Ak 5146 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Torin ympäristön asemakaavan muutoksen selostus 1. kaupunginosa (Keskus) korttelit 20-22, 26, 33, 34(osa), 52 sekä katu-, tori- ja puistoalueet HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 31.10.2006
1 TORIN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) kortteleita 26, 33, 34 (osa), 52 sekä katu-, tori- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelit 20-22, 26, 33, 34 (osa), 52 sekä katu-, tori- ja puistoalueet. Asemakaavan tunnus: 21400 5146 Asemakaavan päiväys: 31.10.2006 Kaavan laatija: Maija Anttila, puh (02) 577 2721 ja 044 577 2721 os.: Kankaanpään kaupunki, suunnittelutoimisto, PL 36, 38701 Kankaanpää sähköposti: maija.anttila@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: 30.10.1995 Ympäristölautakunta: 31.10.2006 Kaupunginhallitus: 08.01.2007 Kaupunginvaltuusto: 29.01.2007 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kankaanpään ydinkeskustassa käsittäen torin siihen pohjois-, itä- ja eteläpuolella rajoittuvine kortteleineen eli rajoittuen Keskuskatuun, Jämintiehen, Paasikivenkatuun ja Kuninkaanlähteenkatuun. Alueen pinta-ala on noin 8,79 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutosalueen nimenä on käytetty Ydinkeskusta, torin ympäristö tai lyhyemmässä muodossaan Torin ympäristö. Asemakaavan muutoksella turvataan kaupungin keskustan kehittäminen kaupunginvaltuuston hyväksymän yleissuunnitelman mukaisesti, osoitetaan lisärakentamismahdollisuuksia liike- ja toimistotiloille sekä julkisille rakennuksille pyrkimällä ratkaisuissa kaupunkikuvan parantamiseen ja rakennetun ympäristön suojeluarvojen huomioon ottamiseen.
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 sivu 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 2. TIIVISTELMÄ 3 3. LÄHTÖKOHDAT 4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 16 Selostuksen kuvamateriaali: valokuvat Maija Anttila ilmakuvat H.Vallas havainne- ja mallinnuskuvat Marjo Lahtinen 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maanomistuskartta Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusinventointikohteet Laatimisvaiheen käsittelyt Asemakaavakartan pienennös Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Havainnekuva Asemakaavan seurantalomakkeet 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista * Kankaanpään ydinkeskustan kaavarunko 1989 liitemateriaaleineen * Kankaanpään palvelutilaselvitys 1989 * Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus 10.12.1991 taustaselvityksineen * Katseet Kankaanpäähän. Kankaanpään ydinkeskustaprojekti 1997 1999. Loppuraportti * Kankaanpään torin ympäristön kaupallinen kehittäminen ja Ikäihmisten keskusta-asuminen, tontinkäyttösuunnitelma ja hankesuunnitelmaluonnos. Keskustakehitys Oy 1998. * Leppäsen korttelin kehittämisselvitys. Keskustakehitys Oy 2003. * Pohjois-Satakunnan toriprojektin yhteydessä kertynyt aineisto 2002-2005 * Kankaanpään torin yleissuunnitelma. Ramboll Oy Finland. (KV 11.4.2005) * Muistiot kaavoituksen aloituskokouksesta ja luonnosten esittelytilaisuudesta. * Kaavoituskatsaukset 1995 2006
