TOPELIUKSEN KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA vuosiluokilla 1-9

Transkriptio

1 TOPELIUKSEN KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA vuosiluokilla 1-9 työversio

2 SISÄLLYS 1. OHJAUSTYÖN TAVOITTEET 1.1. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 1-2: Koululaiseksi kasvaminen 1.2. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 3-6: Oppijana kehittyminen 1.3. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 7-9: Yhteisön jäsenenä kasvaminen 2. OHJAUSTYÖN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT 2.1. Mitä ohjaus on? 2.2. Hyvän ohjauksen kriteerit 2.3. Suomen opinto-ohjaajien eettiset periaatteet 3. OHJAUSPOLKU 3.1. Ohjaus vuosiluokilla Ohjaus vuosiluokilla Ohjaus siirtymävaiheessa 6.luokalta 7.luokalle 3.4. Ohjaus luokilla Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen 4. OHJAUKSEN TYÖNJAKO JA VASTUU 5. KODIN JA KOULUN OHJAUSYHTEISTYÖ 6. KOULUN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ 7. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET 8. KOULUN ULKOPUOLISET OHJAUKSEN MONIALAISET VERKOSTOT OHJAUKSEN VUOSIKELLO TOPELIUKSEN KOULUSSA LÄHTEET 2

3 1. OHJAUSTYÖN TAVOITTEET Koulun ohjaussuunnitelma on jaoteltu kolmeen vuosiluokkakokonaisuuteen. Tavoitteet ovat poimittu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2014a) oppilaanohjauksen vuosiluokkakokonaisuuksista Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 1-2: Koululaiseksi kasvaminen Koulun oppilaan ohjauksen tavoitteet 1-2 vuosiluokilla ovat - edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä - tukea vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista - antaa ohjausta tavoitteiden asettamisessa - antaa kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat - valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä - ohjata vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen - kannustaa osallisuuteen omassa lähiympäristössään. (OPH 2014a, ) 1.2. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 3-6: Oppijana kehittyminen Koulun oppilaan ohjauksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 ovat - tukea oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä - vahvistaa oppilaiden kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista - edistää oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä - auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä - auttaa oppilaita tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä - tukea sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä - tukea oppilaita kehittämään elämässä tarvittavia taitoja - tukea oppilaita vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijana - ohjata oppilaita tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja - tukea oppilaita ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana - tarjota mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä - edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä - edistää oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä. (OPH 2014a, ) 3

4 1.3. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 7-9: Yhteisön jäsenenä kasvaminen Oppilaan ohjauksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 ovat - ohjata jokaista oppilasta edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan - auttaa oppilaita hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen - selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta - laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista - kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä - ohjata oppilaita käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita - vahvistaa oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa - tarjota oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa - edistää opintojen loppuun saattamista - tueta siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. (OPH 2014a, ) 2. OHJAUSTYÖN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT 2.1. Mitä ohjaus on? Ohjaus on oppilaan kokonaisvaltaista tukemista ja ohjaamista hänen koko opintopolkunsa ajan. Ohjauksen tulee toimia myös kouluasteelta toiselle aina jopa työelämään asti. Oppilaan ohjauksen tulee olla koko oppilaitoksen toimintaa ja koskea kaikkia työyhteisön opettajia ja aikuisia. Se on oppilaan kasvun ja kehityksen tukemista, oppimisprosessien ja opiskelun ohjausta eri oppimisympäristöissä sekä jatko-opintoihin ja uravalintaan ohjaamista. Jokaista oppilasta kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Oppilaat ovat ohjauksessa aktiivisia ja osallistuvia. He arvioivat omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan oppilasta kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan lasta ja nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä oppilaan ja opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. 4

5 Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. (OPH 2014b, 5.) 2.2. Hyvän ohjauksen kriteerit Hyvälle ohjaukselle on laadittu valtakunnalliset kriteerit. Hyvän ohjauksen kriteerit (OPH 2014b) on opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työkalu ohjauksen korkean laadun tukemiseen sekä laadulliseen kehittämiseen. Hyvän ohjauksen keskeisimmät kriteerit ovat: - aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen - koulutuksen nivelvaiheet - ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena - työelämätaidot ja työelämään tutustuminen - vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena - ohjauspalveluista tiedottaminen. Katso lisää Ohjauksen eettiset periaatteet Opinto-ohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sekä ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeisiä työvälineitä ovat hänen oma persoonansa ja ohjauksellinen asiantuntijuutensa. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavaa ymmärtämään omaa tilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita. Suomen opinto-ohjaajien työtä määrittävät eettiset periaatteet (Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous ) ovat: Itsemääräämisoikeus. Opinto-ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Opinto-ohjaaja tuo vaihtoehtoja esille monipuolisesti ja kunnioittaa ohjattavan omia valintoja. Totuudellisuus. Opinto-ohjaaja toimii rehellisesti ja hienotunteisesti. Opinto-ohjauksessa annettavan tiedon on oltava ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin. Luottamuksellisuus. Opinto-ohjaus on luottamuksellista. Luottamuksellisuus on säilytettävä myös muuttuvissa ohjausympäristöissä. Tietoja voidaan luovuttaa, mikäli se on ohjattavan edun kannalta välttämätöntä. Tällöin pyritään ensin keskustelemaan ohjattavan kanssa. Tietojen luovutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja. 5

