Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 79 Kokoustiedot Aika 31.03.2014 maanantai klo 15:40-18:10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pia Kauma, saapui klo 15.45 88 käsittelyn jälkeen Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki valtuuston puheenjohtaja Sirpa Hertell valtuuston I varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson valtuuston II varapuheenjohtaja, poistui klo 17.55 104 Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja, poistui 91 käsittelyn ajaksi Reijo Tuori rahoitusjohtaja, poistui 91 käsittelyn ajaksi Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo 16.10 Jere Kunnas henkilöstösuunnittelupäällikkö, poistui klo 15.55 Unto Ahvensalmi sosiaali- ja potilasasiamies, saapui klo 16.10, poistui klo 17.05 Sirkku Kiviniitty vammaisasiamies, saapui klo 16.10, poistui klo 16.45 Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 2 / 79 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 9.4.2014 9.4.2014 Tiina Elo Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 11.4.2014 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 3 / 79 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 87 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 88 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 89 1 Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kvasia) 6 90 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 12 Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) 91 Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen 16 Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia) 92 Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen 23 Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa 93 ICT-määrärahojen kohdentaminen 25 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 27 95 2-3 Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 31 2014 europarlamenttivaaleihin 96 4 Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon maksutaksan 34 tarkistaminen 97 5-6 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen katsaus vuodelta 37 2013 98 7 Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 41 2013 kaupunginhallitukselle 99 8-13 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) 44 100 Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Kv-asia) 51 101 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 54 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Kv-asia) 102 Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen 61 investointien osalta (Kv-asia) 103 Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja 63 tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa (Kv-asia) 104 14 Tilakeskus-liikelaitoksen siirtokelpoisten tilojen hankinta 67 105 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 70 106 Päätökset ja kirjelmät 73 107 15 Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat laitokset europarlamenttivaaleissa 2014 75
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 4 / 79 87 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 27.3.2014 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 5 / 79 88 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tiina Elo ja Christina Gestrin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 6 / 79 986/02.02.02/2014 89 Vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen 2 päättää vuoden 2013 tuloksen käsittelystä seuraavaa - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa 13 113 835,52 euroa. - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa 22 817 000,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä 549 241,33 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 42 792 662,73 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 3 968 639,66 euroa lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu 40 000 000,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä 87 865,65 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 7 / 79 ylijäämään. Tilikauden aikana sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa on lisätty 300 000 euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä 189 897,34 lisätään rahastopääomaan. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä 55 490 530,35 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Vuoden 2013 tilinpäätös Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. 1. Toimintaympäristö Espoon asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan lähes 4 000 henkilöllä ja oli vuoden 2013 lopussa 260 753. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 syntyi noin 3 530 lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut ja vuonna 2013 se oli 75,7 prosenttia. Joulukuun 2013 lopulla Espoossa työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia. Naisia oli 43,9 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 26 prosenttia työttömistä. Espoossa työttömiä oli 31,8 prosenttia eli 2 692 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna, jolloin työttömyysaste oli 6,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 57,1 prosenttia vuodentakaista suurempi ja pitkäaikaistyöttömien 71,4 prosenttia suurempi. 