Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009
Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti tai fyysisesti huonosti ja kärsii. Silloin kun lapsellemme tapahtuu ikävi viä asioita ja tunnemme syyllisyyttä siitä,, ettemme ole kyenneet suojelemaan hänth ntä. Silloin kun lapsi käyttk yttäytyy ytyy huonosti. Silloin kun lapsemme tekee rikoksia, käyttk yttää päihteitä tai on väkivaltainen v itseää ään n tai muita kohtaan. Silloin kun mokaa, tekee virheitä tai tuntee niin tehneensä. Silloin kun kaiken maailman psykologit, opettajat tai media kertoo minkälainen pitäisi isi olla. Silloin kun muut vanhemmat kovasti kehuvat miten hyviä vanhempia ovat. Silloin kun lapsesi joutuu tai itse joudut ulkoisen kritiikin kohteeksi. Silloin kun itselläsi si on huolia jotka pakottavat keskittymää ään n niihin. Silloin kun lapsi syyttää sinua kaikesta joka hänen h elämäss ssään n on mennyt pieleen tai omasta pahanolostaan. Silloin kun oma itsetunnon sääs äätely toimii vajavaisesti
Mitä sitten voisi tehdä? Omiin tunteisiinsa voi yrittää vaikuttaa mm. tarkistelemalla ajatuksiaan, yrittämäll llä ymmärt rtää tunteitaan ja tarkistamalla käyttk yttäytymistään. Tässä prosessissa voi olla apua siitä,, että hankkii lisää tietoa ja taitoa ja yrittämäll llä vaikuttaa omiin asenteisiinsa.
TIETO 1 Lyhyt historiallinen katsaus siihen, miten isän n rooli ja tehtävät t ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Viisikymmentä vuotta sitten ei pohdittu isän n riittävyytt vyyttä samalla tavalla kuin äidin riittävyytt vyyttä. D.Winnicott tutki asiaa ja otti ensimmäisen isen käyttk yttöön n käsitteen k Good enough mother Ajatuksena oli se, että yritettäisiin isiin tutkia se, miten äidin tulisi vastata lapsen kasvutarpeeseen lapsen kussakin kehitysvaiheessa. Äidin tulisi luoda riittävän n turvallisen psyykkisen ympärist ristön n lapselle jotta hänen h olisi siellä sellaisia elementtejä jossa kasvu on mahdollinen ja välttv lttää lapsen kehitystä haittaavia asioita. 1950-luvulla isän n keskeiset funktiot sen aikaisten normien mukaan oli toimia perheen elätt ttäjänä ja mahdollisesti lasten opettajana, normiston määm äärittelijänä ja rajojen asettajana. Suuret muutokset 60-luvusta saakka-ehk ehkä ainutlaatuisia ihmiskunnan historiassa?
TIETO 2 - Isän n funktio lapsen elämäss ssä? - Kasvattajana tehtävä on auttaa lasta kasvamaan ja kehittymää ään. - Kerran isä-aina isä. - Tehtävä muuttuu lapsen kehityksen myötä.. Jokaisessa vaiheessa on omat tehtäväns nsä. - Tieto kasvun ja kehityksen tavoitteista: Riittävä autonomia, riittävä kyky huolehtia itsestää ään n ja muista, riittävä kyky rakastaa ja tehdä työtä,, riittävä sosiaalinen kyky ja kyky tehdä yhteistyötä ja ylläpit pitää ihmissuhteita. - Näin isän n käyttk yttäytymistä voi aina tarkastaa suhteessa siihen, miten se palvelee lapsen kasvua ja kehitystä. - Mitä nämä voisivat olla?
TIETO 3 On hyvä tietää ää,, että lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaa lukuisat muutkin asiat kuin isän n käyttk yttäytyminen! ytyminen! Perinnölliset asiat (mm. temperamentti, perinnölliset sairaudet) Keskushermostolliset asiat (Sairaudet, aivovammat) Psykologiset asiat (Mm. traumat, kaikki kokemukset, kaikki muut ihmissuhteet, vastoinkäymiset, tunnesää äätely j.n.e.. pitkä lista) Sosiaaliset ja kulttuuriset ( Mm yhteiskunnan muutokset ja realiteetti)
TIETO 4 Mistä saada tietoa siitä miten auttaa lasta kasvamaan? Oma itse! Tiedämme paljon siitä mitä on ihmiselle hyväksi ja mikä ei. Olemmehan opiskelleet ihmisenä olemista kauemmin kuin mitää ään n muuta eli ensimmäisest isestä päivästämme lähtien, l joka päivp ivä. Lapsi! Jokainen lapsi on oma uniikki yksilöns nsä ja hänellh nellä on oma historiansa. Tiedämme suurin piirtein, että lapsi tarvitsee mm. turvallisuutta, ennustettavuutta, hoivaa, rakkautta, hyviä vuorovaikutussuhteita, nähduksi ja kuulluksi tulemista ja virikkeitä plus paljon muuta. Tiedämme myöskin, että mm. erilaiset traumat, vaillejää äämiset,, henkinen, fyysinen ja seksuaalinen hyväksik ksikäyttö,, uhkailu, pelottelu, kiusaaminen, nöyryyttn yryyttäminen ja pettäminen saattavat vahingoittaa lasta ja estää häntä rakentumasta ja kehittymäst stä.
TIETO 5 Mistä saa muuta tietoa? Muut vanhemmat, ystävät, t, isovanhemmat, puoliso, kirjat, artikkelit, media
TAITO Hoitamalla omaa lastaan oppii tuntemaan hänth ntä ja samalla tulee tarjottua hänelle h paljon sellaisia vuorovaikutustilanteita, jotka tukevat hänen h kasvuaan. Kun osaa pyöritt rittää lapsen arkea ja huomaa osaavansa huolehtia hänesth nestä niin tämä t lisää itsetuntoa isänä ja luo varmuutta silloinkin kun epäilykset omasta riittävyydest vyydestä alkavat ahdistaa. Lisäksi se lisää molemminpuolista kiintymystä ja luottamusta ja on hyvä ylpeyden ja tyydytyksen lähde l isälle.
ASENNE Oma lapsi on suuri ihme jos sen haluaa näin n nähdn hdä. Halu löytl ytää kyvyn nauttia lapsestamme. Uteliaisuus, kiinnostus, rakkaus, eläytyminen, oikeus jakaa maailma lapsen kanssa. Mahdollisuus kasvaa itsekin ihmisenä ja miehenä. Suurin osa vuorovaikutuksesta on ei-kielellist kielellistä ja asenne ja tunteet välittyvv littyvät t lapselle asenteittemme ja tunteittemme kautta.
ARKI Arki stimuloiva ja rikas ympärist ristö lapselle ja tarjoaa kaiken tarvittavan. Tavallinen yhdessäolo, johon kuuluu myöskin juhlat, traditiot ja poikkeamat on sinää äänsä riittävä.
Joskus riittää ää,, että on olemassa ja läsnl snä ja siksi voi rauhassa nauttia isyydestä ja olla siitä häpeämättömän n ylpeä kiitos