OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto
TAUSTALLA: Hallitusohjelma: Oppilaan- ja opinto-ohjauksen riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen perus- ja toisella asteella Nuoren kasvuympäristön turvaaminen Koulutus- ja yhteiskuntatakuu Ohjauksen kansalliset ja kansainväliset arviointitulokset 2002/2004 Uudet opetussuunnitelman perusteet 2003/2004
KONKREETTISET KEHITTÄMISTAVOITTEET: Oppilaitosten ohjauspalvelujen kehittäminen Paikallinen verkostoituminen Henkilöstön täydennyskoulutuksen tukeminen Ohjaustoiminnan arvioinnin kehittäminen Alueellisten erityistarpeiden huomiointi
Paikallinen ohjaussuunnitelma: Nuorten ohjauspalvelujen seutustrategia (hallintotaso) Alueellinen 2. asteen oppilaitosten opintoohjauksen toimintasuunnitelma (organisaatiotaso) Ohjausyhteistyön toimintasuunnitelma (toimijataso)
Aluetason ohjaussuunnitelman luominen: Eri sidosryhmien keskustelufoorumi Toimintasuunnitelma OHJAUKSEN TOIMINTA- YMPÄRISTÖ Toiminnan arviointi ja palaute Suunnitelma toimintaan
Esimerkki: Seutufoorumi (Rovaniemi) Seutufoorumi, eli hankkeen asiantuntijaryhmä koostuu kunkin osallistuvan kunnan koulutoimen ja ammatillisen koulutuksen hallinnon edustajista, esikoulujen, alakoulujen, yläkoulujen, harjoittelukoulun ja ammatillisen oppilaitosten opettajista, opinto-ohjaajista, kuraattoreista, erityisopettajista, sosiaalija terveystoimen edustajista sekä yhteistyöhankkeiden edustajista. Kokoontuu säännöllisesti 2-3 kertaa lukukaudessa. Seudullisen yhteistyön keskeinen toimintatapa. Seutufoorumi toimii hankesuunnitelman laadinnan, toteutuksen ja opintoohjauksen kehittämisen työryhmänä, joka suuntaa kehittämistyötä käytännön tasolle.
OPPILAITOKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Oppilaiden tarpeet saada ohjausta ja tukea Oppilaanohjauksen organisointi ja päivittäisjohtaminen Hallinnollinen ja asiantuntijavastuu Oppilaan- ja opinto-ohjaajan päivittäinen ohjaustyö Ryhmänohjaajien ja luokanvalvojien ohjaustehtävät Aineenopettajien päivittäinen, ainekohtainen ohjaustyö Ohjauksen arviointi ja tulokset Ohjauksen tuki- ja avustavat tehtävät: Koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja, hallinto, terveydenhoitaja, tutor- ja tukioppilaat
Konkreettisia välineitä kehittämiseen: Paikallisen toimintaympäristön kehittäminen Oppilaitoksen ohjausympäristön rakentaminen Esimerkkejä alueellisista yhteistyömalleista ja hyvistä käytännöistä Välineitä arvioinnin kehittämiseen
15,5 miljoonaa euroa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tukeviin toimenpiteisiin kunnissa Perusopetuksen laadun kehittäminen Erityisavustus oppilaanohjauksen laadun kehittämiseen
Erityisiä kehittämiskohteita ovat: perusopetuksen vuosiluokkien 6-9 opinto- ja ammatinvalinnan ohjaus Kunnallinen/alueellinen ohjaussuunnitelma sisältäen käytännön toimenpiteitä siitä, mitä ja miten oppilaanohjauspalveluita järjestetään Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Oppilaiden ja opettajien jatko-opinto- ja työelämätietouden vahvistaminen
Kuntien ja oppilaitosten oppilaanohjauksen kehittäminen yhdessä täydennyskoulutuksen ja arvioinnin avulla Tavoitteena antaa teoreettisia sekä tiedollisia välineitä paikalliseen oppilaanohjauksen kehittämiseen Koulutus ja arviointitieto hyvien käytäntöjen vaihtamis- ja tiedotuskanavana Tavoitteena parempi oppilaanohjauksen valtakunnallinen tila
