Valtuusto Sivu 1 / 43

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: [email protected] tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 4 Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle 4 Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro 9 Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille 5 Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen 17 investointien osalta 6 1 Espoon monikulttuurisuusohjelman hyväksyminen Asunto-ohjelman hyväksyminen 22 8 Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta 29 9 Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja 32 tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa 10 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä 37 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 43 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 43 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / KD.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiekkoilun Tuki ry kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 43 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 5 Vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Selostus Espoon Kiekkoilun Tuki Ry anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta Vermo Areenan rakentamiselle Perkkaalle kaupungin vuokratontille. Kohteen rakennustyöt on määrää käynnistää mennessä ja tilat on tarkoitus ottaa käyttöön mennessä. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen toiminta-alueellaan Espoon kaupungissa. Yhdistys tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja toimii jäsenseurojensa välisenä yhdyssiteenä. Yhdistys koordinoi jäsenyhdistyksiensä jääharjoitusajat omistamissaan ja Espoon kaupungin jäähalleissa, sekä ylläpitää suhteita Espoon kaupungin liikuntapalveluihin ja muihin jääkiekon sidosryhmiin ja päättäjiin. Yhdistyksen jäsenseurat ovat: Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Toimintaansa varten yhdistys on vuokrannut tontit Espoon kaupungilta Espoonlahden, Laaksolahden, Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoista ja rakennuttanut vaiheittain vuosina neljä kappaletta harjoitusjäähalleja edellä mainittuihin urheilupuistoihin. Harjoitusjäähalleissa on käytössä kuusi rataa, Leppävaaran Reebok Areenan ja Matinkylän harjoitusjäähallin ollessa kaksirataisia.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 43 Espoon kaupunki on taannut aikaisempien hankkeiden lainoja ja näiden saldo oli 4,5 miljoonaa euroa per Näistä noin 2,5 miljoonaa euroa erääntyy yli viiden vuoden kuluttua. Vermo Areena tullaan rakentamaan Espoon kaupungin vuokratontille Leppävaaran kaupunginosassa (51) korttelissa Tontti on asemakaavassa julkiselle rakentamiselle varattu Y-tontti ja Kiekkoilun Tuki ry on jättänyt kyseisestä tontista suunnitteluvaraushakemuksen. Tämä käsitellään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa Tontin rakennusoikeus on neliömetriä ja tehdyssä luonnossuunnitelmassa tontille on sijoitettu yhteensä neliömetriä liikuntatilaa. Jääurheilun lisäksi luonnossuunnitelmissa kohteeseen on suunniteltu liikunta- ja voimistelutiloja huomioiden espoolaisten muiden lajien tilatarpeita. Kiekkoilun Tuki ry:n teettämien luonnossuunnitelmien mukaan Vermo Areenan kustannusarvio on euroa ja sen rahoitus on tarkoitus toteuttaa seuraavasti: Omat varat Avustukset Lainat euroa euroa euroa Sivistystoimi on antanut lausunnon hankkeesta: Harjoituskeskuksen ehdotettu sijainti kaupunkirakenteessa on saavutettavuuden kannalta hyvä. Toiminnallisesti se täydentää Leppävaaran urheilupuiston, Vermon raviradan, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan sekä Leppävaaran liikuntapainotteisen lukion muodostamaa liikunnan ja urheilun olosuhteiden jo monipuolista kokonaisuutta. Toteutuessaan Vermo Areena korvaa mm. Kiekkoilun Tuki ry:n harjoitusjäähallin Laaksolahdessa ja selkiyttää alueen suunnittelua kaupungin investointiohjelmassa olevan jäähallin osalta. Mikäli kaupunki toteuttaa investointiohjelmaan sisältyvän Perkkaan yhtenäisen peruskoulun uudisrakenteen lähelle Vermo Areenaa, koulu voi mahdollisesti hyödyntää harjoituskeskuksen liikuntasalia. Koulusta ei ole olemassa hyväksyttyä tarveselvitystä eikä hankesuunnitelmaa ja asemakaavavalmistelussa on toistaiseksi koulun sijainnille vaihtoehtoja, joiden välillä ei ole tehty päätöstä. Harjoituskeskuksen tilojen koulukäyttö edellyttää myös tilojen välivuokraajan, Tilakeskus-liikelaitoksen, myönteistä kantaa ja sopimusta.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / 43 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiekkoilun Tuki ry kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan. 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 5 Vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa:

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / 43 Yhdistyksen jäsenseurat Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota,

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 10 / 43 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Oheismateriaali Selostus - Tilinpäätös 2013 Takausvaltuutta ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se kattaa muutokset, jotka johtuvat käynnistysvaiheessa syntyneestä valituksista johtuneista viiveistä, aikaisemmin ennustettua korkeammista rakentamisen kustannuksista, Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta, Matinkylän bussiterminaalin toteuttamisesta hankkeen aikana muuttuneen asemakaavan mukaisesti, rahoituskustannukset mukaan lukien. Lisäksi valtuutuksessa on varauduttu kattamaan valtionosuuden maksuviiveestä johtuva kassavaje vuoden 2015 osalta. Varauksena kattosummaan sisältyy myös takausvaltuus odottamattomien kustannuksien kattamiseksi. Valtuusto käsitteli Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmää ja valitsi järjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Hankkeen toteuttamiseksi Espoo ja Helsinki ovat perustaneet Länsimetro Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka on merkitty kaupparekisteriin Yhtiöstä Espoo omistaa 72 % ja Helsinki 28 %. Samassa yhteydessä kaupungit allekirjoittivat osakassopimuksen yhtiön hallintoon sekä kustannusten jakoon liittyvistä kysymyksistä. Osapuolten kustannusvastuu infrastruktuurin rakentamisen aiheuttamien kulujen ja kustannusten kattamiseksi ja rahoittamiseksi on sovittu toteutettavaksi aiheuttamisperiaatteen mukaisella tavalla (rajalta poikki). Rakentamisvaiheen kustannukset määräytyvät yhtäältä Espoon kaupungin alueella ja toisaalta Helsingin kaupungin alueella tapahtuvaan rakentamiseen kohdistuviin kustannuksiin. Mikäli kustannus kohdistuu sekä Espoon että Helsingin puoleiseen metro-osuuteen, jaetaan kustannus Espoon ja Helsingin maksettavaksi maantieteellisesti kohdennettujen kustannusten määrittämässä suhteessa, elleivät osapuolet yhdessä sovi käytettäväksi jotain muuta jakoperustetta. Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös Valtuusto päätti Espoon osalta länsimetron rakentamisesta ja rahoituksesta Käsittelyn pohjana oli Länsimetro Oy:n laatima hankesuunnitelma sekä valtion rahoituksen osalta valtion kehysriihen kannanotto.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 11 / 43 Valtuusto päätti mm. 1 kehottaa Länsimetro Oy:tä jatkamaan metron suunnittelua sekä toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Espoo osuus kustannuksista on 355,3 milj. euroa (alv 0 %), kun valtion osuus on kokonaiskustannuksista 30 %, 2 päättää, että hankkeen suunnitteluvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin ja rakentamisvaiheen Espoon kustannusosuus rahoitetaan yhtiön ottamalla lainoituksella, jonka kaupunki takaa. Valtuusto on myöntänyt kaupungin omavelkaisen takauksen yhtiön enintään 400 miljoonan euron määräisille lainoille ja niiden suojaamisessa käytettäville johdannaisille. Valtuusto päätti kokouksessaan Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista: 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 490 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset,

