MÄNTTÄ-VILPPULAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2013

MÄNTTÄ-VILPPULAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2013 Sivistyslautakunta 17.4.2013

2

3 Sisällysluettelo JOHDANTO...4 2 VARHAISKASVATUS...5 2.1 Varhaiskasvatuksen määrittelyä...5 2.2 Kunnallinen ohjaus...5 2.2.1 Toiminta-ajatus, arvot ja visio varhaiskasvatuksessa...5 2.2.2 Varhaiskasvatustoiminnan strategia...6 3 KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUT...7 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN...8 4.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi...8 4.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus...8 4.3 Kasvattajina varhaiskasvatuksessa...8 4.4 Kieli ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa...9 4.5 Varhaiskasvatusympäristö...9 4.6 Oppimisen ilo varhaiskasvatuksessa...9 5 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA...10 5.1 Leikkiminen...10 5.2 Liikkuminen...11 5.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen...12 5.4 Tutkiminen...13 6 VARHAISKASVATUKSEN NÄKÖKULMIA OPPIMISEEN...14 7 YHTEISTYÖ...15 7.1 Kasvatuskumppanuus...15 7.2 Moniammatillinen yhteistyö...15 7.3 Muut yhteistyötahot...16 8 LAPSEN VAARHAISKASVATUSSUUNNITELMA...16 9 ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA...17 9.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi...17 9.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet...17 9.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen...17 9.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa...18 10 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA...18 11 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN...18

4 JOHDANTO Mänttä-Vilppulan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) työstäminen aloitettiin 2009 heti kuntaliitoksen toteuduttua. Vasutyöryhmässä oli tekijöitä sekä Mäntän että Vilppulan alueen päivähoidosta. Työryhmän tavoite, erilaisesta historiasta ja toimintakulttuureista huolimatta, oli kuitenkin yhteinen : "Varhaiskasvatussuunnitelma on kivijalka jokapäiväiselle työlle." Tämä ensimmäinen Mänttä-Vilppulan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma onkin kahden kunnan aiemmin tehtyjen suunnitelmien summa. Kuntaliitos toi mukanaan paljon haasteita, erilaisten käytänteiden ihmettelyä, uusia oivalluksia ja erilaisten perinteiden yhteensovittamista. Tämä yhteensovittaminen, arvojen avaaminen, toimintatapojen auki kirjoittaminen ja yhteen linjaaminen jatkuu edelleen. Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksessa on tapahtunut muutamana viime vuotena useita muutoksia myös organisaatiossa, jolloin vasun työstäminen ja viimeistely on ollut jäähyllä. Uuden organisaation Varhaiskasvatuksen johtoryhmä on viimeistelyvaiheessa tiivistänyt ja kirkastanut varhaiskasvatuksen toiminta-ajatusta sekä lisännyt vision siitä mitä Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksessa tavoitellaan lähivuosina. Lisätyt strategiset tavoitteet selventävät sitä, miten suunnitelmista tehdään totta. Yleisesti varhaiskasvatuksen saralla odotetaan kovasti valtakunnallisia päätöksiä ja ohjeistuksia mm. uuden varhaiskasvatuslain myötä. Hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Uutta varhaiskasvatuslakia vasta ryhdytään valmistelemaan ja tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi annetaan keväällä 2014. Uusi varhaiskasvatuslaki herättää varmasti keskustelua ja tarvetta arvioida sekä päivittää myös kuntien varhaiskasvatuksen suunnitelmia. Tämä sopii erinomaisesti Mänttä-Vilppulan tilanteeseen, sillä vaikka kaupungin yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman vihdoin saadessa kantensa, on kaupungissa edelleen halu ja tarve työstää, pohtia, perustella ja selkeyttää kaupunkimme varhaiskasvatusta. Tämä kertoo siitä hitaasta prosessista mikä alkaa kun kaksi eri toimintakulttuuria kohtaa ja ryhtyy toimeen yhteisen asian puolesta. Muutos on hidas ja vaatii kypsyttelyä, oman toiminnan arviointia ja avointa hyväksyntää. Me olemme vasta prosessin alussa, joten kehittämistyö siis jatkukoon. Varhaiskasvatuksessa on tulevaisuuden tavoitteena edelleen kehittää kaupungin varhaiskasvatuspalveluita paremmin perheiden tarpeita vastaaviksi. Arvioitavissa on avoin varhaiskasvatustoiminta, mahdolliset vaihtoehdot kunnalliselle päivähoidolle, varhaiskasvatuksen laadun arviointi sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen liukuman joustavuus ja portaattomuus. Muutokset on hyvä tehdä maltilla ja harkiten, muistaen kuitenkin, että muutos on aina mahdollisuus! Mänttä-Vilppulassa aurinkoisena kevätpäivänä, 9. huhtikuuta 2013 Minna Tammesvirta Varhaiskasvatuksen johtaja

