2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari Yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimisvaikeudet 16.9.2010 klo 12.00 16.00 Finlandia talo Jarkko Hautamäki Helsingin yliopisto
Tukijärjestelmän reformi 2010
PERIAATTEET varhainen puuttuminen, lähikoulu, inkluusio RAKENNE 3 portaisuus, läpäisevyys PROSESSIT hyvä perusopetus ja yleinen tuki (oppimissuunnitelma) tehostetun tuen prosessi pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma erityisen tuen prosessi pedagoginen selvitys, HOJKS TUKIKEINOT YHTEISTYÖ, ROOLIT oppilas vanhemmat, huoltajat opettajat rehtori OHR; yhteistyökumppanit yli hallintokuntarajojen
hyvä perusopetus pedagoginen arvio yhteistyössä opettaminen sopeutumattomat yläkoulun tuki 4
TUEN 3 PORTAINEN MALLI verbit 5
Moniammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit: havaitaan päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS pedagoginen selvitys tehostettu tuki ei riitä tehdään intensiivisesti toisin Pedagoginen keskustelu ja havainnointi,oppiaineiden kokeet, erityisopettajan testit: havaitaan päätetään aloittaa TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma pedagoginen arvio, hyvä perusopetus & yleinen tuki ei riitä tehdään enemmän toisin Pedagoginen keskustelu oppilaiden ja opettajien kesken ja havainnointi, oppiaineiden kokeet, seulat : havaitaan päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja eriyttää YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) perusopetus ei riittävän laadukasta PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI tehdään jotakin toisin vanhemmat: kaikki toiminta yhteistyössä vanhempien kanssa OHR: jatkuvasti yhteistyössä, suunnittelu, organisaatio, seuranta rehtori: pedag. johtajuus
Toisen asteen valinta vaativana päätöksentekona, jossa epäonnistuminen tai myöhempi keskeyttäminen/valmistautumattomuus tulkitaan syrjäytymisriskin uhaksi/alkavaksi toteutumiseksi; mutta mitä tiedetään toisen asteen valinnassa vaikuttavista voimista?
Savolainen, H., Ahonen, T., Aro, M., Tolvanen, A & Holopainen, L. (2008). Learning and Instruction 18 (2008), 201 210. READING COMPREHENSION, WORD READING AND SPELLING AS PREDICTORS OF SCHOOL ACHIEVEMENT AND CHOICE OF SECONDARY EDUCATION
TYTÖT Decoding: Error-finding task.96.72 Word-level reading Decoding: Word-chain task.59.48.83 School achievement R 2 =.71 Spelling: Words Spelling: Pseudo-words.60.41.58 Wordlevel writing.52 Written language skills.71 Reading: Comprehension Secondary education choice R 2 =.63 c 2 (36) = 46.85, p =.11, CFI = 0.99, TLI = 0.99, RMSEA =.02, WRMR = 0.78
POJAT Decoding: Error-finding task.90.76 Word-level reading Decoding: Word-chain task.31.44.86 School achievement R 2 = 0.71 Spelling: Words Spelling: Pseudo-words.73.53 Wordlevel writing.58 Written language skills.84.60 Reading: Comprehension Secondary education choice R 2 =.74 c 2 (27) = 42.58, p =.03, CFI = 0.99, TLI = 0.99, RMSEA =.03, WRMR = 0.80
Keskeinen tekijä on selvästikin keskiarvo, erityisesti tytöillä. Pojilla valintatilanne on monimutkaisempi, koska keskiarvot ovat yleisesti alempia (vaan ei kaikista SES ryhmissä), jolloin lukioon valinta meneekin muuta kautta. Alisuoriutuminen on eräs tulkintamalli, toinen on se, että poikien suhde instituutioon on oleellisesti toisenlainen.
