KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ SELKOTIE 11 15560 NASTOLA 17.4.2019

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli 2010 - luvulla rakennettu 1 - kerroksinen omakotitalo. Kohteen rakennuslupa on myönnetty vuonna 2011. Saatujen tietojen perusteella rakennuslupa on rauennut vuonna 2017. Rakennus- ja LVIS-teknisiin katselmuksiin sekä rakennuslupaan liittyvissä asioissa on syytä olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan. Kohteen perustukset ovat betoni- ja harkkorakenteisia. Alapohjarakenne on tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on ekovilla. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys pattereilla ja lattialämmityskaapeleilla sekä varaava takkaleivinuuni ja ilmalämpöpumppu. Ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenottojärjestelmällä. Kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. yläpohjassa kulkevien eristämättömien ilmanvaihtokanavien ja aluskatteen vesikaton läpivientien lisätiivistysten, kiinnityksestään irronneiden talo- ja lapetikkaiden, yhden vaurioituneen vesikaton putkiläpivientisarjan, lämminvesivaraajan ja kalvopainesäiliön sekä paikoin havaittujen ns. keskeneräisyyksien osalta. Ilmanvaihto oli tarkastushetkellä pois päältä sekä vesipisteille ei tullut vettä, mikä osin hankaloitti tarkastamista. Alkuhaastattelua ei myöskään voitu suorittaa. LVIS-järjestelmät on syytä tarkastaa ja keskeneräisyydet saattaa loppuun alan urakoitsijoiden toimesta. Havaintojen ja saatujen tietojen perusteella kohteessa olisi oma kaivo ja jätevesijärjestelmä. Havaintojen perusteella mm. lämminvesivaraaja ja kalvopainesailiö oli irrotettu/poistettu käytöstä. Mahdollisesta vedensuodatusjärjestelmästä tai sen tarpeesta ei saatu tietoa. Vesikate voitiin turvallisuussyistä/kiinnityksistään irronneista talo- ja lapetikkaista johtuen tarkastaa vain maasta käsin. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Rossipohjan maapohjan sepelöinnin päälle on yhdessä kohdin päässyt tippumaa puhallus- /ekovillaeristeitä. Kuistin pienen ryömintätilan osuuden sepelöinti on asentamatta Havaintojen perusteella takkaleivinuunille muurattu perus ei ainakaan kaikilta osin sijaitsisi takan alapuolella, vaan takkaleivinuunin alustaa on tuettu muuratuilla pilareilla. Varmuutta asiasta ei saatu Vesikate voitiin kiinnityksistään irronneista talo- ja lapetikkaista johtuen tarkastaa vain maasta käsin. Yhden kauempana harjalta sijaitsevan vesikaton putkiläpivientisarjan havaittiin vaurioituneen Yläpohjassa kulkevat ilmanvaihtokanavat/putket on pääosin eristämättä. Paikoin sisäkatoissa ilmanvaihtokanavien venttiilien ympärillä havaittiin kondenssiveden aiheuttamia jälkiä. Vesikaton läpivientien tiiveydessä havaittiin aluskatteen osalta puutteita. Yläpohjan etu- ja takapihan puoleisten räystäiden kautta tapahtuva yläpohjan tuulettuminen on niukkaa Yläpohjan höyryn-/ilmansulkua ei ole esitetty käytössä olleessa rakenneleikkauskuvassa. Yläpohjan ja muun rakennuksen vaipan höyryn-/ilmansulun olemassaolon ja materiaalin selvittäminen Kosteissa ja märkätiloissa havaittiin paikoin lisätiivistysten/-vuotosuojausten tarvetta. Kodinhoitohuoneen lattialla havaittiin yhdessä kohdin kopolaattoja yms. LVIS-järjestelmät on syytä tarkastaa ja keskeneräisyydet saattaa loppuun alan urakoitsijoiden toimesta. Havaintojen perusteella mm. lämminvesivaraaja ja kalvopainesailiö oli irrotettu/poistettu käytöstä. Ilmanvaihto oli tarkastushetkellä pois päältä sekä vesipisteille ei tullut vettä, mikä osin hankaloitti tarkastamista Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen/ tarkkailu Jatkotutkimus Ks. kohta x 7 x 7 x x 12 x x 13 x 13 x 14 x x 16-19

