Kunnanhallitus 245 12.10.2015 Projektitoiminnan yleisohjeet/leader, EAKR, ESR, KOR Khall 12.10.2015 245 Kunnanvaltuusto hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.08.2014 :ssä 27 Rautavaaran kunnan uuden Kuntastrategia-2030-asia- kirjan. Kunnan uusi Visio 2030: Eloa, iloa ja älyä. = Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta. Kunnan arvot: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys. Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä: - Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö. Hyväksytty Kuntastrategia-2030- asiakirja on pohjana koko valtuustokautta koskevien tavoitteiden ja vuoden 2016 talousarvioon otettavien toiminnallisia tavoitteita laaditta-essa. Hallintokunnat kohdistavat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahon asiakokonaisuuksiin: Elinvoima, Talous- ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset sekä Johtaminen ja henkilöstö. Kuntastrategia-2030-asiakirjan tavoitteena on turvata ja kehittää lähipalveluita pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa. Kuntastrategiaa täydentävien eri sektorikohtaisten strategioiden laadinta ja päivitys toteutetaan vv. 2014-2015. Näin tehdään kuntaan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan kunnan talousarvioprosessin kautta. Nämä toimenpideohjelmat (erilliset strategia-asiakirjat) kunnan kehittämistyössä ovat: Rautavaaran kunnan koulutussuunnitelma vv.2014-2015 Kunnan tietohallintostrategia: laajakaistayhteyksien hyödyntäminen kunnassa Rautavaaran kunnan Kiinteistöstrategia 2014-2024: ulkopuolisen rahoituksen hakeminen: OKM, Ara, AVI, Ray Rautavaaran kunnan oma työllisyysstrategia 2014-2016 Ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma Tasa-arvosuunnitelma (ei ole tehty) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnan Hyvinvointikertomus/osa kunnan tilinpäätöksiä. Kunnan kotouttamisohjelma v. 2015.
Kuntastrategia-2030-asiakirjaa tarvitaan, koska Kuntien toimintaympäristö on ennennäkemättömässä muutoksessa. Pohjois-Savossa tekeillä olevat kuntaliitosselvitykset saataneen ensi vuonna tällä erää päätökseen, mutta valmistautuminen sosiaali- ja terveystoimen rakennemuutokseen on käynnissä SoTe-laki on tulossa voimaan 2019. Muutos siirtää kunnilta päätösvallan ja rahoituksen kaikkien sosiaali- ja terveystoimen palvelujen osalta sekä mullistaa yhteistoiminnan muodot. Muutoksella on laajat vaikutukset kunnan hallintoon ja rakenteisiin (tukipalvelut: ruokahuolto, siivous, kiinteistöjen hoito ja ict-tietotekniikka). Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan kaikelle muulle kehitystyölle. Suomen kunnissa eletään kuntahistorian suurinta muutosten aikaa, mikäli kaikki valmistelussa olevat uudistukset 30 kpl toteutuvat. SoTe-uudistus, valtionosuudet, toisen asteen ja lukiokoulutuksen järjestäminen, työllistämisvastuun siirto kokonaan kunnille muutamia esimerkkejä. Kun päälle lisätään pitkittynyt talouden lama ja edelleen kasvava työttömyys, on kuntien talouden ja toiminnan pitkäjänteinen hoitaminen entistäkin vaikeampaa. Monissa kunnissa nostetaan veroja sekä henkilöstöä lomautetaan ja irtisanotaan. Lukiouudistuksen tavoitteet tuntuvat kohtuuttomilta pienten lukioiden kannalta. Kriteerien mukaan pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta saada uutta lupaa. Hyvä yhteistyö, järkevä opetusresurssien käyttö ja taloudellinen toiminta on mahdollista vaarantua. Usko suurten järjestäjätahojen kaikki voipaisuuteen voi pahimmillaan tuhota maaseudulla mahdollisuuden tasavertaiseen opilliseen sivistykseen. Taloudellinen niukkuus tulee jatkumaan, koska valtion talouden alijäämä ja kestävyysvaje on edelleen merkittävä. Tämä tarkoittaa sitä, että niukkuus ja tätä kautta jatkuva uudelleenarviointi tulee olemaan arkipäivää kuntatyössä niin ensi kuin tulevinakin vuosina. Kunnan menestyminen edellyttää meiltä kaikilta vahvuuksien hyödyntämistä, heikkouksien poistamista ja strategisen painopisteiden valintaa.