2 TIIVISTELMÄ 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Varsinaista asemakaavoitusta on edeltänyt monivaiheinen Kankaanpään ydinkeskustan kokonaissuunnittelu. Prosessi käynnistyi vuonna 1995, kun suhteellisen tuore asemakaava vuodelta 1991 todettiin vanhentuneeksi lähinnä torinaluspaikoituksen ja siihen kytkeytyvien lisärakennusoikeuksien osalta. Katseet Kankaanpäähän ydinkeskustaprojektin yhteydessä käytiin laaja vuoropuhelu ja esillä oli vaihtoehtoiset kaavaluonnokset vuonna 1996. Ennunkadun ympäristön kaavamuutos laadittiin erikseen kiireellisenä työnä. Muilta osin kaavatyö siirtyi lähinnä Leppäsen korttelin ratkaisemattomien kysymysten vuoksi. Niistä huolimatta käynnistyi vuonna 2002 Pohjois- Satakunnan toriprojekti, jonka yhteydessä kaikki selvitykset päivitettiin ja laadittiin sekä hyväksyttiin (2004) keskustan kehittämisen yleissuunnitelma. Asemakaavatyötä jatkettiin MRL:n säännösten mukaisena vuonna 2005 laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ympäristölautakunta hyväksyi 31.1.2006 ydinkeskustan torin ympäristön asemakaavan muutosluonnoksen MRL 62 :n tarkoittaman laatimisvaiheen kuulemisen pohjaksi. Palaute esiteltiin kaupunginhallitukselle 7.8.2006 ja käsiteltiin ympäristölautakunnassa 29.8.2006. Kaavatyö saatettiin loppuun kesän ja syksyn 2006 kuluessa hallintokeskuksen maankäyttöosaston suunnittelutoimistossa. 2.2 Asemakaavan muutos Tori- ja katualueet osoitetaan valtuuston hyväksymän yleissuunnitelman ja niiden pohjalta laadittujen detaljisuunnitelmien periaatteiden mukaisesti. Luovutaan epärealistisista 2-tasoisista paikoitusratkaisuista kuten torinaluspaikoituksesta ja pienennetään ylisuuria rakennusoikeuksia toriin rajoittuvissa kortteleissa. Leppäsen korttelin perusratkaisuna sovelletaan kattamattoman kävelykujan mallia. Kulttuurikortteli varataan julkiseen rakentamiseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Keskustan kaupunkiympäristön parantaminen ja uudet katujärjestelyt toteutetaan vaiheittain. Torin, Torikadun ja Kuninkaanlähteenkadun parannustyöt ajoittunevat vuosiin 2007-2009, Keskuskadun kohennus toteutui kesällä 2006. Liike- ja julkisen rakentamisen ajankohdat riippuvat suhdanteista. Näkymä kaava-alueelle, Kankaanpään ydinkeskustaan lounaasta
3 LÄHTÖKOHDAT 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu aivan kaupungin ydinkeskustaan ja käsittää torin sekä sen pohjois-, itä-, ja eteläpuoleiset korttelit. Aluetta rajaavat pohjoisessa pääkatuna toimiva Jämintie, idässä Paasikivenkatu, etelässä Kuninkaanlähteenkatu (kortteli 52 vielä sen eteläpuolella) ja lännessä Keskuskatu. Näkymä suunnittelualueen pohjoisosaan, ns. kulttuurikortteliin lounaasta. Kulttuurikortteli tarjoaa ydinkeskustassa vielä lisärakentamismahdollisuuksia. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen luonnonelementit rajoittuvat rakennettuun Linnanpuistoon ja puistomaisesti hoidettuun männikköön ns. kulttuurikorttelissa. Alue on rakentamiseen hyvin soveltuvaa hiekkakangasta ja maasto on koko alueella melko tasaista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue on lähes täyteen rakentunut ja ilmeeltään varsin kaupunkimainen. Rakennusten sijoitus aivan katujen ja torin varteen antaa kaupunkikuvalle ryhtiä, vaikka rakennuskanta sinänsä ei ole kovin yhtenäistä. Rakennukset ovat viimeisten sadan vuoden ajalta. Rakennuskannan inventointi on tehty vuosina 2004-2005. Se käsittää alueen kaikki ennen vuotta 1960 rakennetut rakennukset (vrt. liite 4, Inventointikohteet).
