Johdon raportti 2/

Järvenpään kaupunki Johdon raportti 2/2018 1.1. 31.8.2018 Sisältö YLEISKATSAUS... 1 Talous- ja hallintojohtajan katsaus... 1 Henkilöstöjohtajan katsaus... 3 Henkilöstö ja työpanos... 4 Poissaolot... 5 Väestömuutokset... 6 Työttömyys... 7 Tuloslaskelma... 9 Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste (Järvenpään Vesi mukana)... 10 Rahoituslaskelma... 11 Palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien tilinpäätösennuste... 12 KONSERNIPALVELUT... 13 Konsernipalveluiden johtajan katsaus... 13 Sitovien tavoitteiden toteutuma... 14 Tuloslaskelma... 15 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE... 16 Palvelualuejohtajan katsaus... 16 Sitovien tavoitteiden toteutuma... 24 Tuloslaskelma palvelualue ilman erikoissairaanhoitoa... 27 Tuloslaskelma erikoissairaanhoito... 27 Suoritteet... 28 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE... 31 Palvelualuejohtajan katsaus... 31 Sitovien tavoitteiden toteuma... 34 Tuloslaskelma... 38 Suoritteet... 39 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE... 40 Palvelualuejohtajan katsaus... 40 Sitovat tavoitteet... 43 Tuloslaskelma... 45

Järvenpään kaupunki Suoritteet... 46 KAUPUNKIKEHITYS... 47 Kaupunkikehitysjohtajan katsaus... 47 Sitovat tavoitteet... 55 Tuloslaskelma... 57 Suoritteet... 59 Järvenpään Vesi... 60 Sitovat tavoitteet... 61 Tuloslaskelma... 61 INVESTOINNIT... 62 HENKILÖSTÖSOPIMUKSEN SEURANTA... 64 KIINTEISTÖALLIANSSI... 65 TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 66

YLEISKATSAUS Talous- ja hallintojohtajan katsaus Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja on nyt 71,8 %. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v. 2018 työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v. 2020. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vallitseva myönteinen kehitys ei kuitenkaan kestä isoja negatiivisia yllätyksiä. Yleiset jännitteet Euroopassa ja maailmalla ovat edelleen vahvasti esillä ja tulevaisuus niiden osalta ei ole helposti ennakoitavissa. Muutosten heijastusvaikutukset yleiseen talouden tilanteeseen saattavat olla suuret, koska vanhat rakenteelliset ongelmat, kuten EU:n valtioiden velkaantuneisuus ei ole hävinnyt. (VM, taloudellinen katsaus, syksy 2018). Yhteenveto Järvenpään taloudesta Vuoden 2018 talousarvio näyttääkin toteutuvan käyttötalouden osalta kokonaisuudessaan lähelle talousarviota. Käyttötaloudessa toimintakatteen alijäämässä on yhteensä noin 0,4 Me ylitysuhka johtuen lasten ja nuorten palvelualueen arviota pienemmästä tulokertymästä. Positiivista käyttötalouden puolella on myös se, että erikoissairaanhoito ja muu sosiaali ja terveyspalveluiden kokonaisuus näyttää toteutuvan vähintäänkin talousarvion mukaisesti, ehkä sen jopa alittaen. Odotettavissa on sairaanhoitopiirin ylijäämistä johtuen jopa palautuksia, joilla em. ylitystä saadaan katettua. Omaisuuden myynnissä tavoitteet vuodelle 2018 ovat kovat, mutta niistä pidetään yhä kiinni. Verorahoitteisten tulojen osalta arvio on hieman talousarviota heikompi. Kuntien kuten myös Järvenpään verotulokertymään vaikuttaa erityisesti maksuunpantavat kunnallisverot verovuonna 2017, jossa ennuste on syksyllä heikentynyt. Syynä tähän on mm. työtulovähennyksien taso ja mm. sitä kautta tulevat suuret veronpalautukset. Vuoden 2017 valmistuva verotus tulee vaikuttamaan kuntaryhmän jako-osuuksiin niitä pienentävästi ja 1