Äidinkielen ja matematiikan arvosanat sukupuolittain 9. luokalla Keskiasteen valinta aineistosta laskenut useiden ikäkohorttien keskiarvoina Jorma Kuusela, OPH 19.2.2010 ja erilaisiksi kalvoiksi valmistellut Jarkko Hautamäki 5.3.2010
Äidinkielen arvosanajakautuma ÄIDINKIELI * SUKUPUOLI Arvosana mies nainen mies nainen yht 4 136 82,2%,1% 5 4081 687 6% 1% 3% 6 16317 4660 23% 6% 14% 7 23277 14224 32% 20% 26% 8 18903 24431 26% 34% 30% 9 8361 23425 12% 32% 22% 10 1023 5154 1% 7% 4% Total 72098 72663 144761
Äidinkieli ja matematiikka 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % tytöt 50 % tytöt 40 % pojat 40 % pojat 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 4 5 6 7 8 9 10 0 % 4 5 6 7 8 9 10
Mitä kansallinen tulos merkitsee paikallisesti? Vantaalla /iso seuranta aineisto 6 > 9 > Amis/lukio 2.vuosi (>jälkiseurantaa)
Oppilaat on ryhmitelty neljään ryhmään, kvartaaliin, 9. luokan keskiarvon mukaisesti. Tiedetään ketkä jäivät (N = 93, n 8 %) toisen asteen koulun ulkopuolelle. Luvuilla selvitetään mistä kvartaaliryhmästä pudokas ehdokkaat tulevat. KA9lk1 KA9lkk2 KA9lk3 KA9lkk4 TOTALS Ei pudokas 256 272 316 310 1154 Pudokas 70 20 2 1 93 Yhteensä 326 292 318 311 1247
Ka 6.lk Ka 9.lk Ka 9. lk 0.76 DropOut 0.24 0.31 Putoamisriski on olemassa jo kuudennella luokalla. Sukupuoli äidink 9 matem9 äidink9 0.38 matem9 0.05 0.60 DropOut 0.03 0.25 0.27 Eikä se ole poikien tila, vaan himpun verran enemmän tyttöjen ongelma/tila
Coefficients a Beta t sig OS osaaminen,16 5,23,00 oppimista tukevat uskomukset,06 1,84,07 oppimista haittaavat uskomukset,01,43,67 vanhempien kouluun liittyvät uskomukset,05 1,37,17 vanhempien emotionaalisuuteen liittyvät uskomukset,01,34,74 keskiarvo 9 lk,15 4,75,00 a. Dependent Variable: DropOutp
Mekanismista vähän
9 6th form (colour code) 8 7 Competence beliefs 6 5 4 3 2 1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Competence 6 5 4 Figure 1 The strength of the present belief to continue in the second degree education in academic 6 th form [z-axis, Likertscale from 1 (no, green) to 7 (yes, red)], in relation to beliefs (yaxis, coded in octiles, 1-8), and shown competence (x-axis, coded in octiles, 1-8)
Figure 2 The strength of the present belief to continue in the second degree education in vocational track [z-axis, Likert-scale from 1 (no, green) to 7 (yes, red)], in relation to competence (x-axis, 1-8), and competence beliefs (y-axis, 1-8). 9 Vocational School (colour code) 8 7 Competence beliefs 6 5 4 3 2 1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Competence 4 3
Figure 3 The strength of the uncertainty [z-axis, Likert-scale from 1(uncertainty low, or green) to 7 (uncertainty high, or red)], in relation to competence (x-axis, 1-8) and competence beliefs (y-axis, 1-8). 9 Uncertainty (colour code) 8 7 Competence beliefs 6 5 4 3 2 1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Competence 5 4 3
Kuinkas sitten kävikään?
Component 1 2 3 4 5 32 nykyinen opiskelu sopii minulle 0,81 11 peruskoulua mielekkäämpää 0,75 37 eväät kaikenpuoliselle kehittymiselle 0,73 27 tyytyväinen valintaan (lukio/ala) 0,71 35 valmiudet jatko-opintoihin 0,69 0,42 20 opiskelutaidot oleelliset 0,55 0,52 19 panostanut viimevuotista enemmän 0,52 34 selvät suunnitelmat 0,93 38 tiedän mille alalle haluan 0,92 18 yläastetta vaativampaa 0,77 22 liian teoriapainotteista 0,64 39 aion yliopistoon 0,82 30 kaverit valitsivat samoin 0,46 0,56 23 yksinäisempi kuin yläasteella 0,78 25 kilpailuhenkinen 0,77