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 17.4.2019 18. ja 23.4.2019 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pinta-ala 111 htm² llmoitettu rakennusvuosi 2011- Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet - Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 50 +8 4,1 Aurinkoinen Huoneilma 36 +19 5,9 Olosuhteet ennen tarkastusta Runsasluminen talvi Kosteusmittari Gann Hydrotest UNI2, B 50 -pintakosteustunnistimella sekä suhteellisen kosteuden mitta-anturilla (kalibroitu 8/2018). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen rakennuspiirustuksia ja muita asiakirjoja. Asuinrakennus. Vesikate voitiin kiinnityksistään irronneista talo- ja lapetikkaista johtuen tarkastaa vain maasta käsin. Ahtaat tilat ja kulkusiltojen puuttuminen hankaloittivat kuistin yläpohjan osuuden tarkastamista. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Mm. ilmanvaihto oli tarkastushetkellä pois päältä eikä vesipisteille tullut vettä, mikä hankaloitti tarkastamista.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin havaintoihin ja piirustuksiin. Havaintojen perusteella mm. pohjakuva ei vastaa kaikilta osin toteutusta) Kerrosluku 1 Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Loppukatselmus Anturaperustus, harkkoperusmuuri Tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja, eristeenä eko-/puhallusvilla Puurunko, eko-/puhallusvilla Lautaverhous Puurunkoisia Puiset kattoristikot, eristeenä eko-/puhallusvillaeriste Harjakatto Profiilipeltikate Sähkölämmitys pattereilla ja lattialämmityskaapeleilla sekä varaava takkaleivinuuni ja ilmalämpöpumppu Koneellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO) Muovia suojaputkessa Muovia Oma kaivo ja jätevesijärjestelmä Loppukatselmusta ei ole suoritettu. Rakennuslupa on rauennut. Muista suoritetuista katselmuksista ei saatu tietoa

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei saatu tietoa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Ei saatu tietoa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Ei saatu tietoa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei saatu tietoa. Havaitut epätavalliset hajut: Ei saatu tietoa. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Ei saatu tietoa. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei saatu tietoa.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen, vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuintilojen puurakenteisten ulkoseinien alaosat sijaitsevat noin 400-500 mm ja lattiapinta noin 700 800 mm ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Korkeusasemat ovat nykyisten ohjeiden mukaan riittäviä. PERUSTUKSET JA PE- RUSMUURIT (SOKKELIT) RAKENNUKSEN VIE- RUSTA TUULETTUVA ALA- POHJA (ROSSIPOHJA) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Kuistin ja terassin alla sokkelia on pinnoittamatta. Perusmuurin ulkopuoliseksi vedeneristeeksi on asennettu perusmuurilevy (patolevy). Patolevyjen ylälistat on näkyviltä osin asennettu kuistin osuutta lukuun ottamatta. Sokkelin vierustoja on sepelöity. Kuistin ja terassin osuudella vierustan maa-aines on hienojakoisempaa hiekkaa. Paikoin vierustalle on levinnyt/leviämässä kasvillisuutta. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei ollut havaittavissa selviä puutteita. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. RakMk Asetus 782/2017. Rossipohjan osuuksien ryömintätilan tuulettuminen on riittävää (täyttää nykyiset suositukset) ja ryömintätilan korkeus on hyvin reilu (nykysuositus vähintään 80 cm). Ryömintätilan maapohjan päälle on asennettu pääosin asianmukainen sepeli-/murskekerros. Kuistin osuudella ja tulovesiputken läheisellä alueella sepelöinti on asentamatta. Mm. kuistin osuudelta saatujen havaintojen perusteella sorastuksen alla oli vielä kapillaarikatkona styroksieristys. Paikoin reuna-aluilla sepelöinnin havaittiin olevan pinnaltaan kostea. Rossipohjan maapohjan sepelöinnin päälle on yhdessä kohdin päässyt tippumaan enemmissä määrin puhallus-/ekovillaeristeitä. Myös takkaleivinuunin perustusmuurauksen ympärillä havaittiin tippuneita eristeitä. Havaintojen perusteella takkaleivinuunille muurattu perus ei ainakaan kaikilta osin sijaitsisi takan alapuolella, vaan takkaleivinuunin alustaa on tuettu muuratuilla pilareilla. Varmuutta asiasta ei saatu. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Yhdessä kohtaa lattiarakenteen tuulensuojalevyssä havaittiin vaurioita, mutta havaintojen perusteella toinen levy on asennettu sen yläpuolelle. Paikoin reuna-alueilla tuulensuojalevyjen pinnoilla havaittiin lieviä kosteuden aikaisia jälkiä, jotka voivat olla rakennusaikaisia tai johtua reuna-alueilla kosteuden tiivistymisestä. Ryömintätilassa kulkevia viemäriputkia ei ole eristetty. Viemäriputkien kallistuksissa ei havaittu kuitenkaan selviä puutteita. Kuistin osuudella kulkevia kaapeleita on suojaamatta.

