Korttelin 236 asemakaavan muutos

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A HUMPPILAN KUNTA Korttelin 236 asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19736

Selostus 1 (16) Hakula Anna Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaavan muutos... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 4 3.1 Selvitys alueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Maanomistus... 5 3.1.5 Palvelut... 5 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet... 5 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 3.2.1 Maakuntakaava... 5 3.2.2 Osayleiskaava... 6 3.2.3 Asemakaava... 6 3.2.4 Rakennusjärjestys... 7 3.2.5 Rakennuskiellot... 7 3.2.6 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne... 7 3.2.7 Aluetta koskevat selvitykset... 7 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 8 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 9 4.3 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 9 5 Asemakaavan kuvaus... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10

Selostus 2 (16) Hakula Anna 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 12 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 13 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 13 6.3 Toteutuksen seuranta... 13

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (14) Korttelin 236 asemakaavan muutos 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Korttelin 236 asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Asemakaava koskee Humppilan kunnan Kennin alueen korttelia 236. Kaavalla muutetaan voimassa olevan asemakaavan erillispientalojen korttelialue (AO-1) asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle on mahdollista sijoittaa rivitaloja ja kytkettyjä pientaloja (AR). Tavoitteena on nostaa alueen tonttitehokkuus (e) 0.20:stä 0.30:een. Kaavan laatijat: Osoite: Pekka Seppänen, ins. AMK Anna Hakula, Arkkit. yo FCG Suunnittelu ja Tekniikka Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Puhelin: 050 9111972 Sähköposti: Projektinumero: pekka.seppanen@fcg.fi P19736 Vireilletulo:..2012 Kunnanvaltuusto hyväksynyt:..201

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (14) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Humppilan keskustan tuntumassa, sen luoteispuolella. Sijainti ja rajaus on esitetty alla olevassa kartassa. Alue on ennestään rakentamatonta metsää ja sen pinta-ala on noin 1,13 ha. Koulut sijaitsevat alle kilometrin päässä suunnittelualueesta. Myös kunnan suurimmat työllistäjät ovat hyvin saavutettavissa, sillä ne ovat sijoittuneet noin kahden kilometrin säteelle suunnittelualueesta. Kuva 1. Opaskarttaote (ei mittakaavassa) suunnittelualueen ohjeellinen rajaus punaisella. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä 1 olevassa kaaviossa. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internet-sivuilla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (14) Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä osallistumis- 09/2012 ja arviointisuunnitelman laatiminen Asemakaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen nähtävilläolo 10/2012 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus ja vaikutusarviointi Ehdotusvaiheen nähtävilläolo (30 vrk) Kaavan hyväksymiskäsittely 11/2012 11-12/2012 01/2013 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella tavoitellaan alueelle uutta asumista. Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan erillispientalojen korttelialue (AO) asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle olisi mahdollista sijoittaa rivitaloja (AR). Tavoitteena on nostaa alueen tonttitehokkuus (e) 0.20:stä 0.30:een. Alue on kunnan omistuksessa. Rakennusoikeutta muodostuu uudella tehokkuusluvulla 3 397,67 m2. Suunnitteluun on ryhdytty Humppilan kunnan aloitteesta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (14) 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Humppilan keskustan tuntumassa, noin 2,5 km luoteeseen. Kennin alueen itäpuolella on pientalovaltainen Kauppilan asuntoalue. Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 1,13 ha ja se on ennestään rakentamatonta metsää. 