviin kouluihin sekä valtion kouluihin. Kuopiossa näitä palveluiden piirissä olevia kouluja on kolme: Kuopion Steiner koulu Virkkula, Kuopion Kristillinen koulu ja Mäntykankaan koulu. Vuoden 2016 aikana pääsemme edellistä vuotta tarkemmin arvioimaan, ollaanko painopisteen siirtä 2

misessä ennaltaehkäisevään ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön onnistuttu. Toiveissa on myös päästä alun perin suunnitellulle tasolle henkilöstön osalta. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Palveluverkostoa tarkastellaan päivähoito ja kouluverkostoselvityksen ja kv:n linjausten mukaisesti, tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä Vähennetään päiväkotihoidon tarvetta avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla. Päivähoidon varhaisen tuen palveluja arvioidaan vaikuttavuuden näkökulmasta ja uudistetaan palvelua tulosten perusteella. Suomen hallituksen suunnittelemien lakimuutosten (päivähoidon ryhmäkoon kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoidon rajaaminen) vaikutukset päivähoitoon on jo otettu talousarvioesityksessä huomioon (1 M ). Kasvun ja oppimisen palvelualueen talousarvioesitys sisältää 0,9 M sopeuttamistoimia, jotka kohdennetaan palveluprosesseille käyttösuunnitelmassa. Tarpeettomista tiloista luovutaan sekä tilojen käytön tehokkuutta parannetaan. Kehitetään eri palveluita tilojen yhteiskäyttöön sopiviksi. Kehitetään hallinto ja suunnitteluhenkilöstön tehtäviä ja tehdään tilatarpeiden pohjalta suunnittelu Vuorikatu 27 kiinteistöstä luopumiseksi. Ryhdytään käyttämään määrätietoisesti kokeiluja palvelu ja toimintauudistusten aikaansaamiseksi ja niissä hyödynnetään parhaita käytäntöjä sekä uusinta tutkimustietoa. Toiminnan painopisteet Painopisteenä säilyy varhaiskasvatuspalveluiden, perusopetuksen ja kasvun ja oppimisen tuki avainprosessien yhteistyön ja sujuvien käytäntöjen kehittäminen. Sujuvin palveluprosessein ja tarkoituksenmukaisin työnjaoin voidaan nykyresursseinkin parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Lisäksi ylläpidetään ja kehitetään saavutettua osaamista ja hyviä käytäntöjä. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen ja määrällinen lisääminen jatkuu. Kehittäminen painottuu vuonna 2016 seurakuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön; uutena yhteistyömuotona on seurakuntien päivä ja perhekerhojen työntekijöiden osallistuminen lastenneuvolan ja päivähoidon alueellisiin yhteistyöryhmiin. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden sisältö ja tarjonta säilytetään sellaisella tasolla, että se voi olla todellinen vaihtoehto perheille, joilla ei ole päivähoitopalveluiden tarvetta työn tai opiskelun vuoksi. Varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän kasvuun on viime vuosina vastattu yksityistä päivähoitoa lisäämällä; kaupungin rahoitus palveluun on kanavoitu palveluseteleiden kautta. Vuoden 2016 alkupuolella aloittaa uusi yksityinen päiväkoti Saaristokaupungissa. Tarjonnan jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi pyritään vielä 2016 loppupuolella käynnistämään Saaristokaupungissa vuokratiloissa kaupungin omana toimintana päiväkoti. Perusopetuksessa siirrytään uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen syyslukukauden 2016 alusta lukien. Opetussuunnitelmatyö on kunta ja koulukohtaisen työn vaiheessa ja saatetaan päätökseen keväällä 2016. Perusopetuksen ja nuorisopalveluiden kehittämissuunnitelmassa vuodelle 2015 on kirjattu seuraavat painopistealueet: opetuksen ja oppimisen digitalisointi, opetussuunnitelmatyö, moniammatillinen yhteistyö ja prosessien