ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1 (5) Opetusneuvos Ulla Laine Eduskunnan sivistysvaliokunta SiV@eduskunta.fi K 5/2018 vp Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 Lausunto Lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2018 Totean Opetushallituksen puolesta otsikossa mainitusta kertomuksesta seuraavaa: Lapsiasiavaltuutetun kertomus on tervetullut katsaus lasten ja nuorten asemaan. Se tarjoaa asiatietoa ja pohdittavaa kaikille lasten kanssa työskenteleville sekä haastaa oman toiminnan kehittämiseen. Lapsiasiavaltuutetun laajan kertomuksen yksi tärkeä viesti on, että lapsipolitiikkaa tehdään maassamme hajanaisesti ilman yhtenäistä kehystä tai strategiaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimukset täyttyvät ainakin minimitasolla. Minimitasoa ei kuitenkaan voida pitää Suomen kohdalla riittävänä, vaan jatkuvalle kehittämiselle on tarvetta. Opetushallitus kannattaa kansallisen lapsistrategian luomista. Pitää myös pohtia miten lapsiperhepolitiikan kokonaisvastuuta ja lasten ja nuorten hyvinvointia ohjataan, vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Lapsilähtöinen ajattelu ja lapsen kokonaisvaltaisen opinpolun seuraamisella ja tukemisella on iso merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutetun kertomus nostaa esille useita tärkeitä näkökulmia ja kehittämiskohteita. Opetushallitus työskentelee omalta osaltaan monien esitettyjen asioiden edistämiseksi. Osaamistaso ja oppimistulokset Opetushallitus jakaa kertomuksen huolen PISA-tulosten esille nostamasta oppimistulosten laskusta sekä alueellisten erojen ja tyttöjen ja poikien osaamisen erojen kasvamisesta. Korkean osaamistason ja hyvien oppimistulosten pohja rakennetaan korkealatuisella varhaiskasvatuksella ja tasokkaalla perusopetuksella. Opetushallitus on antanut viime vuosien aikana uudet perusteasiakirjat: ensimmäiset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2014 sekä Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Kaikki perusteasiakirjat korostavat aiempaan vahvemmin ihmisoikeuslähtöisyyttä, lapsenoikeuksien sopimuksen toteuttamista sekä lasten ja nuoren osallisuutta toimintakulttuurin perustana. Myös ammattikoulutusta uudistetaan laajalla reformilla. Perusteasiakirjojen pohjalta on laadittu paikalliset suunnitelmat, joiden toteutus on meneillään opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Uudet suunnitelmat nostavat lapsen oppimisen keskiöön, korostavat joustavuutta, yksilöllistä ohjausta ja oikeaaikaisia tukitoimia. Uusien suunnitelmien mukaisella toiminnalla saavutetaan aiem- OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6, PL 380 00531 Helsinki puhelin 0295 331 000 oph.fi UTBILDNINGSSTYRELSEN Hagnäskajen 6, PB 380 00531 Helsingfors telefon 0295 331 000 oph.fi
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2 (5) pia parempia oppimistuloksia sekä ennen kaikkea laaja-alaisia valmiuksia tulevaisuutta varten. Toteutus edellyttää luonnollisesti, että paikallisilla varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä koulutuksen järjestäjillä on käytettävissään riittävät resurssit. Opetushallitus vie hallituksen päättämiä koulutuspoliittisia linjauksia eteenpäin usean hankkeen tuella. Uusi peruskoulu -ohjelmalla uudistetaan peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista. Lisäksi edistetään opetuksen digitalisaatiota, tutoropettajatoimintaa, laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Uusi lukio -ohjelma lisää lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Ammatillisen koulutuksen reformissa ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi sekä lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja ja puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Raportti toteaa varhaiskasvatuksen merkityksen eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Opetushallitus on tästä samaa mieltä. Varhaiskasvatus on suurelle osalle lapsista keskeinen varhaisien vuosien elinympäristö. Erityisesti ne lapset, jotka muutoin ovat heikoimmassa asemassa hyötyisivät eniten varhaiskasvatuksesta. Parhaimmillaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia tulevia pulmia sekä tarjota lapsille heidän elämästään puuttuvia suojaavia tekijöitä (esimerkiksi turvalliset, pysyvät ihmissuhteet, usko lapsen potentiaaliin, vertaissuhteet). Näiden tekijöiden turvaamisessa on kyse sekä ymmärryksestä että resursoinnista. Varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteiden lisäksi syrjäytymisen ehkäisyä on tuettu opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suomessa - ohjelman toimenpiteillä, koulujen ja oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä sekä oppilaita osallistavalla toimintakulttuurilla. Opetushallituksessa on