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 12 / 43 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Hankkeen toteutustilanne Länsimetro Oy on jatkanut valtuuston päätöksen mukaisesti hankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Länsimetron hankinnat kilpailutetaan kilpailulainsäädännön mukaisesti. Hankintamielessä hanke kuuluu erityisaloihin (erityisalojen hankintalaki (349/2007)). Rakennussuunnittelusopimukset solmittiin 2009 helmikuussa ja suunnittelu jatkuu täysipainoisesti edelleen. Länsimetrosta tulee automaattimetro. Nykyisen metron automatisointi on käynnissä ja Länsimetron ohjausjärjestelmä tulee olemaan sama. Automatisoinnin hankinnasta on solmittu sopimus. Rakennustyöt käynnistyivät Ruoholahdessa marraskuussa Tunnelit puhkaistiin Viimeisten louhintaurakoiden työt saadaan päätökseen kesällä Asemien rakennusurakat ovat käynnissä Niittykummun asemaa lukuun ottamatta. Espoon valtuusto päätti lokakuussa 2013 Niittykummun aseman rakentamisesta valmiiksi samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa. Tunnelirakenteiden työt ovat käynnissä koko hankkeella. Samoin ilmanvaihto-/hätäpoistumistiekuilujen rakentaminen. Radan päällysrakennetyöt käynnistyvät vuoden 2014 loppupuolella. Viimeisinä vaiheina ovat kiskojen asennukset, automaattiohjausjärjestelmän asentaminen ja koekäyttö sekä koeajovaihe ilman matkustajia. Tavoitteena on saada rakennustyöt valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Koeajovaihe käynnistyy keväällä Hankkeen kustannuksista on noin 93 % sidottuna. Suuria yksittäisiä hankintoja ei enää ole tulossa, kun Niittykummun aseman rakennusurakoitsija valittiin Erillishankintoina on vielä tulossa mm. asemien kiinteistövalvontajärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä, WCmodulit, lukitusjärjestelmä, VIRVE-verkko (viranomaisyhteydet), yleisötilojen valaistushankinta, kameravalvontajärjestelmän kamerat, hätäpuhelinjärjestelmä, yleisötilojen kalusteet ja varusteet. Rahoitus Valtuustojen päätösten mukaisesti yhtiö ottaa kaupunkien takaamaa lainaa rakennusvaiheen kustannustensa kattamiseksi. Tällä hetkellä yhtiö on nostanut lainaa 460 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on 72%. Kukin lainaerä kilpailutetaan erikseen pitkään laina-aikaan pystyvien rahoituslaitosten kesken. Euroopan investointipankin (EIB) ja