Koulutuksella on merkittävä rooli kunnan kehittämistyön edistäjänä. Oikeanlainen ja monipuolinen osaaminen yhdessä sopivan ilmapiirin, vuorovaikutusmahdollisuuksien ja järjestelmällisen asioiden kehittämisen kanssa mahdollistavat hyvän lopputuloksen. Tuskin kukaan vastuunsa tunteva luottamushenkilö tai viranhaltija johtaa kuntaansa heikkouksilla ja uhilla. Todellisia haasteita ovat tulevaisuudessa vanhustenhoito (seniorien avohoito ja asumispalvelut) sekä erikoissairaanhoidon kustannusten nousu, joka johtuu osittain lääketieteen kehityksestä ja suurelta osin kustannusten jakoperusteista (peruskunnat ja valtio). Vanhustenhoidon osalta suuri kysymys on se, miten laajoiksi vanhusten subjektiiviset oikeudet kasvatetaan ja kuinka olemattomaksi oma- ja etenkin omaisvastuu häivytetään. Puheet ja teot eivät varmasti kohtaa, koska kustannuseroja ja kunnan taloudellista asemaa ei selitä kunnan maantieteellinen sijainti, poliittinen rakenne, verokertymä tai käytettävissä olevien tulojen määrä asukasta kohti. Väestön ikärakenteella ja kunnan pinta-alalla on jonkun verran merkitystä, mutta ratkaisevinta on se toimintakulttuuri, joka kunnassa vallitsee. Ja sen määrittää ensisijassa kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. Päämäärän mukaiset tavoitteet ja keinot sekä toimenpiteet näkyvät myös jokaisen hallintokunnan kohdalla. Useilla kunnan elinkeinoelämän kehittämisprojekteilla (TA 2016/Hankesalkku vv. 2016-2018) pyrimme laajentamaan kunnan verotulopohjaa. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka ovat paikallisella tasolla monella tavalla toisiinsa liittyvä kokonaisuus, niiden keskinäinen yhteen nivominen olisi strategiatyössä useimmiten tarkoituksenmukaisinta. Kuntastrategia 2030-asiakirjan toteutumista on myös mitattava ja käytettävät mittarit on laadittava mahdollisimman käytännönläheisiksi. Rautavaaran kunnan työttömyysaste syyskuussa 2015 17,0 % ja työttömänä on 653 henkilöä. Hankesalkun 2015-2018 annetaan valtion ja EU:n rahoittajaviranomaisten projektien hallinnoinnista omat ohjeensa, joten kunnanhallitus antaa ohjeet siitä, miten projektit toimivat suhteessa kunnanhallitukseen. Tällä hetkellä voimassa oleva yleisohje on annettu kunnanhallituksen kokouksessa nro 13/22.8.2011 :sä 186: antaa ohjeeksi, että
kaikkien Rautavaaran kunnan hallintokuntien/lautakuntien hanketoiminnan (Hankesalkku) tulee olla selkeästi kytketty paikallisiin ja alueellisiin kehittämistavoitteisiin ja kuntatalouden vahvistamiseen (tuloslaskelman vuosikatteen yläpuoliset erät: verotulo-kertymän lisääminen). Projektien lukumäärän sijasta Rautavaaran kunnan panostuksen tulee keskittyä niiden vaikuttavuuden parantamiseen. Tarkemmat linjaukset tehdään RAUTAVAARA-SAVOTAssa:Kuntastrategia 2030-asiakirjassa. Rautavaaran Savotta käynnistyi valtuuston strategiaseminaarissa tiistaina 22.3.2011 klo 10.00 alkaen Metsäkartanon SAVOTTA-salin tiloissa. Nyt annettavat projektitoiminnan yleisohjeet koskevat niitä projekte ja, joissa kunta toimii vastuullisena toteuttajana ja niitä, joihin Rautavaaran kunta saa rahoitusosuutta. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh. 040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa projektitoiminnan yleisohjeeksi, että: 1. kaikkien Rautavaaran kunnan hallintokuntien/lautakuntien hanketoiminnan (Hankesalkku) tulee olla edelleen selkeästi kytketty paikallisiin ja alueellisiin kehittämistavoitteisiin ja kuntatalouden vahvistamiseen: tuloslaskelman vuosikatteen yläpuoliset erät: verotulokertymän lisääminen. Projektien lukumäärän sijasta Rautavaaran kunta panostaa niiden vaikuttavuuden parantamiseen. 2. projektisuunnitelma on hyväksyttävä kunnanhallituksessa tai tulosalueen vastuulautakunnassa. Projektisuunnitelman perusteella tehdään hankehakemus rahoittajalle. 3. rahoittajan tehtyä päätöksen hankkeen hyväksymisestä, kunta tekee päätöksen projektin aloittamisesta ja asettaa ohjausryhmän. Ohjausryhmän kokouksista tehdään pöytäkirjan hallintosäännön mukaisesti. 4. kunnanhallitukselle annetaan raportti kaksi kertaa vuodessa. Vuoden kestävistä projekteista kerran vuodessa, projektin etemisen taloudesta. Lisäksi projektin tavoitteet ja toimintasuunnitelma kunnan talousarvion Hankesalkussa ja saadut tulokset selvitetään kunnan tilinpäätöksessä.
5. projektipäällikön tai projektista vastuussa olevan henkilön tulee tulee informoida kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa projektin toiminta-aikana poikkeamista hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan nähden. Tarvittaesssa tulee tehdä muutoshakemus/korjausliike rahoittajalle. 6. projektin päätyttyä loppuraportti esitellään kunnanhallitukselle. 7. projektipäällikkö tai projektista vastuussa oleva henkilö vastaa hankkeen etenemisestä, seuraava vastuullinen taho on se hallintokunta, jonka budjetissa projektin rahaliikenne on. 8. Rautavaaran kunnan hallinnoima projekti kilpailuttaa hankinnat voimassa olevan hankilain mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.