VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

ARVIOINTIRAPORTTI VARHAISEN TUEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Kirsi Alila Kehitysjohtaja Ediva Oy 13.10.2011 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN 7 3 ARVIOINNIN TULOKSET 8 3.1 Varhainen tuki päiväkotien yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa 8 3.1.1 Kasvattajan käsikirja talovasujen laatimisen runkona 8 3.1.2 Talovasujen Kasvattajan käsikirjan mukaiset varhaisen tuen kirjaukset 9 3.1.3 Johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia yksikkövasujen analyysin pohjalta 32 3.2 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä 34 3.2.1 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä: yleistulos 36 3.2.2 Varhainen tuki varhaiskasvatuksen perustoimintana 36 I Kasvatuskumppanuus 37 II Kasvatustiimin toiminta 39 III Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri 41 IV Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö sekä monipuolinen toiminta kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana 44 V Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen 49 3.2.3 Varhaisen tuen toimintakäytännöt 60 VI Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun 2

lapsi tarvitsee varhaista tukea 60 VII Toiminnan mukauttaminen kasvattajatiimin tehtävänä 62 VIII Kuntouksellisten elementtien aloittaminen ja toteuttaminen 64 IX Yhteistyön aloittaminen ja toteuttaminen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa 66 3.2.4 Varhaisen tuen toteutuminen lapsiryhmissä: johtopäätökset ja kehittämisuositukset 70 3.2.5 Varhaisen tuen toteutumisen päiväkotihavainnoinnit 79 3.3 Varhainen tuki tiimisopimuksissa 83 3.3.1 Tiimisopimusten sisältö 83 3.3.2 Tiimisopimusten varhaisen tuen kirjaukset 93 LIITTEET LIITE 1. Kasvattajan Käsikirjan sisällysluettelo 95 LIITE 2. Arvioinnin tulosten koonti ja arviointiprofiili 96 LIITE 3. Kuopiolaisen varhaiskasvatuksen tiimisopimuspohja 100 3

1 JOHDANTO Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu kaksiosaiseksi. Varhaiskasvatussuunnitelman toinen osa käsittelee kaupungin hallintoa, suunnittelua ja kehittämistä. Toinen osa varhaiskasvatussuunnitelmaa on pedagogisen työn ohjausasiakirja nimeltään Kasvattajan käsikirja. Varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstön käytössä on myös moniammatillisessa yhteistyössä sähköiseen muotoon tuotettu Varhaisen tuen käsikirja. Käsikirjassa avataan sekä kasvatuksellisia että varhaiseen ja erityiseen tukeen liittyviä käsitteitä. Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa- osiossa on laspen kehitysympäristöön, havainnointiin ja dokumentointiin liittyvää materiaalia. Lapsen suotuisan kehityksen tukemista ja havainnointia on kuvattu mm. puheen, liikkumisen, havaintotoimintojen ja tunne-elämän osa-alueilta. Kun huoli herää- materiaalissa on kuvattu päivähoidon ja sosiaalityön yhteistyö sekä muu moniammatillinen yhteistyö varhaisen tuen näkökulmasta. Käsikirja ohjaa henkilöstöä varhaisen tuen työmenetelmien käyttöönottossa ja niiden arvioimisessa. Varhaiskasvatussuunnitelman kehittämistyön tavoitteena on ollut, että Kasvattajan käsikirja ja Varhaisen tuen käsikirja ovat työntekijöiden konkreettisia työvälineitä ja ne muodostavat pohjan ja rakenteen toimintayksiköiden sekä ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle. Varhaiskasvatussuunnitelmien yhtenäisellä rakenteella ja yhdenmukaisilla linjauksilla pyritään varhaiskasvatuspalvelun tasalaatuisuuteen päivähoitopalvelusta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä arviointiraportti sisältää kuvauksen Kasvattajan käsikirjaan liittyvien arviointien toteuttamisesta. Tämä kuvaus löytyy raportin luvusta kaksi. Raportin luvussa kolme esitetään arvioinnin tulokset kolmen pääluvun kautta. Ensin esitetään päiväkotikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien (jatkossa talon vasut/yksikkövasut) arvioinnin tuloksia (luku 3.1), jonka jälkeen tulostetaan ryhmäkohtaisten varhaisen tuen toteutumisen arvioinnin tuloksia (luku 3.2). Ryhmäkohtaisten vasujen analyysien osana esitetään myös arvioinnin tulokset päiväkotikohtaisista havainnoinneista (luku 3.2.4). Tiimisopimusten arviointien raportointi tehdään luvussa 3.3. Tuloksien yhteenvetona voidaan todeta, että varhainen tuki on osattu hienosti purkaa käytännön toiminnoiksi. Varhainen tuki on keskeinen sisältö ja toimiva käytäntö kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa, kiitos Varhaisen tuen käsikirjan ja Kasvattajan käsikirjan sekä varhaista tukea käytännössä toteuttavan ammatillisen henkilökunnan (ryhmien henkilöstö, johtajat, erityislastentarhanopettajat). Pääsääntöisesti varhainen tuki toteutuu hyvin niin suunnitelmatasolla kuin käytännössäkin. Arviointi osoitti kuitenkin myös kehittämiskohteita varhaisen tuen parempaan toteuttamiseen. Seuraavassa esitellään erikseen jokaisen arvioinnin neljän osa-alueen tulokset tiivistelmänä. Talon vasut. Kaikki analysoidut talovasut ovat Kasvattajan käsikirjan mukaisia ja siten noudattavat myös sen varhaisen tuen sisältöjä. Talovasuissa näkyy yksiköiden omaleimaisuus ja kirjaamisen 4