5 2 VARHAISKASVATUS 2.1 Varhaiskasvatuksen määrittelyä Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus perustuu tieteelliseen tietoon ja tutkimukseen. Ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu on lasten vanhemmilla. Vastuu laajenee vanhempien ja varhaiskasvattajien väliseksi, kun lapsi aloittaa päivähoidon. Tavoitteenamme on, että yhteistyö muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Näin voimme toimia yhteisymmärryksessä lapsen kasvun ja kehityksen tukijoina. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Esiopetukselle on laadittu oma opetussuunnitelma, mutta esiopetusikäiset lapset kuuluvat myös varhaiskasvatuksen piiriin. Osa esikoululaisen päivästä kuluu usein päivähoidossa. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuspalveluiden piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät päivähoitopalveluja. 2.2 Kunnallinen ohjaus Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla että kunnan omilla asiakirjoilla. MänttäVilppulan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) perustuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) ja se ohjaa päivähoidon henkilöstön toimintaa ja on perustana perhepäivähoidon, vuorohoidon ja päiväkotiyksiköiden omien varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle. Yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa huomioidaan päivähoitoyksikön/-muodon erityispiirteet, arvot, toimintatavat ja -kulttuuri. 2.2.1 Toiminta-ajatus, arvot ja visio varhaiskasvatuksessa Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on tehdä varhaiskasvatustyötä yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa avoin vuorovaikutus lapsen, vanhempien ja henkilöstön kesken luoda hyvän kasvun edellytykset turvallisessa, lasta kunnioittavassa ilmapiirissä toiminnan järjestämisessä huomioida vastuullisesti myös taloudelliset tekijät Varhaiskasvatuksen pohjana olevat arvot on pohdittu yhdessä lasten vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Korostetusti esiin haluttiin nostaa turvallisuus, lapsen oikeus sekä hoiva ja huolenpito.

6 TURVALLISUUS selkeä kotiryhmä ja toimintatavat hoitajien ja hoitopaikan pysyvyys turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi leikkiä ja kasvaa rauhassa LAPSEN OIKEUS omaan kulttuuriin omaan äidinkieleen omaan uskontoon tai elämänkatsomukseen tukitoimiin mahdollisimman varhain henkiseen ja fyysiseen loukkaamattomuuteen ja suojeluun HOIVA JA HUOLENPITO lämmin ilmapiiri lapsi hyväksytään omana itsenään kiireetön perushoito turvalliset ihmissuhteet kuunnellaan lasta aidosti VISIO 2020: Mänttä-Vilppulassa on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen sekä uskallusta ja intoa tarttua toiminnan kehittämisen haasteisiin. Varhaiskasvatuksen palvelut ovat monimuotoiset ja laadukkaat ja vastaavat todelliseen palvelutarpeeseen. 2.2.2 Varhaiskasvatustoiminnan strategia Strategian tarkoituksena on kirkastaa toimintalinja varhaiskasvatusorganisaation kehittämiseksi. Vision ja toiminta-ajatuksen toteutumiseen pyritään seuraavien strategisten tavoitteiden kautta: Johtamisen selkeyttäminen - toimiva johtamisjärjestelmä ja hallintomallin rakentaminen (sis. mm. palveluohjaus) - luova ja suvaitseva organisaatiokulttuuri Laadukkaat varhaiskasvatus palvelut - toiminta ja kehittämissuunnitelmat (mm. laadunhallinta- ja arviointijärjestelmä) - innovatiivinen toiminta Tuottavuuden parantaminen - palveluverkoston kehittäminen ja toiminnan tehostaminen - vastuullinen talousajattelu