6 Riippumattomuus. Opinto-ohjaajan on tiedostettava omat arvonsa sekä yhteiskunnan ja muita kulttuureja edustavien arvoja, jotta hän voi antaa eettisesti kestävää ohjausta. Opinto-ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotusten vaikutukset työhönsä. Ammattitaidon kehittäminen. Opinto-ohjaaja arvioi ja kehittää omaa työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa päivittämisestä osallistumalla täydennyskoulutukseen ja hankkimalla ajantasaista tietoa. Yhteistyö. Opinto-ohjaajan työ edellyttää yhteistyötä koulun sisällä ja ulkopuolella eri toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön ja arvostaa muiden ammattitaitoa ja osaamista. Oma hyvinvointi. Opinto-ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Opinto-ohjaaja tunnistaa oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee. 3. OHJAUSPOLKU Koulussa annettavaa ohjausta määrittävät valtakunnalliset, kunnalliset ja koulukohtaiset säännökset ja ohjeistukset. Koko koulun ohjaustoimintaa jäsennetään vastuiden ja työnjaon mukaan. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, toisen asteen opintoihin ulottuva jatkumo (OPH 2014b, 6). Ohjauspolku on kuvaus ohjauksen keskeisimmistä vaiheista ja sisällöistä ala- ja yläkoulun siirtymävaiheesta peruskoulun ja toisen asteen siirtymävaiheeseen Ohjaus vuosiluokilla 1-2 Luokkien 1-2 ohjauksessa korostetaan siirtymävaiheen yhteistyötä ja tiedon siirtoa esikoulusta kouluun. Luokanopettaja perehdyttää lapset uuteen kouluympäristöön, koulun käytänteisiin ja uuteen opiskeluympäristöön. Tavoitteena on mm. koulunkäyntitaitojen kehittäminen, oppilaan oman vastuun kasvattaminen ja sosiaalinen kasvaminen ryhmän jäsenenä. Ohjauksessa korostetaan myös yhteistyötä huoltajien kanssa ja tehokasta tiedottamista. Topeliuksen koulun luokanopettajat pitävät luokilleen vanhempainvartteja ja järjestävät tarvittaessa yhteisiä vanhempainiltoja. Koulun yleinen tiedottaminen ja yhteydenpito vanhempien kanssa tapahtuu pääsääntöisesti Wilman kautta. Varhaista puuttumista oppimisvaikeuksiin korostetaan ja se toteutetaan tuki- ja erityisopetuksen muodossa. Tukitoimien toteutuksessa luokanopettaja, erityisopettaja ja mahdollisesti myös 6

