Rakenteilla työhyvinvointia ja laatua etsivään nuorisotyöhön. Ira Selkälä ja Anni-Reetta sorell Tampere

Samankaltaiset tiedostot
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

NO MITÄ TE SITTEN TEETTE?

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Dialogisuus ja vuorovaikutus oppisopimustoimijan työvälineenä

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

NUORTEN MATALANKYNNYKSEN PALVELUIDEN YHTEINEN TOIMINTAMALLI ESPOOSSA

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT ESPOO

Työryhmäkysymykset THL

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan

Sinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA


Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

4event yrityksenä. Perustamisvuosi Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Kurvi-projekti auttaa maahan muuttaneita nuoria ja suomalaista palvelujärjestelmää kohtaamaan toisensa 5/17/2017 1

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

9.5. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta?

AKTIIVISESTI KOTONA 2

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Finfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla. Yhdessä enemmän.

Asumissosiaalinen työote

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

Arviointi ja palaute käytännössä

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

KEHITTÄMISVERKOSTON KUVAUS

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

NÄKYMÄTÖN TIETO NÄKYVÄKSI Näyttöön perustuva toimintatapa ja rakenteellinen vaikuttavuus etsivässä nuorisotyössä

Muutoksessa elämisen taidot

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Transkriptio:

Rakenteilla työhyvinvointia ja laatua etsivään nuorisotyöhön Ira Selkälä ja Anni-Reetta sorell Tampere 7.2.2019

Dialogisuus ja Yhdessä oppimista Ennakkokäsitysten tunnistaminen ja esiin tuomisen viivyttäminen Kysy, opi, ihmettele! sen merkitys työyhteisössä Parantaa työssä jaksamista: kokemus osallisuudesta Mahdollistaa työn kehittämisen Luo yhteisiä merkityksiä ja ymmärrystä työn tavoitteista Vahvistaa ammatillista kehittymistä Auttaa löytämään ratkaisuja työn haasteisiin Edellytyksenä foorumien luominen!

Etsivän työn prosessi Säännöllinen kartoitus Etsiytyminen Kontaktin luonti yksilöihin ja ryhmiin Motivointi Palveluihin ohjaaminen Tiedonkeruu ja toimittaminen päätöksentekoon

Johtaminen etsivässä nuorisotyössä Visiojohtaminen: kyky tunnistaa kehityksen suuntaa ja kohdentaa työn tavoitteita sen mukaisesti Innovaatioiden johtaminen: Ennakointi Nuorten maailman tuntemus Innostaminen ratkaisujen löytämiseen ja luovuuteen. Kokeilukulttuuri!

Johtaminen etsivässä nuorisotyössä Tiimityöskentely: Tulee tietoisesti rakentaa! Työntekijöiden asiantuntijuus esiin, esimies osana tiimiä Johdettavana tiimin asia- ja suhdetehtävä Työhyvinvoinnin johtaminen: Tunnistaa haasteet Luoda rakenteita Sitouttaa käytäntöihin!

Työntekijän työssä jaksamista vaarantavat tekijät (työntekijöitä 26-30, esimiehiä 6-8. Huomioitu hieman-erittäin paljon vastaukset) Organisaation heikko ymmärrys työn luonteesta ( työntekijät 90%, esimiehet 25%) Työn henkilöityminen asiakkaan silmissä (työntekijät 77%, esimiehet 29%) Yksintyöskentely (työntekijät 73%, esimiehet 100% ainakin hieman) Esimiehen ja työntekijän vähäinen vuorovaikutus (työntekijät 74%, esimiehet 75%) Yksin jääminen asiakkaan vaikeiden tilanteiden kanssa (työntekijät 61%, esimiehet 87%) Liiallinen työmäärä (työntekijät 60%, esimiehet 25%) Työaikojen ulkopuolella työskentely (työntekijät 48%, esimiehet 25%)

Johtaminen emotionaaliselle stressille altistavassa työssä Johtaminen joko voimistaa tai heikentää vaikutuksia yksilöön Johdon sosiaalinen tuki edellytyksenä työhyvinvoinnille Ei ilmiön psykologisointia tai yksilöllistämistä! Arvot, realistiset tavoitteet ja työhyvinvoinnin huomiointi kaikessa kehittämisessä Hyvinvoiva työntekijä on laadun ja tehokkuuden tae! (Nissinen, Leena. 2012. Rajansa kaikella. Miten estää myötätuntouupuminen? Helsinki: Edita)

Positiivisen sisäisen työelämän rakentajat ( Amabile & Kramer: Pienet, Suuret teot. Opi johtamaan kehitystä) EDISTYMINEN TYÖSSÄ Pienet voitot, läpimurrot, eteneminen, tavoitteen saavuttaminen TYÖTÄ TUKEVAT TAPAHTUMAT Selkeät tavoitteet, itsenäinen päätöksenteko, riittävät resurssit ja aika, avun saaminen, ideointi ja oppiminen HENKILÖÄ TUKEVAT TAPAHTUMAT Kunnioitus, rohkaisu, emotionaalinen tuki, hyväksyntä

On jatkuvaa kiirettä tai puhetta kiireestä. On sekaannuksia ja sählinkiä. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Virheitä sattuu ja koko ajan korjaillaan ei tule kerralla valmista. Kaoottinen olo ja työnhallinnan tunne puuttuu. Tunne siitä, että mikään ei riitä. (TJS Opintokeskus. Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.)