kehittäminen. Seurataan ja arvioidaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista ja nuorten ohjaus ja palveluverkoston toimivuutta. Olemassa olevien tilojen yhteiskäyttöä kehitetään ja optimoidaan sekä mahdollisista tarpeettomista tiloista luovutaan. Verkostoselvitystyö jatkuu. Lukiokoulutuksen toiminnan painopisteitä ovat mm. tieto ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö ja sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen, opettajien osaamisen kehittäminen tulevaisuuden lukion tarpeita vastaavaksi, verkostoratkaisujen toimeenpano ja kehittäminen, resurssien käytön kehittäminen osaamisen, tilojen ja välineiden kokonaishallinta. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat myös korkeakouluyhteistyön kehittäminen, kansainvälinen verkostoituminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen. Laki oppilas ja opiskelijahuollosta edellyttää, että kaupunkiin on perustettu oppilashuollon kuntatasoinen oppilashuollon ohjausryhmä, jonka tehtävänä on mm. seurata, kehittää ja ohjeistaa oppilas / opiskelijahuolto 3

ryhmien toimintaa. 2016 ohjausryhmä ryhtyy seuraamaan oppilas ja opiskelijahuollon laatua kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa. Lastenneuvolaa, kouluterveydenhuoltoa ja 2. asteen opiskeluterveydenhuoltoa koskevan palvelusopimuksen ja vaikuttavuusmittareiden työstämistä ja tuotteistusta jatketaan. Samoin seurataan edelleen lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten kehittämistä monialaiseen suuntaan. 2016 lähdetään monialaisen yhteistyön keinoin kehittämään kaupunkiin ns. perhekeskusmallia yhteistyössä järjestötoimijoiden sekä kaupungin toimijoiden kanssa. Nuorten osalta kaupunki on lähtenyt mukaan Helsingin diakonissalaitoksen säätiön kanssa ns. Vamosyhteistyömallin kehittämiseen Kuopioon. Nuorten palveluiden osalta kaupunki osallistuu myös valtiovarainministeriön kuntakokeiluun hyvinvoinnin integroidun palvelumallin osalta. Kokeilun tarkoituksena on kehittää monialaista palvelukokonaisuutta nuorten hyväksi. kasvun ja oppimisen palvelualueelta ovat mukana opiskelijahuollon kuraattori ja psykologipalvelut sekä nuorisotoimi. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis ja henkilöstötarpeeseen Varhaiskasvatuspalveluiden koko henkilöstön yhteistyöosaamista kehitetään. Esille nousee asiakasyhteistyö peruspalvelun tasolla, jossa haasteena on vanhempien ja perheiden osallistaminen, toisaalta yhteistyöosaaminen kaupungin muiden lapsiperhepalveluiden järjestäjien ja yksityisen sektorin kanssa. Muut henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työelämäosaaminen. Varhaiskasvatuksessa yksityisen palvelutarjonnan lisääntyminen saattaa vähentää oman henkilöstön tarvetta. Muutos hoidetaan eläkepoistumaa hyväksikäyttäen. Mikäli eläkepoistuma ei ole riittävä, pitkäaikaisia sijaisuuksia hoidetaan mahdollisuuksien mukaan sisäisin järjestelyin hyödyntämällä omaa vakituista henkilöstöä. Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen edellyttää edelleen opetushenkilöstön koulutusta. Lukiokoulutuksessa sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen edellyttää opettajien täydennyskoulutusta ja resursointia fyysiseen oppimisympäristöön sekä tietoverkkoihin. Laki oppilas ja opiskelijahuollosta ja sen mukanaan tuomat velvoitteet edellyttävät henkilöstön rekrytointia. Valtakunnalliset suositukset henkilöstömitoitukseen ovat kuraattoreiden osalta 800 oppilasta/opiskelijaa per 1 kuraattori ja 1000 oppilasta/opiskelijaa per psykologi. Rekrytoinnit täytyy tehdä kuntatalouden antamien raamien puitteissa. Vuodelle 2016 esitetään perusopetuksen