2. Vuosikate ja tilikauden tulos Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli ennakoitua parempi. Vuosikate oli 164,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 56,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli yli 59 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi, vaikka tilikauden aikana tehtiin merkittäviä talousarvion määrärahakorotuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 8 / 79 Huomioitavaa kuitenkin on, että kertaluonteiset erät paransivat olennaisesti tulosta ja niiden vaikutus siihen oli kaksi kolmasosaa. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. 30 milj. euroa ennakoitua parempina toteutuneet rahoitustuotot johtuivat merkittävältä osin yhden varainhoitosopimuksen irtisanomisesta, jonka johdosta kaupungin kirjanpitoon realisoitui varainhoitosopimuksen sisällä olleita rahoitustuottoja. Rahoitustuotot kirjautuvat tuotoksi kirjanpitoon siinä vaiheessa, kun ne realisoidaan. Loppuvuodesta muutettiin kolmen varainhoitosopimuksen neutraaliallokaatiota, jolloin myös realisoitui tuottoja kirjanpitoon. Lisäksi tuottoihin vaikuttivat ennakoitua paremmat osakemarkkinoiden kehitykset. Verotulojen tilitysaikataulumuutoksen takia ennen tammikuulle kirjautuneita verotuloja tilitettiin joulukuussa 10 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.40 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen vuosikate on n. 125 milj. euroa ja tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Vuosikate on n. 55 milj. euroa alle vuosikatteen 180 milj. euron tavoitetason. 3. Käyttötalous Toimintakate eli toimintatuottojen ja kulujen erotus oli -1 245,3 milj. euroa ja se heikkeni edellisvuodesta noin 49,0 milj. euroa. Toiminnasta saatavat tuotot kattoivat 18,3 prosenttia toimintakuluista. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 278,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 26 milj. euroa eli 10,3 prosenttia. Maksutuotot (110,2 milj. euroa) kasvoivat 2,8 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot (62,7 milj. euroa) kasvoivat 22,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 573,8 milj. euroa. Kulut kasvoivat 61 milj. euroa eli 4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 613,6 milj. euroa (kasvua 3,7 %) ja palvelujen ostot 685,8 milj. euroa (kasvua 3,9 %). Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 73,3 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 142 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 8,2 prosenttia. Muut toimintakulut olivat 59,1 milj. euroa ja ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin n. 228 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 50 milj. euroa. Sekä erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 9 / 79 4. Verorahoitus Verotuloja tilitettiin kaikkiaan 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Huomioitaessa tilitykset, jotka olisivat aiemmin tulleet vasta vuonna 2014, oli todellinen verotulojen kasvu 3,9 prosenttia. Verotulojen kehitys ei riittänyt kattamaan toimintakulujen kasvua. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 129,1 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 61,6 milj. euroa eli 5,8 prosenttia enemmän. Yhteisöveroa tilitettiin kuitenkin vain 108,9 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa eli 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2013 oli jo toinen vuosi kun yhteisöverotilitykset ovat yhtäjaksoisesti pienentyneet. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 182,4 milj. euroa, mikä vastaa noin kolmen tuloveroprosentin tuottoa. 5. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 13 970 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen opetustoimeen. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ja vuokratyövoiman käytön kustannukset 27,6 milj. euroa. 6. Investoinnit Kaupungin investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, mikä on 11 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi kaupunki toteutti konsernin kautta investointihankkeita ja koko kaupunkikonsernin investointitaso oli lähes 500 milj. euroa. Kaupungin toteutuneet investointimenot alittivat kuitenkin muutetun talousarvion n. 68 milj. eurolla. Vuodenvaihteen yli jatkuvien talonrakennuksen ja kunnallistekniikan hankkeiden myötä vuodelle 2014 siirtyy noin 45 milj. euroa. Myös taseyksiköiden investoinnit jatkuvat vuonna 2014 ja niiden myötä menoja siirtyi noin 7 milj. euroa. Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin yhteensä 47,2 milj. euroa, josta länsimetron valtionosuutta 45,6 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat yhteensä 179,4 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä kunnallistekniikan investointimenot taseyksiköt mukaan lukien olivat yhteensä noin 101 milj. euroa. Merkittävimmät kokonaisuudet olivat alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen 21 milj. eurolla, liikenneväylien toteutus 17 milj. eurolla ja kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentaminen 40 milj. euroa. Toimitilojen uudis- ja korjausrakentamiseen käytettiin 23,1 milj. euroa ja perusparannuskohteisiin 9,8 milj. euroa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 10 / 79 7. Lainat Vuoden 2013 talousarvioon merkityt 116 milj. euron lainat nostettiin kokonaan ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä ilman lyhytaikaisissa veloissa olevaa konsernitilin saldoa oli vuoden lopussa 211,7 milj. euroa, Lainamäärä asukasta kohti oli 1 299 euroa. Ilman konsernitilin saldoa lainamäärä asukasta kohti oli 812 euroa, joka on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Lyhytaikaisten velkojen kasvu johtuu tytäryhtiöiden (mm. Länsimetro Oy) konsernitilillä olevista kassavaroista, jotka näkyvät kaupungin lyhytaikaisena velkana, vaikka kaupunki ei ole käyttänyt konsernitilin kassavaroja. Konsernitilivelkaa tytäryhteisöille on tilinpäätöshetkellä noin 127 milj. euroa, joka vaikuttaa oleellisesti kaupungin lainakannasta laskettuihin tunnuslukuihin. Konsernin lainakanta oli 1 883 milj. euroa eli 21 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lainakanta asukasta kohden oli 7 222 euroa kun se vuotta aikaisemmin oli 6 055 euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli 825 milj. euroa eli 315 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu lainakanta asukasta kohden oli 3 165 euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 1 988 euroa. Kaupungin kassatilanne oli kireä vuonna 2013. Keskimääräiset kassamenot olivat 148,8 milj. euroa kuukaudessa kassatulojen ollessa 139,4 milj. euroa kuukaudessa. Kassan vajetta paikattiin pitkin vuotta nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Vuodenvaihteessa kassalainaa ei ollut. 8. Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 78 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunki-yhteisinä tulostavoitteina kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoitiin lauta- ja johtokunnille. Espoo-strategia koostui viidestä näkökulmasta: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Talouden ja palvelujen järjestäminen -näkökulmissa oli merkittävin osa tulostavoitteista, yhteensä 52 kappaletta. Henkilöstö-näkökulmassa oli kuusi sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki -näkökulmassa 10 tulostavoitetta. Asiakas ja kaupunkilainen -näkökulma sisälsi 10 tulostavoitetta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 11 / 79 Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden toteumatiedot sekä niiden poikkeamat. Tämän jälkeen neljän tulostavoitteen osalta toteumatiedot ovat muuttuneet ja ne ovat arvioista poiketen toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset tulostavoitteet liittyvät kaupungin toimintakatteen, vuosikatteen ja tuottavuuden kehittymiseen sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuteen. Lopullisten tietojen mukaan 12 tulostavoitetta ei toteutunut tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Poikkeamia oli eniten talousnäkökulmassa, mutta muuten poikkeamat jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin näkökulmiin. 9. Muutos edellisiin tilikausiin Ennen vuotta 2009 Espoo kirjasi valtiolta saatavan tuen Länsimetroon käyttöpuolen tuloksi ja teki osakesijoituksia yhtiöön ja rahoitti antolainoilla Länsimetro Oy:tä sen rahoitustarpeen kattamiseksi. Vuonna 2009 tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti Länsimetron kustannukset kirjattiin kaupungin investoinniksi ja valtion tuki valtionosuudeksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kirjauserot korjataan yhdenmukaisiksi keskenään ja siten että ne ovat vastaavia sekä Länsimetro Oy:n ja Helsingin kaupungin kirjausten kanssa. Kyseinen 1,8 milj. euron ero on syntynyt vuonna 2009. Lisäksi Espoon kaupunki maksaa Länsimetro Oy:lle valtiolta saadut 1,7 milj. euron avustukset, jotka ovat vielä välittämättä. 10. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 12 / 79 1234/02.05.06/2014 90 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiekkoilun Tuki ry kilpailutuksen perusteella enintään 15 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 13 / 79 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä. 5 Vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon Kiekkoilun Tuki Ry anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta Vermo Areenan rakentamiselle Perkkaalle kaupungin vuokratontille. Kohteen rakennustyöt on määrää käynnistää 31.12.2014 mennessä ja tilat on tarkoitus ottaa käyttöön 30.6.2016 mennessä. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen toiminta-alueellaan Espoon kaupungissa. Yhdistys tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja toimii jäsenseurojensa välisenä yhdyssiteenä. Yhdistys koordinoi jäsenyhdistyksiensä jääharjoitusajat omistamissaan ja Espoon kaupungin jäähalleissa, sekä ylläpitää suhteita Espoon kaupungin liikuntapalveluihin ja muihin jääkiekon sidosryhmiin ja päättäjiin. Yhdistyksen jäsenseurat ovat: Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Toimintaansa varten yhdistys on vuokrannut tontit Espoon kaupungilta Espoonlahden, Laaksolahden, Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoista ja rakennuttanut vaiheittain vuosina 1994-2009 neljä kappaletta harjoitusjäähalleja edellä mainittuihin urheilupuistoihin. Harjoitusjäähalleissa on käytössä kuusi rataa, Leppävaaran Reebok Areenan ja Matinkylän harjoitusjäähallin ollessa kaksirataisia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 14 / 79 Espoon kaupunki on taannut aikaisempien hankkeiden lainoja ja näiden saldo oli 4,5 miljoonaa euroa per 31.12.2013. Näistä noin 2,5 miljoonaa euroa erääntyy yli viiden vuoden kuluttua. Vermo Areena tullaan rakentamaan Espoon kaupungin vuokratontille Leppävaaran kaupunginosassa (51) korttelissa 51120. Tontti on asemakaavassa julkiselle rakentamiselle varattu Y-tontti ja Kiekkoilun Tuki ry on jättänyt kyseisestä tontista suunnitteluvaraushakemuksen. Tämä käsitellään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa 7.4.2014. Tontin rakennusoikeus on 17 655 neliömetriä ja tehdyssä luonnossuunnitelmassa tontille on sijoitettu yhteensä 13 147 neliömetriä liikuntatilaa. Jääurheilun lisäksi luonnossuunnitelmissa kohteeseen on suunniteltu liikunta- ja voimistelutiloja huomioiden espoolaisten muiden lajien tilatarpeita. Kiekkoilun Tuki ry:n teettämien luonnossuunnitelmien mukaan Vermo Areenan kustannusarvio on 15 720 000 euroa ja sen rahoitus on tarkoitus toteuttaa seuraavasti: Omat varat Avustukset Lainat 200 000 euroa 750 000 euroa 14 770 000 euroa Sivistystoimi on antanut lausunnon hankkeesta: Harjoituskeskuksen ehdotettu sijainti kaupunkirakenteessa on saavutettavuuden kannalta hyvä. Toiminnallisesti se täydentää Leppävaaran urheilupuiston, Vermon raviradan, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan sekä Leppävaaran liikuntapainotteisen lukion muodostamaa liikunnan ja urheilun olosuhteiden jo monipuolista kokonaisuutta. Toteutuessaan Vermo Areena korvaa mm. Kiekkoilun Tuki ry:n harjoitusjäähallin Laaksolahdessa ja selkiyttää alueen suunnittelua kaupungin investointiohjelmassa olevan jäähallin osalta. Mikäli kaupunki toteuttaa investointiohjelmaan sisältyvän Perkkaan yhtenäisen peruskoulun uudisrakenteen lähelle Vermo Areenaa, koulu voi mahdollisesti hyödyntää harjoituskeskuksen liikuntasalia. Koulusta ei ole olemassa hyväksyttyä tarveselvitystä eikä hankesuunnitelmaa ja asemakaavavalmistelussa on toistaiseksi koulun sijainnille vaihtoehtoja, joiden välillä ei ole tehty päätöstä. Harjoituskeskuksen tilojen koulukäyttö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 15 / 79 edellyttää myös tilojen välivuokraajan, Tilakeskus-liikelaitoksen, myönteistä kantaa ja sopimusta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 16 / 79 4968/02.05.06/2012 91 Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 17 / 79 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tilinpäätös 2013 Takausvaltuutta ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se kattaa muutokset, jotka johtuvat käynnistysvaiheessa syntyneestä valituksista johtuneista viiveistä, aikaisemmin ennustettua korkeammista rakentamisen kustannuksista, Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta, Matinkylän bussiterminaalin toteuttamisesta hankkeen aikana muuttuneen asemakaavan mukaisesti, rahoituskustannukset mukaan lukien. Lisäksi valtuutuksessa on varauduttu kattamaan valtionosuuden maksuviiveestä johtuva kassavaje vuoden 2015 osalta. Varauksena kattosummaan sisältyy myös takausvaltuus odottamattomien kustannuksien kattamiseksi. Valtuusto käsitteli 25.9.2006 Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmää ja valitsi järjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Hankkeen toteuttamiseksi Espoo ja Helsinki ovat perustaneet Länsimetro Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka on merkitty kaupparekisteriin 28.6.2007. Yhtiöstä Espoo omistaa 72 % ja Helsinki 28 %. Samassa yhteydessä kaupungit allekirjoittivat osakassopimuksen yhtiön hallintoon sekä kustannusten jakoon liittyvistä kysymyksistä. Osapuolten kustannusvastuu infrastruktuurin rakentamisen aiheuttamien kulujen ja kustannusten kattamiseksi ja rahoittamiseksi on sovittu toteutettavaksi aiheuttamisperiaatteen mukaisella tavalla (rajalta poikki). Rakentamisvaiheen kustannukset määräytyvät yhtäältä Espoon kaupungin alueella ja toisaalta Helsingin kaupungin alueella tapahtuvaan rakentamiseen kohdistuviin kustannuksiin. Mikäli kustannus kohdistuu sekä Espoon että Helsingin puoleiseen metro-osuuteen, jaetaan kustannus Espoon ja Helsingin maksettavaksi maantieteellisesti kohdennettujen kustannusten määrittämässä suhteessa, elleivät osapuolet yhdessä sovi käytettäväksi jotain muuta jakoperustetta. Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös Valtuusto päätti Espoon osalta länsimetron rakentamisesta ja rahoituksesta 19.5.2008. Käsittelyn pohjana oli Länsimetro Oy:n laatima hankesuunnitelma sekä valtion rahoituksen osalta valtion kehysriihen kannanotto.