valmisteilla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopas toisen asteen oppilaitoksille. Kansallisen arviointikeskuksen Karvin selvitykset työrauhasta ja opiskeluhuollosta ovat valmistumassa ja antavat suuntaa jatkotyölle. Vaativan erityisen tuen työryhmän raportti linjaa tarvittavia toimenpiteitä haasteellisimpien lasten opetuksen ja tuen varmistamiseksi. Uudet peruskoulufoorumin tavoitteet tulevat myös konkretisoimaan monia olemassa olevia ja uusia tukitoimia opetussuunnitelmien toteuttamisessa ja tasaarvoisempien mahdollisuuksien tarjoamisessa. Vain hyvinvoiva lapsi voi oppia lapsen hyvinvoinnin parasta mahdollista tukea kaikissa lapsiperhepalveluissa kehitetään yhteistyössä monialaisesti Lape-työssä, jossa Opetushallituksella on oma roolinsa opiskeluhuollon ja monialaisen yhteistyön kehittämisessä. Opetushallitus vastaa koulutuksellista tasa-arvoa edistävien valtionapujen jaosta opetuksen järjestäjille. Tutkimusten mukaan positiivisen diskriminaation määrärahoilla on saatu selkeitä tuloksia syrjäytymisen ehkäisyssä esimerkiksi Helsingissä. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen Raportti nostaa esille useita varhaiskasvatusta, kouluja ja oppilaitoksia koskevia lapsen oikeuksien sopimuksen kohtia, joiden toteuttamisessa on parannettavaa. Lapsen oikeus tulla kuulluksi Varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteet korostavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Lapsilähtöisyys on toiminnan perusta ja lapsia ja nuoria ohja-
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 3 (5) taan osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Kaiken opetuksen tulee olla kielitietoista, mikä pitää sisällään myös lapselle ymmärrettävän kielenkäytön. Oikeus suojeluun väkivallalta, laiminlyönniltä ja hyväksikäytöltä Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen opiskeluympäristöön. Opetussuunnitelmien mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa on oltava suunnitelma oppilaiden suojaamisesta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Yhteisöllisessä oppilashuollossa edistetään osallisuutta ja koko kouluyhteisön ja -ympäristön turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö kuuluu tehtävänä kaikille koulun toimijoille. Perusopetuksen TEA-tiedonkeruussa 2015 oppilashuoltopalveluiden ammattilaisten yhteisölliseen työhön käyttämä työaika on tällä hetkellä vaatimatonta työn tavoitteet huomioiden. Suurin osa psykologin, kuraattorin, terveydenhoitajan ja lääkärin työajasta kohdentuu edelleen yksittäisiin oppilaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen ehkäisyä ja työrauhaa pohtiva työryhmä jättää loppuraporttinsa 16.3. Raportti sisältää monia toimintakulttuurin kehittämiseen tähtääviä ehdotuksia. Seksuaalista häirintää koskeva Opetushallituksen opas julkaistaan lähipäivinä. Oikeus perheeseen ja vanhempien huolenpitoon Varhaiskasvatus ja opetus tukevat kodin kasvatustyötä ja toiminta perustuu yhteistyöhön huoltajien kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee ja jakaa kasvatusvastuuta sekä osaltaan ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatusta tarjotaan kokopäiväisesti lapsen edun niin vaatiessa. Raportissa puhutaan sekä päivähoidosta että varhaiskasvatuksesta toisiaan täydentävinä tai synonyymeinä. Sosiaalihuollon painotus välittyy vahvana. Käsitteet muokkaavat todellisuutta. Päivähoito kuvastaa vanhempien oikeutta saada lapsilleen hoitopaikka työssä käynnin tai opiskelun ajaksi. Varhaiskasvatus puolestaan käsitteenä viittaa nimenomaan lapsen oikeuteen olla osallisena varhaiskasvatuksesta, jossa hän voi kehittyä ja oppia, kasvaa omaan potentiaaliinsa. Oikeus varhaiskasvatukseen ei ole sidonnainen huoltajien työssäkäyntiin tai opiskeluun. Tätä näkökulmaa tulisi vahvistaa ja laadun määrittelyä konkretisoida. Oikeus koulutukseen, oikeus saada laadukasta opetusta maksuttomasti Lapsen edun ensisijaisuus on määritelty opetussuunnitelmien perusteissa kaikkea toimintaa sääteleväksi perustaksi. Raportti kiinnittää huomiota oppilaan oikeusturvaan koulun arjessa. Opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään koulujen ja oppilaitosten kehittävän toimintakulttuuriaan siten, että oppilaiden ääni tulee entistä paremmin kuulluksi. Tämä auttaa osaltaan havaitsemaan arjen ongelmat ja ratkaisemaan ne oppilaan edun mukaisesti. Raportin ehdottama yleissäädös lapsen edun ensisijaisuudesta korostaisi asian merkitystä. Alueellinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen on Suomessa lisääntynyt. Sosioekonominen tausta ja alueelliset erot näkyvät oppimistuloksissa. Toisen asteen koulutuksen, etenkin lukion, kustannukset aiheuttavat eriarvoistumista. Myös turvapaikanhakijat ovat eriarvoisessa asemassa, heidän oikeutensa opetukseen ei toteudu kaikkialla. Osaamiseroja voi luonnehtia myös polarisaatiokehitykseksi: hyvät ovat entistä parempia, heikot heikompia. PISA 2015 -tulosten mukaan huono-osaisimpien perheiden lasten lukutaito on heikentynyt eniten, kun hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso on pysynyt hyvänä. Ensimmäistä kertaa alueelliset erot osaamisessa ovat merkittäviä. Pääkaupunkiseudulla pistemäärät olivat edelliseen mittauskertaan verrattuna kaikilla osaamisalueilla nousseet, muilla alueilla tulokset laskivat. Suurin ero