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / 43 Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa solmittiin puitesopimus, jossa EIB sitoutui lainaamaan yhtiölle 450 miljoonaa euroa ja NIB 120 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi tarjouskilpailuihin on osallistunut Kuntarahoitus Oyj. Nykyisistä lainoista 310 miljoonaa euroa on nostettu EIB:ltä ja 150 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä. Valtionavustukset maksetaan takautuvasti kerran vuodessa. Valtion avustusten kattosummaa tarkistetaan avustuksen maksuajankohdan ja summan perusteella maanrakennuskustannusindeksin perusteella (MAKU 2000, vertailukohtana 10/2007 pisteluku Pisteluku 1/2014 on 159,6). Valtionavustuksia on saatu vuoden 2013 loppuun mennessä kertyneistä kustannuksista 30 %. Tähän mennessä toteutuneet kustannukset ovat ylittäneet kustannusennusteen. Syinä kustannustason nousuun ovat olleet kallion laadun tuomat lisäkustannukset, jotka ovat nousseet noin 40 miljoonaa euroa yli ennusteen. Asemien rakennusurakoiden osalta markkinahinta on ollut odotettua korkeampi. Espoon puolen asemien rakennusurakoiden kustannusarvio on ylittynyt 46 miljoonaa euroa. Asemien osalta merkittävänä tekijänä kustannusten kasvuun on se, että asemien kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä eli niissä kaikissa on hissipari. Lisäksi mitoitustilanteiden savunpoistosimuloinneissa kävi ilmi, että tuloilmatarve on lähes kaksinkertainen aikaisempiin oletuksiin verrattuna. Nyt käsiteltävä takausesitys perustuu hankkeen loppukustannusennusteeseen, jossa hankesuunnitelman mukaista kustannusarviota 713,6 (Maku 10/2007 pisteluku 131,5) on tarkistettu ennakoidulla indeksimuutoksella. Indeksimuutos on arvioitu vuoden 2015 loppuun, jolloin hanke valmistuu. Tämän lisäksi takausvaltuutuksessa on varauduttu Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta koituvaan lisäkustannukseen, joksi on arvioitu 34 milj. euroa sekä Matinkylän bussiterminaalin toteuttamiseen metrokeskushankkeen sisään (Kamppimalli) hankesuunnitelmavaiheen taivasalla olleen ratkaisun sijaan. Toteutuva terminaali perustuu kaupungin laatimaan metrokeskuksen asemakaavaan, joka sai lainvoiman Lisäkustannukset terminaaliratkaisusta ovat 15,6 milj. euroa. Lisäksi takausvaltuutta tarvitaan siihen, että saadaan katettua vuoden 2015 valtionosuus. Vuoden 2015 kustannusten perusteella saatava valtionosuus maksetaan kaupungeille taannehtivasti vuoden 2016 alkupuolella. Vuoden 2015 valtionosuusennuste koko hankkeelle on 54 milj. euroa, josta Espoon osuus on noin 39 euroa. Vuoden 2015 valtionosuuden väliaikainen kattaminen on suunniteltu tehtävän lyhytaikaisella lainalla, joka maksetaan pois heti kun valtionavustus saadaan. Rahoituskustannuksiksi rakennusvaiheen loppuun on ennustettu yhteensä 55 milj. euroa sisältäen korkosuojauksesta koituvat korkokustannukset. Hankkeen lainoista 56 % on korkosuojattuna. Tästä Espoon ennustettu osuus on 41 miljoonaa euroa.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 14 / 43 Helsinki varautui omassa päätöksessään odottamattomiin kuluihin 10 miljoonan erällä. Vastaava erä kaupunkien maksuosuuksien suhde huomioiden on Espoon osalta 25 miljoonaa, joka esitetään sisällytettäväksi takausvaltuuteen. Edellä olevan perusteella Espoon osalle kohdentuva takausvaltuustarve on 690 milj. euroa. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan 210 miljoonaa, josta rahoituskustannusten osuus on em. 41 milj. euroa, valtiolle lainaamisen osuus 39 milj. euroa ja Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisen ja Matinkylän terminaalin kehittämisen osuus yhteensä 50 milj. euroa ja varaus odottamattomiin kustannuksiin 25 milj. euroa. - rahoituskustannukset 41 milj. euroa vuoden 2015 valtionosuuden rahoittaminen 39 milj. euroa - Niittykummun aseman valmiiksi rakentaminen 34 milj. euroa - Matinkylän terminaalin kaavan mukainen toteutus 16 milj. euroa - varaus odottamattomiin kuluihin 25 milj. euroa - rakentamiskustannukset (valtion apu vähennettynä) 535 milj. euroa Takausvaltuustarve yhteensä 690 milj. euroa Yhtiö on nostanut lainat pitkäaikaisina, 30 vuoden lainoina. Lainojen hintataso on ollut poikkeuksellisen alhainen huolimatta pitkästä lainaajasta. Vallitseva alhainen korkotaso laskee merkittävästi hankkeen rakennusaikaisia rahoituskustannuksia. Tähän mennessä nostettujen lainojen keskikorko on 3 kk euribor + 0,546 %. Korkovaihtosopimusten keskikorko 2,383 %. Takaukset Hankkeen toteutusaikaa on jäljellä vielä noin kaksi vuotta, jolloin hankkeen kokonaiskustannukset ovat alttiina markkinahintojen ja eri rakennusvaiheiden ajoitusmuutosten vaikutuksille. Jotta hankkeen häiriötön eteneminen ja rahoituksen kokonaisvaltainen järjestäminen on mahdollista, esitetään takauksen määrä korotettavaksi enintään 690 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy:n rahoituksen järjestämisestä huolehtivat kaupungit yhteistyössä Länsimetro oy:n kanssa. Lainanottopäätökset tekee yhtiön hallitus ja lainat tulevat yhtiön taseeseen. Metro on pääomavaltainen joukkoliikennejärjestelmä ja merkittävä osa metron kustannuksista on pääomakuluja. Metrotunnelin ja -radan käyttöaika on pitkä, joten kustannusten kohdistamiseksi käyttäjille oikeudenmukaisesti tulee rahoituksen myös olla pitkäaikaista.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 15 / 43 Korkosuojaus Metron rahoituksen osalta on varauduttava erilaisten suojausinstrumenttien käyttöön. Tällaisia ovat ainakin valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset sekä korkokatto ja -lattia -sopimukset. Lähtökohtana on ottaa laina euromääräisenä, mutta markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että edullisin tapa on ottaa laina esim. USA:n dollareissa, Sveitsin frangeissa tai Japanin jeneissä ja muuttaa laina heti nostohetkellä valuutanvaihtosopimuksella euroiksi. Kurssiriskiä ei Länsimetro Oy ota. Suojaus on itse lainanotosta erillinen toimenpide, eikä esim. edellytä lainanantajan suostumusta. Johdannaisten käyttö edellyttää osapuolten välillä johdannaisten yleissopimusta ja lisäksi erillistä sopimusta kustakin suojaustoimenpiteestä. Jotta johdannaisia voidaan tehdä hyvän luottokelpoisuuden (vähintään Investment grade -luottoluokituksen) omaavien vastapuolien kanssa ja pitää marginaali mahdollisimman pienenä, tulee johdannaisille saada kaupungin omavelkainen takaus. Takauksen tulee koskea sekä johdannaisten yleissopimusta että jokaista erillistä suojaustoimenpidettä. Jotta yksittäistä suojaustoimenpidettä tehtäessä voidaan päästä mahdollisimman hyvään hintaan ja riittävään hajautukseen vastapuolten osalta, ei vastapuolten määrää tulisi rajata. Suojaus tulee olla mahdollista koko taattavan lainamäärän osalta. Suojaustenkin (yleissopimukset ja yksittäiset suojaustoimenpiteet) osalta neuvottelut hoitavat kaupungit yhdessä yhtiön kanssa. Päätökset tekee Länsimetro Oy:n hallitus. Koska kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö, jolloin taattavat lainat kohdistuvat vain Espoon rahoitusosuuteen, ei lainojen tai johdannaisten takaukselle edellytetä vastavakuutta. Sen sijaan takauksista peritään takausprovisiota vuosittain 0,05 % pa laskettuna lainan tai lainojen keskisaldolle. Länsimetro Oy:n tilinpäätös vuodelta 2013 ei vielä ole yhtiökokouksen hyväksymä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti:

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 16 / 43 käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Länsimetro Oy

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 17 / / /2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Hannu Tuominen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikkaliikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Selostus Vuoden 2014 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä. Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilakeskus-liikelaitoksen uudisrakentamisen hankkeista päätetään hankekohtaisesti ja muista investoinneista omaisuuslajeittain. Palveluliikelaitosten johtokunta on merkinnyt tiedoksi Espoo Logistiikka-liikelaitoksen selvityksen omistamiensa Mankkaan varikon rakennusten luovutuksesta Tilakeskus-liikelaitokselle tasearvoista Luovutushetken tasearvot ovat yhteensä ,61 euroa. Palveluliiketoimi on viemässä rakennusten luovutuksen päätettäväksi kaupunginhallitukseen vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt luovuttaa Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston omistaman Hotelli Kuninkaantien osan rakennuksesta Espoon kaupungin Tilakeskus liikelaitokselle, siten, että luovutus toteutetaan luovutushetken tasearvolla. Luovutushetken tasearvo on ,10 euroa. Jotta Tilakeskus-liikelaitos voi vastaanottaa sille tasearvoista luovutetut rakennukset, esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin omaisuuslajille vanhat rakennukset.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 18 / 43 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 19 / / /2014 Kaupunginhallitus Espoon monikulttuurisuusohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon monikulttuurisuusohjelman liitteen mukaisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoon monikulttuurisuusohjelma Espoon monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot Espoon monikulttuurisuusohjelma korvaa edellisen kaupungin kotouttamisohjelman eli Espoon monikulttuurisuusohjelman Lain mukaan kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma valtuuston hyväksyttäväksi. Espoon kotouttamisohjelmaa kutsutaan monikulttuurisuusohjelmaksi, koska sen lähtökohtana on jo toteutunut väestörakenteen muutos sekä ennustettu väestönkehitys. Espoo-tarinan mukaan Espoo on tänään viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Valmistelun lähtökohtana ei ole ollut laatia kaikenkattavaa esitystä siitä, mitä kaupunki tekee maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on varmistaa maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuus visiossa asetettujen tavoitteiden suhteen. Espoo-tarinan päämääriin kuuluu, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei kuitenkaan jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Tämä kuvaa hyvin myös monikulttuurisuusohjelman