Kuntien ja oppilaitosten kehittämistyön tukeminen koulutuksen kanssa Tietoa kehittämistyön valtakunnallisesta etenemisestä kaikille toimijoille Osallistuminen koulutuksiin, vierailut kuntiin ja oppilaitoksiin Havainnot, haastattelut, verkkokyselyt Säännöllinen ja jatkuva raportointi
Kehittämistyöhön osallistuu126 kuntaa ja 21 yksityistä koulutuksen järjestäjää Laajin kehittämissuunnitelma:10 kunnan seutuhanke;19 303 peruskouluikäistä (Oulun seudun hanke) Pienimmillään kyse yhden oppilaitoksen oppilaanohjauksen laadun kehittämisestä
Oppilaanohjauksen kehittämiseen avustusta hakeneet 55 osallistujat lääneittäin 38 30 14 10 Etelä-Suomen Länsi-Suomen Itä-Suomen Oulun Lapin
Kehittämisestä vastaava koulutuksen järjestäjätaho Kunta Yksityinen 7 11 2 45 30 28 1 13 0 10 Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen Lääni Oulun lääni Lapin lääni
Oppilaanohjauksen kehittämistyön vaikuttavuus ja laajuus Oppilaitotason Kuntatason Seututason 45 21 20
Kehittämistyön laajuus alueittain 20 18 16 14 12 10 Oppilaitotason Kuntatason Seututason 8 6 4 2 0 Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni
Alueellisella/seudullisella tasolla: Oppilaanohjauksen alueellinen suunnitelma Alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö Koulutuksen ulkopuolelle jäävän nuoren ohjaus Erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjaus Ohjauksen verkkoympäristöjen kehittäminen Arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen
Oppilaitostasolla: Täydennyskoulutus Henkilökohtaisen ohjauksen resurssitointi ja järjestämiskysymykset Työelämäyhteistyö ja työelämään tutustuminen Ohjausyhteistyö vanhempien kanssa Nivelvaiheen toimintamallit
Opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattu pysyvä ohjauksen perus- ja täydennyskoulutusmalli. (Tampere.) Keskeyttävien oppilaiden seurannan seudullinen hallintoohjelmapilotti yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa. (Pori) Seudullinen koordinoiva ja konsultoivan ohjauksen opintoohjaajan/ työnohjaajan/ työparin toimintamalli. (Mikkelin seutuhanke.) Seudullinen koordinoivan ja konsultoivan työnohjaajan/ohjaajan toimintamalli erityistä tukevien opiskelijoiden ohjaukseen. (Jyväskylä.) Ura-ja erlämänsuunnittelua painottava lisäopetusryhmä perusopetuksen yhteyteen nuorille, joilla on vaara jäädä koulutuksen ja työn ulkopuolelle peruskoulun päättövaiheessa, tavoitteena syrjäytymisen ehkäiseminen. (Ivalo.)
Kehittämissuunnitelmien konkretisoiminen ja paikallisten erityisteemojen paikantaminen Paikallisen toimintaympäristön kokonaiskartoitus tärkeää Nuorten ja huoltajien osallistaminen oppilaanohjauksen kehittämiseen Toiminnan paikallinen organisointi Kehittämisen painopiste perusopetuksen oppilaanohjauksessa Painopiste nuorten kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa
Projektin aikana olisi tarkoitus vakuuttaa myös päättäjät vakituisen päätoimisen opinto-ohjaajan tarpeellisuudesta Pohjoisuus tuo omat erityispiirteensä koulutyölle. Haasteita opetus- ja kasvatustyöhön sekä opinto-ohjaukseen tuovat erityispalvelujen niukkuus, syrjäisyys ja pitkät välimatkat. Lähimpiin ammatillisiin oppilaitoksiin, Sodankylään ja Rovaniemelle kertyy matkaa 200-300 kilometriä. Hajanaiset käytänteet, kokonaisvaltaisen ohjaussuunnitelman puute, koordinaation vajavaisuus sekä erityisryhmien ohjaus vaativat kehittämistä.