9 TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Puurakenteisen alapohjan (ns. rossipohja) tekninen käyttöikä on noin 30-80 vuotta. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vierustan/vierustalle leviävä kasvillisuus on aina syytä poistaa. Myös kuistin ja terassin osuudella vierustalle voidaan asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Puhallusvillaeristeet on syytä tarvittavilta osin poistaa maapohjan päältä. Kuistin osuuden ja tulovesiputken ympärystän maapohjan sepelikerroksen asentamista suositellaan. Myös ryömintätilan reuna-alueilla sepelöintiä voidaan tarvittavilta osin vielä lisätä. Lattiarakenteen läpivientejä voidaan vielä lisätiivistää. Yleisesti ryömintätilassa kulkevat viemäriputket suositellaan eritettäväksi ja kaapelit suojattavaksi. Takkaleivinuunin perustusten/niiden riittävän kantavuuden selvittämistä suositellaan. Terassin alustaa. Kuistin alustaa. Vierustaa.

10 Vierustaa. Rossipohjaa. Maapohjan päällä olevia eristeitä. Rossipohjaa. Rikkoutunut tuulensuojalevy.

11 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojat on asennettu. Salaojista saatiin havainto nurkkien tarkastuskaivoista. Kattovedet on johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Etupihalla yhden syöksytorven alla ei havaittu rännikaivoa tai poistoputkea. Syöksytorvien kautta valuvien kattovesien ohjautuvuudesta rännikaivoihin ei saatu kaikilta osin varmuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Myös etupihan syöksytorven kautta valuvat vedet suositellaan johdettavaksi pois rakennuksen vierustalta. Sadevesien poistojärjestelmän puhtauden ja toiminnan tarkkailu. Mm. rännikaivot puhdistetaan tarvittaessa jäästä tai roskista. Tarvittaessa syöksytorvet voidaan ohjata hallitummin rännikaivoihin. Salaojien huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Salaojien tarkastuskaivo. Rännikaivo. Salaojien tarkastuskaivo.

12 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Takapihalla irronneet tikkaat ovat repineet yhden verhouslaudan irti kiinnityksestään. Verhouksen alaosissa on paikoin verhouksen takana olevien koolausrimojen alaosia näkyvillä. Terassin ja kuistin puuosissa havaittiin paikoin normaalia säärasitusta. Terassin muutamien laudoitusten havaittiin olevan osin irti kiinnityksestään yms. Verhouksen tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Verhouksen alla ja takana havaittiin tuuletusvälit/-raot. Antenniputki on asennettu kiinni maahan ja sen havaittiin heiluvan sitä kokeiltaessa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Kiinnityksestään irronneen verhouslaudan korjaus. Ulkoisia puuosia ja mm. terassin valokatetta huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Antenniputki on suositeltavaa asentaa tukevasti kiinni esim. päätyräystäälle.

13 Tuuletusväli. Säärasitusta. Antenniputki.

14 10. Väliseinät HAVAINNOT Väliseinissä ei havaittu näkyviltä osin lisätutkimuksia vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Ns. esteettisiä asioita tai ikääntymistä ei tarkastuksessa varsinaisesti huomioida. Kosteat ja märkätilat, kts. kohta 14. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Ikkunoiden vesipellit on asennettu havaintojen perusteella asianmukaisesti. Ulko-ovien lukituksissa havaittiin korjauksen tarvetta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ulko-ovien lukitusten/heloitusten korjausta suositellaan. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Vesipelti.

15 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikate voitiin kiinnityksistään irronneista talo- ja lapetikkaista johtuen tarkastaa vain maasta käsin. Yhden kauempana harjalta sijaitsevan vesikaton putkiläpivientisarjan havaittiin vaurioituneen. Nykyisin yli metrin päässä harjalta sijaitsevien putkiläpivientien suojaksi asennetaan lumiesteet. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Lumiesteitä ei ole asennettu. Kuisti suojaa sisääntuloa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Talo- ja lapetikkaiden asianmukainen kiinnittäminen ja vesikatteen tarkastaminen. Vaurioituneen vesikaton putkiläpivientisarjan korjaus ja sen yläpuolisten lumiesteiden asentaminen. Nykyisin rakennusviranomaiset usein edellyttävät lumiesteiden asentamista muuallekin kuin sisääntulojen yläpuolelle. Vesikatetta putsataan aina tarpeen mukaan. Kourut puhdistetaan syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen.