puolelle vielä kahta uutta tehtävää, jolloin kokonaisresurssit olisivat Kuopiossa perusopetuksen ja esiopetuksen puolella laskennallisesti 1100 oppilasta/psykologi ja 1050 oppilasta/kuraattori. Toisella asteella resurssit ovat tällä hetkellä laskennallisesti 1370 opiskelijaa/kuraattori ja 1713 opiskelijaa/psykologi. Resurssien kohdentumista on yksikön sisällä mahdollista seurata ja tarvittaessa myös ohjata työnjohdollisesti. Lisäksi sosiaalihuoltolain uudet velvoitteet/tehtävät tuovat mahdollisesti lisätehtäviä kuraattoreille, jotka ovat sosiaalityöntekijöitä. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun velvoitteet merkitsevät myös henkilöstön osaamistarpeen lisääntymistä ja lisääntyvää yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Aktiivisella uudelleen sijoittamisella pyritään tukipalvelujen ostojen vähentämiseen mm. varhaiskasvatuspalveluissa. Henkilöstövaikutukset Kasvun ja oppimisen palvelualueen henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 arvioidaan olevan 2219, vähennystä 8 kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Varhaiskasvatuspalveluissa lapsimäärän arvioitua suurempi kasvu kuluvana ja ensi vuonna lisää (27) henkilötyövuosien määrää kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Vastaavasti henkilötyövuosien vähennyksenä ( 33) on jo huomioitu Suomen hallituksen suunnittelemien lakimuutosten (ryhmäkoon kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoidon rajaaminen) vaikutukset päivähoitoon 1.8.2016 lukien. Lukion vuoden 2016 verkostomuutokset (2 htv) vähentävät henkilötyövuosien määrää. 4

Kasvun ja oppimisen palvelualueen talousarvioon sisältyy 0,9 M kohdentamaton sopeutus, toimenpiteistä päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Lastentarhanopettajan tutkinnon yliopistossa suorittaneita lastentarhanopettajia ei tehtäviä täytettäessä ole viime vuosina ollut riittävästi tarjolla, myös kesken toimintavuoden tarvittavista lastentarhanopettajien sijaisista on pula. Lastenhoitajien kohdalla työvoimatarjonta on hyvä. Perhepäivähoitajien rekrytointia vahvistetaan jatkamalla perhepäivähoitajien oppisopimuskoulutusta yhteistyössä Sakkyn kanssa. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa pätevien opettajien saatavuus on hyvä. Nuorisonohjaajien osalta saatavuus on hyvä. Sosiaaliseen nuorisotyöhön on ollut vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä. Psykologien rekrytoinnissa tilanne on kaupunkitasoisesti haastava. Laki oppilas ja opiskelijahuollosta on vaikeuttanut rekrytointia entisestään. Rekrytoinneissa hyödynnetään ensisijaisesti kaupungin omaa, olemassa olevaa henkilöstöä sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan avoinna oleviin tehtäviin. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Päivähoitokysynnän kasvuun vastataan palveluiden hankintaohjelmassa tarkemmin linjatulla tavalla pääasiassa yksityisellä palvelutuotannolla. Alueellisesti on kuitenkin huolehdittava, ettei yksityinen sektori saa palvelutuotannosta jollakin alueella liian suurta osuutta vastattavakseen. Perusopetuksessa yhdistykset ja seurat tuottavat osan koululaisten iltapäivätoiminnasta. Nuorten leiritoimintaan käytetään ulkopuolisia palveluita. Kaupungissa toimii lisäksi yksityiset Kristillinen koulu ja Steinerkoulu. Vanhemmuuden arvioinnit, sijoitettujen lasten oppilashuollon ja perheneuvolan palvelut tuotetaan ostopalveluina kasvun ja oppimisen tuen vastuualueelta. Psykologisten tasotutkimusten järjestämiseen esikouluun lähteville ja alle 16vuotiaille perusopetusikäisille kehitysvammaisille joudutaan käyttämään ostopalveluja. Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutukset on sovittu toistaiseksi maksettavan kasvun ja oppimisen vastuualueen kautta. Täsmennetään vastuualueen ja terveydenhoidon palvelualueen rooleja ostopalveluiden osalta ja otetaan käyttöön ko. kuntoutusten ostojen kriteeristö. 5

