Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Transkriptio

1 Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke

2 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista on noussut työntekijän mieleen. Työvälineen vanhemman osiota voi käyttää yhdessä lapsen ja vanhemman elämäntilanteen kanssa tai vanhemman osion voi ottaa yksin tarkasteluun. Vanhemman osiossa kysymykset on muotoiltu positiiviseen muotoon. Tällöin vanhemmuuteen liittyvien asioiden pohdinta yhdessä vanhempien kanssa on helpompaa. Vihkosen voi myös halutessaan antaa vanhemmalle itselleen mietittäväksi. Lomakkeita ei pääsääntöisesti täytetä, vaan tarkoituksena on, että työntekijä hakee eri kysymysten avulla tietoa ja varmennusta omaan huoleensa. Lomakkeissa on tilaa kyllä / ei-merkinnöille, joiden avulla voi mahdollisesti tarkentaa huolen laajuutta, mikäli lomakkeita täytetään lapsikohtaisesti, tulee niiden täyttämiseen olla vanhempien / huoltajien lupa. Työvälineessä vanhemmalla tarkoitetaan lapsen / nuoren arkipäivän hoidosta vastaavaa aikuista. Vanhempi voi olla mm. biologinen vanhempi, biologisen vanhemman elämänkumppani tai perhehoitaja. Kun mietit vanhemmuutta, huomioi aina kokonaisuus. Asioita tulee tarkastella myös siten, että huomioit lapsen / nuoren mahdollisen päivähoitajan, avustajan tms. aikuisen joka osallistuu säännöllisesti ja paljon lapsen / nuoren hoitoon / huolenpitoon. Mikäli ajatuksissasi päädyt siihen, että lapsen etuun ja hyvinvointiin liittyy ongelmia, etkä voi sitä jostain syystä yksin ottaa vanhemman kanssa puheeksi tai mahdollisesti tehdä lastensuojeluilmoitusta, hae ohjausta ja neuvontaa (toinen lähityöntekijä, lasten ja nuorten kehitysvammaneuvolan työntekijä, lastensuojelutyöntekijä tms.). Yhdessä voitte miettiä miten asiat kannattaa ottaa esiin ja viedä eteenpäin. Älä koskaan jätä asiaa selvittämättä. 1

3 Annan suostumukseni vanhemmuus osa-alueen työväline lomakkeiston täyttämiseen. Lapsen nimi Huoltajan allekirjoitus ja päiväys 2

4 Vanhemman tehtävä on vaativa, tarvitaan sitoutumista ja vastuunottoa. Lapsen tulee saada vanhemmaltaan hellyyttä ja ymmärtämystä. Vanhemman tulee turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus, tukea lapsen yksilöllistä kehitystä, mahdollistaa lapselle läheiset ja tärkeät ihmissuhteet, turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö sekä tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Mikäli lapsi on vammainen se tuo vanhemmuuteen lisäpaineita ja vaatimuksia. Vanhemman toiveet ja unelmat lapsesta muuttuvat, lapsi vaatii huomattavasti enemmän ja pidempään hoitoa ja huolenpitoa ja hän oppii asioita hitaammin. Lapsi voi olla itkuinen, levoton tai vilkas, ja se kysyy vanhemman sekä fyysistä että henkistä jaksamista. Viranomaisia ja eri yhteistyötahoja on perheen elämässä paljon, jolloin tietyssä määrin yksityisyys perheeltä katoaa. Kaikki tämä voi rasittaa perheen voimavaroja ylenpalttisesti. Monesti vanhemmat lisäksi tuntevat syyllisyyttä siitä, etteivät koe olevansa kyllin hyviä vanhempia, tämä korostuu vammaisen lapsen vanhemmuudessa. Lapsen kasvatuksen tulee perustua luottamukseen, välittämiseen ja hyväksyntään, mutta myös perusteltujen rajojen asettamiseen. Lasta tulee kunnioittaa, arvostaa ja rakastaa, eikä häntä saa kohdella huonosti. Aina vanhempi ei kuitenkaan jaksa, osaa tai välitä huolehtia siitä mikä on tärkeää lapsen hyvinvoinnille. Tällöin tarvitaan ulkoapäin tulevaa puuttumista tai tukea perheelle ja vanhemmuudelle. Lapsen terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen on vammaisen lapsen hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Mikäli perusterveyteen liittyvät asiat eivät ole kunnossa, siitä kärsii myös lapsen kuntoutus. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein lapsen olemukseen kuuluvia tekijöitä, kuten esim. ylivilkkaus, kömpelyys tai että lapsi ei osaa ennakoida vaaratilanteita. Näin ollen vanhemman vastuu lapsen hyvinvoinnissa korostuu. Hyvät ja välittömät ihmissuhteet, niin sukulaisten, tuttavien kuin muiden läheisten kanssa ovat merkittävä voimavara vammaisen lapsen perheelle. 3

