(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

Samankaltaiset tiedostot
y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

9. Kitkaton virtaus ja potentiaaliteoria. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

7. Differentiaalimuotoinen jatkuvuusyhtälö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

(b) Määritä pumpun todellinen nostokorkeus, jos pumpun hyötysuhde on 65 %. 160 mm. 100 mm. 650 rpm. Kuva 1: Tehtävän asettelu.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

(c) Kuinka suuri suhteellinen virhe painehäviön laskennassa tehdään, jos virtaus oletetaan laminaariksi?

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

MEI Kontinuumimekaniikka

Tekijä Pitkä matematiikka

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Integrointi ja sovellukset

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

Luento 3: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Potentiaali ja potentiaalienergia

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Matematiikan tukikurssi

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Gaussin lause eli divergenssilause 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Matematiikan tukikurssi

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Matematiikan tukikurssi

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

y 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti

1.4 Suhteellinen liike

Fluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla

Matematiikan tukikurssi

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Shrödingerin yhtälön johto

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

kaikki ( r, θ )-avaruuden pisteet (0, θ ) - oli θ

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Transkriptio:

Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot sekä nopeuskenttä (b Osoita, että syntyvä nopeuskenttä on pyörteetön (c Piirrä virtaviiva, joka kulkee pisteen x = 25 m, y = m kautta, kun m = 6 m 2 /s ja = 96 m 2 /s, ja laske nopeuden itseisarvo kyseisessä pisteessä Ratkaisu (Kappaleet 623, 643, 65 (a Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot Potentiaalifunktioksi saadaan tällöin Virtafunktioksi saadaan vastaavasti φ = m 2π ln r + 2π θ ψ = m 2π θ 2π ln r Nopeuskenttä saadaan aivan vastaavasti summaamalla nielun ja pyörteen nopeuskentät, jolloin saadaan v r = m 2πr, v θ = 2πr (b Virtaus on pyörteetön, jos sen pyörteisyys on nolla Tämä voitaisiin laskea suoraan käyttämällä roottorin määritelmää sylinterikoordinaatistossa Lasketaan tämä kuitenkin karteesisessa koordinaatistossa, jota varten kirjoitetaan nopeus karteesisessa koordinaatistossa Karteesiset nopeudet saadaan sylinterikoordinaatiston komponenteista yhteydellä u = v r cos θ v θ sin θ, v = v r sin θ + v θ cos θ, missä sin θ = y x2 + y, cos θ = x 2 x2 + y 2 Sijoitetaan karteesisten komponenttien lausekkeisiin nopeudet sylinterikoordinaatistossa, jolloin saadaan u = v = m 2π x 2 + y 2 m 2π x 2 + y 2 x x2 + y 2 y x2 + y 2 + 2π x 2 + y 2 2π x 2 + y 2 y x2 + y 2 = x x2 + y 2 = mx y 2π(x 2 + y 2 my + x 2π(x 2 + y 2 Koska virtaus on kaksiulotteinen, on ainoa mielenkiintoinen pyörteisyyden komponentti ζ z Tämä on määritelmän mukaan ζ z = v x u y