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 4 (5) lukutaidossa on Länsi-Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Ero vastaa lähes vuoden oppimäärää. Lähikouluperiaatteen mukaan oppilaan tulisi saada tarvittava tuki omassa koulussaan näin ei aina ole. Eriarvoiset olosuhteet näkyvät herkästi erityisopetuksen ja muiden tukitoimien määrässä sekä koulunkäynninohjaajien määrässä. Turvallista oppimisympäristöä on rakennettu sekä uudenlaisilla tilaratkaisuilla että kehittämällä toimintaa oppilaslähtöisemmäksi. Edelleen monissa kouluissa on sisäilmaongelmia, joka aiheuttaa ongelmia monen lapsen oikeuteen saada opiskella täysipainoisesti. Kiusaaminen on viime vuosina KiVa-kouluohjelman ja toimintakulttuurin kehittämisen myötä selkeästi vähentynyt. Kiusaamisen vastaisen työryhmän loppuraportissa esitetään lisää toimia kiusaamisen ehkäisyyn ja hyvän työrauhan edistämiseen. Raportin ehdotus nuorisotyön tekemisestä oppilaitoksissa on erinomainen. Esimerkiksi Kaikki käy koulua -toiminnalla on saatu hyviä tuloksia koulun, nuorisotyön ja sosiaalitoimen yhteistyönä koulunkäynnin tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin Koulupäivän rakennetta voidaan paikallisilla ratkaisuilla kehittää vielä paremmin lepoa, leikkiä ja kulttuuria tukevaksi. Oppilaiden hyvinvointiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ja esimerkiksi Liikkuva koulu -toiminta on laajenemassa myös toisen asteen oppilaitoksiin. Opetushallitus tukee koulujen kerhotoimintaa. Taito- ja taideaineiden opiskelulla on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Oikeus terveyden huoltoon, opiskeluhuolto Opiskeluhuollon säädöksiä on uudistettu ja tähän liittyen Opetushallitus on tarjonnut laajasti koulutusta. Uusien säännöksien täytäntöönpano on osittain kesken, eivätkä opiskeluhuoltopalvelut vielä toteudu yhdenvertaisesti kaikkialla. Yhteisöllinen opiskeluhuolto eli koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien koulun tai oppilaitoksen työntekijöiden tehtävä. Kansallisen arviointikeskus Karvin maaliskuussa julkaistava raportti opiskeluhuollon toteutumisesta Suomessa sisältää ehdotuksia tuleviksi kehittämistoimiksi. Oikeus omaan kulttuuriin, uskontoon ja kieleen Saamenkielisten lasten oikeus saamenkieliseen opetukseen ei toteudu kaikkialla saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Opetushallitus on tukenut opetuksen järjestämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat neuvotelleet kolmivuotisesta etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämistoiminnasta, jonka avulla voitaisiin parantaa erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten mahdollisuuksia saada täydentävää saamen kielen opetusta. Opetushallitus on myös tuottanut yhteistyössä saamelaisuudesta kertovaa materiaalia, jota löytyy Oktavuohta-sivustolta. Romanikieli ja kirjallisuus on yksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen oppimääristä, jonka erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhutun romanikielen säilymistä elävänä ja vahvistaa sen asemaa muiden kielten rinnalla. Oikeus opetukseen ei toteudu kaikkialla. Romanilapsilla on suuri riski syrjäytymiseen, joten mahdollisimman henkilökohtainen opinto-ohjaus on usein romanioppilaille tarpeellista. Myös monet romanivanhemmat tarvitsevat lisää tietoa esimerkiksi opiskelijan tukimahdollisuuksista ja toisen asteen opinnoista.
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 5 (5) Lopuksi Lapsiasiavaltuutetun raportti on laaja ja monipuolinen arvio lasten asemasta Suomessa. Opetushallituksen mielestä siinä esitetyt havainnot ovat tärkeitä. Opetushallitus tukee oman toimialansa osalta raportissa esitettyjä ehdotuksia. Varhaiskasvatussuunnitelma ja opetussuunnitelman perusteet ovat edelleen yksi keskeisimmistä koulutuksellisen tasa-arvon varmistamisen ja vahvistamisen välineistä ja kansallinen laatua tukeva asiakirja. Yhteinen normiperusta takaa sen, ettei varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen synny liian suuria alueellisia eroja. Varhaiskasvatussuunnitelman sekä opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon tuki on tällä hetkellä keskeistä toiminnassamme, ja tähän tarvitaan riittävät resurssit. Opetusneuvos Ulla Laine