7 koulunkäynninohjaaja tekevät yhteistyötä. Tarvittaessa luokanopettaja ja erityisopettaja laativat oppilaalle HOPS:n tai HOJKS:n. Ne tehdään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Kaikissa opetuksellisten erityistoimenpiteiden suunnittelussa on mukana myös koulun oppilashuoltoryhmä Ohjaus vuosiluokilla 3-6 Oppilaan opiskelu muuttuu luokkien nivelvaiheessa uusien oppiaineiden ja kasvavan tuntimäärän myötä. Luokanopettaja toimii tämän muutoksen ohjaajana ja tukee oppilasta tarpeen mukaan. Ohjauksella pyritään tukemaan oppilaan osallisuutta luokka- ja kouluyhteisössä ja ohjataan oppilasta omalla toiminnallaan edistämään yhteisön hyvinvointia. Ohjauksen tavoitteena on myös vahvistaa itsenäistä ja vastuullista koulunkäyntiä. Huoltajille tiedotetaan kolmannen luokan alkaessa opiskelun muutoksista ja sen tavoitteista. Huoltajille annetaan tietoa myös valinnoista ja uusien oppiaineiden opiskelusta. Tiedotus vanhemmille tapahtuu pääsääntöisesti vanhempainvarttien, vanhempainiltojen ja Wilman välityksellä. Oppilaan hyvinvointia seuraa myös koulun oppilashuoltohenkilöstö, jonka jäsenelle luokanopettaja/aineenopettaja voi esittää huolenaiheensa Ohjaus nivelvaiheessa 6. luokalta 7. luokalle Koulunkäynti muuttuu yläluokille siirryttäessä monella lailla: oppilas saa uusia luokkakavereita, uuden luokanvalvojan, useita eri aineenopettajia ja koulutuntien määrä kasvaa. On tärkeää, että oppilasta valmistetaan tähän muutokseen viimeisinä alakoulun vuosina. Koulutyö yläluokilla on entistä haasteellisempaa, minkä vuoksi oppilaan täytyy olla oma-aloitteisempi ja itsenäisempi sekä kantaa vastuuta enemmän omista velvollisuuksistaan. Oppilaiden siirtymää valmistellaan yhteistyössä ala- ja yläkoulun välillä. Keväällä järjestetään koulujen väliset tiedonsiirtopalaverit, jotta oppilaiden opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät tiedot siirtyvät oppilaan opinpolun nivelvaiheessa. Tietoja käytetään myös luokkien muodostamisen tukena. Huomiota kiinnitetään erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden tiedonsiirtoon ja sujuvaan siirtymään yläkouluun. Myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityistarpeet huomioidaan. Niveltämisen päätoimijoina koulussamme ovat luokanopettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja rehtori. Tulevat seitsemäsluokkalaiset kutsutaan keväällä tutustumaan yläkouluun. Tutustumisvierailun suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana opinto-ohjaaja, opettajista koostuva työryhmä ja koulun tukioppilaat Ohjaus luokilla 7-9 7

8 Yläkoulun alkuvaiheen tärkeät toimijat ovat luokanvalvoja ja aineenopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja. Luokanvalvojan tehtäviin kuuluvat mm. oppilaan opastaminen koulun käytänteisiin ja tapoihin, arkirutiineihin ja järjestyssääntöihin, arviointiasioiden selvittäminen, oman luokan opintojen, suoritusten ja poissaolojen seuraaminen, yhteydenpito huoltajiin sekä vanhempainvartit ja -illat. Aineenopettajan tehtäviin kuuluvat oman aineen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin tuntemukseen perehdyttäminen, oppimaan oppimiseen ja itsearviointiin ohjaaminen, oman aineen päättöarvioinnin perusteiden selventäminen, valinnaisaineista informointi ja vanhempainiltoihin osallistuminen. Yläkoulun alussa suoritetaan koulussamme ryhmäyttämistä. Ryhmäyttämistä koordinoi koulun opinto-ohjaaja yhteistyössä koulun oppilashuoltoryhmän jäsenten ja mahdollisten koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Ryhmäyttämiseen ja vertaisryhmäohjaukseen osallistuvat lisäksi koulumme tukioppilaat, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtäviinsä. Valinnaisaineiden avulla oppilaalla on mahdollisuus painottaa opintojaan omia kiinnostuksiaan ja kykyjään vastaaviin asioihin. Valinnaisainevaihtoehdoista informoivat oppilaille aineenopettajat ja opinto-ohjaaja. Valinnaisainevaihtoehdoista järjestetään oppilaille informaatiotilaisuuksia, joissa valinnaisaineita opettavat esittelevät tarjoamiaan kursseja. Opinto-ohjaaja tarjoaa oppilaalle luokkaopetusta, pienryhmäopetusta ja henkilökohtaista ohjausta. Sisältöalueita ovat oma kouluni, ryhmäytyminen, opiskelutaidot, arviointi, opintopolun täydentäminen valinnaisaineilla, Suomen koulutusjärjestelmä, ammattialat ja jatko-opintoihin liittyvät asiat. Erityisopettaja kartoittaa luokan yleistä tuen tarvetta sekä yksittäisten oppilaiden tuen tarvetta. Tuki suunnitellaan aina yhteistyössä aineenopettajan kanssa ja se toteutetaan yksilöpienryhmä- tai samanaikaisopetuksena (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Vanhemmat ovat mukana suunnittelutyössä. Ohjauksen tärkeänä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen: koulun koko henkilökunnan tehtävänä on tarkkailla oppimisvaikeuksia sekä tunnistaa opiskelumotivaatiossa tapahtuvia ja oppilaan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia ja oppilaan integroitumista ryhmäänsä. Kyseisiä ongelmia käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä (MAR). Oppilaan fyysistä ja psyykkistä kuntoa seurataan terveydenhoitajan vastaanotolla ja lääkärintarkastuksissa. Kaikki koulun yhteinen toiminta, kuten välitunnit, ruokailu, juhlat ja muut tapahtumat toimivat koulussamme sosiaalisen kasvun ohjaustilanteina, joissa koko henkilökunta toimii vastuullisina ohjaajina. 3.5 Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen 8