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystonttien tarjonta Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu ja hankintaohjelma). Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Vakiinnutetaan Yrityskylätoiminta Kuopioon. Pidetään palvelutaso valtakunnallisesti kilpailukykyisenä. Osallistutaan kuntakokeiluun. Ohjelma Kasvuohjelma; Palvelu ja hankintaohjelma 3. Kuopiokuva paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet Tehdään yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa ja valmistaudutaan tulevaan kuntaliitokseen Juankosken kanssa. Ohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kuntaliitossopimusten mukaan turvataan kasvun ja oppimisen palvelujen kohtuullinen saavutettavuus (mm. päivähoito ja perusopetus). Ohjelma 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova Toimenpiteet Ohjelma tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Hyvinvointiohjelma Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreetti Osallistutaan lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistutaan kuntakokeiluun. Hyvinvointiohjelma 6

sena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Palvelujen asiakaslähtöisyys Lisätään sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Päivähoidon palvelusetelin arvo pidetään toiminnan mahdollistavalla tasolla. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa parannetaan yhteistyössä seurakuntayhtymän lapsiperhetyön kanssa. Hyvinvointiohjelma; Tuottavuusohjelma Palvelu ja hankintaohjelma Valmistaudutaan palvelualoitteen kokeiluun. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Toimenpiteet Palveluverkostoa tarkastellaan kouluverkkoselvitysten ja linjausten mukaisesti, tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä. Ohjelma Tuottavuusohjelma Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Tuottavuusohjelma Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Osallistutaan 20 suurimman kaupungin opetuksen tuottavuusvertailuun. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Tuottavuusohjelma 7

8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Henkilöstötyön tuottavuus Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Toimenpiteet Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Ohjelma Johtaminen Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. soteuudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessaan. Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Suunnitellaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma 8

TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TPE TA Muutos% 2 014 2015 08/2015 2016 Tpe15Ta16 Myyntitulot 3 028 573 3 228 727 3 014 927 3 252 727 7,9 % Maksutuotot 6 544 841 6 925 628 6 955 041 7 075 628 1,7 % Tuet ja avustukset 3 722 697 3 159 750 3 402 924 2 639 750 22,4 % Vuokratuotot 294 687 291 590 293 659 291 590 0,7 % Muut toimintatuotot 102 853 81 772 37 392 81 772 118,7 % TOIMINTATUOTOT 13 693 649 13 687 467 13 703 943 13 341 467 2,6 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 78 870 624 82 333 411 83 651 403 82 369 126 1,5 % Henkilösivukulut Eläkekulut 17 749 088 18 331 073 18 706 703 18 323 913 2,0 % Muut henkilösivukulut 4 460 200 4 775 419 4 843 209 4 793 317 1,0 % Henkilöstömenot yhteensä 101 079 911 105 439 903 107 201 315 105 486 356 1,6 