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 20 / 43 lähtökohtia. Maahanmuuttajien kotoutuminen Espooseen ei onnistu ilman heidän aktiivista mukanaoloaan. Tämän ohjelman linjauksia toteuttamalla kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajien määrä on Suomessa ja Espoossa kasvanut nopeasti, ja kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana: - Vuoden 2013 alussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, mutta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui henkilöä. - Vuoden 2013 alussa kaupunkilaista, eli 11,3 prosenttia väestöstä, puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vielä vuosituhannen vaihteessa vieraskielisten osuus espoolaisista oli alle 4 prosenttia. - Viime vuosina vieraskielisten määrä on kasvanut vuosittain noin kolmella tuhannella. - Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. - Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu merkitsee, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. - Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna 2013 Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Kaupunkilaisten terveys- ja hyvinvointieroja on vaikea kaventaa Espootarinan tavoitteiden mukaisesti, ellei kaupungilla ole selvää kuvaa eri ryhmien hyvinvointieroista. Tällä hetkellä ei useinkaan ole tietoa siitä, miten maahanmuuttajat käyttävät erilaisia kaupungin palveluja. Maahanmuuttajien palvelujen käyttöä, kotoutumista ja hyvinvointia koskevaa tilastointia on tärkeää kehittää. Monikulttuurisuusohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on yhteenveto niistä kirjauksista, joita kaupunginhallituksen hyväksymissä ( ) poikkihallinnollisissa ohjelmissa on maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta. Ohjelman toinen osa pitää sisällään tavoitteita ja linjauksia, jotka eivät kuulu yhdenkään Espoo-tarinassa mainitun kehitysohjelman toimintakenttään. Keskeisiä havaintoja edellisen monikulttuurisuusohjelman seurannasta: - Vieraskielisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut tasaisesti, mutta vieraskielisten osuus kaupunkilaisista on kasvanut vielä nopeammin. Tavoitteena oli, että henkilöstöosuus lähenisi väestöosuutta. - Suoraan peruskoulusta toisen asteen koulutukseen siirtyneiden vieraskielisten nuorten osuus on laskenut.

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 21 / 43 - Sellon kirjaston ja yhteyspalvelupisteen yhteyteen avattu maahanmuuttajien neuvontapalvelupiste In Espoo on tavoittanut asiakkaansa. Neuvontapalvelun asiakasmäärät ovat kasvussa. - Maahanmuuttajien asuminen keskittyy Espoossa alueellisesti. Vuosi vuodelta suurempi osa Espoon vieraskielisistä asukkaista asuu alueella, jonka asukkaista yli 20 prosenttia on vieraskielisiä. - Espoon työväenopiston maahanmuuttajille tuottaman kielikoulutuksen määrä on noussut nopeasti vieraskielisen väestön kasvaessa. - Ulkomaalaisten espoolaisten työttömyys on pysynyt kantaväestön työttömyyteen nähden lähes kolminkertaisena vuodesta toiseen riippumatta yleisen työttömyystilanteen vaihteluista. - Erityisesti yrityksen perustamista suunnitteleville tuleville yrittäjille, mutta myös jo toimiville yrityksille palveluja tarjoavan YritysEspoon asiakaskunnassa vieraskielisten asiakkaiden määrä ja osuus kaikista asiakkaista on kasvanut. - Espoossa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa tasaisesti. - Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa. Erityisesti lasten tilanne on huolestuttava. Lähes puolet Espoon ulkomaalaisista lapsista kasvaa perheissä, jotka ovat toimeentulotuen piirissä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon monikulttuurisuusohjelman liitteen mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 22 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Asunto-ohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Liite Selostus 2 Valtuustoryhmien kommentit 3 Asunto-ohjelma muutosesityskommentit 4 Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi 5 Asunto-ohjelma Asunto-ohjelman valmistelu Asunto-ohjelma on laadittu Espoo -tarinan asumisen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa ja päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy asunto-ohjelman. Tila- ja asuntojaoston käsittelemästä asunto-ohjelmasta ei ole toimenpiteisiin sisällytetty kohtaa kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. Hallitus esittää eduskunnalle yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta annettujen lakien muuttamista siten, että asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrittely yksinkertaistetaan kokonaisvuokramallin mukaiseksi niin, että hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Asumistukeen hyväksyttäviä asumismenoja ei leikattaisi enää neliövuokra- ja pinta-alanormin ylittymisen vuoksi. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan Tila- ja asuntojaoston esittämä muutos toimenpiteisiin Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL- tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 23 / 43 Päätöshistoria varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. on jätetty muotoon Espoon Asunnot Oy aloittaa vähintään 300 valtion tukemaa vuokra-asuntoa vuosittain. Ohjelmakauden aikana ei näytä mahdolliselta lisätä Espoon Asunnot Oy:lle luovutettavien tonttien määrää riittävästi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman.

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 24 / 43 Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 25 / 43 - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon:

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 26 / 43 Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 7. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 27 / ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 28 / 43 Kaupunginhallitus Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Elo Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Toimenpide numero 10 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kokouksessa muutetun liitteenä olevan asunto-ohjelman. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 29 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuutettu Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan seuraavaa: Asuntojen hintataso ja vuokrakustannukset ovat karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon tonttikustannukset ovat korkeat, mutta myös rakentamisen keskittyminen ja työn kustannukset ovat käsittämättömän korkeat. Voiton tavoittelu ja rakentamisen keskittäminen eri keskusten ympärille nostaa yhä edelleen hintatasoa. Matalapalkka- ja keskituloaloille on yhä vaikeampaa saada Espoossa asuvia työntekijöitä ja pendelöinti kuntien välillä vain lisääntyy ja aiheuttaa mittavia aamu-ilta -ruuhkia. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena ehdotamme, että Espooseen kaavoitettaisiin alueita, joiden tonttien ja rakennusten vuokra ja myyntihinnat pidetään alhaisina. Alueille sallittaisiin rakentaa yksinkertaisemmin ja halvemmalla ja poiketen liiallisen korkeatasoisista laatutavoitteista ja rakennusmääräyksistä. Rakennukset voisivat olla pysyväisluonteisia tai viiden vuoden tilapäisillä rakennusluvilla toteutettavia. Hyvinkään asuntomessuilla näimme kahdesta merikontista muunnetun 50 m2 suuruisen täysin asumiskelpoisen rakennuksen, jonka toteutuskustannus oli alle puolet tavanomaisesta. Monet ihastuivat tähän innovaatioon. Myös teekkarit olivat valmistaneet pienen, modulaarisen, siirtokelpoisen puurakenteisen, esimerkiksi opiskelija-asunnoksi soveltuvan, rakennuksen. Styroxin kaltaisista rakennuselementeistä nopeasti pystytettävät, valmiiksi eristetyt, asunnot ovat myös tuloillaan. Kaikissa maanosissa on olemassa lukuisia esimerkkejä kontti- ja parakkirakentamisesta. Niistä on syntynyt trendikkäitä sovelluksia, joissa vain mielikuvitus on rajana. Asiasta on julkaistu runsaasti kirjallisuutta,