9 Perusopetuksen päättövaiheessa ohjauksessa korostuu oppilaiden jatko-opintovalintojen ohjaaminen ja niissä tukeminen. Ohjauksen tärkeänä elementtinä on opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus ura- ja ammatinvalintaan liittyviin asioihin. Opinto-ohjaaja tiedottaa huoltajille yhteishausta ja muista päättöluokkalaisille suunnatuista tapahtumista ja järjestää vanhemmille yhteishakuillan. Koulumme oppilaat saavat mahdollisuuden tutustumiskäynteihin heitä kiinnostaviin oppilaitoksiin ja mahdollisille aiheeseen liittyville messuille. Oppilaille, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen, on mahdollista tarjota tehostettua ohjausta. Tehostetun ohjauksen tavoitteena on oppilaan opintopolun jatkuminen peruskoulun jälkeen ja koulutuksellisen syrjäytymisen sekä opintojen keskeyttämisen ehkäisy. Keskeistä on oppilaan ohjaaminen tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Tässä voidaan hyödyntää huoltajan ja oppilaan sekä opinto-ohjaajan ja mahdollisesti luokan-/aineenopettajan kanssa yhdessä käytäviä ohjauskeskusteluja sekä koulutuskokeiluja toisen asteen oppilaitoksissa. Opinto-ohjaaja koordinoi yhteishakua. Oppilaan huoltajia kuullaan lain edellyttämällä tavalla nuoren yhteishakuun liittyvissä valinnoissa. Yhteishaun tulosten julkistamisen yhteydessä kesäkuussa oppilaanohjaaja käy läpi kaikki yhteishakuun osallistuneet oppilaansa ja on yhteydessä niihin, jotka eivät saaneet jatko-opiskelupaikkaa ja tarvittaessa myös muihin oppilaisiin. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden oppilaiden ohjaustyö jatkuu tämän jälkeen Turun kaupungin Ohjaamon ohjaajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tiedot perusopetuksesta siirtyvät seuraavaan koulutuspaikkaan, jotta tarvittavat tukitoimet voidaan toteuttaa heti toisen asteen opintojen alkuvaiheesta lähtien. Toisen asteen oppilaitoksiin tiedot siirtyvät automaattisesti Wilman kautta. Tietojen siirrosta vastaavat erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. 4. OHJAUKSEN TYÖNJAKO JA VASTUUT Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja vastaa koulun oppilaanohjauksen järjestämisestä, suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaaja tekee suunnittelutyötä yhteistyössä rehtorin, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Opinto-ohjaajan vastuulla on oppilaiden jatkokoulutuksen sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus. Hän vastaa oppilaiden koulutusvalintoihin liittyvästä ohjauksesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä huoltajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Opinto-ohjaaja ylläpitää ja luo uusia verkostoja koulutuksen järjestäjiin ja työelämän edustajiin. Opintoohjaaja on mukana nivelvaiheyhteistyössä oppilaan siirtyessä yläkouluun ja suunnitellessaan peruskoulunjälkeisiä jatko-opintojaan. Oppilashuoltohenkilöstö 9