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 3 648 072 4 274 122 4 144 222 4 475 431 8,0 % Muut palvelujen ostot 25 605 230 28 549 158 28 085 506 29 712 284 5,8 % Palvelujen ostot yhteensä 29 253 302 32 823 280 32 229 728 34 187 715 6,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 222 347 2 391 383 2 381 812 2 431 383 2,1 % Avustukset 10 515 181 11 568 880 11 197 538 12 078 880 7,9 % Vuokrakulut Sisäiset vuokrat 37 061 702 39 344 542 39 461 583 37 639 041 4,6 % Muut vuokrat 116 965 111 218 836 704 Vuokrakulut yhteensä 37 178 667 39 455 760 39 461 583 38 475 745 2,5 % Muut toimintamenot 271 076 296 688 272 089 390 388 43,5 % TOIMINTAKULUT 180 520 485 191 975 894 192 744 065 193 050 467 0,2 % TOIMINTAKATE 166 826 836 178 288 427 179 040 122 179 709 000 0,4 % 9

Tuet ja avustukset 20 % Toimintatuottojen 13,3 milj. jakautuminen Vuokratuotot 2 % Muut toimintatulot 1 % Myyntitulot 24 % Maksutulot 53 % Toimintakulujen 193,1 milj. jakautuminen Avustukset 6 % Vuokrakulut 20 % Toiminnan muut kulut 0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 % Palvelujen ostot 18 % Henkilöstömenot yhteensä 55 % 10

Varhaiskasvatuspalvelut Toimintaajatus Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa lapsille yhdessä perheiden kanssa turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee kestävää kehitystä sekä lapsen kasvua itseensä luottavaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Varhaiskasvatuspalveluiden lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. Toimintaympäristö ja sen muutokset Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on jatkanut kasvuaan viime vuodet; työelämän muutokset ovat lisänneet etenkin kalliimman ilta ja viikonloppuhoidon sekä vuorohoidon kysyntää. Myös suurten ikäluokkien eläkkeellejäänti on lisännyt palvelun kysyntää; poistumaa korvaavat uudet työntekijät ovat nuoria lapsiperheiden vanhempia. Talousalueen kasvavaan työvoimatarpeeseen perustuvaan kysyntään on vastattu lisäämällä pääasiassa yksityisiä, palvelusetelillä tuettuja päivähoitopalveluja. Muuta kysyntää on pyritty ohjaamaan kevyempiin avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin. Myös alle kouluikäisten lasten määrän kasvu lisää päivähoitopalveluiden kysyntää. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoden 2016 aikana noin sadalla lapsella ja edelleen suunnitelmavuosien aikana vuoteen 2020 mennessä keskimäärin sadalla lapsella vuosittain. Mikäli suhteellinen kysyntä pysyy nykytasolla, kasvaa päivähoitopaikkojen tarve suunnitelmakaudella väestönkasvun vuoksi n. 260:llä eli joka vuosi 65:llä. Päivähoidon suhteellinen kysyntä on viime vuodet kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi: tällä hetkellä kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa on 64,7 % alle kouluikäisistä lapsista. Kuuden suurimman kaupungin vastaavan tunnusluvun keskiarvo on 68,7 %. Vuotuinen yhden prosenttiyksikön kysynnän kasvu lisäisi päivähoitopaikkojen tarvetta joka vuosi n. 80:llä väestönkasvuun perustuvan kasvun lisäksi. Kunnallisen perhepäivähoidon kysynnän ja tarjonnan väheneminen on valtakunnallinen kehityssuunta, mikä näkyy myös Kuopiossa. Perhepäivähoitajien työaikamääräykset tuottavat perhepäivähoitajille melko säännöllisiä vapaapäiviä, minkä vuoksi perheille joudutaan osoittamaan vapaapäiviksi varahoitopaikkoja. Perheet ovat kokeneet muutoksen vaihtuvina päivähoitopaikkoina ja sen vuoksi huonontuneena laatuna. Muutos on vauhdittanut päivähoidon sisäistä rakennemuutosta perhepäivähoidosta päiväkotihoitoon. Raskaat varahoidon järjestelyt ovat myös kaventaneet perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon välistä kustannuseroa. Yksityisten päiväkotipalveluiden tuottajat ovat edelleen kiinnostuneita Kuopiosta. Tonttitarjonta päiväkotiyrityksille ei ole kuitenkaan viime vuosina vastannut kysyntää, minkä vuoksi Saaristokaupungin päivähoitopalveluiden tarjonta on pysynyt selvästi kysyntää pienempänä. Sekä päiväkotihoidon että perhepäivähoidon palvelusetelin arvo tulee säilyttää myös jatkossa palveluntuottajia kiinnostavalla tasolla. Vuoden 2015 lopussa on yksityisen päivähoidon osuus päivähoitopalveluista n. 15 %. Kuntaliitokset ovat viime vuosina tuoneet palveluiden järjestämiselle uusia haasteita, jotka liittyvät yhtäältä maaseutumaisten alueiden ominaispiirteiden huomioimiseen, toisaalta kuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Alueeltaan laajeneva ja väestöltäänkin kasvava kaupunki edellyttää uusia johtamiskäytäntöjä ja tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien laajamittaista käyttämistä. Lasten päivähoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä on uudistettu vuonna 2015; päivähoitolain sijasta toimintaa ohjaa nyt varhaiskasvatuslaki. Eräiden henkilöstön käyttöä ja lapsiryhmien muodostamista koskevien muutosten vuoksi päivähoidossa ei enää voi tilapäisesti kasvattaa lapsiryhmien kokoa kysynnän muuttuessa toimintakauden aikana. Muutoksen vuoksi päivähoidon toimitilojen tarve saattaa kasvaa ja siten lisätä varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiskustannuksia. Vuoden 2016 elokuun alusta päivähoidon järjestämisvelvoitteeseen tulee muutos, joka rajaa oikeuden varhaiskasvatuspalveluihin 20 tuntiin viikossa lapsen vanhemman tai vanhempien ollessa kotona, eikä kokopäivähoitoon ole sosiaalisia tai kasvatuksellisia syitä. Samasta ajankohdasta lukien myös päivähoitoryhmien kokoon vaikuttava lasten määrä hoito ja kasvatustyöntekijää kohden nousee yli 3vuotiaiden lasten kohdalla 7:stä 8:aan lapseen. Muutosta toimeenpantaessa on huomioitava päiväkotien ilmanvaihdon ja käytettävissä olevien tilojen asettamat rajoitukset lapsiryhmien kasvattamiselle. 11

Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Kaupungin tuottavuusohjelmassa on esitetty seitsemän kokonaistuottavuuden osatekijää. Tuottavuusohjelmassa esitetyn luokittelun mukaiset tuottavuutta lisäävät toimenpiteet varhaiskasvatuspalveluissa ovat suunnitelmakaudella: 1. Henkilöstö, osaaminen ja hyvinvointi: a. päivähoidon pedagogiikan ja pedagogisen johtamisen kolmivuotinen koulutuskokonaisuus, kohderyhmänä päivähoidon johto ja tiimivastaavina toimivat lastentarhanopettajat, yht. 300 työntekijää. b. työergonomian parantaminen uusimalla päiväkotikalustoa laaditun ohjelman mukaisesti. c. sisäisen liikkuvuuden edistäminen 2. Sähköisten palveluiden kehittäminen: a. Läsnäsovelluksen käyttöönoton varmistaminen perhepäivähoidossa. b. Muksunetti Julkaisun käyttöönotto päiväkodin ja vanhempien välisessä viestinnässä. 3. Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen a. LänsiPuijon, Päivärannan, Puijonlaakson, Saaristokaupungin, Nilsiän, Maaningan ja Karttulan hankkeiden valmistelu, palveluverkkoa tiivistetään kokoamalla toimintaa suurempiin palveluyksiköihin ja kunnossaoleviin tiloihin. b. oman toiminnan lisääminen Saaristokaupungissa, luopuminen pienpäiväkodista Puistokaupungissa ja neljänsistä työntekijöistä lapsiryhmissä. 