tämä heijastuu myös vuoden 2019 tilityksiin. Verotulojen kehitystä tullaan seuraamaan tarkasti. Lopulliseen toetumaan tulee vaikuttamaan yleinen talouden kehitys, ansio ja pääomatulojen suhde, Järvenpääläisten palkkasumman kehitys sekä marraskuussa 2018 valmistuva vuoden 2017 verotus, jonka seurauksena tilityksiä ja kuntaryhmän jako-osuuksia tarkistetaan. Lopulliseen toteumaan tulee vaikuttamaan yleinen talouden kehitys ansio- ja pääomatulojen suhde ja kuntaryhmän jako-osuuden muutokset. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen ja näin tulee jatkumaan arvioiden mukaan vielä 2-3 vuotta. Korkomenot tulevat alittamaan talousarvion. Syksyn aikana kaupungin kuntatodistusmassaa tullaan konvertoimaan velkakirjalainaksi korkotason nousulta ja jälleenrahoitusriskiltä suojautumiseksi. Kaupungilla oli syyskuun alussa (14.9.2018) lainaa 122,5 Me. Tilikauden tulos tulee ennusteen valossa olemaan noin -5,0 Me eli suhteellisen lähellä sitä tasoa, joka talousarviota laadittaessa asetettiin. Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja 2

Henkilöstöjohtajan katsaus Huhtikuun lopussa kaupungin henkilöstömäärä oli 2285, josta vakinaisia 1792. Henkilöstön määrä on aina kunkin kuukauden viimeisen päivän palvelussuhteessa olevien lukumäärä. Lukumäärässä on mukana kaikki palvelussuhteessa olevat, myös ns. passiiviset työntekijät (henkilöt, jotka ovat palkattomilla virka-, perhe- tai opintovapaalla sekä pitkällä sairauslomalla). Kuuma- seudun yhteisissä palveluissa, joissa Järvenpää on isäntäkuntana, palveluja tuottaa 26 työntekijää. Resinan henkilöstöä oli 13 ja Järvenpään Veden henkilöstöä 18 ja Järvenpään Opiston tuntiopettajia 2 henkilöä. Vuoden 2018 henkilötyövuositavoitteet 1875,2 htv:tä asetettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 18.12.2017 178. Henkilötyövuositavoitteet ovat sitovia vuoden 2018 osalta ja palvelualueilla ja muissa toimintakokonaisuuksissa tulee ryhtyä sopeuttamistoimenpiteisiin, mikäli henkilötyövuosien toteumaan, työpanokseen, syntyy ylitysuhkaa. Yksi henkilötyövuosi (htv) tarkoittaa yhtä kokoaikaista, koko vuoden työskentelevää henkilöä ja henkilötyövuosien toteuma ns. työpanos (HTV 3), tarkoittaa tehtyä todellista työaikaa vähennettynä kaikki poissaolot. Henkilötyövuosien tavoite ajalle 1.1.- 31.8. oli 1250,1 htv ja toteuma 1135,6. Henkilötyövuosien toteuma on koko kaupungin tasolla toteutunut tavoitteen mukaisena. Henkilöstösopimus tavoitteineen kattaa vuodet 2016-2019. Henkilöstösopimuksen tavoitteiden toteumaa vuoden 2018 osalta on kuvattu johdon raportissa erikseen. Terveysperusteisten poissaolojen määrä on seurantajaksolla laskenut 11,3 % verrattuna vastaavaan aikana edellisenä vuonna. Korvaavan työn malli - TyöSi on otettu käyttöön, toimintamalli ohjaa esimiehiä yhdessä työntekijän kanssa miettimään vaihtoehtoisia työtehtäviä lyhyenkin sairauspoissaolon tilalle. Työkyvyttömyydestä johtuvan ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi syntyneet varhe- maksut ovat Kevan ennusteen mukaan vuodelle 2018 koko kaupungin tasolla on 454 043 e Hyvällä ja tuloksellisella johtamisella ja esimiestyöllä on suora vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Esimiesten säännöllisiä tapaamisia on jatkettu esimiesinfojen merkeissä. EKJ koulutusohjelmassa on mukana järvenpääläisiä esimiehiä kuusi. Koulutusohjelma päättyy syksyllä 2018. Alkusyksyllä on jatkettu esimiesten valmentamista kohti valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista. Itseohjautuvat tiimit - kotihoidon pilottihakkeen kokemuksia on hyödynnetty koko organisaatiossa koulutettaessa esimiehiä itseohjautuvien tiimien toimintamallin käyttöön ottoon. Päivi Autere, henkilöstöjohtaja 3