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 18 / 79 Valtuusto päätti mm. 1 kehottaa Länsimetro Oy:tä jatkamaan metron suunnittelua sekä toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Espoo osuus kustannuksista on 355,3 milj. euroa (alv 0 %), kun valtion osuus on kokonaiskustannuksista 30 %, 2 päättää, että hankkeen suunnitteluvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin ja rakentamisvaiheen Espoon kustannusosuus rahoitetaan yhtiön ottamalla lainoituksella, jonka kaupunki takaa. Valtuusto on 19.4.2010 myöntänyt kaupungin omavelkaisen takauksen yhtiön enintään 400 miljoonan euron määräisille lainoille ja niiden suojaamisessa käytettäville johdannaisille. Valtuusto päätti kokouksessaan 10.12.2012 Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista: 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 490 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 19 / 79 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Hankkeen toteutustilanne Länsimetro Oy on jatkanut valtuuston päätöksen mukaisesti hankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Länsimetron hankinnat kilpailutetaan kilpailulainsäädännön mukaisesti. Hankintamielessä hanke kuuluu erityisaloihin (erityisalojen hankintalaki (349/2007)). Rakennussuunnittelusopimukset solmittiin 2009 helmikuussa ja suunnittelu jatkuu täysipainoisesti edelleen. Länsimetrosta tulee automaattimetro. Nykyisen metron automatisointi on käynnissä ja Länsimetron ohjausjärjestelmä tulee olemaan sama. Automatisoinnin hankinnasta on solmittu sopimus. Rakennustyöt käynnistyivät Ruoholahdessa marraskuussa 2009. Tunnelit puhkaistiin 27.2.2014. Viimeisten louhintaurakoiden työt saadaan päätökseen kesällä 2014. Asemien rakennusurakat ovat käynnissä Niittykummun asemaa lukuun ottamatta. Espoon valtuusto päätti lokakuussa 2013 Niittykummun aseman rakentamisesta valmiiksi samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa. Tunnelirakenteiden työt ovat käynnissä koko hankkeella. Samoin ilmanvaihto-/hätäpoistumistiekuilujen rakentaminen. Radan päällysrakennetyöt käynnistyvät vuoden 2014 loppupuolella. Viimeisinä vaiheina ovat kiskojen asennukset, automaattiohjausjärjestelmän asentaminen ja koekäyttö sekä koeajovaihe ilman matkustajia. Tavoitteena on saada rakennustyöt valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Koeajovaihe käynnistyy keväällä 2015. Hankkeen kustannuksista on noin 93 % sidottuna. Suuria yksittäisiä hankintoja ei enää ole tulossa, kun Niittykummun aseman rakennusurakoitsija valittiin 19.3. Erillishankintoina on vielä tulossa mm. asemien kiinteistövalvontajärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä, WCmodulit, lukitusjärjestelmä, VIRVE-verkko (viranomaisyhteydet), yleisötilojen valaistushankinta, kameravalvontajärjestelmän kamerat, hätäpuhelinjärjestelmä, yleisötilojen kalusteet ja varusteet. Rahoitus Valtuustojen päätösten mukaisesti yhtiö ottaa kaupunkien takaamaa lainaa rakennusvaiheen kustannustensa kattamiseksi. Tällä hetkellä yhtiö on nostanut lainaa 460 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on 72%. Kukin lainaerä kilpailutetaan erikseen pitkään laina-aikaan pystyvien rahoituslaitosten kesken. Euroopan investointipankin (EIB) ja Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa solmittiin 1.4.2011
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 20 / 79 puitesopimus, jossa EIB sitoutui lainaamaan yhtiölle 450 miljoonaa euroa ja NIB 120 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi tarjouskilpailuihin on osallistunut Kuntarahoitus Oyj. Nykyisistä lainoista 310 miljoonaa euroa on nostettu EIB:ltä ja 150 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä. Valtionavustukset maksetaan takautuvasti kerran vuodessa. Valtion avustusten kattosummaa tarkistetaan avustuksen maksuajankohdan ja summan perusteella maanrakennuskustannusindeksin perusteella (MAKU 2000, vertailukohtana 10/2007 pisteluku 131.5. Pisteluku 1/2014 on 159,6). Valtionavustuksia on saatu vuoden 2013 loppuun mennessä kertyneistä kustannuksista 30 %. Tähän mennessä toteutuneet kustannukset ovat ylittäneet kustannusennusteen. Syinä kustannustason nousuun ovat olleet kallion laadun tuomat lisäkustannukset, jotka ovat nousseet noin 40 miljoonaa euroa yli ennusteen. Asemien rakennusurakoiden osalta markkinahinta on ollut odotettua korkeampi. Espoon puolen asemien rakennusurakoiden kustannusarvio on ylittynyt 46 miljoonaa euroa. Asemien osalta merkittävänä tekijänä kustannusten kasvuun on se, että asemien kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä eli niissä kaikissa on hissipari. Lisäksi mitoitustilanteiden savunpoistosimuloinneissa kävi ilmi, että tuloilmatarve on lähes kaksinkertainen aikaisempiin oletuksiin verrattuna. Nyt käsiteltävä takausesitys perustuu hankkeen loppukustannusennusteeseen, jossa hankesuunnitelman mukaista kustannusarviota 713,6 (Maku 10/2007 pisteluku 131,5) on tarkistettu ennakoidulla indeksimuutoksella. Indeksimuutos on arvioitu vuoden 2015 loppuun, jolloin hanke valmistuu. Tämän lisäksi takausvaltuutuksessa on varauduttu Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta koituvaan lisäkustannukseen, joksi on arvioitu 34 milj. euroa sekä Matinkylän bussiterminaalin toteuttamiseen metrokeskushankkeen sisään (Kamppimalli) hankesuunnitelmavaiheen taivasalla olleen ratkaisun sijaan. Toteutuva terminaali perustuu kaupungin laatimaan metrokeskuksen asemakaavaan, joka sai lainvoiman 2013. Lisäkustannukset terminaaliratkaisusta