YTT, Nuorisotutkija Miten yhteiskunta ja koulutustakuu aiotaan toteuttaa Pohjois Karjalassa? Kuka vastaa ja välittää? Virityksiä paneelikeskusteluun
Nuorten tuki hankkeen eli Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston asiakkaat antavat yhden näkökulman paikallisten nuorten tarpeista yhteiskuntatakuun toteutukseen: alle 25 vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret 8.10.2012 mennessä aloittanut 668 nuorta Suurin osa 17 22 vuotiaita, hieman enemmän poikia 71% pitkäkestoisessa ohjauksessa olevista nuorista on keskeyttänyt vähintään kerran opinnot toisella asteella Aineistona: Hankkeen ylläpitämä tietokanta Täydentävät haastattelut
Nuoret ja yhteiskuntatakuu: Kenelle takuu kohdennetaan? Nuoria on moneksi, joten Millaiseen kohderyhmäanalyysiin ja tarpeiden kartoittamiseen yhteiskuntatakuun toteuttaminen pohjaa Pohjois Karjalassa? Kenelle toimenpiteet ja palvelut suunnataan?
Keskeyttämisestä: Ala ei ollut mun juttu (ääneen lausuttu syy) Miten alavalinta tehty: Usein nopeaan ja hätäiseen, kuhan jonnekin kun on pakko Sinne minne kaveritkin tai sinne minne ei kaverit(kiusaajat) ainakaan Sinne minne vain pääsin Sinne minne opo tai vanhemmat tai työkkäri tai sosku pakotti Kuhan vain pois kotoa/ piireistä/ paikkakunnalta Kyse ei ole vain väärästä alavalinnasta, vaan usein hetkenmielijohteessa tehdystä ja sosiaalisten tekijöiden rajaamasta pakkovalinnasta sinne, minne paperit riittää ja missä on tilaa Keskeyttäminen : Hankkeen asiakkaat eivät ole juurikaan tavanneet opinto ohjaajia ennen keskeyttämistä» Missä on opinto ohjauksen painopiste?
Tarinat yksilöllisiä ja moninaisia, toisaalta niissä toistuu Kotiongelmia (päihteitä, väkivaltaa, avioeroja, mielenterveysongelmia, köyhyyttä, lasten varhaista vastuunottoa) Ikäviä opettaja oppilassuhteita, huonoja koulukokemuksia Oppimisvaikeuksia (joita ei olla välttämättä tunnistettu) Ala ja yläkoulussa koulukiusaamista, johon ei olla koulussa puututtu tai pystytty puuttumaan Jaksamis ja mielenterveysongelmia, johon ei ole välttämättä saatu apua Kokemus siitä, että koulussa ei välitetä ja tämä vain vahvistunut ammattiopistoissa (ollaan vaan kiinnostuneita opetuksesta, poissa oloista ja arvosanoista; suorituskeskeisyys) Opiskelu ammattiopistossa näyttäytyy härdellinä: ei ole valmiuksia ottaa vastuuta omasta opiskelusta Keskeyttäminen opittu ja tuttu toimintatapa Yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelot Huono itsetunto, näköalattomuutta Päihteiden käyttöä, asunnottomuutta, talousongelmia, velkaisuutta Luottamuksen menetys aikuisiin > ei pyydetä (enää) apua
Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston palvelut nuorten näkökulmasta: mikä tärkeää Kuunteleminen, välittäminen Tasa arvoinen ja kannustava kohtaaminen Aikaa pohtia rauhassa omaa tulevaisuutta, ilman painostamista Keskusteluja ja monien opintovaihtoehtojen kartoittamista monin eri tavoin, esim. aikuiskoulutus monelle uutta Apua hakeutumisessa esim. mielenterveys tai KELAn palveluihin Normaalia opiskelua, josta on hyötyä tulevaisuudessa Joustavuus, vaihtoehtoisuus ja jaksamisen huomioiminen opiskelussa (keventäminen tarvittaessa) Arkirytmin takaisin saaminen ja asioiden järjestyminen Oman alan löytyminen pikku hiljaa pitkän pohdiskelun jälkeen Positiivinen koulukokemus Itsevarmuutta, ystävyyssuhteita