5 Myös hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa lapsen asioissa vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Kasvatuksessa ja kuntoutuksessa yhteistyötä tarvitaan kaikkien lapsen kanssa työskentelevien tahojen kesken. Jos yhteistyö viranomaisten ja vanhempien tai vammaisen lapsen hoitajien kesken ei toimi, tilanteesta kärsii eniten lapsi, koska tällöin hänen hoitoonsa ja kuntoutukseensa liittyvät asiat eivät toimi, kuten niiden pitäisi toimia lapsen parasta ajatellen. Kuntoutukselliset asiat ovat keskeisiä vammaisen lapsen kohdalla. Lapsen kuntoutus on pitkäjänteistä työtä sekä vanhemmille että työntekijöille. Kun vanhempi oppii tuntemaan lapsensa taidot ja mahdollisuudet, hän myös osaa nähdä mihin suuntaan pitäisi pyrkiä ja mitä seuraavaksi opetella. Lapsen kehitystason tiedostaminen ja ymmärtäminen auttaa kuntoutuksen suunnittelussa, mutta myös oikean vaatimustason ja tavoitteiden asettamisessa lapselle. Jokaisella lapsella on oikeus oman tasonsa, kykyjensä ja taitojensa mukaiseen opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen sekä peruskoulussa että sen jälkeen, mutta myös tavallisessa arkielämässä. Kasvatuksen suhteen sekä vammaisen lapsen että sisarusten tulee olla tasa-arvoisia. Molemmilla on samat oikeudet ja velvollisuudet, lapsen taidot ja kyvyt huomioiden. Lapsen itsenäistymisen tukeminen ja vastuun antaminen on liitettävä lapsen yksilölliseen tilanteeseen. Toiselta lapselta voidaan vaatia enemmän tai antaa suurempaa vastuuta kuin toisen lapsen kohdalla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että myös vammaisella lapsella on oikeus itsenäisyyteen, itsemääräämiseen ja vastuuseen siinä määrin kuin se hänen kykynsä huomioiden on mahdollista. Vuorovaikutus vammaisen lapsen ja vanhemman välillä on monentasoista. Vuorovaikutusta on esim. puhuminen, kommunikointi yleensä, lähellä oleminen, lapsen huomioiminen eri tavoin. Vaikeavammaiselle lapselle, jonka oma ilmaisumahdollisuus on vähäistä, läheisyys, koskettelu, hyvänä pitäminen on merkki siitä, että hänestä välitetään. 4

6 Läheisyyden tarve säilyy lapsen kasvaessa aikuiseksi. Myös vaikeavammaisella henkilöllä on herkkyys vaistota ympärillä tapahtuvia asioita ja tunneilmastoa. Vanhemmuutta on tarkasteltu vammaisen lapsen lastensuojelun näkökulmasta. Aluksi on pohdittu niitä vaatimuksia, joita yleensä lapsen, ja erityisesti vammaisen lapsen, hoitoon ja kasvatukseen liittyy ja lopuksi on kysymyksiä, jotka on jaettu kahteen osa-alueeseen. Kysymysten avulla pyritään nostamaan esiin ja kartoittamaan vanhemmuuteen liittyviä vaatimuksia vammaisen lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Fyysinen osa-alue: Saako lapsi tarvitsemansa terveyden- / sairaudenhoidon ja tarvittavat tutkimukset Saako lapsi tarvitsemansa lääkityksen ajallaan, lääkärin antamien ohjeiden mukaan Onko suuhygieniasta, hammashoidosta huolehdittu kyllä ei Toteuttavatko vanhemmat kotona tarvittavaa kuntoutusta Huolehtiiko vanhempi lapsen tarvitsemista apuvälineistä (silmälasit ym.) tukeeko lasta niiden käytössä Huolehtiiko vanhempi lapsen terapioista 5

7 Onko lapsen yleisestä hygieniasta huolehdittu kyllä ei Jos lapsi käyttää vaippoja, huolehditaanko vaippojen vaihdosta riittävän usein Saako lapsi riittävästi ruokaa / nesteitä, jos nieleminen suun kautta on vaikeaa Huolehditaanko lapsen terveellisestä ja monipuolisesta ruuasta Huolehditaanko lapsen riittävästä unesta ja/ levosta Huolehditaanko lapsen riittävästä ulkoilusta Huolehditaanko siitä, että lapsella on sopiva ja tarpeellinen vaatetus Hankitaanko vammaiselle lapselle tarvittaessa uusia vaatteita Huolehditaanko siitä, että lapsi voi olla ja liikkua turvallisessa ympäristössä Huolehditaanko lapsen turvallisuuden kannalta riittävästä valvonnasta Onko huolehdittu siitä, että lapsella oma, rauhallinen nukkumapaikka 6