5 Wanha, entinen kunnanlääkärintalo Postelli, entinen postitalo Yhdyspankin toimitalo 1950-luvulta Musiikkiopisto, entinen palokunnantalo/ kunnantalo Satakunnan rakennusperintöluettelo on päivitetty osana maakuntakaavatyötä. Siinä maakunnallisesti arvokkaiksi yksittäisiksi kohteiksi on suunnittelualueelta nähty Lääkärintalo (nyk. Wanha) ja Musiikkiopisto (ent. palokunnan- ja kunnantalo). Aluekohteena on mainittu Kankaanpään tori ja Keskuskadun liikerakennukset. Kohdeselostuksessa mainitaan mm: Kankaanpään tori on kaupungin toiminnallinen keskus, johon liittyvät Keskuskadun varren liikerakennukset. Keskuskadun ja torin kulmassa sijaitsee entinen Suomen Yhdyspankin liiketalo, joka on rakennettu 1950-luvulla Jaakko Tähtisen mallipiirustusten pohjalta. Punatiilinen Postelli on entinen postitalo 1930-luvun alusta. Lisäksi jälleenrakennuskauden rakennuksista mainitaan Osuuspankin liikerakennus vuodelta 1951. Tori on kaupunkielämän keskus. 1940- ja 1950-luvun sorapintainen tori palveli torikaupan ohella myös urheilu- ja pallokenttänä. Torin asfaltoiminen 1960-luvulla oli suuri edistysaskel. Kaupunkiympäristön laadun parantaminen on tämän sukupolven tehtävä. Alue on rakennetun katuverkon, kunnallistekniikan ja kaukolämmön piirissä. Tori ja torikatu ovat luonteeltaan asiointialueita, Keskuskatu, Jämintie, Paasikivenkatu ja Kuninkaanlähteenkatu kuuluvat ydinkeskustan pääkatuverkkoon. Kadut ja tori ovat asfalttipintaiset. Keskustan liikennejärjestelyjen ja kaupunkikuvan uudistus on käynnistynyt vuonna 2006 Keskuskadun ja Torikadun/Kuninkaanlähteenkadun kulmauksen osalta.
6 Kuninkaanlähteenkadun ja Torikadun kulmaus, asemakaavaehdotuksen mukaiselta nimeltään Keskusaukio, sai uuden ilmeen syksyllä 2006, kun Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen ja kaupungin yhteishankkeena valmistui ympäristöteos Rauhankyyhky, YK:n rauhanturvatoiminnan 50-vuotismuistomerkki. Kuva paljastustilaisuudesta 24.10.2006. 3.1.4 Maanomistus Kaupunki omistaa kaava-alueen kadut ja puistot sekä korttelimaata Leppäsen korttelissa (kortteli 33) ja kulttuurikorttelissa (20/osa, 21 ja 26). Rakentuneet liiketontit ovat yksityisessä omistuksessa. Maanomistuskartta on liitteenä 2. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Seutukaava Satakunnan seutukaava on vahvistettu 11.1.1999. Suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. 3.2.2 Yleiskaava Keskustaajaman osayleiskaava vuodelta 1992 on valtuuston hyväksymä. Pääosa suunnittelualueesta on keskustatoimintojen aluetta. Kulttuurikortteli on osoitettu julkisille palveluille. Ote keskustaajaman osayleiskaavasta 1992
7 3.2.3 Ydinkeskustan kaavarunko Osayleiskaavatyön kanssa vuorovaikutuksessa laadittiin ydinkeskustan kaavarunko (Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, kaupunginvaltuusto 23.10.1989), jossa lähdettiin olevan kaupunkirakenteen täydentämisestä sen ominaispiirteet säilyttäen sekä torin ympäristön rakennusvolyymien kasvattamisesta, mikä edellytti autopaikkojen osoittamista torin alle. Elettiin nousukautta. Leppäsen kortteliin kaavailtiin 5000-6000 m2:n liikerakennusta. Ajatus kulttuurikorttelin kehittämisestä on peräisin tästä suunnitelmasta. 3.2.4 Asemakaava Kaava-alueen asemakaava on vahvistunut vaiheittain vuosina 1968-1993. Suurin osa alueesta kuuluu vielä kaupungin (silloisen kauppalan) ensimmäisen, 12.9.1968 vahvistuneen asemakaavan piiriin. Tämä asemakaava on voimassa vielä koko korttelissa 26 (Jämintien ja torin välinen alue) ja korttelin 34 tonteilla 4-7 Torikadun ja Paasikivenkadun välissä. Muulta osin torin ja ympäröivien kortteleiden kaava on vahvistunut 10.12.1991 ja ko. kaavaa on jo muutettu Keskuskadun länsipuolella vuonna 1997 (Ennunkadun ympäristön kaava). Linnanpuiston kaava on vuodelta 1982 ja korttelin 52 (Varumo ym.) vuodelta 1993. Kaupunginhallitus teki päätöksen torin ympäristön asemakaavan muuttamisesta jo vuonna 1995. Asemakaava todettiin 14.3.2005 edelleen vanhentuneeksi, joten osalla kaava-aluetta on voimassa rakennuskielto 14.3.2007 saakka. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 3. 3.2.5 Muut selvitykset ja suunnitelmat sekä suunnitteluun vaikuttavat päätökset - Kaavatyöhön vaikuttavat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kohdassa 1.6 - Lukuisat Leppäsen korttelia koskeneet selvitykset vuodesta 1997 lähtien, viimeisin syksyltä 2006 - Kaupunginvaltuuston päätös torin yleissuunnitelman hyväksymisestä 11.4.2005. - Pohjois-Satakunnan toriprojektin yhteydessä yleissuunnitelman pohjalta laaditut yksityiskohtaiset katu- ja torisuunnitelmat - kaavoitusohjelmat vuodesta 1996 lähtien Torin yleissuunnitelmaan ja Leppäsen korttelin kehittämisselvitykseen vuodelta 2003 voi tutustua kaupungin verkkosivuilla www.kankaanpaa.fi.