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 30 / 43 Container Atlas-niminen teos esimerkiksi. Vaihtoehdoista tulee valita ja kehittää Suomen oloihin ja Espooseen soveltuvia ratkaisuja, jolla helpotetaan ihmisten asuntoahdinkoa ja lisätään omatoimisuutta asuntojensa toteuttamiseen. Alueiksi sopisivat sellaiset, joihin ei kohdistu liiallisia rakentamispaineita, esim. Suurpelto, Kauklahti, Espoon kartanon maita ja Pohjois-Espoon alueita. Siirtolapuutarha-alueitakin voisi miettiä tästä näkökulmasta. Ehdotamme edelleen, että nimitettäisiin luottamushenkilöistä, virkamiehistä, asukasaktiiveista ja Aalto-yliopiston edustajasta koostuvat toimikunta miettimään, suunnittelemaan ja organisoimaan aloitteen toteutumista. Jokaiselle toteutettavalle alueelle määrättäisiin valvoja neuvomaan ja ohjaamaan asukkaita hankkeessa ja asumisessa. Vastaus aloitteeseen Espoo on allekirjoittanut valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen Sopimuksen mukaan Espoon tavoitteena on luoda edellytykset asunnon rakentamiselle vuosittain. Valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa tulee olla vähintään 20 % tuotantotavoitteesta. Suurin osa (noin 70 %) Espoon uudisasuntotuotannosta on vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja. Kaupungin rooli vapaarahoitteisessa tuotannossa rajoittuu kaavoitukseen ja rakentamisedellytysten luomiseen. Kaupunki ei pysty merkittävästi vaikuttamaan asuntojen hintoihin tai vuokriin kaavamääräyksillä tai tonttihintoja alentamalla. Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vajaa kolmannes Espoon asuntotuotannosta on valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Näiden kohteiden rakennussuunnitelmat ja - kustannukset sisältäen tonttien enimmäishinnat hyväksytään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA). Vuokrat määritellään omakustannusperiaatteella ja asukkaat valitaan asukasvalintaa koskevien ohjeiden mukaan. Asukasvalintoja valvovat Espoon kaupunki ja ARA. Vuokrien omakustannusperiaatteen noudattamisen valvonta kuuluu ARAlle. Espoon nykyisen valtuustokauden tavoitteena on kehittää kaupunkikeskuksia niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Lisäksi tavoitteena on torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Kerrostalovaltaisten alueiden kaavoittaminen kaupunkikeskustoihin lähelle palveluja ja julkisia liityntäliikenneyhteyksiä on mielekästä. Asuntojen hinnat eivät laske, vaikka sama määrä asuntoja sijoitetaan kaupunkikeskustojen sijaan kauemmaksi. Rakentamisen tehokkuuden pienentäminen keskeisillä paikoilla nostaa sen sijaan asuntojen hintatasoa kaikilla alueilla.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 31 / 43 Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää lain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Rakennustuoteasetuksen edellytykset täyttävien pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta), mutta niissäkin pitää täyttyä turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten lisäksi ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset. Kun otetaan huomioon, että Espoon väestö on kasvanut pitkällä aikavälillä noin asukasta vuodessa ja väestön kasvun ennustetaan jatkuvan vähintään samansuuruisena, ei resurssien käyttäminen tilapäisten asuntojen rakentamiseen ole järkevää. Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei myöskään tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 32 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh Hellen Junninen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ym jättämään valtuustoaloitteeseen syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Valtuutettu Inka Hopsu ja 38 muuta valtuutettua esittävät allekirjoitetussa valtuustoaloitteessaan, että Espoossa kokeillaan koulujen tai laitosten syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua. Kokeilua tulisi seurata ja sen onnistuessa käytäntöä tulisi laajentaa. Perusteluissa viitataan mm. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa vuodelta 2009 olevaan ilmasto- ja energiapoliittiseen linjaukseen, jossa todetaan, että Suomessa pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki. Kansallisessa energia ja ilmastostrategiassa (2013) puolestaan todetaan, että ruokahävikkiä vähennetään elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Valtuutetut toteavat aloitteessaan, että tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Jyväskylässä on kokeiltu kouluruokailusta jääneen tähderuoan myyntiä lähialueen asukkaille. Kokemukset siitä ovat olleet hyviä: ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Mitä on otettava huomioon, mikäli Espoossa kokeiltaisiin syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua? Jyväskylän Kylän Kattaus - liikelaitokselta selvitettiin, mitä tulee huomioida tähderuokakokeilua aloitettaessa. Erityisesti on huomioitava turvallisuusasiat ja etenkin turvallinen sisääntulo. Ruokasalin tulee olla