Työhyvinvointia tukevia ja työn laatua parantavia rakenteita -Organisaation visio ja selkeät työn tavoitteet -Dialoginen esimies-työntekijäsuhde -Työn rajaaminen esimiehen kanssa -Roolin kirkastaminen verkostoissa - -Huolellinen perehdytys -Lisäkoulutus - Tiimityöskentely -Kiinteä työparityö - Työnohjaus - Asiakaspurku/ reflektio - Työpäivän, viikon ja vuoden rakenteet

Tulipalojen sammuttelusta vaikuttamistyöhön

Etsivät nuorten rinnalla Etsivä nuorisotyö saavuttaa asiakkaisiinsa läheisen suhteen ja auttaessaan nuorta palveluiden piiriin työntekijöille kertyy paljon tietoa nuorten elämään vaikuttavista asioista, esimerkiksi palvelujärjestelmän epäkohdista. Tilannetta kuvaa hyvin se, että työntekijälle ei välttämättä ole kuormittavaa tulla toimeen asiakkaiden kanssa, vaan toimia palvelujärjestelmän kanssa. (Kaartinen- Koutaniemi 2012, 100.) Auttamishaluun liittyy sudenkuoppia: ilman reflektointia työntekijä saattaa asettua pelastajan rooliin. (Puuronen 2014) Mikäli palvelujärjestelmä ei vastaa nuoren tarpeita eikä etsivällä nuorisotyöllä ole käytössään riittäviä palveluita, joihin ohjata nuoria, päätyy etsivä nuorisotyö herkästi itse kannattelemaan ja tukemaan nuorta. Sidosryhmät saattavat tällöin mieltää etsivän nuorisotyön paikaksi, johon ohjata nuoria saamaan esimerkiksi tukihenkilöpalvelua. Etsivän nuorisotyön ei kuitenkaan ole tarkoitus itse tuottaa tukea ja palveluita,vaan ohjata nuoria niiden piiriin (Nuorisolaki 1285/2016). Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on arvioida ovatko paikalliset palvelut nuorille riittäviä siinäkin tapauksessa, että etsivä nuorisotyö lisää niiden kysyntää (HE 1/2010) 7b ). 14.2.2019

Vaikuttavuus Etsivä nuorisotyö lisää nuorten osallisuutta vaikuttamalla 1) palveluiden ulkopuolelle jääneiden nuorten elämäntilanteisiin 2) palvelujärjestelmään tuottamalla kentältä tietoa ja toimimalla nuorten äänitorvena Kuva Vilja Tamminen

Miksi vaikuttamistyötä? Yhteiskunnan syrjivät rakenteet ja nuorten vaikeudet päästä tai pysyä palveluissatuottavat myös etsivälle nuorisotyölle lisää asiakaspainetta. Tiffany (2012, 129.) kuvaa tämän kehän vaikuttavan etsivään nuorisotyöhön siten, että palvelujärjestelmä kohdistaa etsivään nuorisotyöhön paineen ratkoa ongelmia, joita järjestelmä itse tuottaa Eikö siis olisi järkevää pyrkiä vaikuttamaan työllä myös putoamista ja osattomuutta tuottaviin rakenteisiin ja ongelmien alkulähteisiin sen sijaan, että pyritään palauttamaan asiakkaita järjestelmään, joka ei vastaa heidän tarpeitaan? Yksittäisellä työntekijällä ei aina ole käytössään kanavia, joita pitkin viedä eteenpäin palvelujärjestelmään kohdistuvaa palautetta ilman, että se henkilöityy häneen. Työntekijän välittämä asiakkailta nouseva palaute palvelujärjestelmästä saatetaan kokea arvosteluna ja sen antaminen suoraan on vaikeaa ja vaatii diplomaattisuutta. (Kaartinen-Koutaniemi 2012, 100.) 14.2.2019

14.2.2019

Näkymättömästä näkyväksi Systemaattinen tiedon tuottaminen kentältä Webropol pohjaisilla lomakkeilla

Kirjattu tieto nosti näkyville Työn sisältöä ja vaikuttavuutta: Mistä nuorten kanssa oli keskusteltu, mihin he toivoivat apua, keitä oli tai ei oltu tavoitettu, mitä muutosta oli saatu aikaan (yksilö- ja yhteisötaso). Nuorten kokemuksia ja kommentteja palveluista Työntekijöiden havaintoja palvelujärjestelmästä Hiljaisia signaaleja: uusiin ilmiöihin ja ilmapiiriin liittyvät havainnot Toimintaympäristöön liittyvää tietoa: esimerkiksi mitä nuorten hengailu kauppakeskuksessa oikeasti on? Etsivän nuorisotyön kehittämiseen tarvittavaa tietoa: nuorten palautteet, työparityön vaiheet, työntekijöiden kehittämisideat

Esimerkkejä Oli oikeastaan hyvä että te aloitte rajata, kun me opittiin sitten soittamaan suoraan sossuille ja hyödyntämään heitä enemmän TE toimisto Tukihenkilöiden saantia parannettiin kun etsivä nuorisotyö yhteistyössä sidosryhmien kanssa alkoi tuoda tarvetta ilmi Ohjaamoa kehitetään yhdessä nuorilta nousevan tiedon pohjalta Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on kanava tiedolle 14.2.2019

Aiheesta lisää: Anni-Reetta Sorell: Kuka laivaa ohjaa ja minne se seilaa? Etsivän nuorisotyön johtaminen ja sen mahdollistamat työn rakenteet http://www.theseus.fi/handle/10024/137262 Ira Selkälä: Näkymätön tieto näkyväksi : Näyttöön perustuva toimintatapa ja rakenteellinen vaikuttavuus etsivässä nuorisotyössä http://www.theseus.fi/handle/10024/149236