8 Havainnekuva vuodelta 1997 ja mallinnuskuva lasikatteisesta kauppakeskuksesta vuodelta 1998. Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Skanska Oy:n tarjoama marketmalli vuodelta 2001 Keskustakehitys Oy:n selvityksessä vuodelta 2003 päädyttiin suosittelemaan ns. kattamattoman kävelykujan mallia. Leppäsen korttelin periaatteellisia ratkaisumalleja viimeiseltä 10 vuodelta.
9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Kaavoituskatsaukseen kohde on sisällytetty ensimmäisen kerran vuonna 1995 viitaten strategia-asiakirjaan Kankaanpää 2000-luvulle, missä ydinkeskustan kehittäminen nähtiin tärkeänä painopistealueena. Päätös asemakaavan muuttamisesta tehtiin kaupunginhallituksessa 30.10.1995. Pääsyynä muutospäätökseen oli epärealistisista lisärakentamisoikeuksista ja torinaluspaikoituksesta luopuminen. Asemakaava todettiin 14.3.2005 edelleen vanhentuneeksi, joten alueella on MRL 53 :n 1 momentin perusteella voimassa rakennuskielto 14.3.2007 saakka. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Suunnittelu käynnistyi rakennuslain mukaisena kaavatyönä vuonna 1995. Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy laati vaihtoehtoiset asemakaavaluonnokset liittyen Katseet Kankaanpäähän ydinkeskustan kehittämisprojektiin. Vaihtoehtoina olivat esillä mm. Torikadun muuttaminen eteläpäästään kävelykaduksi tai yksisuuntaistaminen sekä Leppäsen korttelin monet erityyppiset ratkaisut. Havainnekuvat asemakaavaluonnosten 1996 periaateratkaisuista ja eräistä Leppäsen tontin vaihtoehtoisista malleista 1997. Vasemmalla Torikatu kävelykaduksi -malli ja oikealla Torikatu yksisuuntaiseksi -malli. Kaupunginhallitus päätti luonnosvaiheen kuulemisen pohjalta jatkotyön suuntaviivoista 4.11.1996. Tämän jälkeen kiireellisimpänä hankkeena laadittiin Ennunkadun ympäristön asemakaava, mutta esim. Leppäsen korttelin selkiytymättömän tilanteen vuoksi asemakaava ei muulta osin edennyt tuolloin luonnosvaihetta pidemmälle. Suunnittelu käynnistettiin uudelleen vuonna 2005 MRL:n mukaisena kaavatyönä torin yleissuunnitelman tultua hyväksytyksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin hankkeelle syksyllä 2005. Ympäristölautakunta hyväksyi OAS:n 13.12.2005 pohjaksi kaavatyön jatkamiselle ja vuorovaikutusmenettelylle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 1. 4.3.1 Osalliset Ydinkeskustan kaavahanke koskee kaikkia kaupunkilaisia. Välittömimmin kaavahanke koskee suunnittelualueen ja sen naapuruston kiinteistönomistajia. Suunnittelun muita yhteistyötahoja ovat:
10 - Kankaanpään Yrittäjät ry - perusturvakeskus/ päiväkoti alueella - sivistysasiainkeskus/ kulttuuripalvelut - fyysisen suunnittelun yhteistyötahot kuten tekninen keskus, mittaus- ja kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpään Kaukolämpö Oy ja Kankaanpään Puhelin Oy - ympäristönsuojeluviranomainen eli Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä - Aluehallintoviranomaiset kuten Satakunnan museo, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Satakuntaliitto 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Torin yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä toteutettiin laaja osallistumisja vuorovaikutusprosessi. - Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 13.12.2005. - Asemakaavan muutosluonnos ympäristölautakunnassa 31.1.2006 - Laatimisvaiheen kuuleminen: esittely- ja keskustelutilaisuus 9.2.2006, luonnos nähtävillä 6.