7 3 KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUT Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksen tarjoamat päivähoitopalvelut: päiväkotihoito perhepäivähoito vuorohoito tilapäishoito lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen kotihoidon tuki alle kolmevuotiaan lapsen kotona hoitamiseen (KELA) Kaupungissamme toimii viisi päiväkotia, joista yksi on Kolhossa, yksi Vilppulassa ja kolme Mäntässä. Ryhmiä yksiköissä on yhdestä neljään. Osa ryhmistä on alle 3-vuotiaiden ryhmiä, osa yli 3-vuotiaiden ryhmiä, osa sisarusryhmiä sekä osa esiopetusikäisten ryhmiä. Kahdessa päiväkodissa toimii integroitu pienryhmä, jossa tarjotaan kuntouttavaa päivähoitoa lapsille, joilla on erityisen tuen tarvetta. Perhepäivähoitoa tarjotaan perhepäivähoitajan kotona tapahtuvana hoitona Pohjaslahden, Kolhon, Vilppulan sekä Mäntän alueella, perhepäivähoitajia on 15. Vuorohoitoa tarjotaan kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa, joista toinen on Vilppulan alueella ja toinen Mäntässä. Yhteistyö yksiköiden välillä ja läheisten päiväkotien kanssa on tiivistä. Mikäli perheet tarvitsevat satunnaisesti tai lyhytaikaisesti päivähoitopalveluja, he voivat tällöin hakea tilapäishoitoa.

8 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Uskomme, että kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Painotamme jokaisen lapsen ainutkertaisuutta. Varhaiskasvatuksessa vahvistamme toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja ja toimintatapoja sekä tuemme lasten aloitteisuutta ja itsenäisyyttä lapsen kehitystason huomioiden. Kasvatuksen päämääränä on onnellinen ja tasapainoinen lapsi. Onnellinen ja tasapainoinen lapsi tarvitsee: Turvallisen aikuisen Riittävästi unta, ravintoa ja puhtautta Hoivaa, rakkautta ja rajoja Kuulluksi tulemista Kannustusta Tunteiden ja ajatusten jakamista Lohdutusta Paljon fyysistä läheisyyttä Mahdollisuuden leikkimiseen ja monipuoliseen toimintaan 4.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Toteutamme varhaiskasvatusta kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri ikäisten lasten kohdalla. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen hyvinvoinnille että oppimiselle. Lapsen päivään kuuluu hoito- ja muiden vuorovaikutustilanteiden lisäksi arjen pieniä työtehtäviä, leikkiä ja muuta lapselle ominaista toimintaa. Kasvattajat tuovat näihin lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden. 4.3 Kasvattajina varhaiskasvatuksessa huolehdimme lapsen perustarpeista tiedostamme oman kasvattajuutemme ja sen taustalla olevat arvot/ eettiset periaatteet ylläpidämme ammatillista osaamistamme olemme sitoutuneita, herkkiä ja meillä on kyky reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin kannustamme lasta omatoimisuuteen siten, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun kunnioittamme lapsen ja hänen vanhempiensa mielipiteitä olemme turvallisia, lämpimiä ja tasapuolisia aikuisia kaikkia lapsia kohtaan annamme lapselle riittävät mahdollisuudet leikkiin ohjaamme lasta hänen kasvunsa edellyttämällä tavalla tuomme lapsen päivän eri vaiheisiin oppimisen ulottuvuuden vastaamme lapsiryhmänsä turvallisuudesta