10 Oppilashuoltoryhmä on koulun moniammatillinen työryhmä. Topeliuksen koulun oppilashuoltoryhmään (KOR) kuuluvat rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, alakoulun ja yläkoulun vastuuopettajat sekä laaja-alainen erityisopettaja. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Oppilashuoltotyö jakaantuu kahteen osaan: Kouluviihtyvyyttä ylläpitävää ja ongelmien syntymistä ennaltaehkäisevää toimintaa koordinoi koulun oppilashuoltoryhmä KOR. Vuosittain ryhmän kokoukseen kutsutaan asiantuntijoita ja tärkeimpiä yhteistyötahoja sekä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan edustajat. Monialainen oppilashuoltoryhmä, MAR, keskittyy puolestaan yksittäisen oppilaan hyvinvoinnin lisäämiseen. MARryhmän vakituisiin jäseniin kuuluvat kouluterveydenhoitaja sekä -psykologi ja -kuraattori. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Se ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita ilman, että oppilaan huoltajaa on asiasta tiedotettu ja hänet kutsuttu mukaan ryhmän kokoukseen. Luokanopettaja Luokanopettaja vastaa vuosiluokilla 1-6 valvontaluokkansa asioista. Luokanopettaja tukee oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja opiskelua. Luokanopettaja vastaa oman luokkansa oppilaiden opintojen etenemisen seuraamisesta ja huolehtii siitä, että oppilas saa tarvitessaan apua opiskeluvaikeuksissa tai muissa ongelmissa. Lisäksi luokanvalvoja pitää yhteyttä huoltajiin esimerkiksi poissaolojen seurannasta. Luokanvalvoja Luokanvalvoja vastaa vuosiluokilla 7-9 valvontaluokkansa asioista. Luokanvalvoja huolehtii yksittäisen oppilaan ja koko luokan koulunkäynnin sujumisesta. Hän tutustuttaa oppilaan ja koko luokan koulun toimintaan, seuraa luokan ilmapiiriä, luo myönteistä yhteishenkeä ja puuttuu mahdollisiin ristiriitatilanteisiin ja kiusaamiseen viipymättä. Luokanvalvoja seuraa viikoittain luokkansa Wilma-merkintöjä ja tukee oppilaiden kasvua. Luokanvalvoja järjestää luokkansa huoltajille mahdollisuuden vanhempainvartteihin ja valvoo oppilaan säännöllistä koulunkäyntiä. Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja tukee oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja opiskelua. Erityisluokanopettaja vastaa oman luokkansa oppilaiden opintojen etenemisen seuraamisesta ja huolehtii siitä, että oppilas saa tarvitessaan apua opiskeluvaikeuksissa tai muissa ongelmissa. Erityisluokanopettaja edistää oppilaan integroitumista yleisopetuksen ryhmiin. Erityisluokanvalvoja pitää yhteyttä huoltajiin esimerkiksi poissaolojen seurannasta. ELA, laaja alainen erityisopettaja 10

11 Erityisopetus järjestetään yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetuksen muodossa. Erityisopettaja seuraa oppilaiden koulunkäyntiä ja pitävää tarvittaessa yhteyttä vanhempiin ja oppilashuoltoryhmään. Erityisopettaja tekee oppimiseen liittyviä testejä. Tarvittaessa erityisopettaja lähettää oppilaan jatkotutkimuksiin. Aineenopettaja Aineenopettajan tehtävänä on ohjata oppilasta opettamansa aineen opiskelussa koko opintopolun ajan sekä auttaa oppilasta kehittämään oppimisen taitoja ja valmiuksia omassa aineessaan. Aineenopettaja toimii myös ennalta ehkäisevässä roolissa ja puuttuu ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan luokanvalvojalle tai koulumme oppilashuoltoryhmän jäsenelle. Oppilaan tukitoimet toteutetaan yhdessä erityisopettajan kanssa. OMO, oman kielen opettaja Kun oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, hänelle tarjotaan ohjausta ja tukea mahdollisuuksien mukaan omalla kielellä. Omakielinen opetus on perusopetuksen oppiaineiden opetusta oppilaan omalla äidinkielellä. Oman kielen opettaja tukee oppilaan oppimisvalmiuksia. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutetaan yhteistyössä OMO-opettajan ja luokan- tai aineenopettajan kanssa. Koulunkäynninohjaaja Koulunkäynninohjaaja avustaa ja tukee oppilaan oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan omatoimisuus ja itsenäisyys korostuvat. Koulunkäynninohjaajat työskentelevät yleisopetuksen luokissa sekä ala- että yläasteella. Koulunkäynninohjaajat tekevät yhteistyötä opettajan kanssa. Päävastuu opetustyöstä on opettajalla. Koulunkäynninohjaaja vastuu on tukea oppijan itsenäistymistä ja oppimiskykyä, pitää järjestystä ja olla mukana kasvatustilanteissa sekä avustaa oppilaan mahdollisissa päivittäiseen terveydenhoitoon liittyvissä tilanteissa. Koulunkäynninohjaajan työ on yhteistyötä, jota tehdään opettajien lisäksi myös koulukuraattorien ja psykologien sekä perheiden kanssa. Terveydenhoitaja Koulussamme toimii terveydenhoitaja. Kouluterveydenhoitaja huolehtii oppilaiden terveydenhuollosta. Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaille terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia. Hän seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä, selvittää oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan kasvatustyössä. Terveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain. Ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille tehdään laaja terveystarkastus, 11