-24.2.2006, neuvottelu Torikadun kiinteistönomistajien kanssa 27.4.2006 - Lausunnot luonnoksesta: tekninen lautakunta, sosiaalilautakunta, KKKY ympäristöterveydenhuolto, kulttuuriasiainlautakunta, Satakunnan Museo - Kaavatyön vaihe ja saatu palaute esiteltiin kaupunginhallitukselle 7.8.2006 - Laatimisvaiheen palaute käsiteltiin ympäristölautakunnassa 29.8.2006 Laatimisvaiheen käsittelyt ovat selostuksen liitteenä 5. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavahanke on esitelty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä MRL 8 :n mukaisessa kehittämiskeskustelussa 11.4.2006. Satakunnan Museon edustaja on tutustunut luonnokseen ja antanut siitä kommenttinsa, jotka on otettu huomioon kaavaratkaisussa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelussa on otettu huomioon torin yleissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet. Leppäsen korttelin kaikista esillä olleista vaihtoehdoista ja selvityksistä realistisimmaksi todettu kattamattoman kävelykujan malli otettiin kaavatyön lähtökohdaksi (vrt. kuva sivulla 8). Kankaanpään torin yleissuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.4.2005. Ramboll Finland Oy
Suunnittelun kuluessa kiteytyneet tavoitteet Leppäsen korttelia koskeva selvitystyö on jatkunut vuonna 2006. On selvitetty mm elokuva- ja liikekeskuskonseptin soveltumista kortteliin noudattaen kuitenkin asemakaavaluonnoksen periaatetta eli ns. kattamattoman kävelykujan mallia. 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Esillä olleet vaihtoehdot Vaihtoehtoisia malleja on ollut esillä yllä kuvatuissa aiemmissa suunnitteluvaiheissa, ei niinkään enää torin yleissuunnitelman tultua hyväksytyksi. 4.5.2 Vaihtoehtojen arviointi Alueen maankäytöllisiä ja liikenteellisiä vaihtoehtoja on suunnitteluprosessin kuluessa vertailtu sekä toiminnalliselta että kaupunki- ja ympäristökuvalliselta kannalta. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta Asemakaavan laadinta on ollut edellä kuvatunlainen pitkä prosessi, jonka aikana ratkaisut ovat kiteytyneet eri toimijatahojen vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosluonnoksen (kuva) 31.1.2006 laatimisvaiheen kuulemisen pohjaksi. Eri hallintokunnilta saaduissa lausunnoissa esitettiin näkökulmasta riippuen erilaisia tavoitteita kulttuurikorttelin tulevalle käytölle. Kiinteistönomistajien kanssa käsiteltiin mm katualueiden rajauksiin liittyviä kysymyksiä. Laatimisvaiheen palaute käsiteltiin ympäristölautakunnassa 29.8.2006 (liite 5) Vuorovaikutusmenettely ei tuottanut asiassa ristiriitaisia näkemyksiä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan kokonaisrakenne säilyy ennallaan. Valtaosa kortteleista osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi, joihin myös asuntojen rakentaminen on sallittua. Korttelit 20, 21 ja 26 ns. kulttuurikorttelissa osoitetaan edelleen julkisille palveluille yleiskaavan ja kaavarungon mukaisesti. Pääliikenneverkkona toimii Keskuskadun, Jämintien, Paasikivenkadun ja Kuninkaanlähteenkadun muodostama keskustan kehä, jonka sisäpuolella pyritään ajonopeuksien hillitsemiseen ja antamaan päärooli jalankululle ja asiointi-