9 4.4 Kieli ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa Kielellä on keskeinen merkitys lapselle. Lapsi tarvitsee kieltä kaikessa toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Kielen hallinnan taidot ovat perusta oppimisvalmiuksille. Varhaiskasvatuksessa kieltä kehittävät päivittäiset rutiinit, jäljittely, leikki, sadut ja tarinat, riimittely ja sanoilla hassuttelu sekä vuorovaikutus aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kasvattajan tehtävä on ohjata lasta toimimaan ryhmässä ja hyväksymään erilaisuutta. Kun lapsen tunne-elämän kasvu on tasapainossa, hän pystyy vastaamaan vuorovaikutuksellisiin haasteisiin ikätasoaan vastaavasti. Lapsen sosiaalinen kehitys on siirtymistä minäkeskeisyydestä muiden huomioimiseen. Sosiaalistuessaan lapsi oppii löytämään tasapainon puolensa pitämisen ja periksi antamisen välillä. Lapsi harjoittelee mm. käytöstapoja, toisten huomioimista, vuoron odottamista, toisten kuuntelemista ja ohjeiden mukaan toimimista arkipäivän tilanteissa. 4.5 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen, turvallinen ja ottaa huomioon lasten hyvinvointiin liittyvät tekijät. Hyvä varhaiskasvatusympäristö kannustaa lasta leikkimään tutkimaan liikkumaan toimimaan ilmaisemaan itseään monin eri tavoin Lapset voivat osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten sisältöjen ja teemojen toteuttamista. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Mänttä-Vilppulassa luonto leikkipuistoineen, virkistysalueineen ja metsineen on tärkeä osa lapsen kasvuympäristöä. 4.6 Oppimisen ilo varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteinen asenne oppimiselle. Kasvattaja kuuntelee lasta antaa lapselle mahdollisuuden tehdä aloitteita ja valintoja kannustaa lasta tutkimaan ja tekemään johtopäätöksiä rohkaisee lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan Näin lapsi voi harjoitella ja oppia erilaisia taitoja käyttää kaikkia aistejaan oppimisen apuna kokea oppimisen ja onnistumisen iloa

10 5 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat: leikkiminen liikkuminen tutkiminen itsensä ilmaiseminen eri taiteiden kautta Mänttä-Vilppulan varhaiskasvatuksessa huomioimme toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa lapselle ominaiset tavat toimia. 5.1 Leikkiminen Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Lapsi omaksuu leikkiessään monenlaisia taitoja ja tietoja; yhteisleikeissä koetaan monet ilon, surun ja pettymyksen hetket. Leikeissä lapsi käy läpi tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet häneen. Leikki tukee lapsen tunne-elämän kehitystä. Leikillä voi olla myös terapeuttinen tehtävä. Leikissä lapsi opettelee asettumista toisen asemaan, sosiaalisia taitoja, kieltä ja liikunnallisia taitoja. Leikin eri muotoja lapsen eri ikävaiheissa: vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä on aivan pienimpien lasten leikkiä esineleikki ; ympäristön tutkiminen, vauvalla esim. omat raajat jäljittelyleikki mielikuvitus - ja kuvitteluleikki roolileikki sääntöleikki Onnistuakseen leikki voi myös vaatia aikuisen läsnäoloa. Kasvattajan tehtävä vaihtelee aktiivisesta leikkiin osallistumisesta leikin ulkopuoliseen havainnoimiseen. Aikuinen voi rikastuttaa leikkiä esim. mielikuvin ja välinein. Leikkiville lapsille on annettava vapautta. Tilaa annetaan myös lapsesta lähteville hetkellisesti rajuillekin leikki-ideoille. Leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen on tärkeä ja merkittävä osa varhaiskasvatusta.