Toisin sanoen tärkeää takaisin koulutukseen poluttamisessa.. Vastaan meneminen ja matalakynnys: etsivän nuorisotyön metodiikka Oikea aikaisuus: milloin nuori on valmis etenemään Riippumattomuus ohjauksessa: ei pakkovalintaa eikä nuoren toimentulo ole riippuvainen ko. valinnasta Kokonaisvaltainen ja pitkäkestoinen uraohjaus, jossa yhdistyy opintoohjauksellinen ja erityispedagoginen osaaminen. Tärkeää myös: Pureutuminen keskeyttämiseen toimintatapana Vaihtoehtoisten ja joustavien opintopolkujen kartoittaminen Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja vaihtoehtoisten suorittamistapojen tuntemus Nivelohjaus myös toisen asteen sisällä ja nuoren tukiverkoston tsekkaus Moniammatillinen yhteistyö ja palveluun ohjaus ja varmistus palvelun saamisesta: jonkun on otettava vastuu ohjauksesta Tilaus uuden tyyppiselle ohjaavalle ja valmentavalle koulutukselle
Nuorten polarisaatiosta: Refleksiovoittajien ja häviäjien ajanhenki Koulutus muodostunut peliksi, jossa täytyy osata tehdä oikeita valintoja ja jossa täytyy suunnitelmallisesti tietää, mitä tahtoo tulevaisuudessa ja siten minimoida riskejä. Täytyy osata rakentaa myös tulevaisuuden suhdeverkostoja. Perheidenkin polarisaatio ja erilaiset tietotaito tukijärjestelmät Häviäjien tässä ja nyt elämä, välinpitämättömyys: Miten tukea niitä nuoria, joilla näitä resursseja ei ole? Nuoret tiedostavat paineet ja normatiiviset tavoitteet: nuoret muodostavat kuvaa itsestään oppijina suhteessa tähän puheeseen Syrjäytymispuhe yksi peili, jota vasten nuoret rakentavat identiteettiään pohja heikolle itsetunnolle?
Tavoitteenani ei ole leimata näitä nuoria heillä on myös paljon vahvuuksia, mutta tärkeää on kiinnittää huomiota ongelmien moniulotteisuuteen ja samanaikaisuuteen! Ulkopuolisuuden moniulotteisuus: Koulutuksellista Työelämästä Sosiaalista Taloudellista Oikeudellista Terveydellistä Huomio ei saisi kiinnittyä vain kahteen ensin mainittuun!
Käytännön tasolla ongelmaksi on koettu, että kun resurssit joka tapauksessa ovat rajalliset, poliittiset toimenpiteet kohdennetaan niihin nuoriin, jotka on helposti siirrettävissä koulutukseen, ja ne nuoret, joiden ongelmat ovat pahentuneet, jäävät toimenpiteittä vaikka heille ehkä muodollisesti opiskelupaikkaa tarjottaisiinkin. (Kiilakoski 2012) Riskinä on se, että huomio kiinnittyy vain työhön tai koulutukseen siirtymän mahdollistamiseksi pikemminkin kuin tämän siirtymän onnistumisen pitkäjänteiseksi tukemiseksi. Lisäksi täytyy tukea samanaikaisesti muiden ongelmien ratkaisuissa. On myös hyvä muistaa, että koko joukko nuoria voi tällä hetkellä olla koulutuksessa ja työssä, mutta voivat olla silti samanlaisten ongelmien parissa. Siirtymän pitkäkestoisuuden vahvistaminen näyttäisi edellyttävän huomion kiinnittämistä tukirakenteisiin, nivelvaiheisiin ja osallisuutta tukeviin ympäristöihin.
Koulutuspolitiikan nykyiset tuulet? Tasa arvosta erinomaisuuden tavoitteluun Perinteinen suomalainen tasa arvoon ja kaikkien lasten huolenpitoon perustuva koulutuspolitiikka saa antaa tilaa yksilöllisiin valintoihin, korkeisiin suorituksiin ja huippujen menestykseen perustuville arvoille (R. Rinne) Onko tilaa solidaarisuudelle ja heikompien tukemiselle? Millainen tila meidän koulujärjestelmässämme, esim. ammattioppilaitoksissa on kasvatukselle, nuorten aikuistumisen tukemiselle vai jääkö se työmarkkinoita palvelevan koulutustavoitteen jalkoihin?
Millaiseen kohderyhmäanalyysiin ja tarpeiden kartoittamiseen yhteiskuntatakuun toteuttaminen pohjaa Pohjois Karjalassa? Millaiset ohjaavat ja valmentavat koulutukset on koettu toimiviksi ja kohderyhmän tarpeita palveleviksi niin PKKY:ssä kuin ELY:ssäkin? Miten nuorten moninaiset tarpeet ja oikeudet huomioidaan kuntapalveluiden kehittämisessä? Löytyykö tahtotilaa järjestää yhdessä nuorten ohjauspalveluita? Miten varmistaa esimerkiksi Nuorisoaseman toiminta jatkossakin ja sen palveluiden tarjoaminen myös yli 18 vuotialle?