Henkilöstö ja työpanos Ajalla 1.1-31.8.2018 4

Poissaolot 1.1. - 31.8. 1.1.-31.8. Sairaus- Poissaolon syy 2017 2017 2018 poissaolo% Sairausloma 34 331 21 744 19 023 3,9 - Konsernipalvelut 2 800 2 009 627 3,9 - Sosiaali- ja terveyspalvelut 10 529 6 942 6 879 4,6 - Lapset ja nuoret 17 164 10 501 8 715 3,8 - Sivistys- ja vapaa-aika 2 312 1 509 1 265 2,3 - Kaupunkikehitys 1 409 710 1 438 4,7 - Järvenpään Vesi 117 73 99 2,8 Tapaturma 1 924 1 282 1 173 Perhevapaat 38 683 25 755 26 522 Vuosiloma 68 404 55 444 53 906 Lomautus - - - Lakko - - - Muut kirjatut poissaolot 41 454 26 560 27 809 Poissaolot yhteensä 184 796 130 785 128 433 Poissaolot vrk/hlö sekä poissaolo% - Konsernipalvelut 110,6 66,8 81,4 3,0 - Sosiaali- ja terveyspalvelut 78,8 60,4 61,6 2,5 - Lapset ja nuoret 77,8 55,5 56,3 2,7 - Sivistys- ja vapaa-aika 37,2 40,1 38,5 1,7 - Kaupunkikehitys 61,1 48,0 50,6 2,3 - Järvenpään Vesi 76,2 54,4 66,6 2,9 Poissaolot vrk/hlö, koko henkilöstö 73,7 55,6 56,2 2,5 Muut kirjatut poissaolot: kuntoutus, koulutus, vuorotteluvapaa, muut palkalliset ja palkattomat poissaolot. 5