11 OLETTEKO TE VAIN LEIKKINEET TÄNÄÄN? Aistihavainnot Suunniitteleminen Joustavuus Ilo Kehon hahmottaminen Mielikuvitus Tasa-arvoisuus Luovuus Säännöt ja normit Pettymys LEIKKI Käsitteenmuodostus Ystävyys Kieli Keskittyminen Vastuun ottaminen Eläytyminen Ajattelu Hienomotoriikka Ristiriitojen selvittely Havainnoiminen Sukupuoliroolit Irrottelu Itsenäisyys Karkeamotoriikka Huomaavaisuus Identiteetti Ongelmanratkaisu Itsehillintä Turvallisuus Leikissä lapsen ulkoinen ja sisäinen maailma kohtaavat! (alkuperäinen lähde tuntematon, kuvan idea Tukholmalaisesta päiväkodista, käännös ja muokkaus Varttua / Stakes 2001) 5.2 Liikkuminen Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Kasvattajan tulee antaa tilaa lapsen luontaiselle liikkumiselle, sillä liikkuminen tuo iloa elämään antaa lapselle tietoisuutta omasta kehosta luo pohjan terveelle itsetunnolle antaa mahdollisuuden ilmaista tunteitaan vaikuttaa lapsen kokonaisvaltaiseen kehityksen ja motoriseen oppimiseen

12 Kasvattaja huolehtii, että kasvuympäristö vahvistaa lapsen luonnollista liikkumisen halua ja innostaa lasta kehittämään omia taitojaan. Pihan tulee olla liikkumiseen houkutteleva, koska se on lapsen keskeisin liikuntapaikka. Lapsella tulee olla myös sisätiloissa mahdollisuus vauhdikkaaseenkin liikkumiseen, leikkiin ja peliin. 5.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi nauttii taiteesta ja ilmaisusta sekä yksin että yhdessä muiden lasten kanssa. Keksiä satuja ja runoja Soittaa Ommella Rakentaa LAPSEN TULEE SAADA Laulaa Näytellä Nikkaroida Piirtää Tanssia Askarrella Maalata Kuunnella satuja ja runoja Muovailla jne.

13 Kasvattajan tulee antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Lapsen oman ilmaisun kehittyminen vahvistaa lapsen minäkuvaa. Kasvattaja järjestää tekemiselle oman ajan, paikan ja materiaalit ja välineet sekä neuvoo niiden oikean ja turvallisen käytön. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Tekemisen ilo on tärkeintä, ei sen lopputulos. Kuvataidekaupunki Mänttä-Vilppula mahdollistaa yhteistyön tekemisen taidetapahtumien ja museoiden kanssa. 5.4 Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle luontaista. Hän etsii kokeilemalla selityksiä ilmiöihin. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Lapsen tulee voida itse sekä yhdessä muiden kanssa rauhassa kokeilla ja tutkia uusia asioita. Kasvattaja luo tutkimiselle innostavan, avoimen ja kannustavan ilmapiirin omilla asenteillaan ja toiminnallaan. Tutkimiseen lapsi tarvitsee aikaa, sallivan ympäristön sekä vastauksia kysymyksiinsä ja pohdintoihinsa. Tärkeitä tutkimisen kokemuksia lapsi saa omassa tutussa lähiympäristössään sekä liikkumalla luonnossa. Kasvattaja huolehtii, että kasvatusympäristö on monipuolinen ja joustava. Se mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä.