16 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Ahtaat tilat ja kulkusiltojen puuttuminen hankaloittivat kuistin yläpohjan osuuden tarkastamista. YLÄPOHJAN TUULET- TUVUUS Yläpohjan etu- ja takapihan puoleisten räystäiden kautta tapahtuva yläpohjan tuulettuminen on niukkaa. Yläpohja tuulettuu kuitenkin reilummin päätyräystäiden kautta. ALUSKATE Aluskate on asennettu. Piipun läpiviennin kohdalla aluskatteessa havaittiin epätiiveyttä/aluskate repsottaa. Nykyisin aluskate suositellaan tiivistettäväksi piippua vasten. Vesikaton putkiläpivientien kohdalla on käytetty aluskaterenkaita, mutta aluskaterenkaiden ja aluskatteen välissä havaittiin rakoilua/epätiiveyttä. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevia ilmanvaihtokanavia on eristämättä. Yhden yläpohjassa kulkevan viemäriputken eristyksissä havaittiin puutetta. Lähinnä pesuhuoneen ja saunan sisäkatoissa ilmanvaihtokanavien venttiilien ympärillä havaittiin kondenssiveden aiheuttamia jälkiä. Myös kodinhoitohuoneen sisäkatossa venttiilin läheisyydessä oli havaittavissa mahdollisesti lievää jälkeä. MUUTA Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa korjausta vaativia vaurioita. Kuistin sähkökaapin yläpuolelta ei saatu havaintoa käytetystä höyrysulkumuovista/ilmansulkupaperista. Yläpohjan höyryn-/ilmansulkua ei ole esitetty käytössä olleessa rakenneleikkauskuvassa. Alapohjan/lattiarakenteen ja ulkoseinien höyrynsulku on rakenneleikkauskuvaan kirjattu. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan ja muun rakennuksen vaipan höyryn-/ilmansulun olemassaolon ja materiaalin selvittäminen. Yläpohjassa kulkevien putkien/kanavien asianmukaista eristämistä suositellaan. Yläpohjan eristeiden kunto suositellaan tarkastettavaksi tarvittavilta osin venttiilien ympäriltä havaittujen jälkien läheisyydessä. Vesikaton läpivientien lisätiivistystä aluskatteen osalta suositellaan. Yläpohjan tuulettumista voidaan tehostaa nykyisestään esim. päätyihin asennettavilla säleiköillä.

17 Yläpohjaa. Vesikaton putkiläpivienti.

18 Saunan sisäkaton kondenssivesijälkiä

19 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Suihkun läheisyydessä yhdessä reunimmaisessa lattialaatassa havaittiin lievää halkeamaa. Saunan oven karmin alaosat on laatoittamatta/suojaamatta. Saunan oven karmilistan saumaa ei ole tiivistetty. Seinät ovat levyrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Vedeneristyksestä saatiin havainto useasta eri kohtaa. Saunan oven toisen karmin alaosan vedeneristys on osin kalvopaksuudeltaan suhteellisen ohut. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengas ja lattiakaivon läpivientivahvike on asennettu. Lattiakaivon vahvikekangas on leikattu väärin ns. tähtikuviolla. LATTIAN KALLISTUK- SET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. LÄPIVIENNIT Suihkusekoittajan seinäläpivientejä ei ole tiivistetty elastisella massalla. Seinäläpiviennit on kuitenkin havaintojen perusteella vedeneristetty. Silikonisaumauksissa havaittiin paikoin tummentumia/ikääntymisen merkkejä. Lavuaarin kohdalla lattian ja seinän rajassa havaittiin selvemmin rakoilua. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Tila on voinut olla jo pitkään vähäisellä käytöllä. Wc-istuimen vierellä havaittiin pintakosteudentunnistimella hieman kohonneita/korkeampia lukemia kuin muualla tilan lattialla. Hieman kohonneet lukemat voivat johtua tilan vedenkäytöstä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Tarvittavilta osin isätiivistyksiä/-suojauksia ja silikonisaumausten uusimista suositellaan. Kaikkien kosteiden ja märkätilojen elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein/tarpeen mukaan. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Lastaa on syytä käyttää aina suihkun jälkeen.