ovat 15,6 milj. euroa. Lisäksi takausvaltuutta tarvitaan siihen, että saadaan katettua vuoden 2015 valtionosuus. Vuoden 2015 kustannusten perusteella saatava valtionosuus maksetaan kaupungeille taannehtivasti vuoden 2016 alkupuolella. Vuoden 2015 valtionosuusennuste koko hankkeelle on 54 milj. euroa, josta Espoon osuus on noin 39 euroa. Vuoden 2015 valtionosuuden väliaikainen kattaminen on suunniteltu tehtävän lyhytaikaisella lainalla, joka maksetaan pois heti kun valtionavustus saadaan. Rahoituskustannuksiksi rakennusvaiheen loppuun on ennustettu yhteensä 55 milj. euroa sisältäen korkosuojauksesta koituvat korkokustannukset. Hankkeen lainoista 56 % on korkosuojattuna. Tästä Espoon ennustettu osuus on 41 miljoonaa euroa. Helsinki varautui omassa päätöksessään odottamattomiin kuluihin 10 miljoonan erällä. Vastaava erä kaupunkien maksuosuuksien suhde
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 21 / 79 huomioiden on Espoon osalta 25 miljoonaa, joka esitetään sisällytettäväksi takausvaltuuteen. Edellä olevan perusteella Espoon osalle kohdentuva takausvaltuustarve on 690 milj. euroa. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan 210 miljoonaa, josta rahoituskustannusten osuus on em. 41 milj. euroa, valtiolle lainaamisen osuus 39 milj. euroa ja Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisen ja Matinkylän terminaalin kehittämisen osuus yhteensä 50 milj. euroa ja varaus odottamattomiin kustannuksiin 25 milj. euroa. - rahoituskustannukset 41 milj. euroa vuoden 2015 valtionosuuden rahoittaminen 39 milj. euroa - Niittykummun aseman valmiiksi rakentaminen 34 milj. euroa - Matinkylän terminaalin kaavan mukainen toteutus 16 milj. euroa - varaus odottamattomiin kuluihin 25 milj. euroa - rakentamiskustannukset (valtion apu vähennettynä) 535 milj. euroa Takausvaltuustarve yhteensä 690 milj. euroa Yhtiö on nostanut lainat pitkäaikaisina, 30 vuoden lainoina. Lainojen hintataso on ollut poikkeuksellisen alhainen huolimatta pitkästä lainaajasta. Vallitseva alhainen korkotaso laskee merkittävästi hankkeen rakennusaikaisia rahoituskustannuksia. Tähän mennessä nostettujen lainojen keskikorko on 3 kk euribor + 0,546 %. Korkovaihtosopimusten keskikorko 2,383 %. Takaukset Hankkeen toteutusaikaa on jäljellä vielä noin kaksi vuotta, jolloin hankkeen kokonaiskustannukset ovat alttiina markkinahintojen ja eri rakennusvaiheiden ajoitusmuutosten vaikutuksille. Jotta hankkeen häiriötön eteneminen ja rahoituksen kokonaisvaltainen järjestäminen on mahdollista, esitetään takauksen määrä korotettavaksi enintään 690 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy:n rahoituksen järjestämisestä huolehtivat kaupungit yhteistyössä Länsimetro oy:n kanssa. Lainanottopäätökset tekee yhtiön hallitus ja lainat tulevat yhtiön taseeseen. Metro on pääomavaltainen joukkoliikennejärjestelmä ja merkittävä osa metron kustannuksista on pääomakuluja. Metrotunnelin ja -radan käyttöaika on pitkä, joten kustannusten kohdistamiseksi käyttäjille oikeudenmukaisesti tulee rahoituksen myös olla pitkäaikaista. Korkosuojaus Metron rahoituksen osalta on varauduttava erilaisten suojausinstrumenttien käyttöön. Tällaisia ovat ainakin valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset sekä korkokatto ja -lattia -sopimukset. Lähtökohtana on ottaa laina euromääräisenä, mutta markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että edullisin tapa on ottaa laina
Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 22 / 79 esim. USA:n dollareissa, Sveitsin frangeissa tai Japanin jeneissä ja muuttaa laina heti nostohetkellä valuutanvaihtosopimuksella euroiksi. Kurssiriskiä ei Länsimetro Oy ota. Suojaus on itse lainanotosta erillinen toimenpide, eikä esim. edellytä lainanantajan suostumusta. Johdannaisten käyttö edellyttää osapuolten välillä johdannaisten yleissopimusta ja lisäksi erillistä sopimusta kustakin suojaustoimenpiteestä. Jotta johdannaisia voidaan tehdä hyvän luottokelpoisuuden (vähintään Investment grade -luottoluokituksen) omaavien vastapuolien kanssa ja pitää marginaali mahdollisimman pienenä, tulee johdannaisille saada kaupungin omavelkainen takaus. Takauksen tulee koskea sekä johdannaisten yleissopimusta että jokaista erillistä suojaustoimenpidettä. Jotta yksittäistä suojaustoimenpidettä tehtäessä voidaan päästä mahdollisimman hyvään hintaan ja riittävään hajautukseen vastapuolten osalta, ei vastapuolten määrää tulisi rajata. Suojaus tulee olla mahdollista koko taattavan lainamäärän osalta. Suojaustenkin (yleissopimukset ja yksittäiset suojaustoimenpiteet) osalta neuvottelut hoitavat kaupungit yhdessä yhtiön kanssa. Päätökset tekee Länsimetro Oy:n hallitus. Koska kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö, jolloin taattavat lainat kohdistuvat vain Espoon rahoitusosuuteen, ei lainojen tai johdannaisten takaukselle edellytetä vastavakuutta. Sen sijaan takauksista peritään takausprovisiota vuosittain 0,05 % pa laskettuna lainan tai lainojen keskisaldolle. Länsimetro Oy:n tilinpäätös vuodelta 2013 ei vielä ole yhtiökokouksen hyväksymä. Tiedoksi - Länsimetro Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 23 / 79 1407/00.00.01/2014 92 Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa Valmistelijat / lisätiedot: Glenn Gassen, puh. 043 824 7640 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää seuraavat kaupunginhallituksen edustajat 24.