12 jossa on terveydenhoitajan lisäksi lääkäri. Tarkastukset perustuvat valtakunnalliseen asetukseen ja niissä arvioidaan lapsen tai nuoren sekä samalla koko perheen hyvinvointia. Vanhempien tai huoltajien toivotaan osallistuvan laajaan terveystarkastukseen. Tarkastuksiin pyydetään myös opettajan arvio koulunkäynnistä. Terveydenhoitaja tekee yhteistyötä oppilaskohtaisissa asioissa vanhempien, opettajien, oppilashuoltoryhmän sekä muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa. Terveydenhoitaja vastaa myös kouluterveydenhuollosta tiedottamisesta oppilaille, vanhemmille ja opettajille. Koululääkäri Koululääkäri tekee terveydenhoitajan kanssa laajat terveystarkastukset ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille. Koululääkäri tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa oppilaan ammatinvalintaa koskevissa terveydellisissä kysymyksissä koulutusalalle soveltuvuutta arvioitaessa. Koulupsykologi Koulupsykologin työhön sisältyy oppimista ja hyvinvointia edistävää ja niiden esteitä selvittävää työtä, ongelmia ennaltaehkäisevää työtä, korjaavaa työtä ja tuen koordinointia. Koulupsykologi tarkastelee ilmiöitä ja ongelmia niin yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön kuin organisaationkin näkökulmista. Keskeisiä työmuotoja ovat mm. konsultatiivinen työ, suora asiakastyö lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa, verkostotyöskentely ja monialainen opiskelijahuoltotyö (MAR), yhteisöllinen oppilashuolto (KOR), suunnittelu- ja kehittämistehtäviin osallistuminen. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä lapsi tai nuori itse, huoltaja, koulun henkilökuntaan kuuluva tai muu yhteistyötaho. Koulukuraattori Kuraattorin tehtävä on toimia oppilaiden ja perheiden apuna ja tukena. Kuraattorin kanssa voi keskustella koulunkäyntiin, kotiasioihin ja kaverisuhteisiin liittyvistä asioista. Kuraattori ottaa myös tarvittaessa yhteyttä koteihin. Kuraattori tekee yhteistyötä vanhempien kanssa ja on oppilashuoltoryhmän vakituinen jäsen. Rehtori Rehtorin tehtävänä on suunnitella, koordinoida, tiedottaa ja toteuttaa koulun opetus- ja kasvatustyötä yhdessä apulaisrehtorin ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori on koulun oppilashuoltoryhmän johtaja ja koulun pedagoginen johtaja, joka viime kädessä vastaa kaikesta toiminnasta koulussa. Oppilaskuntaa ohjaava opettaja 12

13 Koulun oppilaskuntatoiminnasta vastaa kaksi opettajaa: toinen alakoulun, toinen yläkoulun puolella. Oppilaskunnan ohjaava opettaja tukee ja koordinoi oppilaskunnan toimintaa. Toiminnan tavoitteena on osallistaa oppilaita koulun yhteisten asioiden hoitamisessa ja kuulla oppilaskunnan mielipidettä koulun asioissa. Oppilaskunnan ohjaavat opettajat auttavat oppilaskunnan hallituksenkokousten järjestelyissä, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tukioppilaita ohjaava opettaja Tukioppilaita ohjaavan opettajan tehtävänä on tukioppilastoiminnan suunnittelu yhdessä tukioppilaiden kanssa ja toiminnan koordinointi yhteistyössä muun koulun henkilöstön kanssa. Tukioppilaat osallistuvat koulun toimintaan olemalla mukana uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä, pitämällä nuoremmille oppilaille päihde- ja kiusaamisen vastaisia tunteja sekä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia kouluviihtyvyyden edistämiseksi. 5. KODIN JA KOULUN OHJAUSYHTEISTYÖ Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään monin tavoin. Kodin ja koulun ohjausyhteistyötä voidaan tiivistää perusopetuksen päättövaiheessa esimerkiksi kutsumalla vanhempia kertomaan omasta työstään ja ammatistaan. Tämä on yksi luonteva esimerkki yhteistyömuodosta oppilaan, kodin ja koulun välillä. (Turun kaupunginvaltuusto ) Yhteistyö kotien kanssa tapahtuu pääsääntöisesti Wilman kautta. Lisäksi luokanopettajat ja - valvojat pitävät vanhempainvartteja ja järjestävät tarvittaessa vanhempainiltoja. Oppilaan oppimisvaikeuksien tukimuotoja selvitettäessä vanhemmat tapaavat aineenopettajan/luokanvalvojan ja erityisopettajan pari kertaa vuodessa, tarpeen mukaan. - Vuosiluokilla 1-2 o Vanhempainvartit ja -illat o mahdollinen huoltajien kutsuminen kouluun esittelemään ammattejaan - Vuosiluokilla 3-6 o Vanhempainvartit ja -illat o mahdolliset eri ammattien edustajien kutsumiset kouluun o mahdollisia vierailuja työpaikoille o Tulevien seiskaluokkalaisten vanhempainilta - Vuosiluokilla 7-9 o Vanhempainvartit (7. lk) ja vanhempainillat o Yhteishakuilta o Tehostetut ohjauskeskustelut päättöluokalla 6. KOULUN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ 13