20 Havaittuja hieman kohonneita/korkeampia lukemia. Saunan oven karmin alaosaa. Silikonisaumauksia. Suihkusekoittajan seinäläpivienti. Lattiakaivo.

21 14.2. Sauna PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Seinät ja katto ovat paneloituja. Ilmarako seinäpanelointien alaosissa on niukahko. Saunan ovi on leveydeltään kapea. Lattian vedeneristyksestä saatiin havainto mm. lattiakaivosta. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen ns. kuivakaivo. Kiristysrengas ja lattiakaivon läpivientivahvike on asennettu. Lattiakaivon vahvikekangas on leikattu väärin ja kiristysrenkaan havaittiin liikkuvan sitä kokeiltaessa. LATTIAN KALLISTUK- SET Havaintojen perusteella lattiaa on kallistettu kohti lattiakaivoa. Lattiakaivon läheisyydessä oli havaittavissa paikoin lievää lattialaattojen hammastusta yms. ILMANVAIHTO Tilassa on tulo- ja poistoilmakanavat. Oven alla on siirtoilma-aukkoa. TURVALLISUUS Kiukaan ja lauteen välissä on kaide. Kaide jonkin verran liikkui sitä kokeiltaessa. Kiukaan sivulla ei ole kaidetta. Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen. Seinän panelointien havaittiin kiukaan takaa pullistuneen. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Lattiassa ja seinien alaosissa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Kiukaan kiinnityksen korjaus. Myös saunassa lastan käyttöä suositellaan aina runsaamman veden käytön jälkeen. Pesutilojen riittävästä ilmanvaihdosta tulee aina huolehtia niiden käytön jälkeen. Saunan ja pesuhuoneen lattiakaivon ja vedeneristeen liitoksia voidaan yrittää mahdollisuuksien mukaan korjata/parantaa alan urakoitsijan toimesta. Sauna. Kiuas.

22 14.3. Kodinhoitohuone PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Laatoitusta ei ole nostettu tilan seinille. Pistokokein tarkastettuna oven edustalla havaittiin ns. kopolaatta-alue. Laattojen saumauksia on ko. kohdin irtoillut ja muutama laatta haljennut. Havaintojen perusteella lattia olisi ko. kohtaa muusta lattiasta poiketen mahdollisesti levyrakenteinen. Varmuutta asiasta ei saatu. Lattian vedeneristyksestä saatiin havainto mm. paikoin seinien alaosista ja lattian läpivientien kohdalta. Pistokokein tarkastettuna lattian ja seinien rajassa vedeneristeen vahvikekankaan havaittiin olevan ainakin paikoin ns. pussilla. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengas ja lattiakaivon läpivientivahvike on asennettu. LÄPIVIENNIT Jakotukkien/lattian putkiläpivientien kodalla ei ole nykyisin suositeltuja korokkeita, eikä läpivientien tiiveydestä voitu saada vedeneristeen osalta kaikilta osin varmuutta. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tarvittavilta osin isätiivistyksiä/-suojauksia mahdollisuuksien mukaan suositellaan. Nykyisellään mm. lattian ja seinien rajoja voidaan lisäsuojata seinille nostettavan laatoituksen avulla. Oven läheisen ns. kopolaatta-alueen korjausta ja syyn selvittämistä suositellaan. Vesikalusteiden ja putkiliitosten tiiveyden tarkastaminen, kun se on mahdollista. Kodinhoitohuone.

23 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ja sen alla oli havaittavissa vanhoja jälkiä. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmakanava. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA SUOJAUS VUOTOVA- HINKOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Astianpesukone on poistettu käytöstä. Vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alla suositellaan nykyisin pidettäväksi vuotokaukalo. Nykyisellään tiskialtaan alustaa voidaan vuotosuojata esim. pohjalevyn päälle asennettavan muovimaton avulla (läpiviennit tiivistetään). Tiskialtaan läheiset saumat kannattaa pitää tiiviinä. Allaskaappia.

24 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Muualla asuintilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Paikoin mm. tilojen nurkilla lattiapinnoitteiden havaittiin olevan mahdollisesti hieman ilmassa/koholla tms. Takkaleivinuunin läheisyydessä lattiassa oli havaittavissa mahdollisesti lievää epätasaisuutta, kts. kohta 7. Ns. esteettisiä asioita yms. ei tarkastuksessa varsinaisesti huomioida. TOIMENPIDESUOSITUS Tiloja remontoidaan aina tarpeen mukaan.