8 Psykososiaalinen osa-alue: Onko lapsen ja vanhemman yhdessäolo lapsen kanssa luontevaa ja läheistä kyllä ei Onko lapsen ja vanhemman välillä molemminpuolista vuorovaikutusta Saako lapsi ilmaista mielipidettään, toiveitaan, ajatuksiaan Kuuleeko vanhempi lapsen kysymyksiä ja vastaako niihin Kuuleeko vanhempi lapsen sanatonta viestiä (ilmeet eleet) ja vastaako niihin Hakeeko lapsi turvaa vanhemmastaan Onko lapsen ja vanhemman välillä katsekontaktia Saako lapsi hellyyttä, rakkautta, ymmärtämystä vanhemmaltaan Saako lapsi lohdutusta vanhemmaltaan Onko lapsi tärkeä ja arvokas vanhemmalle Antaako vanhempi kiitosta ja hyvää palautetta lapselle 7

9 Onko vanhemman suhtautuminen lasta kohtaan pääsääntöisesti myönteistä kyllä ei Kohdellaanko vammaista lasta ja terveitä sisaruksia keskenään oikeudenmukaisesti Ohjaako vanhempi lasta omatoimisuuteen (syöminen, pukeutuminen, peseytyminen, WC asiat) hänen kehitystään vastaavalla tavalla Ovatko vanhemman vaatimukset lapsen taidoille sopivia Auttaako vanhempi lasta suoriutumaan sellaisista tehtävistä, joihin hänen omat kykynsä eivät riitä Antaako vanhempi myös lapsen itse kokeilla asioita, jotka eivät ole lapselle vaarallisia Tunnistaako vanhempi lapsen kehitykseen liittyviä pulmia Onko lapsella sopivassa määrin virikkeitä (leluja, kirjoja, harrastuksia ym.) Leikitäänkö lapsen kanssa Salliiko ja tukeeko vanhempi lapsen kaverisuhteita Saavatko lapsen kaverit tulla kotiin ja saako lapsi käydä kavereiden luona 8

10 Saako lapsi olla ottamatta liian suurta vastuuta aikuisten asioista /vanhemmasta, vammaisesta sisaruksesta ym. kyllä ei Asetetaanko lapselle riittävän turvalliset rajat, pidetäänkö asetetuista rajoista kiinni Toimiiko vanhempi kasvattajana johdonmukaisesti Ovatko vanhempien keskinäiset näkemykset lapsen kasvatuksesta yhteneväiset Toimivatko vanhemmat käytännössä lastensa kasvattajina yhteneväisesti Huolehditaanko lapsen säännöllisestä koulunkäynnistä Järjestetäänkö lapsen hoito ja huolenpito turvallisesti silloin, kun lapsi ei sairauden vuoksi voi mennä kouluun tai päivähoitoon Ilmoittaako vanhempi, jos lapsi sairauden tai muun syyn vuoksi joutuu jäämään pois koulusta tai päivähoidosta Tukeeko vanhempi lasta koulunkäyntiin liittyvissä asioissa (esim. huolehtiiko siitä, että lapsi tekee kotitehtävät) Salliiko vanhempi lapselle sopivan koulumuodon, sopivan tasoisen opetuksen ja riittävän ohjauksen 9

11 Huolehtiiko vanhempi omalta osaltaan siitä, että lapselle järjestyy peruskoulun jälkeinen jatko-opetus tai päivätoiminta kyllä ei Keskusteleeko vanhempi lapsen hoitoon, kasvatukseen ja ohjaamiseen liittyvistä kysymyksistä työntekijöiden kanssa, huomioiko saamiaan ohjeita Onko vanhempi suostuvainen kuntoutus- / palvelusuunnitelman laadintaan lapselle yhteistyössä viranomaisten kanssa Ottaako vanhempi itse yhteyttä viranomaisiin tai muihin ammattihenkilöihin, mikäli lapsen kanssa tulee ongelmia tai jollakulla lasta tuntevalla läheisellä tai työntekijällä on huolta lapsesta 10

12 VALMA- hanke Outi Konttinen Projektikoordinaattori/ sosiaalityöntekijä Honkalammen kuntayhtymä Marketta Holopainen sosiaalityöntekijä Honkalampi-säätiö Anu Kansala lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liperin kunta Tarja Pulkkinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä Lieksan kaupunki Copyright Valma-hanke /Honkalammen kuntayhtymä