14 6 VARHAISKASVATUKSEN NÄKÖKULMIA OPPIMISEEN

15 Varhaislapsuuden aikana ei ole tarkoitus opiskella vaan lapsen annetaan harjoitella oppimisen valmiuksia oman kiinnostuksensa ja kehitysvaiheensa mukaan. Lapset voivat tehdä asioista havaintoja, muodostaa käsityksiä ja harjoitella erilaisia valmiuksia ilman suoritusvaatimuksia. Jotta maailmasta lapselle syntyvä kuva olisi monipuolinen ja eheä, lapsen ympäristöä ja ilmiöitä ja sisältöjä tutkitaan seuraavien orientaatioiden eli näkökulmien kautta: matemaattinen luonnontieteellinen historiallis- yhteiskunnallinen esteettinen eettinen uskonnollis- katsomuksellinen Nämä muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä kasvattaja etsii, muokkaa ja tarjoaa lapsiryhmän toimintaa ja oppimista varten. Kieli on tärkein vuorovaikutuksen väline kaikilla orientaatioiden alueilla. Siksi on tärkeää, että kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avataan uusia käsitteitä lapsille. 7 YHTEISTYÖ Varhaiskasvatuksessa teemme yhteistyötä lasten perheiden lisäksi laajan, lasta ja perhettä tukevan verkoston kanssa. Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat sosiaali-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, lastenneuvolat sekä kasvatus- ja perheneuvolat, seurakunta, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. 7.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on ensisijainen tieto lapsestaan sekä kasvatusoikeus ja -vastuu Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden käytännön järjestelyistä Vanhempien ja kasvattajien tiedot lapsesta luovat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hyvä kasvatuskumppanuus saa aikaan sen, että lapsen mahdollinen tuen tarve tunnistetaan riittävän ajoissa ja tehdään yhteinen suunnitelma lapsen tukemiseksi. 7.2 Moniammatillinen yhteistyö Päivähoito siirtyi sivistystoimeen vuoden 2012 alussa. Siirtymisen myötä kaupungissa tullaan kehittämään ja lisäämään arjen yhteistyötä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen

16 välillä. Yhteistyömuotoja ovat mm. juhlat, erilaiset tapahtumat sekä tapaamiset esiopettajien kanssa. Yhteistyöllä sivistystoimen muiden toimijoiden kanssa varmistetaan lapselle kasvatuksen ja opetuksen jatkuvuus. Päivähoidon varhaiskasvatuksesta perusopetuksen esiopetukseen siirtyvistä lapsista järjestetään nivelvaiheessa yhteinen keskustelu kevättalvella päivähoidon ja esiopetuksen välillä. Varhaiskasvatuksen lapsihuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti alueittain pyrkimyksenään huolehtia lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Kasvatukseen liittyvistä ilmiöistä ja asioista keskustellaan lapsihuoltoryhmässä yleisellä tasolla. Mikäli lapsista puhutaan nimillä, pyydetään huoltajilta yksilöity lupa keskusteluun. Lapsihuoltoryhmässä voivat toimia mm. : päiväkodinjohtaja, varhaiskasvatuksen aluejohtaja tai perhepäivähoidon ohjaaja kasvatus- ja perheneuvolan psykologi lastenneuvolan terveydenhoitajat päivähoidon lapsiryhmistä työntekijöitä sosiaalityöntekijä perhetyöntekijä erityislastentarhanopettaja asiantuntijoita kutsuttaessa, fysioterapeutti, toimintaterapeutti jne. 7.3 Muut yhteistyötahot Päivähoito ja lastenneuvola toteuttavat yhdessä lapsen kehityksen seurannan lapsen täyttäessä 4 vuotta. Vanhemmat pyytävät ennen 4-vuotisneuvolaa neuvolan heille lähettämällä lomakkeella arviota lapsen toiminnasta ja kehityksestä lapsen päivähoitopaikan henkilökunnalta. Mänttä-Vilppulan evankelis-luterilainen seurakunta tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa mm. seurakunnan työntekijöiden vierailuina päiväkodeissa ja päivähoidon yhteisinä juhlapyhiin liittyvinä tapahtumina. 8 LAPSEN VAARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus pohjautuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä laatimaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnassa. Suunnitelman pohjalta koko henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti lapsen tarpeet tiedostaen.

17 9 ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA 9.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Varhaiskasvatuksessa tulee huomioida lasten erityisen tuen tarpeiden varhainen havainnointi, tukeminen sekä ennaltaehkäisy. Lähtökohtana on aina lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi sekä vanhempien ja kasvattajien yhteinen pohdinta. Lapsella voi olla myös jo aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea esim. kielellisellä, fyysisellä, tiedollisella, taidollisella kehityksen osaalueella, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella. Tarvittaessa arvioinnin tueksi pyydetään neuvolan, toimintaterapeutin, puheterapeutin tai psykologin arvio. Asiantuntijat voivat myös tarvittaessa konsultoida lapsen kasvattajia. 9.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen omassa päivähoitoryhmässä. Tällä hetkellä kaupungissa on myös kaksi integroitua pienryhmää. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja tiedollista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäisessä kasvatustoiminnassa toimintaa voidaan eriyttää yksilöllisesti, harjaannuttaa perustaitoja sekä vahvistaa lapsen itsetuntoa. Lisäksi vahvistetaan suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia toimintoja. 9.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten oppimisen perustana on yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittu lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma, johon on lisätty erityisen tuen osuus. Lapsen siirtymävaiheissa esim. päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tuen jatkuvuudesta huolehditaan. Oppivelvollisuuden piirissä oleville sekä erityisopetukseen otetuille lapsille laaditaan HOJKS (Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma). 11 -vuotisen oppivelvollisuuden lapsi voi aloittaa asiantuntijalausunnon perusteella, vanhempien suostumuksella ja sivistysjohtajan päätöksellä jo 5 -vuotiaana esiopetuksessa varhaiskasvatuksen piirissä. Näin hänen on mahdollista käydä esiopetusta kaksi ensimmäistä oppivelvollisuusvuottaan.

18 9.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa Lapsen tuen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus, terapioita ja /tai erityisopetus oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille. Ne järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja palveluiden yhteensovittamiseen kiinnitetään huomiota. Tämä edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä. 10 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatuksessa toteutetaan yleisiä kasvatusja oppimistavoitteita. Toteutuksessa otetaan kuitenkin huomioon lasten erilaiset taustat. Tällaisia eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia lapsia voivat olla esimerkiksi viittomakieliset, maahanmuuttajat, saamelais- ja romanilapset. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsi tarvitsee kuitenkin suomen kielen omaksumiseen ja käyttöön järjestelmällistä ohjausta varhaiskasvatuksessa. 11 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuksessa tehdään pienin askelin kehittämistyötä strategisten päämäärien sekä arvojen mukaan koko ajan. Toiminnan arviointia tehdään eri päivähoitoyksiköissä ryhmittäin ja yksiköittäin peilaten yksiköiden omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan sekä yksikkö että kuntatasolla mm. seuraavilla tavoilla: asiakastyytyväisyyskyselyillä varhaiskasvatuksen johtoryhmässä työkeskusteluissa yksiköiden työyhteisölle tehtävissä kyselyissä vanhempien ja työntekijöiden päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa lapsen vasu -keskusteluissa tiimi- ja viikkopalavereissa suunnittelu- ja pedagogisissa illoissa Mänttä-Vilppulasta kuitenkin vielä puuttuu Varhaiskasvatuksen kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen laadunhallinta- ja arviointijärjestelmä. Varhaiskasvatustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista ja kohdistua kasvattajayhteisön ja lapsen toimintaan sekä kasvatuksen koko toimintaympäristöön. Varhaiskasvatuksen laadun arviointiin tulee osallistua lasten vanhemmat, lapset, yhteistyökumppanit sekä henkilökunta. Laadunhallinta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen/luominen on haastava ja aikaa vievä kokonaisuus, mutta tärkeä ja siksi yksi varhaiskasvatuksen kehittämistyön painopiste lähivuosina.