Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6 ja Rastasniityntie 52. Toimeksiannon luontolausunnosta antoi Markku Kemppainen Planterra Group Oy:stä. Työn tavoitteena oli selvittää, onko kiinteistöillä tarve tehdä varsinaista luontoselvitystä ja siihen liittyviä lajikartoituksia. Lausunnon on laatinut FM Anu Luoto, Luontotieto Keiron Oy:stä. Kohteella käytiin 19.4.2018 ja tarkastettiin luonnon yleispiirteet. Kiinteistöjen pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria. Alue sijaitsee Veininmäki nimisen tien ja Rastasniityntien välisellä alueella. Itäpuolella on uusia rivitaloja ja länsipuolella pientaloja. Selvitysalueella on kaksi uudisrakennusta, joiden kohdalla on aiemmin sijainnut suurempi rakennus, joka on purettu vuoden 2013 jälkeen. Kuva 1 Veininmäen selvitysalueen sijainti. Aluerajaus osoitetaan punaisella rasterilla. Pohjakartta Espoon kaupunki 2018
Luonnon yleispiirteet Kiinteistöt ovat osittain metsäisiä ja osittain rakennettuja piha-alueita ei kartoitettu. Alueella on sijainnut aiemmin suurempi rakennus (ilmakuva vuodelta 2013), joka on todennäköisesti ollut maanomistajan mukaan talli tai navetta. Alueen puusto on kuusivaltaista. Kuusten lisäksi ylispuina kasvaa jonkin verran koivua sekä mäntyä. Aluspuustona kasvaa mm. pihlajaa sekä vaahteraa. Puustossa huomionarvoisia ovat kaksi järeää lehmusta selvitysalueen koilliskulmassa. Lehmukset ovat todennäköisesti metsälehmuksia. Näiden ympärillä on joitakin nuoria lehmuksia (halkaisija yli 7 cm). Nuorten puiden havaitseminen oli hankalaa kartoitusajankohdasta johtuen. Suurten lehmusten halkaisija on yli 60 cm. Todennäköisesti ne ovat kasvaneet paikalla luontaisesti, mutta voivat olla myös vanhoja pihapuita. Kuva 2 Selvitysalueen koillisosassa kasvaa kaksi suurta metsälehmusta ja niiden lähistöllä nuorempia yksilöitä. Alueen itäreunalla on maisemaluvalla tehty puiden poistoa ennen kartoituskäyntiä. Metsänreunasta on hakattu noin 20 metriä leveä kaistale, jotta naapurikiinteistölle ei aiheudu vaaraa suurista kuusista. Aluskasvillisuus vaihtelee eri puolilla selvitysaluetta. Suurelta osin se on tuoretta tai lehtomaista kangasta. Pohjoisessa, jossa lehmukset kasvavat, on tuoretta lehtoa (OMaT, kuva 3) ja eteläreunassa heinävaltaista kasvillisuutta. Lehtolaikun pinta-ala on 0,17 hehtaaria. Etelässä on todennäköisesti
ollut peltoa tai laidunta, mistä johtuen kasvillisuus on erilaista kuin muualla. Kulttuurivaikutusta on näkyvissä myös alueen keskellä vanhan varastorakennuksen eteläpuolella, jossa kasvaa mm. terttuseljaa. Kuva 3 Lehmusten kasvupaikat osoitetaan vihreillä palloilla sekä lehtolaikun rajaus vihreällä vinorasterilla. Pohjakartta Espoon kaupunki 2018
Kuva 4 Selvitysalueen eteläosassa on puoliavointa heinävaltaista kasvillisuutta väljän puuston lomassa. Havainnot ja arvio lajistosta Veininmäen 6 kiinteistöt soveltuisivat puustoltaan liito-oravalle, sillä alueella on järeitä kuusia (halkaisija 40-45 cm) sekä lehtipuustoa. Haapoja alueella ei kuitenkaan ole. Liito-oravasta ei tehty havaintoja maastokäynnillä. Liito-oravasta on tehty yksittäisiä havaintoja selvitysalueen koillispuolelta sekä lounaasta alle puolen kilometrin etäisyydeltä. Selvitysalue on liito-oravan yhteyksien kannalta jäänyt pientalojen ympäröimäksi, joskin eläin voi käyttää pihapuita liikkumiseen. Lepakoista alueelta voisi tavata satunnaisesti pohjanlepakon saalistamassa. Johtopäätös Selvityksen kohteena olevat kiinteistöt ovat pienialaisia ja alue on jossain määrin jäänyt eristyksiin laajemmasta metsäalueesta. Olemassa oleva puusto on kohtalaisen kookasta ja kuusivaltaista. Kasvillisuustyypit ovat pääosin tuoretta ja lehtomaista kangasta sekä entistä laidun tms. aluetta. Liito-oravasta ei tehty havaintoja, vaikka alue lajille puuston osalta jossain määrin soveltuukin. Liitooravan suosimat suuret haavat kuitenkin puuttuvat. Kiinteistöjen rakentamiselle ei ole liito-oravasta johtuvaa rajoitetta. Suunnittelussa suositellaan huomioitavaksi alueen pohjoisosassa sijaitseva tuore lehtolaikku ja sillä kasvavat lehmukset. Suositeltavaa on jättää kyseinen alue viheralueeksi. Rajauksen pinta-ala on 0,17 hehtaaria. Mikäli alueella kasvaa vähintään 20 kappaletta yli 7 cm halkaisijaltaan olevia metsälehmuksia voidaan metsikköä pitää luonnonsuojelulain 29 suojelemana luontotyyppinä, mikäli puut ovat luontaisesti paikalla kasvaneita. Maastokäynnin aikaan lehmuksia ei laskettu ja mitattu tarkasti, koska lehdettömään aikaan nuorien lehmusten erottaminen oli vaikeaa.
Suuret metsälehmukset on tutkinut arboristi Tuomo Toura vuonna 2014 ja todennut ne lahovikaisiksi. Kyseiset kaksi puuta on ollut tarkoitus kaataa jo aiemmin, mutta läheisen sähköjohdon vuoksi siihen ei ole ryhdytty. Veininmäen selvitysalueelta ei ole tarpeen tehdä tarkempaa luontoselvitystä tai lajistokartoituksia. Suunnittelussa on suositeltavaa huomioida pohjoisosan lehtolaikku lehmuksineen, joka lisää luonnon monimuotoisuutta ja antaa myös alueelle erityisen ilmeen. Vanhat, lahovikaisiksi todetut metsälehmukset voidaan haluttaessa poistaa. Nuoret metsälehmukset on suositeltavaa säilyttää ja käyttää hyödyksi esim. pihapuina tai kauniina lehtoalueena tulevan piha-alueen suunnittelussa. Todennäköisesti lehmusten alta paljastuu keväällä kukkivat, kauniit vuokot ja hoitoa tarvitsematon, vehreä kasvillisuus. Nämä säilyvät, mikäli pintamaa säilytetään nykyisellään eikä lehtokasvillisuuteen kohdistu liikaa tallaamista. Helsingissä 3.5.2018 Anu Luoto biologi, FM Luontotieto Keiron Oy Luontotieto Keiron Oy y-tunnus 1876817-3 keiron@keiron.fi 09-752 2400 Kutomotie 18, 00380 Helsinki www.keiron.fi 050-341 2183 Pimenoff