liikenteelle. Torin yleissuunnitelman mukaisesti ajoneuvoliikenne Keskuskadulta Torikadulle ja toripaikoitukseen ohjataan torin pohjoisreunaa. 12 Toripaikoitukseen on mahdollista ajaa edelleen myös Kuninkaanlähteenkadulta Torikadun kautta. Torikatu osoitetaan tältä osin kevyen liikenteen alueeksi, jolle on osoitettu ajoyhteys ja myös asiakaspysäköintialuetta. (liitteet 6, 7 ja 8) 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 8,79 ha. Korttelialuetta on yhteensä 63 930 m2, josta 38 590 m2 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta ja 25 340 m2 julkisten rakennusten korttelialuetta. Tori- ja katualueita on 21 155 m2 ja puistoa 2825 m2. Koko kaava-alueelle on osoitettu yhteensä n. 46 360 m 2 kerrosalaa. Rakentamatonta kerrosalaa on Y- ja K-kortteleissa yhteensä noin 11 700 m2. Tarkemmat mitoitustiedot löytyvät seurantalomakkeilta liite 9. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle keskittyvät ns. ydinkeskustahakuiset kaupalliset ja julkisluonteiset palvelut. Myös Leppäsen korttelin ratkaisu tukee tätä kehitystä mahdollistaen erityyppisten liiketilojen, toimistotilan, elokuvateatterien ja julkisen palvelutilan (kaupungin palvelupiste näyttelytiloineen) toteuttamisen. Kulttuurikorttelissa on mahdollista toteuttaa tulevaisuuden julkista rakentamista: kirjasto, nuorisotilaa, taidekeskus, konserttitalo tms. sekä täydentää siellä jo toimivien julkisten palvelujen kuten kansalaisopiston tiloja. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet (vrt. kaavamääräykset liite 7) K-12 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Kortteli 52, Varumon kortteli on sisällytetty kaavamuutokseen katualueen rajauksen vähäisen tarkistuksen vuoksi. Kaavamerkinnät ja -määräykset säilyvät ennallaan. K-15 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Merkintää on käytetty kortteleissa 22 (mm. Soininkulma) ja 34 (Torikadun ja Paasikivenkadun välinen alue). Rakennusten toiseen ja kolmanteen kerrokseen saa sijoittaa asuntoja. Kerrosalat on osoitettu pääosin nykytilanteen mukaisina ottaen huomioon myös kellarikerroksien käyttö. Lisärakennusoikeutta nykytilanteeseen nähden on osoitettu ent. Yhdyspankin tontille 500 km2 ja Torikadun varren toriin rajoittuville tonteille siten, että torin puoleista osaa 1-kerroksisesta rakennuksesta voitaisiin korottaa 2-kerroksiseksi. Tämä ratkaisu on säilytetty voimassa olevasta asemakaavasta, kun sen sijaan samojen tonttien Paasikivenkadun puoleisesta osasta on poistettu lisärakennusoikeus, mikä olisi edellyttänyt kaikkien autopaikkojen viemistä kellaripaikoitukseen tai torin alle.
13 Korttelialueen takapihan, Paasikivenkadun varren kohentamiseksi on kadun varteen edellytetty istutettavaksi puurivi ja jätekatokset on edellytetty toteutettaviksi yhtenäisellä tavalla - lukuun ottamatta eteläisintä tonttia, johon S-marketin tulon myötä toteutettiin koko kiinteistöä palveleva, rakennukseen liittyvä ratkaisu. Autopaikkavaatimusta on lievennetty siten, että se on nyt 1ap/ 75 m2 liikekerrosala ja 1ap/ 100 m2 asuinkerrosala. Torikadun katualueen rajoista käytiin neuvotteluja kaavatyön kuluessa kun tavoitteena on tori- ja katu-uudistuksen yhtenäinen toteutus huolimatta siitä, kuuluuko alue kaupungille tai kiinteistölle. Ratkaisu säilyttää nykytilanteen pääosin. Muutoksia on esitetty tehtäväksi vain Yhdyspankin talon ja Pikkukankaan kulmauksissa ja siltä osin kuin katuun liittyvät paikoitusalueet Torikadun varrella edellyttävät. Korttelin 34 paikoitusalueet kaipaavat jäsennöintiä esim. laatoituksin, puurivein ja valaisimin jalankulun turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Torikadun ja Paasikivenkadun väliset kujat ovat eräänlaisia kävelykadun aihioita, vaikkakin kuuluvat tontteihin. Näillä alueilla kiinteistönomistajat haastetaankin omalta osaltaan parantamaan keskustan kaupunkikuvaa ja turvallisuutta. K-16 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Leppäsen korttelin kaavamääräys sallii kortteliin sijoitettavaksi myös julkista palvelutilaa ja asuntoja, asuntoja kuitenkin vain 20% kokonaiskerrosalasta. Perusratkaisu on kattamattoman kävelykujan mallin mukainen ja kujan molemmin puolin on rakennusala uudisrakentamiselle. Rakennusoikeudet ovat 1400 km2 ja 2600 km2 eli yhteensä 4000 km2. Kerrosluku on pääosin II, pieneltä osalta korttelin keskellä III. Torin kulmassa olevan kiinteistö (Pikkukangas) ullakolle sallitaan rakennettavaksi uutta kerrosalaa 150 m2. Korttelialue on mahdollista jakaa tontteihin, mikä mahdollistaa uudisrakentamisen vaiheittaisen toteutuksen. Tontteja ei saa aidata eli kävelykuja korttelin keskellä on luonteeltaan julkista tilaa. Paikoitustaskut korttelin molemmin puolin palvelevat niihin rajoittuvia kiinteistöjä yhteisesti. Autopaikkoja mahtuu maan tasoon 29 kpl ja autopaikkavaatimus on määritelty 1 ap/ 170 km2. Tämä on poikkeuksellinen ratkaisu eikä mahdollista asiakaspaikoituksen järjestämistä tonteille. Lisäpaikkoja on tarvittaessa mahdollista toteuttaa rakennusten kellarikerroksiin.
Y-5 Yleisten rakennusten korttelialue Julkista rakentamista varten on osoitettu korttelit 20 (tilavaraus tulevaisuuden tarpeisiin), 21 (musiikkiopisto) ja 26 (Piirivintti, Wanha, Keltainen talo ym.). Rakennusten käyttötarkoitusta ei ole tarkemmin määritelty. Autopaikkavaatimus on 1 ap/ 100 km2. Sekä Keltaiselle talolle että Aarhollille on osoitettu laajennusmahdollisuus, jotka toteutuessaan ovat omiaan kiinteyttämään katukuvaa. Merkittävän mahdollisuuden Kankaanpään keskustan julkisten palvelujen kehittämiseen tarjoaa kortteli 20, johon on kaavarungon periaatteen mukaisesti osoitettu 5000 m2 rakennusoikeutta. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Katualueet on osoitettu torin yleissuunnitelman mukaisesti. Kulttuurikortteliin on osoitettu kevyen liikenteen reitit; Parvisenkuja (osa Taidekehää) ja Koskurinkuja (diagonaalinen kuja Piirivintiltä kohti Leijonapuistoa). Vinopaikoitusta on Keskuskadun ja Torikadun varsilla, muualla kadunvarsipaikoitusta tilanteen mukaan. Asemakaavan muutoksessa on osoitettu tilavaraus Paasikivenkadun ja Kuninkaanlähteenkadun risteykseen suunnitellulle kiertoliittymälle. Tori ja aukio Tori säilyy suurimmalta osaltaan paikoitusalueena, toripäiviä lukuun ottamatta. Torirakennukselle on osoitettu 280 m2:n rakennusoikeus ja katetulle esiintymislavalle on osoitettu paikka torin yleissuunnitelman mukaisesti. Kauppatori -kadun varteen istutetaan puurivi, kun puusto poistuu torirakennuksen ympäriltä uuden suunnitelman mukaan. Torin itäosaan, kaavan mukaiselle Torikadun laajennusalueelle muodostuu kävely- ja oleskelualuetta, Kuninkaanlähteenkadun varteen katuaukio, uudelta nimeltään Keskusaukio (vrt. kuva sivulla 6) 14 Kaavaa laadittaessa on noudatettu kaupunginvaltuuston 11.4.2005 hyväksymää torin yleissuunnitelmaa. Raporttiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla www.kankaanpaa.fi. VP Puisto Linnanpuiston aluetta on jouduttu supistamaan kiertoliittymän edellyttämän tilavarauksen verran.