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 33 / 43 sellaisessa paikassa, jonne on suora yhteys ulkoa. Koulun rehtorin ja koko henkilökunnan sekä oppilaiden tulee asennoitua myönteisesti tähderuoan myymiseen. On tärkeää laatia yhteiset ja yksiselitteiset pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin. On myös luotava selkeä järjestelmä, jolla viestitään reaaliaikaisesti, onko ruokaa jäänyt tähteeksi ja syötäväksi saakka vai ei. Keittiöhenkilökunnan tulee noudattaa periaatetta, jonka mukaan ruokaa ei valmisteta liikaa tähderuokailun takia. Jyväskylästä todettiin, että tähderuoan myyminen on sinänsä hyvä sosiaalinen innovaatio. Toisaalta on pohdittu, kuuluuko ruoka-avun antaminen eli tähderuoan jakaminen nimelliseenkään hintaan liikelaitoksen toimintaperiaatteisiin. Asiaa Espoossa päätettäessä on huomioitava, että Espoo Catering vastaa esimerkiksi kouluissa ainoastaan ruokatuotantotiloista, ei ruokasaleista. Tiloista vastaavien tahojen tulee sitoutua siihen, että tiloissa käy ulkopuolisia ruokailijoita ja arvioitava ne kustannukset ja turvallisuustekijät, joita ulkopuolisten palveleminen aiheuttaa. Ruokasalit ovat aktiivisessa käytössä iltapäivisin ruokailun jälkeen (esim. välipalamyynti ja iltapäiväkerhojen toiminta kouluissa ja kerhotoiminta palvelutaloissa), joten mahdollinen tähderuokailu voi vaikuttaa vakiintuneeseen toimintaan ja tilojen käyttöön. Arviolta tunnin lisäpalveluaika tähderuokailun toteutuessa nostaa henkilöstökustannuksia sekä mm. astianpesu- ja energiakustannuksia Espoo Cateringissa. Jyväskylässä tehty kokeilu osoitti, että palvelutaloissa asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttui kokeilun aikana ja kokeilu palvelutalojen osalta lopetettiin. On mahdollista, että kokeilu veisi pois maksavia asiakkaita myös Espoossa. Ruoan edullinen hinta voi johtaa lisävaatimuksiin mm. erityisruokavalioiden suhteen. Loma-aikoina on ollut ongelmana se, että päiväkotiaterioita on tehty liikaa ennakkoon ilmoitettujen lapsimäärien ja niiden perusteella tehtyjen ateriatilauksien mukaisesti. Toteuman oltua oleellisesti ennakoitua ja tilattua pienempi, on tähderuokaa syntynyt. Kuntalaisten rooli on edellisessä asiassa olennaisen tärkeä. He voivat omalta osaltaan vaikuttaa päiväkodeissa syntyvän ruokajätteen määrään vähentävästi. Päiväkodeissa ei ole käteiskassoja, joten tähderuoan myynti siellä ei ole mahdollista. Kokeilu asukaspuistoruokailusta jääneen tähderuoan hyödyntämisestä vuonna 2008 Espoossa on kokeiltu tähderuoan hyödyntämistä asukaspuistoruokailussa kesällä Asukaspuistoilla oli mahdollisuus päivittäin peruuttaa etukäteen tilaamiaan lounaita aamuisin klo 9.00 mennessä. Asukaspuistot ennustivat säätilan mukaan, paljonko asiakkaita mahdollisesti tulisi. Päivän ruoka oli siinä vaiheessa pitkälle valmista ja ylimääräistä ruokaa jäi

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 34 / 43 tuotantokeittiöihin. Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n oli mahdollista noutaa keittiölle tähteeksi jäänyt ruoka ilmaiseksi. Kokeilu ei ollut kannattava, koska ruokaa ei jäänyt jaettavaksi, yhdistys ei hakenut vähäisiä ruokamääriä tai ruoat jäivät sovitusta huolimatta noutamatta tuotantokeittiöstä. Biojäteseuranta Espoo Cateringissa Espoon kaupunki on mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS), joka on tehty vuosiksi Espoo Catering on mukana kokonaisprojektissa ja ensimmäinen käytännön toimenpide oli biojäteseurannan aloittaminen vuonna Seuranta eteni vaiheittain kaikkiin keittiöihin ja seurantaa on tehty vuosittain. Biojäteseurannassa eroteltiin ruoan esivalmistuksesta syntyvä jäte, asiakkaalta tuleva jäte ja tarjoiluhävikki. Vuoden 2013 tulosten perusteella todetaan, että tuotantokeittiöiden kokonaisjätemäärät ovat laskeneet vuoden 2008 lähtötasoon verrattuna viidellä prosentilla. Vuoden 2013 lopulla tehtiin jäteseuranta kohdennetuissa pilottikeittiöissä käyttäen hyödyksi uutta Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kehittämää seurantamenetelmää. Menetelmän avulla selvitetään tarkemmin, mistä jäte on peräisin, mistä se koostuu ja mitä missäkin ruokatuotantoprosessin vaiheessa tulee tehdä jätteen vähentämiseksi. Jatkossa biojäteseuranta tehdään koko Espoo Cateringissa HSY:n seurantamenetelmällä. Espoo Catering on aktiivisesti viestittänyt sekä asiakkailleen että henkilöstölleen tuloksista sekä ohjeistanut, miten jätemääriä voidaan edelleen pienentää. Espoo Cateringin ympäristöohjelmassa vuodelle 2014 on asetettu tavoitteiksi 170 ympäristöpassisuoritusta ja ekotukihenkilöiden määrään nostaminen 35:een. Tärkeä osa ympäristöpassitutkintoa ja ekotukihenkilökoulutusta ovat biojätteeseen liittyvät tiedot, taidot ja toimenpiteet. Tarjoiluhävikin ja tarjoiluylijäämän vähentäminen Vuoden 2014 alussa toteutettiin seitsemässä suuressa tuotantokeittiössä seuranta, jossa selvitettiin tarjoiluhävikkiä (linjastoon jäänyt ruoka) ja tarjoilun ylijäämää (ruoka, joka jäi keittiön patoihin ja uuneihin ja jota ei viety tarjolle). Tulosten pohjalta voidaan todeta, että ateriakokonaisuuksia jäi vain muutamia joihinkin kohteisiin. Yhteyttä ei löytynyt sille, että aina samassa kohteessa jäisi ruokaa ja toisessa ei. Miksi ruokaa jää esimerkiksi kouluissa, johtuu usein siitä, että keittiö ei ole saanut riittävän ajoissa tietoa luokkaretkistä tai muista yllättävistä poissaoloista. Pirstaloitunut palveluverkko selittää myös tarjoiluhävikin määrää ja asettaa haastetta hävikin vähentämiseen.

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 35 / 43 Keittiöt seuraavat päivittäin ja pitkällä aikavälillä ruoan menekkiä. Käytännössä tarjoilun ylijäämä on laitettu tarjolle seuraavana päivänä niissä kohteissa, joissa on jäähdytyslaitteet. Tähderuoan määrää voidaan edelleen vähentää Espoo Cateringin toimipisteissä Jätteen synnyn ehkäisy on ensisijainen ja tärkein toimenpide jätehierarkian mukaan. Espoo Cateringissa voidaan edelleen vähentää tähderuoan määrää mm. tiivistämällä yhteistyötä tilaaja-asiakkaan kanssa sekä toimipistekohtaisesti parantamalla tiedonkulkua (keittiölle ajoissa tieto poissaoloista). Ruokatuotantoprosesseja on tarkennettava erityisesti menekin ja hävikin seurannan sekä erävalmistuksen osalta. Viimeisen ruokailuvuoron alkaessa vain yksi linjasto pidetään auki ja ruoka tarjoillaan pienemmissä tarjoiluastioissa, jolloin tarjoiluhävikin määrä saadaan minimoitua. Koko Espoo Cateringissa otetaan käyttöön uusi HSY:n seurantamalli, jolloin voidaan paremmin pureutua ja puuttua keittiön prosessiin, josta eniten syntyy hävikkiä. Mahdollisuuksien mukaan pyritään keittiöille hankkimaan lisää jäähdytyslaitteita, jotta tarjoiluylijäämä voidaan hyödyntää ruokatarjoilussa seuraavana päivänä. Sisäisellä ja järjestelmällisellä auditoinnilla varmistetaan, että keittiöt noudattavat tarkistettuja ja annettuja ohjeistuksia. Jatkotoimenpiteet Aikaisemmat kokeilut ja edellä mainitut toimenpiteet huomioiden voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että tähderuokailulla ei saavuteta sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden vastaavaa välitöntä taloudellista hyötyä. Sen sijaan ekologiset hyödyt näyttäytyvät kokeiluissa positiivisilta. Espoo Catering seuraa tarjoiluhävikin ja tarjoiluylijäämän määrää tarkasti. Mikäli määrissä ei tapahdu positiivista kehitystä, tilanne arvioidaan uudelleen. Espoolaisen Aarnivalkean alakoulun oppilaat ovat ideoineet projektin, jossa tähderuoan myyntiä kokeillaan ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä lisätään. Espoo Catering lähtee mukaan tähän kokeiluun tämän kevään aikana ja seuraa kokemuksia ruoan myynnistä ja miettii niiden perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ym jättämään valtuustoaloitteeseen syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi.