25 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan vain pintapuolisesti. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmien erillisosia joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu sähköpattereiden, sähköisen lattialämmityksen, ilmalämpöpumpun sekä varaavan takkaleivinuunin avulla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu pintapuolisesti selviä puutteita. Havaintojen perusteella tiloissa olisi pidetty yllä ns. peruslämpöä. Takkaleivinuunin laatoituksissa havaittiin kopoisuutta. Takan edustalla on kipinäpelti. Paikoin takkaleivinuunin takana oli havaittavissa rakoa ja havaintojen perusteella paikoin se olisi ns. kiinni seinässä. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden ja kunnon vuosittain. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä on noin 10 15 vuotta. Ilmalämpöpumpun suodattamia huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. TOIMENPIDESUOSITUS Takkaleivinuunin laatoitusten korjaukseen varautuminen. Takkaleivinuunin paloturvallisuus suositellaan tarkastettavaksi alan ammattilaisen toimesta. Pattereita säädetään ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Sähköiset lattialämmitykset on aina syytä uusia mahdollisten remonttien yhteydessä. Takkaleivinuuni. Patteri.

26 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa. Viemäriputket ovat muovia. Havaintojen ja saatujen tietojen perusteella kohteessa olisi oma kaivo ja jätevesijärjestelmä. Havaintojen perusteella lämminvesivaraaja ja kalvopainesailiö oli irrotettu/poistettu käytöstä. Mahdollisesta vedensuodatusjärjestelmästä tai sen tarpeesta ei saatu tietoa. Vesikalusteiden ja putkiliitosten tiiveyttä ei voitu tarkastaa. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamia ei voitu mitata. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. KÄYTTÖVEDEN LÄM- PÖTILA Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Lämminvesisvaraajien tekninen käyttöikä on noin 20 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Mm. kalvopainesäiliön ja lämminvesivaraajan asentaminen sekä vesi- ja viemärijärjestelmän tarkastaminen alan urakoitsijan toimesta. Jakotukkeja.

27 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TO- TEUTUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU ILMANVAIHTOVENTTII- LEIDEN VIRTAUSSUUN- NAT Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto ei ollut tarkastushetkellä päällä. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Ilmanvaihtoventtiilien virtaussuuntia ei voitu tarkastaa. SIIRTOILMA Väliovien alla on siirtoilmarakoja. Nykyisin suositeltu siirtoilmarakojen korkeus väliovien alla on noin 15 20 mm ovien leveydestä riippuen. ILMANVAIHTOKONE / JÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtokone sijaitsee kodinhoitohuoneessa. Ilmanvaihtokoneen kondenssivesiputki on johdettu altaan reunalle/yläpuolelle. Ilmanvaihtokoneen ja ilmanvaihdon huoltohistoriasta ei saatu tietoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtokoneiden puhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Ilmanvaihtokanavien eristäminen, kts. kohta 13. Ilmanvaihdon tarkastaminen alan urakoitsijan toimesta. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Ilmanvaihdon tarkastussäätö suoritetaan puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtokoneen suodattimet puhdistetaan tai uusitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokoneen kondenssivesiputki suositellaan johdettavaksi hallitummin altaaseen/viemäriin.

28 19. Sähköt HAVAINNOT Tuulikaapissa sijaitsevan sähkökaapin alla havaittiin kytkemättömiä kaapeleita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmän tarkastaminen ja mahdollisten keskeneräisyyksien loppuunsaattaminen alan urakoitsijan toimesta. OY INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 23.4.2019 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

29 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia. Nykyisin rakennuksiin teetetään usein vauriokartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Kuntotarkastus ei ole homekoiran vauriokartoituksen jälkeinen kuntotutkimus. Kuntotarkastaja kuitenkin huomio kartoitusraportin tarkastuksen yhteydessä mahdollisuuksiensa mukaan sekä kuntotarkastuksen laajuus ja aistinvaraisuus huomioiden mm. tekemällä tarvittaessa muutamia ra-

30 kenneavauksia ja mittauksia mahdollisiin riskirakenteisiin. Homekoiran merkinnöistä tulisi kuitenkin tarvittaessa laatia jälkitutkimussuunnitelma/-selvitys esim. homekoiraohjaajan toimesta. Kuntotarkastajan on mahdotonta aina tietää mihin homekoira on voinut reagoida. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.