erilaiset tyylit. Kirjaukset voidaan sisällöllisesti jakaa kahteen luokkaan; päiväkodin erilaisiin käytäntöihin, järjestelyihin ja toiminnan rakenteisiin ja pedagogisiin varhaiskasvatustoiminnan linjauksiin liittyviin. Käytäntöjä ja sopimuksia oli kirjauksissa enemmän, pedagogiikan perusteluja ja käsikirjan syvällisiä oman talon kasvatusta pohtivia ja linjaavia kirjauksia vähemmän. Talovasut näyttävät antavan erinomaisen työvälineen varhaisen tuen toteuttamiseen ja vasukytköksien synnyttämiseen talon vasun, lapsen vasujen ja ryhmävasujen välillä. Pohdittavaksi jää kysymys talovasujen käytöstä käytännön työssä eli miten laajasti ja syvällisesti talovasuja käytetään henkilöstön toimesta tai johtajan työn lähtökohtana niin toiminnan arvioinnissa kuin kehittämisessäkin. Ryhmävasut. Yleistuloksena arvioinnista voi todeta, että varhainen tuki toteutuu henkilöstön itsearvioinnin perusteella erittäin hyvin kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa. Suurin osa (51/56) arviointimallin sisältämistä kriteeristä toteutuu vastaajien mukaan kokonaan. Koko arviointimallin osalta kaikkiaan 78 % kriteereistä toteutuu kokonaan, kun 21 % kaikista kriteereistä toteutuu osittain ja yksi % ei toteudu ollenkaan. Arviointimalli jakautuu kahteen pääluokkaan, jotka mittaavat varhaista tukea varhaiskasvatuksen perustoiminnoissa (pääluokka 1) ja toisaalta varsinaisia varhaisen tuen toimintakäytäntöjä (pääluokka 2). Pääluokittaisen arvioinnin tulosten mukaan varhaisen tuen toimintakäytännöt (pääluokka 2) toteutuvat paremmin kuin varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintoja mittaava pääluokka 1. Varhaisen tuen varhaiskasvatuksen perustoimintojen toteutumiseen tuleekin kiinnittää painotetummin huomiota, varhaisen tuen toimintakäytäntöjen sujuessa vahvemmin. Arvioinnissa jaettiin varhaisen tuen toteutumisen kriteerit erinomaisesti, hyvin, kohtalaisesti, välttävästi ja heikosti toteutuviin. Varhaisen tuen kehittämiskohteiksi nostettiin kaikki kohtalaisesti, välttävästi tai heikosti toteutuneet kriteerit ja niiden mukainen toiminta (ks. luku 3.2.4). Kehittämiskohteista muodostui 15 kriteerin joukko (/ 56 kriteeriä), osuudeltaan 27 prosenttia kaikista vastauksista. Arvioinnin osa-alue Kasvattajatiimin vaiheittainen toiminta kun lapsi tarvitsee varhaista tukea toteutuu niin hyvin, että se ei sisällä lainkaan kehittämiskohteiksi nousevia kriteerejä. Kasvattajien toiminta tältä varhaisen tuen toimintakäytäntöjen osalta on siis erittäin vahvaa. Osa-alueista kaikkein haasteellisimmiksi kehittämiskohteiksi näyttävät muodostuvan varhaiskasvatuksen perustoimintoihin kuuluvat perushoito ja toiminnan suunnittelu ja oppimiseen innostavan ympäristön rakentaminen. Havainnoinnit viiden päiväkodin lapsiryhmissä avasi varhaisen tuen toteutumista konkreeteissa tiloissa ja tilanteissa. Yleisenä johtopäätöksenä tiloista niin ulkona kuin sisälläkin varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta voi todeta, että tilat olivat pääosin hyviä ja toimivia, jopa erinomaisia. Joissakin ryhmissä tosin oli pienet wc-tilat ja ahtautta ryhmähuoneissa suuren lapsi- ja aikuismäärän vuoksi. Huomion kiinnitti kuopiolaisen päivähoidon selkeiltä vaikuttavat työ- ja tehtäväkuvat. Henkilökunta vaikutti ammatillisilta ja motivoituneilta työhönsä sekä heidän suhtautumisensa ja vuorovaikutuksensa lapsiin lämpimältä ja kannustavalta sekä lapsia kunnioittavalta. Aikuiset toimivat pääsääntöisesti lasten kanssa aktiivisesti sitoutuneesti. 5

Kasvatuskumppanuus näyttäytyi kasvattajien puheessa vahvana, vanhemmista puhutaan kunnioittaen ja yhteisiä kasvatuskäytäntöjä löytyy. Kasvatustoiminta oli pääosin lapsilähtöistä, toiminnallisesti lapsille sopivan haastavaa ja monipuolista. Mietyttämään jäi päivien ohjelmatäytteisyys lapsen jaksamisen ja omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen kannalta, varsinkin kun leikin osuus olisi voinut yleisesti olla suurempi. Siirtymätilanteet oli pääosin hoidettu joustavasti ja pienryhmätoimintaa soveltaen Pienryhmätoiminta olikin varsin kattavaa, mutta ei kaikilta osin. Ryhmävasu ei ole vielä asettunut arjen työvälineeksi eivätkä lapsen vasut kytkeydy toivottavalla tasolla toiminnan suunnitteluun. Kehitettävää löytyi joissakin kohdin myös kasvattajan ja lapsen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen laatuun ja määrään sekä ryhmän eri-ikäisten lasten huomiointiin. Sisäliikunnan monipuolisen määrää tulisi lisätä havainnoinnin mukaan. Lisäksi päivän tilanteiden katkelmallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Tiimisopimusten arviointi näytti sen, että tiimisopimuksia laaditaan laajasti ja tiimityö päiväkodeissa on vahva työkäytäntö. Nyt tutkitut tiimisopimukset olivat kirjavia sisällöltään ja perustuvat vain osin annettuun pohjaan. Mietittäväksi jää, onko tarpeen tehdä yhtenäisempi linjaus tiimisopimuksen rungosta ja sen laatimisen käytännöistä? Tiimisopimusten osalta tärkeä ja olennainen kysymys on tietysti se, miten hyvin yhdessä keskustellut ja tiimisopimukseen kirjatut sopimukset ryhmän toiminnasta ohjaavat tiimien toimintaa. Onko tiimisopimus sellainen asiakirja, jonka sopimuksiin sitoudutaan, sisältöön palataan toimintakauden edistyessä ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti? Mikä on siis tiimisopimusten vaikuttavuus työn kannalta? Tiimisopimusten sisällöstä voi todeta, että analysoiduissa tiimisopimuksissa on hyvin kirjattu tiimin jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja ilmapiirin luomiseen liittyviä tavoitteita. Kirjausten mukaan yhteisten kasvatusperiaatteiden ja linjausten muodostaminen koetaan tärkeäksi tiimin tavoitteeksi. Kovin vähän on kuitenkin konkreettisia kirjauksia ja tavoitteenasettelua tiimin pedagogiseen toimintaan ja kasvatuksellisiin linjauksiin. Tiimin jäsenten vastuualueet ja tehtävät on kattavasti kuvattu, esimerkiksi pedagogiikan osalta kasvatustoiminnan sisältöalueisiin ja orientaatioihin sekä menetelmiin. Voi myös sanoa, että henkilökunnan erilaiset osaamisen alueet on hyvin huomioitu ja hyödynnetty. Huomion kiinnittää se, ettei yhdessäkään tiimisopimuksessa ole pedagogisen oppimisympäristön muokkaamiseen liittyvää mainintaa. Myöskään leikin ohjaaminen ei näy vastuualuekirjauksina. Tiimin tiedonkulkua tulisi arvioinnin tulosten mukaan kuvata yksityiskohtaisemmin ja eritellymmin. Arvioinnin osuus ja kirjaukset ovat tiimisopimuksissa hyvin ohuita. Tästä syystä raportissa esitetään tiimisopimuksen muiden kehittämissuositusten lisäksi myös luonnos tiimisopimuksiin liitettävästä arviointimallista. 6

2 ARVIOINNIN SUORITTAMINEN Varhaiskasvatussuunnitelmien arviointi kuuluu osaksi Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa LapsiKuopio II hankkeen 1 toimintaa. Hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluja vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Arvioinnin tarkoituksena oli tutkia miten varhainen tuki näkyy kuopiolaisen varhaiskasvatuksen yksikkösuunnitelmissa ja käytännön toiminnassa lapsiryhmissä. Tästä syystä arvioinnin kohteena olivat neliosaisesti 1) 14 päiväkodin 2 talovasut ja 2) näiden 14 päiväkodin 29 lapsiryhmän lastentarhanopettajan itsearviointi Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa arviointimallilla (katso tarkemmin luku 3.2). Talojen vasujen arviointi suoritettiin sähköisesti lähetettyjen talovasujen kirjauksia analysoimalla. Ryhmän toimintoja koskevassa arvioinnissa oli tarkoitus analysoida näkyvätkö Varhaisen tuen käsikirjan ja Kasvattajan käsikirjan varhaisen tuen määritykset lapsiryhmien toiminnassa ja missä määrin. Lisäksi haluttiin arvioitavan 3) lapsiryhmien tiimisopimuksia, joiden arvioinnin tarkoituksena oli tarkastella sitä näkyykö tiimisopimuksissa varhaisen tuen kirjauksia sekä myös millaisia tiimisopimukset sisällöltään ovat. Arviointiin kuului edelleen lapsiryhmien varhaisen tuen 1 LapsiKuopio II -hanke on osa kansallista Kaste ohjelmaa. Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008-2011. 2 Jönköping, Kurkimäki, Melalahti, Minna, Neulanen, Niirala, Paimenpoika, Petosenmutka, Pölläkkä, Rauhalahti, Saarikello, Sinikello, Tukkipoika, Tuomikuja. 7