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 36 / 43 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 37 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh Pekka Eurasto, puh Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat - Valtuustokysymys Hanna Kiljunen sekä 42 muuta valtuutettua ovat päivätyllä valtuustokysymyksellään tiedustelleet seuraavaa: 1 Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi? 2 Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta? 3 Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi?

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 38 / 43 Vastaus: 1 Päiväkotien ja koulujen korjausten toteuttamisen valmistelua on kiirehditty jo vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tämä merkitsee sitä, että investoinneissa tulee painottaa peruskorjaushankkeita. Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteutuksen osalta viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla. Espoo on ollut edelläkävijä niin sanotun elinkaarimallin käytössä koulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeiden toteuttamistapana. Tällä mallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön omistukseen ja yhtiön on vastannut hankkeiden toteuttamisesta. Tilakeskus on vastannut hankkeiden suunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Tällä mallilla on voitu toteuttaa useampia peruskorjaushankkeita samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä. Elinkaarimallin neljännessä kilpailutuserässä suunnitellaan yhteensä neljän koulun peruskorjauksen kilpailuttamista siten, että yhteen kilpailutukseen sisältyisi kahden koulun peräkkäin toteutettavat korjausurakat. Talousarvioehdotukseen verrattuna elinkaarihankkeiden määrää on lisätty kolmesta neljään. Korjausrytmin nopeuttamisessa ensisijainen työkalu ovat päiväkotien ja koulujen korjausten prioriteettilistat. Listoja tulee ylläpitää ja päivittää jatkuvasti siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. Tilakeskus on kehottanut sivistystoimea huomioimaan entistä paremmin ne käyttöikänsä loppupuolella olevat ongelmakohteet, joiden osalta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tai Svenska Rum lautakunnan tulisi hyväksyä pikaisesti kohteiden korjaamista koskeva tarveselvitys. Päiväkotikorjausten toteuttamista tulevat nopeuttamaan tilakeskuksen talonsuunnittelun laatimat uudet päiväkotien suunnitteluohjeet, joiden käyttö yksinkertaistaa korjaussuunnittelun toteuttamista. Lisäksi päiväkotien korjausprosessien nopeuttamiseksi korjausurakoita tullaan niputtamaan samantyyppisissä kohteissa. 2 Opetustoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä seuraa suoraan tiettyjä velvoitteita opetuksen järjestämispaikan sijainnille. Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Säännöksen perustelujen (Hallituksen esitys 86/1997) mukaan kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Hallituksen esityksen mukaan tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, kunnan tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee käyttökelvottomaksi. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös koulun epäterveellisyys tilojen huonon kunnon takia ja koulun peruskorjaus.

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 39 / 43 Edelleen perusopetuslain 6 :n mukaan oppilaiden koulumatkojen tulee olla asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Oppilaalla on perusopetuslain 32 :n mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun on yli viisi kilometriä tai jos lautakunnan vahvistamat muut kriteerit täyttyvät. Esiopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos oppilaan matka kotoa/päivähoidosta esiopetukseen on yli viisi kilometriä. Oppilaan päivittäinen koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun kestää enintään kolme tuntia. Tilakeskus ja sivistystoimi ovat yhdessä valmistelleet syksyn 2013 aikana kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet, jotka tulevat varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen erityyppisissä väistötilanteissa.. Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja äkillisiin. Suunnitelluissa väistötilanteissa kyse on talousarvioon sisältyvistä ja aikataulutetuista päiväkodin/koulun peruskorjaushankkeista. Tällöin tarvittavista väistötiloista voidaan päättää kaupunginhallituksessa tai valtuustossa osana korjaushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymistä. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Väistötilojen suunnittelu perustuu olemassa olevaan palveluverkkoon tai hankesuunnitelmaan sisältyy esitys uusista hankittavista tiloista. Äkillinen väistötilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tiloissa sattuu tulipalo, vesivahinko tai muu vastaava ennakoimaton ja yllättävä tilanne, minkä vuoksi tilat tulee välittömästi poistaa käytöstä kokonaan tai osittain. Äkillinen väistötilanne voi syntyä myös silloin, kun Espoon seudun ympäristöterveys asettaa tilat käyttökieltoon. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa Tilakeskus on tehnyt tiloissa sellaisia mittauksia ja havaintoja, joiden perusteella se arvioi, että ko. opetus- tai päiväkotitilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia ja tilat tulisi siksi ottaa pois käytöstä. Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Opetuksen järjestäminen opetustiloiksi suunnitelluissa tiloissa on koululaisten kannalta ensisijainen vaihtoehto. Vasta toissijaisesti tulisi hankkia väliaikaisia vuokratiloja kiinteistä tai siirtokelpoisista rakennuksista. Lisäksi soveltuvaa väistötilaa kartoitettaessa tulee huomioida perusopetuslain ja lukiolain asettamat vaatimukset tiloille ja koulumatkan pituudelle sekä muita opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen liittyviä näkökohtia.