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Suunnittelualue on uudistushakattu. Alueella kasvaa sekametsää valtalajeinaan mänty ja koivu. Suunnittelualueen maasto viettää loivasti kohti pohjoista. Maaperä on moreenia ja pintakerros on sammaleen ja heinän peittämää. Alueen maaperää ja rakennettavuutta on tarkasteltu Kennin alueen kulttuuriympäristö ja maisema 1 selvityksessä (liite 1). Kennin osayleiskaavatyötä varten on laadittu luontoarvoselvitys 2. Selvityksessä todetaan, että varsinaisesti alueella ei esiinny harvinaisia kasveja tai pesi harvinaisia eläimiä, mutta liito-oravilla on kulkuyhteys alueen sivuitse. Linkkitien eteläpuolisella alueella on kekomuurahaisten yhdyskuntia. Luontoarvoselvitys on tämän selostuksen liitteenä 2. Kuva 1. Asemakaava-alueen maastoa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähellä on joitain omakotitaloja. Vanhin taloista on 50-luvulla rakennettu ja muut ovat uusia tai uudehkoja omakotitaloja. Eteläisen harjanteen päällä on GSM-tukiasema. Alueella ei ole arvokasta kulttuuriympäristöä 1. Suunnittelualueen itäpuolella on omakotivaltainen asuntoalue ja kauempana eteläpuolella laaja peltoalue. 1 Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. 2 Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys Kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (14) 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Palvelut Alue on kunnan omistuksessa. Alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia uusia palveluita varten. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että alue tukeutuu keskustan palveluihin. Mm. kaupalliset palvelut, terveysasema, päiväkoti, kirjasto ja kunnanvirasto sijaitsevat keskustassa, johon on matkaa noin 2 km. Osa kaupallisista palveluista sijaitsee valtatien 2 varressa, noin 2 km päässä alueesta. Koulut ja seurakuntatalo sijaitsevat aivan suunnittelualueelta koilliseen sijaitsevan Kauppilan asuntoalueen tuntumassa. 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Alueella nykyisellään sijaitsevalle GSM-tukiasemalle ja sen haruksille on osoitettu asekaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluevaraus. Tukiasema sijaitsee kunnan omistamalla maalla, jonka Telia Sonera Finland Oyj on vuokrannut vuoden 2016 loppuun asti. Vesijohto- ja viemäriverkosto kattaa nykyisellään Kennin eteläisen asemakaavan alueen. Alueen vesihuollon järjestäminen on edellyttänyt pumppaamon rakentamista Kennin alueen eteläreunalle. Suunnittelualueella tulee olla kiinteistökohtainen jätevedenpumppaus maastonmuotojen takia. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Maakuntakaava Maakuntakaavalla ei ole suunnittelua ohjaavaa merkitystä, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Hämeen maakuntakaavassa, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 28.9.2006, osa alueesta on osoitettu uudeksi rakennettavaksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Osa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa ilman tarkempaa maankäyttösuunnitelmaa. Kuva 2. Ote Hämeen maakuntakaavasta, suunnittelualue sinisellä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (14) 3.2.2 Osayleiskaava Humppilan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.2.2007 Kennin osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen alueeksi, joka varataan 1-2 asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen. 3.2.3 Asemakaava Kuva 1. Ote Kennin osalyleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Kuvaan on sinisellä merkitty asemakaavamuutosalue likimääräisesti. Asemakaavamuutoksella muutetaan kunnanvaltuuston 28.8.2007 ( 35) hyväksymää Kennin eteläisen alueen asemakaavaa. Tarkoituksena on muuttaa erillispientalojen korttelialuetta (AO-1) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0.20. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 2/3 k I.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (14) Kuva 4. Ote muutettavasta asemakaavasta. 3.2.4 Rakennusjärjestys 3.2.5 Rakennuskiellot Humppilan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 3.2.2002. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.2.6 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne Asemakaava on laadittu pohjakartalle, jonka karttalehdet on hyväksytty 27.12.1978 ja 1.8.1968. Laadittavana olevan asemakaavan alueella pohjakartassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pohjakartta täyttää 1.1.2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 3.2.7 Aluetta koskevat selvitykset Kennin osayleiskaavatyö on pohjautunut seuraaviin selvityksiin:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (14) Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. Selvitys käsittelee alueen kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja sekä maaperän rakennettavuutta. Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005. Selvityksessä on kartoitettu alueen kasvillisuus ja eläimistö. Petro Pesonen, Museovirasto. Lounais-Hämeen arkeologinen inventointi. 2005. Sis. Lounais-Hämeen ja Rengon arkeologiset selvitykset 2005-2007 hankkeeseen (Hämeen liitto, Museovirasto ja alueen kunnat). Alueelta ei löydetty esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Johanna Enqvist, Museovirasto. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2005. Sis. Lounais-Hämeen ja Rengon arkeologiset selvitykset 2005-2007 hankkeeseen (Hämeen liitto, Museovirasto ja alueen kunnat). Alueelta ei löydetty historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki 10.9.2012 päätöksen Kennin eteläisen alueen asemakaavan muuttamisesta. Täydentyy prosessin edetessä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) Kennin eteläosan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat kuntalaiset paikallisyhdistykset Humppilan kunnan eri hallintokunnat Kanta-Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Humppilan Vesihuolto Oy aluepelastuslaitos Salon seudun puhelin Vattenfall Oy Sonera Telia Finland Oyj muut mahdolliset osalliset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (14) 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Forssan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla..2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä... osallisten kuulemista varten kunnantalolla ja kunnan internetsivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä.... välisen ajan kunnan talolla ja kunnan internet-sivuilla. Täydentyy prosessin edetessä. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan ELY-keskukseen tiedoksi kaavatyön alussa. 4.3 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksella tavoitellaan alueelle uutta asumista. Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan erillispientalojen korttelialue (AO-1) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Samalla alueen rakennustypologia monipuolistuu ja tonttitehokkuus nousee. Myös kerroslukua on tavoitteena muuttaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (14) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 1,13 hehtaaria. Asemakaavamuutoksella muutetaan 5 erillispientalotonttia yhdeksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontiksi. Alueen väestöpohja ei riitä uusien kaupallisten tai julkisten palvelujen toimipisteiden perustamiseen, vaan alue tukeutuu kuntakeskuksessa ja lähialueella oleviin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavoituksessa tavoitellaan luonnonläheistä asumisen aluetta. Tontti rajautuu läntiseltä sivultaan lähivirkistysalueeseen ja pohjoisessa maa- ja metsätalousalueeseen. Asemakaavamuutos koskee vain yhtä korttelialuetta. Ympärillä on lähivirkistysalue (VL) ja maa- ja metsätalousalue (M). Rakentamisen tulisi tapahtua niin, ettei olevaa puustoa tarpeettomasti tuhota ja että luonnonkasvillisuuden kasvuedellytykset säilyvät. Suunnittelualueelle osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-1). Korttelialueella on varattava vähintään 1,5 ap / asunto. Korttelialueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0.30). Korttelialueelle sijoitettava enimmäiskerrosala on 30 % korttelialueen pinta-alasta. Suurin sallittu kerrosluku on 2/3 k I u ½. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaavaalueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Taajamakuva Rakentuessaan suunnittelualue tarjoaa asumismahdollisuuksia mm. perheille. Alueesta kokonaisuutena on mahdollisuus kehittyä viihtyisä ja se saattaa houkutella kuntaan uusia asukkaita. Suunnittelualue on jo ennestään asemakaavoitettu asumiselle ja on luonnollinen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Vaikka alueelle ei tule uusia palveluita, tarvittavat peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa kuntakeskuksesta. Alue on liitettävissä jo rakennettuun kunnallistekniikkaan kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kallioinen maaperä saattaa aiheuttaa tavanomaiseen verrattuna hieman enemmän toteuttamiskustannuksia. Taajama tiivistyy muutettaessa omakotitontti rivitaloa tai kytkettyjä pientaloja varten. Melko väljä rakennustavan ohjaus mahdollistaa rakentamisajankohdalle tyypilliset tyyliratkaisut. Molemmat rikastavat taajamakuvaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (14) Asuminen Palvelut ja työpaikat Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Rivitalo ja kytketty pientaloasuminen ovat luonteeltaan sosiaalista. Uuteen kohteeseen todennäköisesti hakeutuu samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita, mikä tukee yhteisöllisyyden syntymistä. Alueen asukaspohja ei riitä uusien palveluiden tai työpaikkojen syntymiseen, vaan asukkaat tulevat käyttämään keskustan palveluita. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, osa jopa kävelyetäisyyden päässä. Myös työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Alueelta liikennöidään Koivuviidantietä tai Kirkkopellontien kautta Koivistontien suuntaan ja siitä edelleen keskustaan tai valtatielle. Liikennemäärä Kirkkopellontiellä todennäköisesti lisääntyy. Rakentamisen aikaisesta liikenteestä saattaa ajoittain muodostua häiriötä olevalle asutukselle. Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Alue voidaan liittää jo rakennettuun kunnallistekniikkaan. Maastonmuodoista johtuen jäteveden johtamiseen saatetaan tarvita kiinteistökohtainen pumppaamo. Pumppaamon tarve tutkitaan rakennussuunnittelun yhteydessä. Kennin alue kokonaisuutena tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen alueen rakennuttuakin. Lähivirkistysalueet ja maa- ja metsätalousalueet tarjoavat mahdollisuuden nykyisten ulkoilureittien säilymiseen ja sitä kautta alueelta säilyy yhteys muihinkin ulkoilureitteihin. Alueelle ei ole odotettavissa ympäristöhäiriöitä. Alueen rakentamisesta ei aiheudu voimassa olevan asemakaavan mahdollistamaa rakentamista enempää haittaa ympäristönsuojelulle. Uusille omakoti- ja rivitaloalueille sijoittuu usein samassa elämänvaiheessa olevia perheitä, mikä tukee yhteisöllisyyden muodostumista. Erilaiset asuntotyypit parantavat alueen monimuotoisuutta. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Lähimaisema muuttuu merkittävästi, koska alue on nykyisellään rakentamatonta metsää. Kennin alueen rakentumisella ei ole ympäröivien alueiden maisemaan merkittävää vaikutusta, koska sitä ympäröivät puustoiset suojavyöhykkeet. Puuston poistaminen rakentamisen tieltä vaikuttaa rakentamiseen varatuilla alueen osilla pienilmastoon. Uudelleen vakiintuessaan alueen kasvillisuus hillitsee tuulisuutta ja parantaa pienilmastoa. Alueella ei ole merkitystä pohjavedenoton kannalta. Kaavamuutos ei vaikuta liito-oravien kulkuyhteyksiin tai kekomuurahaisten tienalituksiin, jotka on määrätty aiemmin laaditussa Kennin eteläisen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 12 (14) alueen asemakaavassa. 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Liikennemäärät tulevat hieman lisääntymään nykyisten omakotialueiden halki kulkevilla katuyhteyksillä. On todennäköistä, että osa työmatka- ja asiointiliikenteestä tapahtuu pyörällä tai jalkaisin lyhyistä välimatkoista johtuen. Alueella on edellytykset rakentua osaksi viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä. Lyhyet välimatkat ja kevyen liikenteen suosiminen ovat omiaan säästämään luonnonympäristöä. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 13 (14) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuvassa (liite 5) on esitetty esimerkki alueen toteutuksesta. Suosituksia alueen toteutukseen on annettu lisäksi tässä selostuksessa. Kuva 2. Esimerkki ½ kerroksen porrastuksesta, jolla rakennus voidaan sovittaa maastonmuotoihin 3. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Tontti on jo paalutettu vanhan asemakaavan mukaan. Kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. 3 www.lappeenranta.fi. Luettu 21.5.2007.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 14 (14) Tampereella 20.9.2012 Laatinut: Anna Hakula, suunnitteluavustaja, arkkit. yo Tarkastanut: Johanna Närhi, suunnittelupäällikkö, arkkitehti YKS-490