Sijoitetaan tähän nopeuden komponentit, jolloin saadaan ζ z = 2π(x2 + y 2 4πx (my + x 4π 2 (x 2 + y 2 2 2π(x2 + y 2 4πy (mx y 4π 2 (x 2 + y 2 2 = 2πx2 + 2πy 2 4πmxy 4πx 2 + 2πx 2 + 2πy 2 + 4πmxy 4πy 2 4π 2 (x 2 + y 2 2 = Eli virtaus on pyörteetöntä Oheinen lasku on hyvä esimerkki siitä, miksi perusratkaisujen synnyttämiä virtauksia tarkastellaan mieluummin sylinterikoordinaatistossa, jossa pyörteettömyyden laskenta olisi ollut huomattavasti yksinkertaisempaa (c Virtaviiva on helpointa piirtää käyttämällä hyväksi tietoa, että virtaviivat ovat virtafunktion tasa-arvokäyriä Jotta saamme määritettyä oikean virtaviivan, tulee ensin määrittää virtafunktion arvo kysytyssä pisteessä Tämä saadaan suoraviivaisesti sijoittamalla tunnetut arvot virtafunktion lausekkeeseen Kysytty piste on sylinterikoordinaatistossa r = 25 m, θ = Virtafunktion arvoksi saadaan ψ 25, = 6 96 ln 25 4918, 8 2π 2π Sijoitetaan tämä virtafunktion yleiseen lausekkeeseen, jolloin saadaan Ratkaistaan tästä r θ:n funktiona eli ψ 25, = m 2π θ 2π ln r 2π ln r = m 2π θ ψ 25, ln r = m θ 2π ψ 25, r = e mθ/ 2πψ 25,/ = emθ/ e 2πψ 25,/ Sijoittamalla tähän tunnetut arvot, voidaan virtaviiva piirtää r, θ-koordinaatistossa Virtaviiva on esitetty kuvassa 1 Nopeuden itseisarvo kyseisessä pisteessä voidaan laskea joko karteesisten tai sylinterikoordinaatiston komponenttien avulla Koska nopeuskomponenttien lausekkeet sylinterikoordinaatistossa ovat huomattavasti yksinkertaisemmat, käytetään niitä Nopeuden itseisarvo on tällöin v = m v 2r + v 2θ = 2 4π 2 r + 2 2 4π 2 r = 1 m2 + 2 2πr 2 Sijoitetaan tähän tunnetut arvot, jolloin saadaan 1 v = 6 2π 25 m 2 m4 s 2 Tehtävä 2 m4 + 962 s 2 72 m s Tarkastellaan seinän vaikutusta pyörteen synnyttämään virtauskenttään Pyörteen lähellä olevan seinän vaikutus voidaan kuvata sijoittamalla yhtä voimakas, mutta vastakkaissuuntainen pyörre symmetrisesti seinän toiselle puolelle (kts kuva Mielivaltaisessa pisteessä r sijaitsevan

2 15 1 5 5 1 15 2-5 -1-15 -2-2 -15-1 -5 5 1 15 2 Kuva 1: Pisteen x = 25, y = kautta kulkeva virtaviiva lähteen virtafunktio pisteessä r on muotoa ψ = 2π ln r r (a Osoita, että nopeuskenttä toteuttaa läpitunkemattomuusehdon seinällä (b Laske paine seinällä pisteessä A Oleta, että paine äärettömän kaukana vastaa ilmakehän painetta Vertaa saatua tulosta paineeseen ilman seinää (eli ilman peilattua pyörrettä Kuva 2: Tehtävän asettelu Ratkaisu (Kappaleet 623, 653 (a Koska reunaehto seinällä on helpoin kuvata karteesisessa koordinaatistossa, kannattaa virtafunktiot lausua karteesisessa koordinaatistossa Mielivaltaisesti sijoitetun pyörteen virtafunktio on tällöin ψ = 2π ln (x x 2 + (y y 2

Valitaan koordinaatisto siten, että origo on kuvan pisteessä A ja x-akseli on kohtisuorassa seinään Tällöin oikealla olevan pyörteen sijainti on x = a, y = ja vasemmalla olevan pyörteen x = a, y = Kokonaisvirtafunktio saadaan summaamalla virtafunktiot eli ψ = 2π ln (x + a 2 + y 2 2π ln (x a 2 + y 2 = 2π ln (x + a 2 + y 2 (x a 2 + y 2 Tästä nähdään itseasiassa suoraan, että virtaus on seinän suuntaista, koska jos tähän sijoitetaan seinän sijainti x =, saadaan ψ = 2π ln a 2 + y 2 a 2 + y = 2 eli virtafunktion arvo seinällä on vakio, joten virtaviiva kulkee seinää pitkin Läpitunkemattomuusehdon toteutuminen voidaan toki osoittaa myös laskemalla seinää vastaan kohtisuora nopeus Tämä saadaan suoraan virtafunktiosta derivoimalla eli Seinällä x =, joten tästä saadaan u = ψ y = 1 2y 2π (x + a2 + y 2 2 (x + a 2 + y 2 1 2y 2π (x a2 + y 2 2 (x a 2 + y 2 = [ ] y 2π (x + a 2 + y y 2 (x a 2 + y 2 u x= = 2π eli seinää vastaan kohtisuora nopeus häivää seinällä y y a 2 + y 2 = (b Paine kysytyssä pisteessä saadaan Bernoullin yhtälön avulla Äärettömän kaukana pyörteen vaikutus häviää, jolloin nopeus on nolla Asetetaan ilmakehän paine nollaksi, jolloin saamme tuloksena paineen suhteessa ilmakehän paineeseen Bernoullin yhtälö p 2 + 1 2 ρv 2 2 + ρgz 2 = p 1 + 1 2 ρv 2 1 + ρgz 1 antaa tässä tilanteessa (oletetaan, että ei ole korkeuseroja p A + 1 2 ρv 2 A = = p A = 1 2 ρv 2 A Koska piste A on seinällä on nopeudella ainoastaan seinän suuntainen komponentti eli V A = v Seinän suuntainen nopeus saadaan virtafunktiosta derivoimalla eli v = ψ x = 1 2(x + a 2π (x + a2 + y 2 2 (x + a 2 + y 2 + 1 2(x a 2π (x a2 + y 2 2 (x a 2 + y 2 = 2π [ x a (x + a 2 + y x + a 2 (x a 2 + y 2 ]