toteutumisen osalta 4) päiväkotikohtaiset havainnoinnit viiteen lapsiryhmään. Havainnointien tarkoituksena oli arvioida miten varhaisen tuen työote näyttäytyy päiväkotien arkipäivässä. Arvioinnit ja analyysit on toteutettu kevään ja kesän 2011 aikana. Arvioinnin osioiden yksityiskohtaisempi toteuttaminen aikatauluineen ja vastaajatahoineen esitetään aina kyseisen luvun alussa. Arviointiprosessi on suunniteltu yhteistyössä Lapsi Kuopio II hankkeen ja Edivan kehitysjohtaja Kirsi Alilan kanssa. Arviointiraportin tuottamisesta on vastannut Kirsi Alila. Arviointihanke tuotti kuopiolaiseen varhaiskasvatukseen pysyvän ja muunneltavan arviointimallin Varhaisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa, jonka laatimisesta on vastannut kehitysjohtaja Kirsi Alila Ediva Oy:sta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään varhaisen tuen mukaisen toiminnan kehittämisessä edelleen. 8

3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä raportin luvussa esitetään arvioinnin tulokset kolmen alaotsikon kautta. Luku 3.1 käsittelee varhaisen tuen kirjausten analyysia yksikkökohtaisissa vasuissa, luku 3.2 puolestaan keskittyy varhaisen tuen toteutumiseen lapsiryhmissä. Luvussa 3.3 tuodaan esiin tiimisopimuksiin liittyvät arvioinnin tulokset. 3.1 Varhainen tuki päiväkotien yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa Arvioinnin ensimmäinen osa oli varhaisen tuen kirjausten tarkasteleminen päiväkotien yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Päiväkotien vasuja eli varhaiskasvatussuunnitelmia kutsutaan tässä arvioinnissa talovasuiksi. Arviointiin valitut 14 päiväkotia lähettivät talojensa vasut Kirsi Alilalle joko sähköisesti tai paperiversiona 13.5.2011 mennessä. Talojen vasuja tarkastellaan Kasvattajan käsikirjan sisältämien varhaisen tuen kirjausten valossa. Talon vasut analysoitiin niin, että ensin tarkasteltiin talovasujen yleistä Kasvattajan käsikirjan mukaisuutta. Sen jälkeen perehdyttiin talojen vasujen kirjauksiin Kasvattajan käsikirjan luku kerrallaan. 3.1.1 Kasvattajan käsikirja talovasujen laatimisen runkona Valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen suunnitelma-asiakirjaan 3 perustuvaa Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa kutsutaan nimellä Kasvattajan käsikirja. Se on laadittu Varhaiskasvatuksen kehittämisryhmän toimesta vastuuhenkilönään palvelualuepäällikkö Pirjo Valkonen. Kasvattajan käsikirjan tarkoituksena on toimia kaikkien varhaiskasvatuksen yksikköjen 3 Stakes, 2003 ja 2005: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 9

omien talovasujen laatimisen pohjana. Kasvattajan käsikirja perustuu Kuopion päivähoitopalvelun ja varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja toiminta-ajatuksiin: - Päivähoito tarjoaa yhdessä perheiden kanssa lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön - Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua luottavaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi - Päivähoidon lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. Käsikirjassa todetaan, että laadukas varhaiskasvatus edellyttää yhteistyötä niin perheiden kuin muidenkin lasta ja perhettä palvelevien tahojen kanssa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on varhaisen tuen tarjoaminen riskitilanteissa. Käsikirjan rakenne 4 muodostuu edellä esitellyistä toiminta-ajatuksista ja siinä kuvataan niin henkilöstölle kuin vanhemmille mitä toimintaajatusten lähtökohtien palveluhenkisyyden, luottamuksellisuuden, kasvatuskumppanuuden ja lapsilähtöisyyden toteuttaminen edellyttää kasvatushenkilöstöltä. Käsikirjan ideana talotasolla on, että yksiköt keskustelevat kunkin kohdan edellytykset läpi ja lisäävät kuhunkin sisällysluettelon kohtaan kunkin periaatteen toteutumisen edellytyksien kuvaamisen yhteyteen oman talonsa lisäykset ja toimintojen kuvaukset. Sähköisessä kasvattajan käsikirjassa on jätetty tila näille yksikkökohtaisille lisäyksille. Yksikköjen on tarkoitus päivittää ja uudistaa talovasuja vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useamminkin. Kasvattajan käsikirjaa täydentävät lisäksi henkilöstön toimintaa ohjaavat muut kuopiolaiset asiakirjat eli Monikulttuurisuus Kuopion päivähoidossa, Varhaisen tuen käsikirja, Pienet lapset liikkeelle -käsikirja ja Kasvatuskumppanuuden kulmakivet. Kaikki tarkastellut talojen vasut on tehty Kasvattajan Käsikirjan pohjaan kuten on tarkoituskin. Muutamassa päiväkodissa (3) Kasvattajan Käsikirjan mukaiset talokohtaiset lisäykset on tehty erilliseen tiedostoon, mutta niiden rakenne noudattaa kuitenkin Kasvattajan Käsikirjan ohjeistusta otsikkoineen. Käsinkirjoitettuja vasuja lähetettiin yksi kappale. Joihinkin talovasuihin on laadittu erillisiä liitteitä, joissa kuvataan muun muassa talon arvoja, toiminnan rakenteita (pedagogisen johtamisen ja talon palaverien käytäntöjä), piha- ja ruokailusääntöjä, lapsen aloitukseen sekä vuoro- ja iltahoitoon liittyviä käytäntöjä. Lisäksi liitteissä oli kuvattu talon vasuprosessia ja vasun arvioinnin toteuttamista. 3.1.2 Talovasujen Kasvattajan käsikirjan mukaiset varhaisen tuen kirjaukset Tässä luvussa avataan talovasujen kirjauksia Kasvattajan käsikirjan rakenteen mukaisesti pää- ja alaluku kerrallaan. Käsikirjan pääluvut on oheiseen tekstiin merkitty isoilla kirjaimilla ja niiden alaotsikot tummennetulla perustekstillä. Tekstiin on lisätty suoria lainauksia talovasujen 4 katso liite 1 Kasvattajan Käsikirjan sisällysluettelo 10

kirjauksista elävöittämään tekstiä ja toisaalta osoittamaan tekstin autenttisuutta. Lainausten sisältämistä hyvistä käytännöistä voi olla myös hyötyä jollekulle lukijalle. YHDESSÄ PERHEIDEN KANSSA on Kasvattajan käsikirjan ensimmäinen luku, joka jakaantuu kolmeen alalukuun: Palveluhenkisyys (1.1), Luottamuksellisuus (1.2) ja Kasvatuskumppanuus (1.3). Näiden kohtien talokohtaisia kirjauksia tarkastellaan seuraavassa. Palveluhenkisyys. Talojen kirjauksissa tuodaan esiin talokohtaisia aukioloaikoja sekä tietoa siitä, miten henkilökunnan työajoissa joustetaan vanhempien tarpeiden mukaan. Vuorohoitoyksiköiden talovasuissa kerrotaan lisäksi juhlapyhien aukioloajoista ja talojen vuorottelusysteemistä. Vuorohoidon osalta kerrotaan myös vuorohoitoon liittyvästä työvuorosuunnittelusta. Joissakin talovasuissa kuvataan työyhteisöpäivien pitämiseen liittyviä järjestelyjä sekä miten palvelu tuolloin järjestetään ja ilmoitetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Tärkeänä pidetään sitä, että vanhemmille kerrotaan lapsen päivästä ja toiminnoista hakutilanteissa. Tiedonvaihtoa tukemassa monella on käytössä myös reissuvihko ja erilaisia käytäntöjä, joita vastauksissa kuvataan. Vanhempien opastamiseen varhaiskasvatuspalveluissa löytyy myös kirjauksia (mm. tiedotteiden jakaminen). - Vuorohoidon työvuorosuunnittelusta: Vanhempien on ilmoitettava seuraavan viikon hoitoajat viimeistään edellisen viikon keskiviikkoon mennessä. Torstaisin pidettävä työvuoropalaveri ja henkilöstön joustava asenne työvuoromuutoksiin takaavat, että työvuorot on suunniteltu perheistä lähtevien tarpeiden mukaan. - Toivomme vanhempien käyttävän hoitoaikojen ja muutosten ilmoittamiseen tekstiviestejä puheluiden sijaan, jotta voimme taata lapsille rauhallista, häiriintymätöntä toimintaa. - Jotta henkilökunta osaa opastaa vanhempia varhaiskasvatuspalveluihin, jokaisen ryhmän vasukansioon on liitetty varhaiskasvatussuunnitelman suunnittelu, hallinto ja kehittämisosa sekä päivähoitomaksut Kuopiossa -esite ja toimintakauden ensimmäisessä iltapalaverissa käymme kertauksenomaisesti toimintaamme säätelevät asiat läpi. - Päiväkodin henkilökunnasta jokaisella on vastuu perheiden opastamisesta. Palveluhenkisyyttä pyritään viestittämään henkilökunnan asenteella ja tavalla vastata vanhempien kysymyksiin. Päivittäisten kohtaamisten hoitamista ystävällisesti ja kiinnostuneesti tuodaan esiin. Henkilökunnan aktiivinen rooli asioiden selville ottamisessa vanhempien esittämiin kysymyksiin tuodaan esiin. Perheen kanssa tehtävää yhteistyötä korostetaan. - Jo ensimmäisessä kohtaamisessa, kun vanhemmat tuovat päivähoitohakemusta/ ottavat puhelimitse yhteyttä päiväkotiin, viestitetään palveluhenkisyyttä omalla asenteella ja tavalla vastata perheen kysymyksiin. Mikäli johonkin perhettä askarruttavaan kysymykseen ei osata vastata, ohjataan vanhempaa ottamaan yhteyttä päiväkodin johtajaan tai palataan asiaan, kun on itse ensin otettu asiasta selvää. 11

- Perheen kanssa tehtävä yhteistyö tärkeää. - Toimimme päivittäisissä kohtaamisissa ystävällisesti ja aidon kiinnostuneesti. Kaikki asiakkat ovat meidän yhteisiä tärkeitä asiakkaita. Palveluista ja toiminnasta sekä sen muutoksista informoidaan vanhempia. Yhteishuoltajuus - tilanteissa molemmat vanhemmat saavat tiedotteet. Palveluhenkisyyden näkökulmasta tärkeää on huomioida perheen saapumis- ja lähtötilanteet henkilökohtaisesti. Myös perheiden yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja tarpeita huomioidaan sekä pyritään palvelemaan kiireettömästi. Päiväkodissa jokainen vaikuttaa siihen millaisen kuvan omasta yksiköstään antaa. Lähtökohtaisesti pidetään tärkeänä kohdata ihmiset kuten toivoisimme itsemme kohdatuksi. Kasvattajan käsikirjan palveluhenkisyyden nimissä sen liitteeksi laitetaan yhteistyökumppaneiden yhteystietoja sekä tietoja toimintatavoista jos lasta ei haeta. - Palveluista kerrotaan vanhemmille asianmukaisesti. - Perheen saapumistilanteet ja lähtötilanteet huomioidaan henkilökohtaisesti. - Perheiden yksilöllisyyden ja tarpeiden huomiointi sekä kunnioittaminen. - Kiireettömyys ja aikaa vanhemmille ts. tilannetajua. - Ensivaikutelma päiväkodista tulee jo esim. ensimmäisen puhelinsoiton tai päiväkodissa käynnin perusteella; meistä jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisen kuvan päiväkodista annamme. Lähtökohtana on kohdata ihmiset niin kuin toivomme itsekin tulevamme kohdatuiksi. - Kasvattajan käsikirja-kansion väliin tulee liitteeksi ajantasalla oleva lista eri yhteistyökumppaneiden puhelinnumeroista. Sekä myös ohjeet sen varalle, miten toimitaan, jos lasta ei haeta päiväkodista. Luottamuksellisuus yhdistetään kirjauksissa usein vaitiolovelvollisuuden ja erilaisiin lupiin (esim. valokuvaus, tiedonsiirto) liittyvien käytäntöjen aukikirjoittamiseen. Myös uskonnolliset ja vakaumukselliset asiat on kirjattu luottamuksellisuuden alle. Luottamuksellisuuteen katsotaan kuuluvaksi se, ettei henkilökunta arvostele vanhempia omien arvojensa mukaan ja toimii hienovaraisesti ja kunnioittavasti. - Henkilökunta muistaa kaikissa tilanteissa vaitiolovelvollisuutensa sekä lupakäytännöt. Koska päiväkodissa on paljon ulkomaalaisia lapsia, uskonnolliset ja muut vakaumukselliset asiat keskustellaan vanhempien kanssa ja huomioidaan toiminnassa. - Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia päiväkodissa työskenteleviä (myös mahdolliset opiskelijat/ harjoittelijat). Muistutetaan henkilökuntaa asiasta aina tarvittaessa. - Päiväkodinjohtaja tekee vaitiolositoumuslomakkeen kaikkien niiden kanssa, joille hän tekee työpopimuksen. Ryhmien henkilökunta huolehtii lomakkeen muille esim. opiskelijat ja koululaiset. - Kirjallisen luvan pyytäminen tiedonsiirtoon: aina, kun tietoa siirretään yhteistyökumppaneille, pyydetään vanhemmilta kirjallinen lupa, joka kirjataan vasuun. 12

Päivähoidon sisäiseen tiedonsiirton riittää suullinen lupa. Suullinen lupa myös kirjataan vasuun. - Luottamuksellisuuteen kuuluu myös, ettemme arvostele vanhempia omien arvojemme mukaan, vaan kohtaamme vanhemmat ammatillisesti, ihmisinä. - Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että lasten kuullen emme puhu lapsista ja perheistä, vaan kirjaamme asiat vihkoihin tai puhumme asiat muissa tiloissa. - Toimimme hienovaraisesti ja perheitä kunnioittavasti. Vuorohoidossa vanhemmille kerrotaan, että kaikki työntekijät eri vuoroissa saavat lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta tarpeelliset tiedot itselleen. Vanhemmille korostetaan kirjausten mukaan sitä, että lapsen asioista puhutaan vain hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille, eivätkä tiedot leviä. Vanhempien kanssa keskustellaan asioista niin, etteivät sivulliset kuule keskustelua. Luottamusta tuo myös se, että suhteessa vanhempiin sovitut asiat hoidetaan. Avoin ja kannustava vuorovaikutus on luottamuksen edellytys. Tulkkia käytetään tarvittaessa. - Koska vuorohoidossa lasta hoitavat kaikki työntekijät vuorollaan esim. öissä ja viikonlopuissa, lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta tarpeelliset asiat ovat kaikkien tiedossa. Tästä kerrotaan vanhemmille jo alkukeskustelun yhteydessä. - Keskustelemme lasten asioista vain heidän hoitoon, kasvatukseen, opetukseen tai kuntoutukseen kuuluvien henkilöiden kanssa. Tuemme ja autamme vanhempia heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. - Vanhemmille varmuus, että tiedot eivät leviä (edes talon sisällä). - Vanhempien ja henkilöstön keskustelun tietosuojan turvaaminen; henkilöstö ohjaa rauhalliseen paikkaan keskustelemaan. - Vanhempien kanssa sovitut asiat hoidetaan. - Tulkkia käytetään aina tarvittaessa. Talovasuissa on luottamuksellisuuden osalta kirjauksia myös tiimitoimintaan liittyen. Tiimeissä asiat keskustellaan ja tiimien säännöllisiä toteutumisia pidetään tärkeinä henkilökunnan jaksamisen kannalta. Luottamukselliset asiat jäävät tiimin sisäiseksi keskusteluksi. - Tiimissä keskustellaan asiat halki. - Tiimipalaverien säännöllinen toteutuminen auttaa henkilökuntaa jaksamaan ja tuo luottamusta perheiden kohtaamiseen. - Luottamukselliset tiedot pysyvät tiimin sisällä. Kasvatuskumppanuuden kohdalla on paljon kirjauksia liittyen lapsen hoidon aloitukseen, omahoitajasysteemiin ja palvelusopimuksen laatimiseen. Näiden aukikirjoittaminen tarkasti kuvaa sen ymmärtämistä miten tärkeä vaihe lapselle ja perheelle päivähoidon aloitus on ja miten asiaan on panostettu kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa. Eräässä talovasussa oli myös 13

määritelty kasvatuskumppanuus seuraavasti: Kasvatuskumppanuus merkitsee meille tiedostettua kasvatuskulttuuria, omahoitajuutta sekä tiimin kasvatuskumppanuutta. - Alle 3v. lasten ryhmälle annetaan mahdollisuus rauhalliseen toimintakauden aloitukseen. Opiskelijoita ei oteta ryhmään syyskauden alussa. Kaikkea ylimääräistä liikettä pyritään välttämään ja jokainen ymmärtää, miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Vanhempia tuetaan ja rohkaistaan kasvattajina. - Varsinkin pienten ryhmässä pyritään järjestämään lapsen päivähoidon aloitus niin, että ennen hoidon aloitusta pidetään aloituskeskustelu. Aloituskeskustelussa tutustutaan lapseen, perheeseen, heidän tapoihinsa ja arvoihinsa sekä kuunnellaan perheen odotukset päivähoidolle. Perheille mahdollistetaan riittävän pitkä tutustuminen päiväkotiin, omahoitajaan ja toimintaan. - Hoidon alussa omahoitaja ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii tutustumiset. Yhteisesti on sovittu aloituskeskustelun sisällöstä ja muista aloitukseen liittyvistä toimistamme. (kuvattu tarkemmin liitteissä) - Lapsen hoidon aloitusta pyritään helpottamaan omahoitajan työvuorojärjestelyillä ja lapsen ja vanhempien kiintymyssuhdetta tuetaan pienten ryhmissä laminoidulla taululla, jossa on vanhempien ja muiden rakkaiden kuvia. - Tutustumisen aikana vanhemmilla on mahdollisuus ruokailla 2 kertaa yhdessä lapsensa kanssa ja tutustumisjakson lopussa on mahdollista jättää lapsi muutamaksi tunniksi yksin hoitoon. Meillä on yhdessä sovittu lista asioista, joita jokaisen työntekijän on muistettava käydä läpi vanhempien kanssa tutustumisjakson aikana. - Meillä tehdään pienimmille lapsille aloituskeskustelun yhteydessä ns. käyttöohjeet, joissa sovitaan hoidon kannalta tärkeät asiat (tutit, vaipat jne) ja varsinainen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään vähän myöhemmin. - Hoidon alkuvaiheessa jokaiselle lapselle nimetään vastuuhenkilö, omahoitaja. Hän perehtyy lapsen hoitoon. Omahoitaja tapaa lapsen vanhemmat ensimmäisen kerran mieluiten ilman lapsen läsnäoloa. Hän esittelee kasvattajatiimin muut jäsenet, ryhmän ja päiväkodin tilat. Vanhemmat tutustuttavat lapsensa omaan hoitajaan joko päiväkodissa tai lapsen kotona. Omahoitaja kuuntelee vanhempia ja kyselee heiltä ohjeita lapsen hoitamiseen. Tutustumisjakson aikana omahoitaja näkee vanhempien tavan toimia lapsensa kanssa. - Johtajalta perhe saa postitse päätöksen päivähoitopaikasta, Tervetuloa päivähoitoon -esitteen, kunnalliset päivähoitomaksut Kuopiossa -ohjeen, tuloselvityslomakkeen ja hoitoaikasopimuksen. Henkilöstöltä perhe saa palvelusopimuksen, vanhempien työaikailmoitus- ja erityisruokavaliolomakkeen, aloituskeskustelulomakkeen. Oman ryhmän henkilökunta tai omahoitaja ottaa yhteyttä vanhempiin, jolloin sovitaan hoidon aloittamisesta tai asteittaisesta tutustumisesta päivähoitopaikkaan. - Päivähoidon alkaessa alle 3-vuotiaan lapsen omahoitaja työskentelee lapsen kanssa samoissa vuoroissa kahden viikon ajan. Perheen tutustuessa päiväkodin tai lapsiryhmän toimintaan sovitaan vastuuhenkilö. 14

- Omahoitajakäytäntöä toteutetaan kaikissa alle esiopetusikäisten ryhmissä perushoitotilanteissa. Vertaisryhmätoiminta keskeistä muussa toiminnassa. Esiopetuksessa omahoitajakäytäntö ei enää käytössä, mutta myös siellä toimitaan tilanteiden mukaan 2-3 pienryhmässä. - Omahoitaja/ vastuu aikuinen-käytäntö toteutuu kaikissa ryhmissä, vanhemmille järjestetään ns hakukahveja, kaikissa ryhmissä panostetaan hoitosuhteen aloitusvaiheeseen, vanhemmille tiedotetaan "puhelinajasta"; ennen klo 8.30 ja 10 jälkeen, aloituskeskustelu joko lapsen kotona tai päiväkodissa. - Alle 3-vuotiailla on oma hoitaja- työtapa. Yhtä oma hoitaa kohden on 4 tai 5 lasta 3-5v. lapset on jaettu kolmeen pienryhmään ja jokaiselle ryhmälle on nimetty vastuuaikuinen. Esiopetusryhmissä lapsille on nimetty vastuuaikuinen lastentarhanopettajista. - Kasvatuskumppanuuden/ omahoitajuuden vaihtumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lapsen siirtyessä päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen, hänen omahoitajansa esittelee tulevan omanhoitajan mieluiten ensin lapsen vanhemmille ja sitten vasta lapselle. Lapsen siirtyessä perhepäivähoidosta päiväkotiin omahoitaja ottaa yhteyttä ensin lapsen vanhempiin ja sopii heidän kanssaan lapsen tutustumisesta tulevaan omahoitajaan ja tulevaan ryhmään. - Palvelusopimukset vuorohoitolasten vanhemmat tekevät yhdessä päiväkodinjohtajan kanssa. Joissakin talovasuissa oli kirjauksia kasvatuskumppanuuden kohdalla talon vasun antamiseen vanhemmille ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Yhdessä talon vasussa oli kirjoitettu myös siitä kuinka toimitaan, jos vanhemmat eivät suostu tulemaan lapsen vasukeskusteluun. - Jotta osaamme kertoa konkreettisia asioita lapsen päivästä vanhemmille, meillä on käytössä päivälistat, joihin on kirjattu asioita lapsen päivän kulusta. - Varhaiskasvatuskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa. - Vasukeskustelut toteutuvat kaksi kertaa vuodessa: syksyllä n. 1-1,5 tunnin keskustelu ja keväällä n. 15-45 min arviointikeskustelu. - Lasten asioita pohditaan yhdessä vanhempien kanssa, lasta arvostaen ja yksilöllisesti vasukeskusteluissa ja aina tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa vasujen tekoon(kaupungin, talojen) sekä toiminnan suunnitteluun. Vanhemmat voivat tuoda ehdotuksiaan esille esim. päivittäisissä keskusteluissa, vanhempainilloissa, vasukeskusteluissa tai kyselyjen ja palautteiden kautta. - Mikäli vanhemmat eivät suostutteluista huolimatta halua tulla lapsensa Vasu-keskusteluun, perheen vastuuaikuinen täyttää vasun omalta osaltaan, näyttää vanhemmille ja ottaa allekirjoitukset. Vasuun liitetään teksti, että vanhempi ei ole ollut keskustelussa mukana. 15

- Päiväkodissa tarjotaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma vanhempien luettavaksi aina lapsen ensimmäisen varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. - Omahoitaja laatii yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan lapsen hoitamiseen liittyvät konkreettiset tavoitteet ja menetelmät. Suunnitelma "elää" jatkuvasti ja sitä muutetaan aina, kun tehdään uusia sopimuksia, sovitaan uusista käytännöistä jne. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan ajankohta, jolloin on sovittu muuttuneista käytännöistä. Laajemmat lapsen kehitykseen liittyvät keskustelut oman hoitajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa. - Syyskaudella, ennen syyslomaa ja kevätkaudella helmi-maaliskuusta alkaen. - Ryhmässä olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat sekä omahoitajilta saatu tieto, toimii perustana koko kasvattajatiimin yhteiselle kasvatuskumppanuudelle. Omahoitaja tuntee vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen sekä omien havaintojensa pohjalta parhaiten oman pienryhmänsä lasten lähikehityksen alueet, lapsen yksilölliset tarpeet, vireystilan ja tavan oppia. Kaiken tämän omahoitaja tuo koko tiimin tietoon ja näiden tietojen pohjalta sovitaan yhteisistä kasvatus- ja ohjauskäytännöistä ja niitä tukevista toimista koko ryhmässä. Ryhmän lastentarhanopettaja huolehtii siitä, että tiimipalavereissa säännöllisesti käsitellään ajankohtaiset koko ryhmän toimintaan vaikuttavat ajankohtaiset asiat. Ryhmän lasten varhaiskasvatussuunnitelmat sekä Kasvattajan käsikirja sekä siihen liitetyt yksikkökohtaiset sopimukset ja tarkennetut käytänteet toimivat RYHMÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN perustana. Lastentarhanopettajalla on vastuu ryhmävasun tekemisestä ja ajan tasalla pitämisestä. Jotkut talovasut olivat kirjanneet muun muassa tiedotuskäytännöistä (päivälistat) ja erilaisista yhteistyökäytännöistä vanhempien kanssa. Myös tapa, jolla erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista puhutaan vanhemmille päivittäin mainitaan eräässä talovasussa. Vanhempien asiantuntijuutta arvostetaan ja hyvään vuorovaikutukseen panostetaan vanhempien kanssa. Eräässä talovasussa todettiin toimintavuoden aikana 1-2 kasvattajan osallistuvan kasvatuskumppanuuskoulutukseen. - Kiinnitämme huomiota siihen, että erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja huolilasten vanhemmille emme joka päivä kerro lapsen päivästä samoja negatiivisia asioita vaan pyrimme positiivisuuden avulla luomaan hakutilanteista vanhemmillekin mukavampia. - Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Yhteistyömuotoina ovat: vasukeskustelut, päivittäiset keskustelut, puhelinkeskustelut, reissuvihkot ja vanhempainillat. - Yhteistyömuotojamme ovat tiedotusilta uusille perheille päivähoidon ja päiväkodin toiminnasta, ryhmäkohtaiset vanhempainillat syksyllä, "hakukahvit" kaksi kertaa toimintavuoden aikana, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus keskusteluun ajankohtaisista asioista henkilökunnan ja muiden vanhempien kanssa sekä juhlat ja tapahtumat. - Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka muodostuu lasten vanhemmista. Toimikunnassa vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan, järjestää retkiä/tapahtumia ja kerätä varoja lasten toiminnan tukemiseen. 16

- Kuuntelemme perheiden yksilöllisiä tarpeita/toiveita ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Toimimme joustavasti, jotta yhteiset käytännöt löytyvät. - Työmme perusta on lapsen vanhempien ja kasvatukseen osallistuvien ammattilaisten jatkuva vuorovaikutus. Vanhempien kuuleminen ja kunnioittaminen ovat edellytys luottamuksellisen kumppanuussuhteen syntymiselle. Yhteinen ymmärrys lapsen parhaaksi löydetään yhdistämällä vanhempien tietämys lapsestaan päivähoidon henkilökunnan ammatilliseen tietämykseen. TURVALLINEN, KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE SUOTUISA KASVUYMPÄRISTÖ on Kasvattajan käsikirjan toinen pääluku, joka jakaantuu kahteen alalukuun; Turvallinen ja myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri (2.1) sekä Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö (2.2). Talovasujen kirjauksia tämän luvun osalta tarkastellaan oheisena. Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Tämän luvun alla olevat päiväkotien kirjaukset liittyivät neljään teemaan. Kirjauksia oli paljon tiimikäytäntöihin ja työyhteisöön liittyen. Kaikista eniten kirjauksia oli aikuisten suhtautumisesta lapsiin, lapsen ryhmäsiirtymiin ja kiusaamistilanteisiin. Seuraavassa tuodaan esiin joitakin lainauksia talovasujen kirjauksista kuhunkin teemaan liittyen. Aikuisen toiminnassa suhteessa lapseen tai lapsiryhmään tuodaan esiin esimerkiksi aikuisen suhtautuminen lapseen kuten yksilöllisyys, hyväksyntä, tunnetiloihin vastaaminen, turvallisuus, myönteisyys, kiireettömyys, empaattisuus, lapsen kuunteleminen ja kunnioittaminen. Myös lapselle annettavasta hellyydestä, sylistä ja läheisyydestä on kirjauksia. Aikuinen tukee lapsen kehitystä ja on kokonaisvaltaisesti läsnä lasta varten. Kiusaamiseen puututaan. - Aikuinen on ryhmässä kokonaisvaltaisesti läsnä lapsia varten. Vastataan lapsen tunnetiloihin, nimetään niitä lapselle, opetellaan tunteiden ilmaisua myönteisellä tavalla (esim. sadut apuna tunteiden käsittelyssä, samoin talon käytössä oleva Mututoukka/ Tunnemuksu-materiaali). - Lapsi kokee olevansa hyväksytty; lapsi saa olla sellainen kuin on, ei tarvitse "skarpata" - Tuemme lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvamista ja kehittymistä kannustavassa, turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. - Huolehdimme, että lapsi voi hyvin sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Tämän turvaamme, sillä että ryhmissä on riittävästi aikuisia, niin että lapsi kokee, että välittävä aikuinen on aina saatavilla. Aikuinen asettaa lapselle rajat ja toimii tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Säännöllinen päivärytmi, merkitykselliset kokemukset ja onnistumisen elämykset takaavat lapselle turvallisen ja monipuolisen kasvuympäristön. - Aikuinen ohjaa omalla hyvällä käytöksellään ja esimerkillään lasten käyttäytymistä. Hyväksyvä ja empaattinen suhde lapseen luo positiivisen ilmapiirin, joka heijastuu koko päiväkodin toimintaan. Toisten huomioimista opettelemme kaikissa arjen tilanteissa. 17

- Ollaan aidosti läsnä lapselle ja kuunnellaan häntä. Pyritään kiireettömyyteen ja tuetaan lasta yksilöllisesti. Vanhempien kanssa sovimme yhteisistä linjoista ja päämääristä lapsen itsenäisyyden tukemisessa. - Lapsille annetaan mahdollisimman paljon syliä, hellyyttä ja läheisyyttä. Aikuiset ovat aidosti läsnä vuorovaikutustilanteissa. - Kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutukseen: "Jos kosketat minua pehmeästi ja hellästi, jos katsot minua ja hymyilet minulle, jos kuuntelet minua joskus ennen kuin itse puhut, minä kasvan, kasvan todella." Bradley 9v. - Kiusaamistilanteiden hoito sovitaan tiimissä. Sovitaan myös yhdessä siitä, miten koko toimintayksikössä menetellään mahdollisissa kiusaamistapauksissa. - Päiväkodissa on laadittu ohjelma kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumissopimus. Lapsen ryhmäsiirtymistä on joitakin kirjauksia. Ryhmävaihdoksia suunnitellaan huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan tuttua henkilöstöä siirtyy lapsen mukana. - Kun lapset siirtyvät ryhmästä toiseen, siirtyy työntekijä mahdollisuuksien mukaan lasten mukana. Jos näin ei voida tehdä, lapsi / lapset siiirretään sattaen toiseen ryhmään ja vanhemmat ovat mahdollisuuksien mukaan mukana. Asiasta voidaan pitää myös vanhempainilta. - Ryhmävaihdokset, joita vuorohoidossa tulee kesken vuottakin, suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, vaihdos tehdään saattaen. - Aina ei voida toimia siten, että jokaisen lapsen oma aikuinen siirtyy ryhmävaihdoksen myötä lapsen mukana, mutta kaverisuhteiden merkitys huomioidaan ryhmävaihdoksissa. Tiimitoimintaan liittyvissä kirjauksissa tuodaan esiin tiimin toiminnan käytäntöjä (milloin, miten pystytään järjestämään tiimipalavereja, arviointi ja tiimisopimuksen päivitys, suunnittelupäivä jne) ja erityisesti korostetaan jokaisen tiimin jäsenen sitoutumista yhteisiin sopimuksiin. Tiimin jäsenten keskinäistä tukea toisilleen pidetään tärkeänä ja yhteisten sopimusten kirjaamista tiimisopimukseen. Esiin tuodaan tiimien välisen yhteistyön korostuminen vuorohoidossa. Johtajan rooli sekä jokaisen tiimiläisen vahvuuksien hyödyntäminen tulevat esiin myös kirjauksissa. - Tiimivastaavan rooli korostuu ja tiimivastaavien koulutukseen panostetaan toimintakauden alussa. - Jokainen tiimin jäsen toimii yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan. - Tiimeissä sovitaan yhteiset tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen osalta. Vuorohoidossa tiimien välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Tiimien käytännöt ja keskeiset periaatteet on puhuttava auki tiimien kesken. - Tiimisopimuksia käydään johtajan kanssa läpi syys-lokakuussa. 18

- Tiimi tukee jäseniään, mikä auttaa myös työssä jaksamista. Tiimeissä sovitaan kullekin lapselle omahoitaja. - Kaikki yhteiset sopimukset kirjataan tiimisopimukseen. - Toimintaa suunnitellaan koko tiimi yhdessä, käyttäen hyödyksi jokaisen tiimiläisen vahvuudet. - Sitoudumme yhdessä tehtyihin päätöksiin ja toimintalinjoihin sekä työyhteisössä että omassa tiimissä. Työyhteisötoimintaan liittyvissä kirjauksissa kommentoidaan työyhteisön tukea jäsenilleen ja muun muassa luottamuksellisuutta, turvallisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Vuorohoidon osalta korostetaan erityisesti tiedottamisen tärkeyttä. - Työyhteisö tukee toisiaan kaikessa. Luottamuksellisuus on tärkeää. - Kunnioitamme ja arvostamme toinen toisiamme. Jokainen meistä on yhtä arvokas ja tasavertainen työyhteisössä. - Päiväkotimme on kasvattajayhteisö, jossa on tärkeää: huumori ja ilo, rajat ja rakkaus, empatiataitojen opettelu, että kaikista arjen asioita voi keskustella turvallisesti - Vuorovaikutus hoidon, kasvatuksen ja opetuksen välillä ohjaa kaikkea toimintaamme. - Varsinkin vuorohoidossa korostuvat päivälistojen ja viestivihkojen merkitys. Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö. Toiminnan rakenne ja ympäristö tuottivat talovasujen kirjauksia, jotka käsittelivät ulkotiloja, tilojen käyttöä, lapsen tarpeiden huomioimista toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, toiminnan kiireettömyyttä ja turvallisuutta sekä leikkiä ja pienryhmätoimintaa. Ulkotilojen ja ympäristön osalta kuvataan lähiympäristön hyödyntämistä retkeilyssä ja talviurheilussa sekä mm. kirkon, kirjaston, museoiden ja liikuntapaikkojen käyttöä. Toisaalta tuodaan esiin päiväkodin oman pihan monipuolisuutta. Sisätilojen käytössä pyritään kirjausten mukaan hyödyntämään monipuolisesti kaikkia saatavilla olevia tiloja (ml. erityistilat). Tiloja pyritään muokkaamaan luovasti ja toimintaan innostavasti. Sisätiloja käyttöä porrastetaan ja tehdään joustavasti yhteistyötä eri ryhmien kesken. Näin mahdollistetaan esimerkiksi lapsihavainnointi. - Lähiympäristö on erilaiseen liikuntaan houkutteleva: lähellä pururata (talvisin ladut), laavu, leikkikenttä, koulun kenttä, ranta (talvisin mäenlaskupaikka). - Tilojen ja henkilöstön joustava käyttö toteutuu esim. alakerran osastojen yhteenpelaamisella vaikkapa liikuntatuokioiden osalta. Kummastakin ryhmästä otetaan ikätasoisesti lapsia tuokiolle ja kun myös henkilökuntaa on kummastakin ryhmästä, toteutuu avustava ohjaus ja havainnointi, jolloin tuokion vetäjä voi keskittyä rauhassa omaan tehtäväänsä. - Ryhmät tekevät yhteistyötä ja porrastavat toimintaa ja siirtymisiä. 19

- Järjestämme motivoivia ja toimivia tiloja niin, että tavarat ovat lapsille helposti saatavilla ja innostavasti esillä. - Tiloja käytetään joustavasti, vaihtelevasti ja luovasti. Huomioiden lapsen kehityksen tukeminen. Sisätiloissa luodaan erilaisia toimintapisteitä, joissa on saatavilla tiettyyn toimintaan tarvittavat välineet. Toiminnan rakenteessa ja ympäristön muokkaamisessa tärkeäksi asiaksi nostetaan lasten tarpeiden, kehitystason ja mielenkiinnon kohteiden huomioiminen. Toiminnan rakenne ja erilaiset käytäntöihin liittyvät ratkaisut tuo lapsille myös turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden osalta tuodaan esiin myös esimerkiksi pihatilojen tarkistaminen. Turhia sääntöjä on pyritty välttämään, vaan säännöt laaditaan lasten turvallisuuden näkökulmasta. - Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet. - Kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita. Toiminta on tavoitteellista huomioiden lapsiryhmässäyksittäisten lasten taidot, joiden pohjalta edetään koko ryhmän toimintasuunnitelmaan. Mitä pienempi lapsi sen tärkeämpi päivärytmi ja tapahtumien ennakointi perusturvallisuuden kehittymisen kannalta. - Jokainen tiimi muokkaa oman toimintaympäristön sen hetkisen ryhmän tarpeita ajatellen. - Suunnittelussa otetaan huomioon toiminnan ja ympäristön monipuolisuus, haasteellisuus, selkeys ja lasten ikätaso. - Ryhmästä toiseen siirtyvät lapset toimivat vastuuaikuisen kanssa ns. pikkuhuoneessa - se tuo turvaa lapsille. - Piha-alue tarkistetaan päivittäin ennen ulkoilua ( portit, mahd. ilkivalta, tupakantumpit, ruiskut yms. - Säännöt laadittu lapsen turvallisuuden takaamiseksi, ei turhia sääntöjä. - Kasvatusympäristön turvallisuudessa havaittuihin epäkohtiin puututaan heti, tehdään niistä ilmoitus huoltoyhtiölle. Toimintaan tuo rakennetta myös kuvahjaus ja selkeät päiväjärjestykset sekä pienryhmätoiminta. Kaikki nämä löytyvät myös varhaisen tuen toimintakäytännöistä. - Lasten päiväjärjestys on esillä kuvina. Erityisryhmässä on jokaiselle lapselle oma päiväohjelma kuvina. Päiväjärjestys on selkeä mutta joustava. Lähimetsää ja puistoa hyödynnetään toimintaympäristönä. 20

- Vuorohoidossa ääripäät (aamut/illat) ja viikonloput vaativat erityistä yhteisvastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta tilojen käyttö ja lasten ryhmiin jakaminen tapahtuvat lapsilähtöisesti. - Pienryhmät toimivat hyvin, tuo säännöllistä rytmiä lasten päivään. - Kaikissa ryhmissä lapset jakautuvat pienryhmiin toimimaan puuhapajoissa. Porrastamme toimintamme kaikissa arjen tilanteissa. - Tiimit ottavat omissa suunnitelmissaan pienryhmätoiminnan huomioon, mutta sen lisäksi on sovittu, että illoissa ja viikonlopuissa toimitaan myös mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. - Pienryhmätoimintojen suunnittelussa huomioidaan lasten yksilölliset ja kehitykselliset tarpeet. Ryhmärajat ylittävää toimintaa mm. koko talon yhteiset lauluhetket, juhlat ja retket. LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN löytyy Kasvattajan Käsikirjasta kolmannen luvun kohdalta. Luku jakautuu kolmeen alaotsikkoon, joissa käsitellään lapsilähtöisyyttä (3.1), hyvää perushoitoa (3.2) ja monipuolista toimintaa (3.3). Seuraavassa listataan näiden kohtien talojen vasuista löytyneitä kirjauksia. Lapsilähtöisyys lapsen yksilöllisten tarpeiden, taustan ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen. Kasvattajan Käsikirjan alaluvun 3.1 kohdalla talojen vasuissa löytyy paljon kirjauksia. Asiaa on pohdittu moninaisesti. Paljon on kirjauksia lapsen vasujen tekemiseen liittyen, lähinnä on sopimuksia milloin ja montako kertaa vuodessa lapsen vasu tehdään (esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa, ennen syyslomaa), kuka lapsen vasun tekemisestä vastaa ja miten lapsen vasujen tekemiseen valmistaudutaan tiimeissä. - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekee esiopetuksessa lastentarhanopettaja. - Pienempien lasten kohdalla suunnitelman tekee oma vastuuhenkilö, jos lapsen asioissa ei ole huolta, lastentarhanopettajan mukanaolo mahdollinen. - Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja huolilasten kohdalta aina lastentarhanopettaja. - Ennen vasu-keskustelua lapsen asioista keskustellaan tiimin kanssa samoin keskustelun jälkeen. - Lapsen vasulomake voidaan antaa vanhemmille tutustuttavaksi ensimmäisellä kerralla, mutta vastuuhenkilö kirjaa asiat, ei vanhemmat. - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään alkusyksystä ja arvointi suoritetaan toimintakauden jälkeen keväällä. Tarvittaessa pidetään muita palavereja toimintakauden aikana. 21

- Lapsen vasukeskustelua ennen omahoitaja perehtyy lasten ikäkausikuvauksiin, käy läpi lapsesta tehdyt havainnot, keskustelee lapsesta tiimin kanssa ja vasukeskustelun jälkeen käyty keskustelu puretaan tiimin kanssa ja siinä sovitut asiat tulevat kaikkien tietoon. Lapsilähtöisyyteen liittyy kirjauksissa myös käytäntöjä, jossa lasta osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen kysymällä hänen/heidän mielipiteitään, toiveitaan ja kiinnostuksen kohteitaan toiminnan sisällöstä ja leikistä. Lapset saavat tuoda leluja, pelejä ja kirjoja päiväkotiin (esim kerran viikossa, joissakin vaikka joka päivä). Lasten toiveiden mukaan voidaan myös lasten ryhmärajoja rikkoa, eli eri ryhmien lapset voivat leikkiä yhdessä. Lasten oppimisen tukemiseen liittyvät kirjaukset kertovat mm. leikin keskeisyydestä osana oppimista, lasten kehitystasolle sopivista haasteista ja tehtävistä ja lapsen kannustamisesta ja rohkaisemisesta kokeilemaan ja oppimaan. Lapsille välitetään onnistumisen elämyksiä. Monessa kohtaa mainittiin, että lapsille tehdään kasvunkansiot. - Lapsilta kysytään heidän mielenkiinnon kohteita mm. haastattelussa. - Oppiminen suhteessa lapsen taitoihin, ei vaadita lapsilta liian vaikeita asioita - Haastavimpien asioiden oppimisesta tehdään mukavaa - Leikin avulla oppiminen - Ohjataan, tuetaan ja kannustetaan lapsia itsenäisiin ratkaisuihin. - Havainnointikansiot ja havainnointilomakkeet ovat käytössä. - Kannustamme ja motivoimme taitojen harjaannuttamiseen ja vahvistamiseen, itse oivaltamiseen ja uusien asioiden oppimiseen. Oppimisprosessi on tärkeämpi kuin tulos/tuotos. Jokaiselle tehdään kasvunkansio. - Pyrimme löytämään jokaisesta lapsesta hyvän asian ja ottamaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet. - Suodaan lapselle ilo oppia omassa rytmissä kokemusten ja elämysten kautta. - Lapselle annetaan sopivasti haasteita ja onnistumisen elämyksiä kehitystason mukaan. Oppimista tarjotaan kaikille aisteille ja hyödynnetään erilaisia oppimistyylejä. - "Kun onnistuu niin innostuu, kun innostuu niin onnistuu", sekä lapset, että aikuiset. Lapsilähtöisyyden kirjauksissa on mainintoja myös yhteistyöstä vanhempien kanssa. Lähinnä niissä tuodaan esiin päivittäisten keskustelujen merkitys lapsen tarpeiden huomioimisessa ja lapsilähtöisyyden toteuttamisessa. Vähän erikoiselta kuulosti aluksi lapsen käyttöohje käytäntö, mutta ajatuksenahan se on hyvin lapsilähtöisyyden tavoitteita toteuttava. Myös reissuvihko ja puhelinkeskustelut mainitaan. Lapsesta tehtyjä havaintoja välitetään vanhemmille suullisesti lähes 22