14 Työelämään tutustumisen tavoitteena on luoda oppilaalle käsitystä siitä, mitä ihmiset tekevät yhteiskunnassa. Omassa arjessaan, koulussa, oppilaat näkevät vain hyvin suppean määrän ammatteja. Tärkeää on myös tutustua oman kotiseudun elinkeinoelämän rakenteeseen ja ammattipohjaan tulevia jatko-opintoja ja omaa uravalintaa ajatellen. Myös koulussa opittavien tietojen ja taitojen hyödyntäminen ja tarpeellisuus työelämässä nostaa opiskelumotivaatiota. Työelämäyhteistyö vuosiluokilla 1-2 liittyy erilaisten ammattien esittelyyn. Oppilaiden vanhempia voidaan kutsua kouluun kertomaan omista ammateistaan. Oppilaiden kanssa voidaan toteuttaa Nuori yrittäjyys -polun Minä + sinä = me -ohjelmaa, jossa tuetaan leikinomaisin keinoin lasten myönteistä minäkuvan kehittymistä, vastuuntuntoa sekä yhteistyökykyä. Oppijalähtöinen työtapa rohkaisee lapsia toteuttamaan itseään aktiivisesti omien erityisominaisuuksien mukaan. Ohjelma kannustaa etsimään ja oppimaan asioita omasta itsestä ja toisista. Yhdessä tehdään ongelmaratkaisuja ja luovuutta vaativia tehtäviä, joiden avulla lapset oppivat ymmärtämään yhteistyön ja erilaisten taitojen merkityksen. Näin lasten tiedostavat oman ainutlaatuisuutensa ja oppivat kunnioittamaan toisten taitoja. ( Työelämäyhteistyö vuosiluokilla 3-6 voi sisältää luokan vierailuja eri työpaikoille mahdollisuuksien mukaan. Luokkaan voidaan kutsua myös jonkin ammatin edustaja kertomaan työstään. Neljännellä luokalla voidaan toteuttaa NY opintokokonaisuus Mitä ihmiset tekevät kaupungissa? Siinä oppilas oppii ymmärtämään ja hahmottamaan yhteiskunnan rakennetta ja pelisääntöjä sekä tutustuu joukkoon ammatteja ( Kuudennella luokalla vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Yrityskylässä, joka on toiminnallinen oppimisympäristö. Se on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas oppii toimimaan kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. ( Työelämäyhteistyö vuosiluokilla 7-9 voi sisältää oppilaille järjestettyjä vierailuja eri työpaikoille tai/ja työpaikkojen edustajien vierailuja eri oppiaineiden tunneille. Lisäksi jokainen yläkoulun vuosiluokka saa mahdollisuuden omakohtaiseen työelämään tutustumiskokemuksen: 7. luokkalaiset tutustuvat jokainen vuorollaan päivän verran koulumme ruokalan toimintaan, 8. luokkalaiset suorittavat kolmen päivän TET-jakson koulun ulkopuolella ja 9. luokkalaiset kokonaisen TET-viikon. 7. luokalla on jokaisella oppilaalla erikseen koulun sisäinen TET-päivä. Oppilas oppii kantamaan vastuuta omasta työyhteisöstä ja tutustuu keittiöhenkilökunnan tehtäviin 8. luokalla on koulun ulkopuolinen kolmen päivän TET-jakso kevätlukukaudella. Oppilas voi suorittaa jakson huoltajan työpaikassa tai jos se ei jostain syystä ole mahdollista, itse valitsemassaan ja järjestämässään työpaikassa. 9. luokalla on koulun ulkopuolinen TET-viikko syyslukukaudella. Oppilas hakee pääsääntöisesti itse työpaikan ja pääsee tutustumaan talousalueemme työpaikkoihin ja ammatteihin. Koulun opettajat voivat vierailla mahdollisuuksien mukaan oppilaiden TET-paikoilla tai hakeutua opettajien TET-jaksoille 14