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 40 / 43 Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa. Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti. 3 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotukseen sisältyy maan hallitukselle asetettuja toimenpidekehotuksia säädösmuutosten valmisteluun sekä valvontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen liittyen. Tilakeskus seuraa ehdotukseen liittyvää lainvalmistelu- ja kehittämistyötä sekä tulee huomioimaan uudistukset kaupungin rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa. Toimenpide-ehdotuksessa mainittuihin kehittämiskohteisiin on monilta osin jo kiinnitetty huomiota Espoon kaupungin toiminnassa. Toimenpide-ehdotuksen 4. kohdan mukaan rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Lisäksi työmaalla tulisi näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toiminut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja valvojana. Toimenpide-ehdotuksen 5. kohdan mukaan rakennustöiden kosteudenhallintaa tulisi parantaa. Espoon Tilakeskuksen toteuttamissa rakennushankkeissa edellytetään, että urakoitsija vastaa koko urakan ajan työmaan laadunvalvonnasta ja laatii rakennushankkeesta erillisen laatusuunnitelman. Osana laadunvalvontaa urakoitsijan on valvottava suunnittelijoiden, oman ja aliurakoitsijoidensa työnjohdon ja työvoiman osaamista ja työsuoritusta sekä työtuloksen sopimuksenmukaisuutta. Urakoitsijan on kiinnitettävä erityistä huomiota työvaiheiden oikeaan ajoitukseen ja työsuoritusten laatuun etenkin salaojitus- ja perustustöissä, veden ja kosteuden eristämisessä ja poisjohtamisessa sekä tiiveyteen ja energian kulutukseen vaikuttavissa rakenteissa. Toteutusvaiheessa edellytetään pääsääntöisesti kiinteää sää-suojaa rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallitsemiseksi. Urakoitsijan on myös valvottava hankintojen ja aliurakoitsijoiden rakennusvaiheiden kelvollisuutta ja työsuoritusta, jotta sopimuksen mukainen laatu saavutetaan. Laatusuunnitelma hyväksytään viimeistään ensimmäisessä työmaakokouksessa, jonka jälkeen sen toteutumista seurataan työmaakokousten yhteydessä ja tarvittaessa erillisissä laatupalavereissa. Työmaan valmistuttua pidetään erillinen palautetilaisuus. Urakoitsijan

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 41 / 43 velvollisuutena on kerätä hyväksytyn laatusuunnitelman mukaiset dokumentit (katselmuspöytäkirjat, tarkastus- ja neuvottelumuistiot yms.) työmaalle erilliseen, vastaanotossa tilaajalle luovutettavaan laatukansioon. Toimenpide-ehdotuksen 7 kohdan mukaan toimintatapojen ja menetelmien kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi tulisi olla nykyistä luotettavampia. Lisäksi kansalaisille olisi kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä. Sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja sisäilmaongelmiin liittyvän viestinnän parantamiseksi on tehty Espoossa paljon työtä. Alkuvuodesta 2012 perustettiin moniammatillinen sisäilmatyöryhmä (MASI), jonka tarkoituksena on pyrkiä kehittämään kaupungin sisäilma-asioihin liittyviä toimenpideohjelmia ja ratkaisumalleja sekä lisäämään yhteistyötä toimialojen kesken. Ryhmässä on edustajia eri toimialoilta (n. 30 henkilöä). Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmä on valmistellut toimintaohjeita ja yleisiä periaatteita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Nämä ohjeet ja periaatteet on laadittu yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja parantamaan sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyvää prosessia. Ohjeiden tavoitteena on - saavuttaa selkeä selvittelyprosessi, jolla on alku ja loppu, - selvittelyprosessi on sujuva, avoin, tehokas ja taloudellinen, - tilanne kohteessa ei kriisiydy, - asiakas/käyttäjäystävällinen lähestymistapa. Ohjeiden mukaan kohteiden käyttäjien tehtävänä on tarkkailla kohteiden tilannetta aktiivisesti ja ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan välittömästi Tilakeskukselle ja Espoo Kiinteistöpalveluille, jotta tilannetta päästään arvioimaan ja mahdolliset tutkimukset sekä korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käyttäjän palautteiden vastaanottamiseksi on otettu syksyllä 2013 käyttöön uusi välitön palautejärjestelmä Huoltokirja, joka toimii käyttäjien kiinteistönhoidon välittömänä palautejärjestelmänä ja joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongelmakohtiin. Ohjeet on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat jollakin tapaa mukana ongelmien selvittelyprosessissa. Ohjeiden laatiminen ja päivitys on Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijoiden päävastuulla, mutta menettelyistä sovitaan yhteistyössä moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Ohjeiden ensimmäisen version on arvioitu valmistuvan keväällä Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt ohjeita ja niitä käsitellään johtoryhmässä uudestaan alkuvuonna Ohjeiden valmistuttua niistä tullaan tiedottamaan kaupungin intranetsivustolla Essissä. Lisäksi voidaan järjestää erillisiä kaupungin sisäisiä tiedotustilaisuuksia. Lisäksi Tilakeskukseen on perustettu oma sisäilma-asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu jäseniä Tilakeskuksesta ja Espoo Kiinteistöpalveluista.

42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 42 / 43 Ryhmä arvioi, mitä sisäilmaongelmaisissa kohteissa tulisi tehdä (tutkimukset, korjaukset), kuka tekee mitäkin ja millaisella aikataululla. Ryhmässä seurataan aktiivisesti ongelmakohteiden toimenpiteiden toteutumista ja etenemistä sekä mietitään toimenpidesuosituksia käyttäjille ja sovitaan sisäisestä sekä ulkoisesta tiedottamisesta. Ryhmä raportoi säännöllisesti MASI-ryhmälle. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan useammin. Vaikeisiin sisäilmaongelmakohteisiin perustetaan ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja priorisoi kohteessa havaittujen ongelmien kiireellisyys sekä käynnistää tekniset selvitykset. Lisäksi ryhmä tiedottaa käyttäjiä ja muita tarvittavia tahoja. Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijat ovat laatineet excel-pohjaisen seurantatyökalun, johon kirjataan kaikki kohteet, joista on tehty sisäilmaan liittyvä ilmoitus. Taulukkoon kirjataan ongelmanselvittelyprosessin eri vaiheet ja tietojen pohjalta saadaan selville muun muassa prosessin eri vaiheiden kestot ja sisäilmaongelmaisten kohteiden määrät. Saatujen tietojen pohjalta nähdään esimerkiksi, mikä prosessin vaihe on ajallisesti pisin, jolloin voidaan kohdentaa kehittämistoimia oikeisiin kohtiin. Tiedonkulun ja viestinnän parantamiseksi Espoon kaupungin nettisivuille on lisätty Peruskorjaukset -sivu ja Sisäilmaan vaikuttavat monet tekijät - sivu, joiden kautta on tarkoitus välittää niin tilojen käyttäjille kuin asukkaille tietoa peruskorjauksista ja sisäilmasta. Päivähoito- ja koulutus -sivuille on lisätty Päiväkoti- ja koulukorjaukset -sivusto, johon on listattu tietoa tutkimus-/korjauskohteista ja linkkejä sisäilmasivuille. Toimenpide-ehdotuksen 9. kohdan mukaan kuntien tulisi kiinnittää huomiota rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Espoon kaupungin Tilakeskuksessa ennakoivan kunnossapidon tehostamiseksi on perustettu vuosikorjaustöiden toteuttamista valvova erillinen koordinointiryhmä. Vuosikorjauksissa etusijalla ovat terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat korjauskohteet. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa.

43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 43 / 43 Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi