BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Samankaltaiset tiedostot
Lähi ja luomuruoan yhteinen osuus nostetaan 40 %:iin Juvan kirkonkylän julkisessa ruokailussa vuoden 2014 loppuun mennessä

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Vesistövaikutusten arviointi

HYDRO-POHJANMAA

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ruoka ja ilmastonmuutos

Luomuilta Rosita Isotalo

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Ravinteiden kierrätys Suomessa

SME ORGANICS -esittely

Mittatikun uudet sovellukset

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Maidontuotannon kannattavuus

Luomuliiton ympäristöstrategia

Agroekologinen symbioosi

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Huomio maan kasvukuntoon

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

Hamppu viljelykiertokasvina

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinteiden kierrätys

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Sustainable intensification in agriculture

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Suomen Lähiluomukeskusten brändäys

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva Kauko Koikkalainen, MTT

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

KULTU-kokeiluhankkeet

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuliitto. Luomulehti

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Maitotilan resurssitehokkuus

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

SME ORGANICS. Pekka MAIJALA Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Transkriptio:

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (BERAS) 2003-2006 Vuosina 2003-2006 BERAS -tutkimushankkeessa tarkasteltiin paikallisten luomuelintarvikeketjujen lisäämisen vaikutuksia maaseudun elinvoimaisuuteen, ympäristön tilaan ja maatalouselinkeinoon, tutkimushanke pohjautui paikallisten elintarvikeketjujen ja ruokajärjestelmien tapaustutkimuksiin. Tavoitteena oli kartoittaa elintarviketarjonnan paikallisuusasteen lisäämisen liittyviä ongelmia sekä kehitettään niihin ratkaisuja. BERAS kattoi kahdeksan Itämeren valuma-alueella sijaitsevaa EU-jäsenmaata.

BERAS ja lähiruoka BERAS-projektissa lähiruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka on tuotettu käyttäen paikallisia resursseja luonnonmukaisessa ravinteita tehokkaasti kierrättävässä maataloudessa, ja joka myös jalostetaan ja kulutetaan paikallisesti. Erilaisten maantieteellisten olosuhteiden ja yhteisöjen organisoitumistapojen johdosta ei ole järkevää asettaa tarkkoja etäisyysrajoja paikalliselle ruoalle. Yhteistä kaikissa tapauksissa on kuitenkin periaate, että paikallinen kierrätys ei ole vain eloperäisen aineen kierrättämistä, vaan myös rahan ja inhimillisten resurssien kierrättämistä.

Esimerkkejä paikallisista tai alueellisista omavaraisista ruokajärjestelmistä Kahdeksassa BERAS-maassa on myös erilaisia esimerkkejä paikallisista tai alueellisista omavaraisista ruokajärjestelmistä ja niiden paikallisista jalostustoiminnoista ja jakelusta paikallisille tai alueellisille markkinoille. Tutkituista paikallisista järjestelmistä kehittyneimmät olivat Järnassa Ruotsissa ja Juvalla Suomessa. Näissä kohteissa tutkittiin ja arvioitiin mm. kuluttajaperheiden ruokakoreja, jalostuksen ja kuljetusten ympäristövaikutuksia sekä ERA-tuotteiden ostamisesta aiheutuvia kustannuksia kuluttajille.

Järnan alue, Södertälje, Ruotsi Järnan alueella parikymmentä luomutilaa ja jalostusyritystä sekä voimakas paikallinen kysyntä tuotteille kymmenillä. BERAS projektin 2003-2006 tulosten mukaan sopivia ruokavalintoja tekemällä voidaan kasvinravinnepäästöjä vähentää yli 50 %, vähentää ruokaketjusta (jalostuksesta ja kuljetuksesta) aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä jopa 40 % ja edistää luonnon monimuotoisuutta kun torjunta-aineita ei käytetä. Esimerkkiperheiden ruokakustannukset kasvoivat noin 25 %. Näitä lisäkustannuksia voi vähentää, jos ruokavalion lisätään vihanneksia ja muita kasvituotteita.

Esimerkkejä Järnan alueen luomuruokatarjonnasta Lähde: Järnä Södertälje landsbygd ekologisk kretsloppssamhälle, 2011 - Esittelyvihkonen

BERAS Implementation 2010-13 Hankkeessa pyritään lisäämään ravinteiden kierrätystä koko elintarvikeketjussa vesistöjen ja Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Tämä tapahtuu valikoitujen valuma-alueiden maatilojen sekä alueen asukkaiden, yrittäjien, viranomaisten sekä muiden toimijoiden toiminnan ja heidän välisensä yhteistyön kehittämisen kautta. Projektin tuotteiden avulla toimintamallia levitetään koko Itämeren alueelle.

Tärkeimpiä toimenpiteitä Suljettua ravinnekiertoa tavoittelevat ERA-tilat ja niiden kehittämistyökalut Kestävää elintarvikeketjua esittelevät BICkeskukset Puhtaamman Itämeren (Diet for a clean Baltic) ateriakonsepti ammattikeittiöille. Oppaat käytännön toimijoille Uusia politiikan välineitä ERA-maatalouden edistämiseksi.

Osallistujatahot 24 partneria kymmenestä maasta tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä, neuvontaorganisaatioita ja viranomaisia 35 tukiorganisaatiota koko ruokaketjusta kansalaisjärjestöistä ministeriöihin Suomesta: MTT, Helsingin yliopisto, SYKE ja Uudenmaan ELY-keskus

ERA-tilat Projektin keskiössä ovat luomutilat, joilla tavoitellaan mahdollisimman suljettua ravinnekiertoa Ecological Recycling Agriculture (ERA) Edelletyksenä on, että tiloilla on monipuolinen viljelykierto, johon kuuluu nurmia ja palkokasveja tasapainoinen kotieläintuotannon intensiteetti (0,5-0,9 eläinyksikköä per peltohehtaari) vähintään 90 %:n omavaraisuus tuotantopanoksissa (rehut ja ravinteet) Suomessa seurataan yhdeksän ERA-toimintaa.

BERAS Implementation Centres, BIC Elintarvikeketju valmistajat, kauppa - ERAtiloilta kulutukseen muodostaa esimerkin kestävästä paikallisesta ruokajärjestelmästä (local Sustainable Food Society). Esimerkkijärjestelmiä (BERAS Implementation Centres, BIC) perustetaan kaikkiin osallistuviin maihin. Suomen BIC-keskus on Loimaalla

Suomen BIC-keskus Loimaalla Suomen BIC-keskus rakentuu Luomu-Heikkilän tilan ja Suomen maatalousmuseo Sarkan yhteistyöstä. Luomu-Heikkilä on vuoden 2010 Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon saanut tila keskellä Suomen voimaperäisintä viljelyaluetta ja vain parin kilometrin päässä Sarka museosta. Sarka-museoon tulee luomupainotteisia esittelykierroksia ja ryhmille tarjotaan Diet for a Clean Baltic aterioita. Ja tämä on vasta alkua.

Luomu-Heikkilä, Loimaa Luomuviljan viljely ja emolehmäkasvatus Viljelyala noin 200 ha Viljeltävät kasvit: vehnä, kaura, herne, härkäpapu, timotei, ruokonata, rypsi ja nurmet Tilalla on 100 Herefordemolehmää ja 230 päätä muuta nautakarjaa.

Kiitos! Lisää BERAS-projektista ja sekä tutkimustuloksista: www.beras.eu