5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia on arvioitu mm keskustan toimivuuden, viihtyisyyden, kaupunkikuvan ja sosiaalisen ympäristön muodostumisen kannalta. * toiminnalliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat kaupunkirakennetta eheyttäviä ja myönteisiä * ratkaisujen myötä voidaan odottaa kaupungin aseman vahvistuvan Pohjois- Satakunnan palvelukeskuksena. Vaikutuksia on arvioitu ja punnittu pitkän keskustan kehittämis- ja kaavoitusprosessin yhteydessä ja laajan sidosryhmätyöskentelyn kautta. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön - Kaavan kokonaisratkaisu säilyttää ja parantaa Kankaanpään keskeisten alueiden kaupunkikuvaa ja kiinteyttää entisestään katu- ja torinäkymiä. - Liikenteelliset ratkaisut ottavat huomioon jalankulkijoiden turvallisuuden. Katu- ja torialueiden jäsennöinti oleskelualueineen, esiintymislavoineen jne. tarjoaa mahdollisuuksia nykyistä vilkkaammalle kaupunkielämälle. - Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on osoitettu merkinnällä sr-5 tai sr-3 riippuen kohteen suojelun perusteista. Inventoidut kohteet ja niiden kaavamerkinnät on osoitettu liitteessä 4. 5.4.2 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Uudistusten myötä keskustan viihtyisyys ja vetovoima kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena paranee. Puuttuville palveluille on osoitettu tilavaraukset. Valaistusratkaisujen myötä myös katu- ja torialueen turvallisuus lisääntyy. 15 Keskuskadulla toteutettu uudistus on luonut uutta, kaupunkimaista ilmettä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset vrt liite 7 5.7 Nimistö Kadunnimitoimikunta käsitteli alueen nimistöä 20.9.2006 ja päätti uusiksi nimiksi seuraavat kulttuurikorttelin raitit: Koskurinkuja ja Parvisenkuja (entisen sairaala-alueen historiaan liittyviä). Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen esityksestä on rauhanturvamuistomerkin aukio nimetty Keskusaukioksi.
16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva kaavamuutosalueesta (tasokuva) on selostuksen liitteenä 7. Havainnollistavaa materiaalia sisältyy lisäksi mm Kankaanpään Torin yleissuunnitelmaraporttiin, johon voi tutustua kaupungin verkkosivuilla www.kankaanpaa.fi. Mallinnuskuva kaavamuutosalueelta. Punaiset ja ruskeat rakennukset kuvaavat uudisrakentamisen mahdollisuuksia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toriprojektin toteutus kuuluu kaupungin strategiaan ja se on ajoitettu vuosiin 2007-2009. Leppäsen korttelin toteutus alkaa toivon mukaan välittömästi kaavamuutoksen vahvistuttua. Kulttuurikorttelin rakennushankkeita ei toistaiseksi sisälly kaupungin taloussuunnitelmaan. Kaava-alueen kortteleihin tulee laatia erillinen sitova tonttijako. Kankaanpäässä lokakuun 31. päivänä 2006 Maija Anttila, kaupunginarkkitehti
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1
Maanomistuskartta kaupunki / yksityiset LIITE 2
Ote ajantasa-asemakaavasta LIITE 3
Rakennusinventointikohteet 8. 10. 11. 12. 13. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 13:122 1-33-1 1-33-1 3:663 1-34-3 3:108 13:113 13:106 3:487 27:0 27:0 13:168 33:0 Varumon talo Leppäsen liiketalo Postelli Pikkukangas Osuuspankki Soininkulma Ent. Yhdyspankki Musiikkiopisto Piirivintti Vanha sairaala Ent. asuntola Wanha Keltainen talo merkintä asemakaavassa sr-3 - sr-5 - sr-3 sr-3 sr-5 sr-5 sr-5 sr-3 sr-3 sr-5 - Rakennusinventointikohteet LIITE 4
Laatimisvaiheen käsittelyt LIITE 5
Asemakaavakartan pienennös LIITE 6
Asemakaavamerkinnät ja -määräykset LIITE 7
Havainnekuva LIITE 8
05.02.2007 29.1.2007 V- kunnanvaltuusto 13 214V290107A13 Seurantalomakkeet LIITE 9