-27.6.2014 Kristianstadissa pidettävään ystävyyskuntakokoukseen: 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta 10042. Käsittely Puheenjohtaja Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Selostus Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen. Joka toinen vuosi kokoontuminen järjestetään laajempana, jolloin myös seuralaiset ovat tervetulleita. Tänä vuonna kutsun kokoukseen on esittänyt Ruotsin Kristianstad 24.-27.6.2014. Kutsu on esitetty maksimissaan 15 hengen delegaatiolle. Lisäksi kutsu esitetään Pohjola Nordenin paikallisyhdistyksen edustajalle. Kokouksen teemoina ovat: - EU:n vesidirektiivi - ikääntyvien aktiivisuus ja terveys - nuorten osallistuminen ystävyyskaupunki-toimintaan (Espoon nuorisopalvelut koordinoivat jatkotoiminnan)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 24 / 79 Osallistujakunnat huolehtivat itse matka- ja majoituskustannuksista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 25 / 79 1418/02.02.00/2014 93 ICT-määrärahojen kohdentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet 1 100 000 euroa kustannuspaikalle 90010 Sosiaali- ja terveystoimi (hankenumero E011) verkkoneuvontapalvelun käyttöönottoon, 2 200 000 euroa kustannuspaikalle 90007 Tietotekniikkapalvelut (hankenumero 0969) puhe- ja tietoliikennepalvelujen käyttöönottoon, 3 170 000 euroa kustannuspaikalle 90007 Tietotekniikkapalvelut (hankenumero E009) palvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoon, 4 1 000 000 euroa kustannuspaikalle 90007 Tietotekniikkapalvelut (hankenumero 0786) perustietotekniikkapalveluiden käyttöönottoon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan 27.2.2014 esittänyt määrärahan kohdentamista hyvinvointipalvelujen verkkoneuvontapalvelun, puhe- ja tietoliikennepalvelujen, ICT-palvelunhallintajärjestelmän sekä perustietotekniikkapalvelujen käyttöönottoprojekteille. Hyvinvointipalvelujen verkkoneuvonnan tehtävänä on antaa kuntalaisille sosiaalipalveluihin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvää neuvontaa. Palvelu laajentaa ja parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia asioida viranomaisten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi tiedonsaanti hyvinvointipalveluihin liittyvissä kysymyksissä helpottuu sekä asiakkaalle
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 26 / 79 että ammattilaisille. Palvelun käyttöä on mahdollista myöhemmin laajentaa myös kaupungin muille toimialoille. Puhe- ja tietoliikennepalveluiden käyttöönottoprojektissa tietoliikenneverkkoa ja puhepalveluiden teknologiaratkaisuja uudistetaan niin, että ne entistä paremmin tukevat sisäisiä ja kuntalaispalveluja sekä mahdollistavat joustavasti ja nopeasti liittymisen eri palveluihin, kuten esim. palveluväylä. ICT-palvelunhallintajärjestelmän avulla ohjataan ja seurataan ICTpalvelutuotantoa, mahdollistetaan laite- ja lisenssirekisterin luotettava ylläpito sekä nykyaikaistetaan IT-laitteiden tilaaminen ja tilausten seuranta. Perustietotekniikkapalveluprojektissa otetaan käyttöön uusien sopimusten mukaiset palvelut, mm. konesali- ja kapasiteettipalvelut, pääsynhallintapalvelut sekä loppukäyttäjien Help Desk-, lähituki- ja työasemapalvelut. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 27 / 79 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2013 henkilöstökertomuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Henkilöstökertomus 2013 Selostus sisältää vuoden 2013 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää tietoja ja tilastoja henkilöstöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta, kaupungin henkilöstörakenteesta ja -taloudesta, työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta sekä palkkauksesta. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöön liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Strategiset tavoitteet toteutuivat hyvin Espoo-strategian henkilöstöä koskevat tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat pääsääntöisesti. Espoolaisen johtamisen kehittämisen koko valtuustokauden kestävä projekti asetettiin marraskuussa 2013. Projektin päätarkoitus on kehittää hyvää, kannustavaa ja vastuullista johtamista Espoo-tarinan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Projektin osana käynnistettiin Tampereen yliopiston kanssa Positiiviset mittarit -kehittämishanke, jossa on tavoitteena saada kehitettyä työhyvinvoinnin seurantatietoihin pohjautuva ratkaisukeskeinen työkalu. Osana johtamisen kehittämishanketta kaupungin esimiehet sekä muut johtamistyötä tekevät tapasivat toukokuussa jo toistamiseen Esimiesareenalla. Tällä kertaa yhteisen pohdinnan teemana oli Espootarinan sisältö ja tavoitteet. Tapahtumaan otti osaa yli 800 henkilöä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 28 / 79 Henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 13 970. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 183:lla. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä opetustoimeen. Vaikka väestömäärä ja sitä kautta palvelutarve kasvoivat, ei henkilöstömäärää tarvinnut kuitenkaan kasvattaa niitä vastaavasti. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,5 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä oli 7,2 prosenttia. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä on pysynyt hieman alle 80 prosentissa. Työvoiman saanti kaupungin omiin tehtäviin parani vuoden aikana. Hakemusten määrä kaupungin tarjoamiin avoimiin työpaikkoihin kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta. Hakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 13, kun edellisinä vuosina hakijoita oli ollut keskimäärin kymmenen. Kaupungin ja eri oppilaitosten välisen yhteistyön puitteissa kaupunki tarjosi harjoittelupaikan noin 2 000 opiskelijalle, mikä on 300 paikkaa enemmän kuin vuonna 2012. Kesätyöntekijöitä kaupunki otti saman verran kuin edellisvuonna eli 700. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski 5,8 prosenttiin edellisvuoden 6,1 prosentista. Eläkkeelle jääneiden osuus pysyi samana (2,0 prosenttiyksikköä), joten muu vaihtuvuus väheni vuoden aikana. Kaupungin henkilöstön koulutustaso nousi edelleen. Tilastokeskuksen luokittelun mukainen henkilöstön koulutustasomittain oli vuoden lopulla 5,1 (4,9 v. 2012). Henkilöstön osaamisen kehittämistä edesautettiin mittavalla koulutustarjonnalla sekä tukemalla henkilöstön omaehtoista kouluttautumista stipendikukkaron avulla. Työurat pitenevät Kaupungin palveluksesta jäi eläkkeelle sama määrä työntekijöitä (238) kuin vuonna 2012. Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus kohosi 87,8 prosenttiin kaikista vuoden aikana eläkkeelle jääneistä (v. 2012 vastaava osuus 84,0 prosenttia). Osa-aikaeläkkeellä oli 135 työntekijää, kun vastaava määrä edellisvuonna oli 149 työntekijää. Vuosien 2014 2023 aikana yksilöllisen vanhuuseläkeiän saavuttaa yhteensä 3 149 henkilöä. Tämä arvio on yhä enemmän vain suuntaa antava, sillä vuosittainen iän perusteella eläkkeelle jäävien määrä on lähes poikkeuksetta alempi kuin mitä on ennakoitu. Tämä näkyy siinäkin, että yhä useampi jatkaa töissä aiempaa pidempään. Esimerkiksi yli 63- vuotiaiden työntekijöiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2013 heitä oli kaupungin palveluksessa 384 henkilöä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 29 / 79 Henkilöstö jäi vuonna 2013 keskimäärin eläkkeelle 63,6 -vuotiaana. Vuoteen 2009 verrattuna on keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä noussut 1,6 vuotta. Iän perusteella eläkkeellä jääneiden keski-ikä oli vielä korkeampi, 64,3 vuotta ja myös se on noussut vuosi vuodelta. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus jatkoi kasvuaan Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,1 prosenttia henkilöstöstä. Heidän osuutensa on viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin tavoitteena on ollut tarjota erityisesti koulutetuille maahanmuuttajille väylä pysyviin kaupungin tehtäviin sekä parantaa heidän yleistä työmarkkinakelpoisuuttaan. Kaikkiaan vuosien 2010-2013 aikana kaupunki on palkannut maahanmuuttajien rekrytointimallilla yhteensä 95 henkilöä, joista 30 vuoden 2013 aikana. Sairauspoissaolojen määrä väheni selvästi Sairauspoissaolojen määrä jatkoi laskuaan. Keskimäärin henkilöstöllä oli poissaolopäiviä vuoden aikana henkilöä kohden 15,2. Edellisvuonna vastaava määrä oli 16,2. Henkilöstöstä 27 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä. Työtapaturmien määrä nousi, mutta työmatkatapaturmien määrä laski selvästi. Samoin laski tapaturmista aiheutuneiden korvauspäivien määrä. Tapaturmataajuuden osalta tavoitetta ei saavutettu, vaan se nousi edellisen vuoden tilanteesta yhdellä yksiköllä. Työhyvinvointia lisäämään sekä sairauspoissaoloja vähentämään ja ehkäisemään käynnistettiin vuoden aikana erilaisia työkykyisyyttä tukevia ja työkyvyn menettämisen uhkia vähentäviä valmennuksia. Henkilöstökustannukset kasvoivat jonkin verran Henkilöstökustannukset olivat 613,6 miljoonaa euroa ja ne nousivat edellisvuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Henkilöstökustannusten kasvu oli hieman korkeampaa kuin edellisvuotena. Erityisesti kasvu johtui henkilöstösivukulujen selvästi palkkojen nousua voimakkaammasta kasvusta. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä väheni edelleen. Vuonna 2013 lisäja ylityötunteja tehtiin yhteensä noin 74 200 tuntia, kun v. 2012 vastaava määrä oli 81 600 tuntia (ja 85 400 tuntia v. 2011). Vuokratyövoiman käytön kustannusten kasvu tasaantui huomattavasti edellisvuosista ollen vuoden aikana 1,1 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 27,6 miljoonaa euroa. Seuren osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 22,0 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käyttö kasvoi keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveystoimessa. Sen sijaan suurista käyttäjistä sivistystoimessa vuokratyökustannukset pienenivät edellisvuodesta. Vuokratyövoimaa käytettiin lyhytaikaisissa sijaisuuksissa sekä niissä tehtävissä, joihin on