4. Palvelujärjestelmän, innovaatioiden ja prosessien kehittäminen a. varhaisen ja erityisen tuen uudelleenjärjestely alueilla, erityisryhmien vähentäminen ja konsultatiivisen työotteen vieminen päiväkoteihin ohjaavien erityislastentarhanopettajien työpanosta lisäämällä. b. avoimien varhaiskasvatuspalveluiden vahvistaminen alueellisena palveluna Toiminnan painopisteet Varhaiskasvatuspalvelut osallistuu JatkoPaalu hankkeeseen, jossa kaupunki sotemuutoksiin valmistautuen organisoi lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudelleen. Työ painottuu alkuvuoteen 2016. Varhaiskasvatuspalveluiden, perusopetuksen ja kasvun ja oppimisen tuki avainprosessien yhteistyön ja sujuvien käytäntöjen kehittäminen ovat kaupungin palvelualueuudistuksen tarjoama mahdollisuus tarkastella palvelualueen toimintatapoja uudesta näkökulmasta. Sujuvin palveluprosessein ja tarkoituksenmukaisin työnjaoin voidaan nykyresursseinkin parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Toisaalta huolta tulee pitää myös jo saavutetun osaamisen ja muotoutuneiden hyvien käytäntöjen ylläpitämisestä. Valtakunnalliset esi ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016 on annettu, ja opetussuunnitelmatyö käynnistynyt. Työ jatkuu vuonna 2016 ja uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen ja määrällinen lisääminen jatkuu. Vuoden 2016 alkupuolella avoimia varhaiskasvatuspalveluja uudistetaan liittymään vahvemmin muihin alueellisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Muutokset on määrä toteuttaa elokuusta 2016 lähtien. Muu avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen painottuu vuonna 2016 seurakuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön; uutena yhteistyömuotona on seurakuntien päivä ja perhekerhojen työntekijöiden osallistuminen lastenneuvolan ja päivähoidon alueellisiin yhteistyöryhmiin. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden sisältö ja tarjonta säilytetään sellaisella tasolla, että se voi olla todellinen vaihtoehto perheille joilla ei ole päivähoitopalveluiden tarvetta työn tai opiskelun vuoksi. 12

Toiminnassa valmistaudutaan maahanmuuttajalasten ja nuorten määrän kasvuun. Varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän kasvuun on viime vuosina vastattu yksityistä päivähoitoa lisäämällä; kaupungin rahoitus palveluun on kanavoitu palveluseteleiden kautta. Vuoden 2016 helmikuussa aloittaa uusi yksityinen päiväkoti Saaristokaupungissa. Tarjonnan jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi pyritään vielä vuoden 2016 loppupuolella käynnistämään Saaristokaupungissa vuokratilassa kaupungin omana toimintana päiväkoti. Vähenevän palvelukysynnän alueilla vähennetään mahdollisuuksien mukaan omaa palvelutuotantoa, säilyttäen kuitenkin päivähoito lähipalveluna. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta laajennetaan edelleen; asiakkaita kannustetaan sähköisen Muksunettivarhaiskasvatussuunnitelman käyttämiseen. Vuonna 2016 laajennetaan Muksunetti Julkaisu osion käyttömahdollisuus kaikkiin päiväkoteihin. Laajentaminen parantaa päivähoidon ja asiakkaiden välistä tiedottamista ja lisää vuorovaikutteisuutta. Vanhempien osallisuutta vahvistetaan kehittämillä sähköisiä asiakaskyselyjä. Uuden varhaiskasvatuslain mukaan opetushallitus laatii 1.8.2016 mennessä uudet valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Vuoden 2016 loppupuolella käynnistyy perusteiden pohjalta Kuopion uuden varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Sisäinen laadun ja pedagogiikan arviointi tehdään kaikissa toimintayksiköissä myös toimintavuonna 2015 2016. Toukokuussa 2016 arvioinnit kootaan ja tehdään tarvittavat muutokset toimintaan ja toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työergonomian parantaminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen ovat suunnittelukaudella esimiestyön painopisteitä. Edellä tuottavuutta lisäävät toimenpiteet otsikon alla on kuvattu varhaisen ja erityisen tuen uudelleenjärjestelyjen olevan keskeinen palvelujärjestelmän kehittämishanke. Työ on alkanut syksyllä 2015 ja jatkuu vielä vuonna 2016 ja 2017. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis ja henkilöstötarpeeseen Varhaiskasvatuspalveluiden koko henkilöstön yhteistyöosaamista kehitetään; yhteistyöosaamista tarvitaan niin sisäisessä kuin ulkoisessakin yhteistyössä. Yhtäältä esille nousee asiakasyhteistyö peruspalvelun tasolla, jossa haasteena on vanhempien ja perheiden osallistaminen, toisaalta yhteistyöosaaminen kaupungin muiden lapsiperhepalveluiden järjestäjien ja yksityisen sektorin kanssa. Aluevastaavien päiväkodinjohtajien tehtäväkuva edellyttää mm. kaupungin strategia ja talousarvioprosessien ja välineiden käytön osaamista. Suunnittelu ja talousosaamista kehitetään täydennyskoulutuksella ja mentoroinnilla. Varhaiskasvatuspalveluiden johtamistyöskentelyn kehittäminen ja koulutus jatkuu vuonna 2016. Päiväkodinjohtajien pedagogisen johtamisen valmiuksia parannetaan täydennyskoulutuksella ja sisäisen konsultaation rakenteilla. Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat: 1. Kasvatusyhteistyön kehittäminen 2. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 3. Työelämäosaaminen Yksityisen palvelutarjonnan lisääntyminen saattaa vähentää oman henkilöstön tarvetta. Mahdollinen muutos hoidetaan eläkepoistumaa hyväksikäyttäen. Mikäli eläkepoistuma ei ole riittävä, sijoitetaan vakinaisia työntekijöitä työskentelemään pitkissä sijaisuuksissa, jolloin ulkopuolisia sijaisia ei palkata. 13

Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Lastentarhanopettajan tutkinnon yliopistossa suorittaneita lastentarhanopettajia ei tehtäviä täytettäessä ole viime vuosina ollut riittävästi tarjolla; myös kesken toimintavuoden tarvittavista lastentarhanopettajien sijaisista on pulaa. Lastenhoitajien kohdalla työvoimatarjonta on hyvä. Perhepäivähoitajien rekrytointia vahvistetaan jatkamalla perhepäivähoitajien oppisopimuskoulutusta yhteistyössä Sakkyn kanssa. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Päivähoitokysynnän kasvuun vastataan palveluiden hankintaohjelmassa tarkemmin linjatulla tavalla pääasiassa yksityisellä palvelutuotannolla. Alueellisesti on kuitenkin huolehdittava, ettei yksityinen sektori saa palvelutuotannosta jollakin alueella liian suurta osuutta vastattavakseen. 14

Varhaiskasvatuspalvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Palvelujen asiakaslähtöisyys Joustavat varhaiskasvatuspalvelut tukevat kaupungin kasvua ja talousalueen työvoimatarpeita. Kysynnän nopeaan vaihteluun reagoidaan joustavin ja luovin palveluratkaisuin. Palvelupäälliköt 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 3. Kuopiokuva paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Yhteistyöhakuinen ja avoimesti viestivä Kuopio Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa. Alueellista palveluohjausta kehitetään tuomalla avoimet varhaiskasvatuspalvelut kiinteämmin osaksi alueen varhaiskasvatuspalveluja. Sähköisen palveluohjauksen sisältöä kehitetään, sähköisen vuorovaikutteisen tiedottamisen mahdollisuus laajennetaan kaikkiin päiväkoteihin. Palvelupäällikkö 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Turvataan varhaiskasvatuspalveluiden kohtuullinen saavutettavuus myös hajaasutusalueilla. Päivähoito säilytetään lähipalveluna, avoimia varhaiskasvatuspalveluja tuodaan monipalvelukeskuksiin. Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen palvelukyvystä huolehditaan palvelulupausten mukaisesti. Palvelupäällikkö 15