15 Koulun opettajat tekevät yhteistyötä TET-prosessien aikana. Jokainen aineenopettaja voi esitellä omaan oppiaineeseensa liittyviä tehtäviä työelämässä ja esitellä alan yrityksiä ja työpaikkoja. Äidinkielen tunneilla voidaan kirjoittaa hakemuksia, harjoitella esittäytymistä ja itsestä kertomista sekä raportoida TET-jaksosta. Koulussa voidaan käsitellä oppilaiden TET-jaksoilta saamia kokemuksia esimerkiksi vertaamalla oppiaineissa käsiteltäviä sisältöjä työpaikoilla tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Yhteiskuntaopin tunneilla voidaan käsitellä esimerkiksi elinkeinoelämän ja talouden lainalaisuuksia ja niiden heijastumista oppilaiden työelämäkokemuksiin. 7. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Monialaiset oppimiskokemukset edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Koulun vuosisuunnitelmassa kuvataan vähintään kaksi lukuvuoden aikana toteutettavaa monialaista oppimiskokonaisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu on yhteistyötä, johon kaikki opettajat osallistuvat ja johon myös oppilaat osallistuvat. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja arviointi on prosessi, joka kehittyy toiminnan edetessä. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisin teemapäivin ja -viikoin, leirikouluina ja muina tapahtumina. Oppilaanohjaus oppiaineena voi olla mukana hyvin erilaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Oppilaanohjauksen laaja-alaiset osaamistavoitteet kuten oppimaan oppimisen taidot, oppilaiden osallisuus ja aktiivinen toiminta ja tavoitteiden asettaminen sisältyvät jo lähtökohtaisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien toimintatapamalliin. 8. KOULUN ULKOPUOLISET OHJAUKSEN MONIALAISET VERKOSTOT Onnistunut ohjaus ja oppilaan opintopolku vaativat onnistuakseen monialaista koulun sisäistä ja ulkopuolista yhteistyötä. Ohjauksen verkostot ovat laajat kattaen alueelliset alakoulut, toisen asteen koulutusorganisaatiot, kunnalliset sosiaali- ja terveysalan sekä nuoriso- ja vapaaajanpalvelun tuottajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Alla mahdollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehdään ohjausalan yhteistyötä: Opinto-ohjaajien verkosto Toisen asteen oppilaitokset Yritykset ja organisaatiot Turun Ohjaamo Vamos Turku NuortenTurku Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Turun kaupungin nuorisoasiankeskus Koulupoliisi Turun tyttöjen talo Mikaelin seurakunta 15

16 Vanhempainyhdistys OHJAUKSEN VUOSIKELLO TOPELIUKSEN KOULUSSA KOKO VUODEN - oppilashuoltoryhmä - kasvatuskeskustelut - koti-koulu yhteistyö - 2. asteen yhteistyö - kolmannen sektorin yhteistyö - työelämäyhteistyö - esikoululaisryhmien yhteistyötunteja - KiVa-koulu tunteja ELOKUU - 1. luokkien ryhmäyttäminen kouluun - 7. luokkien ryhmäyttäminen yläkouluun - kevään yhteishaussa sijoittuneiden oppilaiden tilastointi SYYSKUU - 7. luokkien vanhempainilta - 9. luokkien vanhempainilta - oppilaskunnan hallituksen edustajien valinta - 7. luokkien koulutet päivä LOKAKUU - 9. luokkien TET-viikko - 9. luokkien ohjauskeskustelut - 7. luokkien koulutet päivä MARRASKUU - Yhteishakuinfo-ilta 9. luokkien vanhemmille ja oppilaille - 9. luokkien toisen asteen oppilaitosvierailut - 9. luokkien ohjauskeskustelut - 7. luokkien koulutet päivä JOULUKUU - 9. luokkien ohjauskeskustelut - 7. luokkien koulutet päivä TAMMIKUU - yläkoulun esittelyilta tuleville 7. luokkien huoltajille - valinnaisaineiden esittely 7. ja 8. luokille 16

17 - 9. luokkien ohjauskeskustelut - 7. luokkien koulutet päivä HELMIKUU - 9. luokkien ohjauskeskustelut - 7. luokkien koulutet päivä MAALISKUU - yhteishaku - tukioppilaiden valinta - siirtymävaiheen palaverit alakouluissa HUHTIKUU - 8. luokkien TET-jakso TOUKOKUU - esikoululaisten tutustuminen peruskouluun - 6. luokkien tutustumisvierailu yläkouluun KESÄKUU - yhteishakutulokset - ohjauskeskusteluja opiskelupaikatta jääneiden oppilaiden kanssa - em. oppilaiden siirtäminen Ohjaamon palveluiden pariin LÄHTEET OPH 2014a Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet OPH 2014b Hyvän ohjauksen kriteerit. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous Turun kaupunginvaltuusto