Piste A on origossa, joten saadaan V A = 2π ( a a a = 2 a 2 πa Sijoittamalla tämä Bernoullin yhtälöön saadaan paineeksi p A = ρ2 2π 2 a 2 Verrataan tätä tilanteeseen ilman seinää eli kun tarkasteltavana on ainoastaan oikean puoleinen pyörre Pyörre indusoi ainoastaan tangentiaalista nopeutta, jolloin V A = v θ Pyörteelle v θ = 2πr, jolloin pisteessä A V A = 2πa, eli nopeus on tasan puolet nopeudesta seinän kanssa Paine on tällöin p A = ρ2 8π 2 a 2, eli alipaine on neljäsosa verrattuna alipaineeseen seinän kanssa Seinä siis kiihdyttää virtausta pyörteen ja seinän välissä ja aiheuttaa suuremman alipaineen Esimerkiksi Formula 1 -autojen tapauksessa tämä efekti kasvattaa etusiipien alaspäin painavaa voimaa verrattuna siihen, että etusiipi olisi kaukana maan pinnasta Tehtävä 3 Norsepower kehittää Suomessa roottoripurjeita, joita voidaan käyttää laivan propulsion apuna Roottoripurje on laivan kannelle pystyyn asennettava pyörivä sylinteri, joka synnyttää sopivilla tuulenkulmilla laivaa eteenpäin työntävän voiman (kts kuva Laitteen ympärille syntyvää virtausta voidaan approksimoida potentiaaliteorian avulla Tarkastellaan virtausta kaksiulotteisesti sylinteriin kiinnitetyssä koordinaatistossa, jossa tuleva virtaus on x-akselin suuntaista (kts kuva Tällöin virtauskentän potentiaalifunktio on φ = r cos θ (1 + a2 ωa 2 θ Tässä a on sylinterin säde ja ω sylinterin kulmanopeus (rad/s Oletetaan, että sylinterin pituus on 24 m ja halkaisija 4, m Tulevan virtauksen nopeus = 1 m/s ja sylinterin pyörimisnopeus on 125 rpm Fluidi on ilmaa (a Osoita, että annettu potentiaalifunktio toteuttaa läpitunkemattomuusehdon sylinterin pinnalla (b Määritä ja piirrä painejakauma p(θ sylinterin pinnalla (c Laske sylinteriin kohdistuva, tulevaa virtausta vastaan kohtisuora voima integroimalla painejakauma sylinterin pinnan yli Huomaa, että kaksiulotteinen tarkastelu antaa voiman per pituusyksikkö r 2

Kuva 3: Viking Grace alukselle asennettu roottoripurje (kuva: Viking line ja roottoripurjeen kaksiulotteinen approksimaatio Ratkaisu (Kappale 66 (a Annettu potentiaalifunktio toteuttaa läpitunkemattomuusehdon, jos säteen suuntainen nopeus v r häviää, kun r = a Säteen suuntainen nopeus saadaan potentiaalifunktion derivaattana eli v r = φ (1 r = cos θ + a2 r cos θ (1 2a2 r 2 r = cos θ a2 3 r 2 Sylinterin pinnalla saadaan tällöin v r r=a = cos θ (1 a2 =, eli säteen suuntainen nopeus häviää sylinterin pinnalla, ja sen läpi ei tapahdu virtausta (b Koska säteen suuntainen nopeus häviää sylinterin pinnalla, on sylinterin pinnalla vain tangentiaalista nopeutta v θ Tämä saadaan vastaavasti potentiaalifunktiota derivoimalla eli v θ = 1 φ = sin θ (1 + a2 ω a2 r θ r 2 r Sylinterin pinnalla saadaan tällöin a 2 v θ r=a = sin θ (1 + a2 ω a2 a 2 a = 2 sin θ ωa Paine saadaan Bernoullin yhtälöstä p 2 + 1 2 ρv 2 2 + ρgz 2 = p 1 + 1 2 ρv 2 1 + ρgz 1, jossa kaukana ylävirrassa p 1 =, V 1 = ja sylinterin pinnalla V 2 = v θ r=a Korkeuseroja ei huomioida Yhtälöstä saadaan tällöin p r=a = 1 2 ρ 2 1 2 ρv2 θ r=a = 1 2 ρ ( 2 v 2 θ r=a Sijoitetaan tähän nopeuden lauseke sylinterin pinnalla, jolloin saadaan p r=a = 1 2 ρ ( 2 4 2 sin 2 θ 4ωa sin θ ω 2 a 2 = 1 ( 2 ρ 2 1 4 sin 2 4ωa sin θ θ ω2 a 2 2

Jos tähän sijoitetaan tunnetut arvot (oletetaan, että ρ = 1, 225 kg/m 3, saadaan p r=a 61, 25 Pa ( 1 4 sin 2 θ 1, 47 sin θ 6, 85 Tämä painejakauma on esitetty kuvassa 4 61, 25 Pa ( 4 sin 2 θ 1, 47 sin θ 5, 85 2-2 -4 p [Pa] -6-8 -1-12 -14 45 9 135 18 225 27 315 36 theta [deg] Kuva 4: Painejakauma sylinterin pinnalla (c Lasketaan sylinteriin kohdistuva voima intergoimalla painejakauma sylinterin ympäri Kohdassa θ vaikuttava paine aiheuttaa differentiaaliselle pinta-alkiolle differentiaalisen y-akselin suuntaisen voiman df y = p r=a a sin θdθ, jossa differentiaalinen pinta-alkio on adθ Koko pintaan vaikuttava voima (per pituusyksikkö saadaan integroimalla differentiaaliset voimat koko piirin ympäri eli F y = 2π p r=a a sin θdθ Sijoitetaan tähän paineen lauseke, jolloin saadaan F y = 1 2π ( 2 ρ 2 a sin θ 4 sin 3 θ 4ωa sin2 θ ω2 a 2 sin θ dθ 2 Koska sini-funktio on jaksollinen, häviävät integroinnissa termit, joissa esiintyy sinin ensimmäinen potenssi Integraali yksinkertaistuu tällöin muotoon F y = 1 2π ( 2 ρ 2 a 4 sin 3 θ + 4ωa sin2 θ dθ Integrointia varten voimme kirjoittaa sin 3 θ = sin θ sin 2 θ = sin θ ( 1 cos 2 θ

ja sin 2 θ = 1 cos 2θ 2 2 Sijoittamalla nämä integraalin lausekkeeseen saadaan F y = 1 2π [ 2 ρ 2 a 4 sin θ 4 sin θ cos 2 θ + 2ωa ] (1 cos 2θ dθ Näistä ensimmäinen ja viimeinen termi häviää jälleen jaksollisuuden vuoksi, jolloin integraalista saadaan F y = 1 2π ( 2 ρ 2 a 4 sin θ cos 2 θ + 2ωa dθ 2π = 1 2 ρ 2 a = 1 ( 4 2 ρ 2 a = 2πρωa 2 ( 4 3 cos3 θ + 2ωaθ 3 4 3 + 2ωa2π Kokonaisvoima saadaan kertomalla tämä sylinterin pituudella eli F tot,y = 2πρωa 2 l Sijoitetaan tähän tunnetut arvot, jolloin voimaksi saadaan F tot,y = 2π 1, 225 kg m 1 m 3 s 125 rad 2π 2 2 m 2 24 m 96, 72 kn 97 kn 6 s