Väestömuutokset VÄESTÖMUUTOKSET 2018 6

Työttömyys TYÖTTÖMYYS TILANNEKATSAUS KUUKAUDEN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Järvenpään 2008 5,3 5,2 5,2 4,8 4,7 5,8 6,1 5,4 5,0 4,9 5,3 6,0 5,3 työttömyysaste 2009 6,4 6,7 6,8 6,8 6,9 8,1 8,6 7,8 7,7 7,6 7,7 8,2 7,4 2010 8,4 8,0 7,8 7,3 7,1 8,4 8,9 7,6 7,2 7,1 6,8 7,2 7,7 2011 7,3 7,1 6,8 6,5 6,2 7,4 7,8 6,5 6,4 6,5 6,7 7,2 6,9 2012 7,1 7,0 6,8 6,5 6,1 7,2 7,8 6,5 6,1 6,2 6,5 7,3 6,8 2013 7,4 7,5 7,6 7,2 7,2 8,5 9,2 8,1 7,9 7,9 8,4 9,2 8,0 2014 9,1 8,8 8,9 8,6 8,7 10,5 10,6 9,0 8,8 8,8 9,1 10,2 9,3 2015 10,1 10,2 10,3 10,2 10,0 11,6 12,1 10,5 10,2 10,4 10,3 11,4 10,6 2016 11,2 10,8 10,6 10,3 10,2 11,8 12,2 10,8 10,0 10,2 9,8 10,8 10,7 2017 10,5 9,9 9,5 9,0 8,7 10,5 10,7 9,2 8,7 8,6 8,5 9,3 9,4 2018 9,0 8,6 8,5 8,4 8,3 9,6 10,1 8,3 8,9 Uudenmaan elinkeino- 2008 5,4 5,2 5,0 4,6 5,4 5,3 5,7 5,0 4,7 4,7 4,8 5,5 5,1 liikenne- ja ympäristö- 2009 5,8 6,0 6,2 6,0 6,2 7,1 7,8 7,2 7,1 7,1 7,1 7,7 6,8 keskuksen 2010 7,8 7,5 7,3 6,9 6,8 7,6 8,2 7,3 6,9 6,7 6,7 7,1 7,2 työttömyysaste 2011 7,1 6,9 6,7 6,3 6,2 6,9 7,5 6,7 6,3 6,3 6,3 6,9 6,7 2012 6,8 6,7 6,6 6,2 6,2 7,0 7,7 6,9 6,7 6,8 6,9 7,5 6,8 2013 8,1 8,2 8,1 8,1 8,1 9,2 9,8 9,0 8,7 8,8 8,9 9,6 8,7 2014 9,7 9,6 9,6 9,4 9,5 10,7 11,2 10,3 10,1 10,0 10,2 11,1 10,1 2015 11,0 11,0 10,9 10,7 10,8 12,1 12,6 11,6 11,2 11,0 11,0 11,9 11,3 2016 11,7 11,6 11,4 11,1 11,1 12,2 12,7 11,7 11,1 10,9 10,7 11,3 11,5 2017 11,1 10,6 10,3 9,9 9,7 10,8 11,1 9,9 9,4 9,2 9,0 9,6 10,1 2018 9,3 9,0 8,7 8,5 8,4 9,4 9,9 8,6 9,0 Helsingin seutukun- 2008 5,7 5,5 5,2 5,0 5,0 5,8 6,2 5,4 5,1 5,0 5,1 5,8 5,4 nan työttömyysaste 2009 6,2 6,2 6,4 6,5 6,6 7,7 8,3 7,7 7,5 7,5 7,6 8,1 7,2 2010 8,1 7,7 7,5 7,3 7,2 8,0 8,5 7,6 7,1 6,9 6,9 7,3 7,5 2011 7,3 7,1 6,8 6,7 6,6 7,4 7,8 6,9 6,5 6,4 6,5 7,0 6,9 2012 7,0 6,9 6,7 6,6 6,6 7,5 8,1 7,2 7,0 7,1 7,2 7,7 7,1 2013 8,0 8,1 8,1 8,0 8,1 9,2 9,8 9,2 8,7 8,8 8,8 9,6 8,7 2014 9,6 9,6 9,5 9,4 9,5 10,7 11,2 10,3 10,1 10,0 10,2 11,0 10,1 2015 11,0 10,9 10,9 10,8 10,8 12,1 12,6 11,6 11,3 11,0 11,0 11,9 11,3 2016 11,7 11,6 11,4 11,2 11,1 12,2 12,7 11,7 11,2 10,9 10,8 11,4 11,5 2017 11,1 10,7 10,3 9,9 9,8 10,9 11,2 9,9 9,5 9,2 9,0 9,6 10,1 2018 9,3 9,0 8,7 8,5 8,4 9,5 9,9 8,6 9,0 työttömät työnhakijat 2008 1071 1048 1035 966 958 1164 1227 1089 1014 993 1074 1222 1072 2009 1298 1372 1386 1388 1418 1669 1773 1608 1588 1571 1579 1694 1529 2010 1729 1670 1620 1524 1481 1741 1852 1592 1507 1480 1427 1507 1594 2011 1495 1457 1402 1331 1290 1522 1623 1340 1327 1348 1379 1496 1418 2012 1472 1451 1416 1338 1275 1487 1609 1356 1275 1290 1338 1516 1402 2013 1553 1564 1587 1504 1499 1786 1925 1688 1641 1656 1754 1916 1673 2014 1919 1852 1876 1814 1851 2227 2236 1907 1860 1859 1927 2151 1957 2015 2137 2143 2168 2152 2116 2454 2544 2213 2142 2191 2179 2396 2236 2016 2371 2287 2254 2172 2176 2496 2590 2287 2118 2156 2080 2285 2273 2017 2231 2122 2031 1927 1873 2244 2292 1978 1868 1839 1826 2002 2019 2018 1925 1869 1846 1809 1805 2087 2183 1799 1915 alle 25 v työttömät 2008 111 104 116 87 97 110 121 125 111 107 115 126 111 2009 155 179 176 180 193 283 297 242 227 187 183 198 208 2010 234 224 195 170 169 246 300 240 207 191 192 192 213 2011 201 193 155 141 131 221 268 187 160 173 180 196 184 2012 197 194 183 175 149 232 279 193 158 155 155 201 189 2013 208 211 212 172 159 263 294 236 226 219 227 274 225 2014 296 272 261 251 280 413 420 317 291 270 282 331 307 2015 347 340 339 336 303 422 456 352 314 334 328 408 357 2016 366 333 342 449 451 348 268 278 247 303 339 2017 307 285 267 245 242 391 390 295 242 243 229 278 285 2018 259 243 248 252 239 335 351 247 272 pitkäaikais- 2008 306 306 303 291 290 292 301 289 276 259 245 255 284 työttömät 2009 244 247 254 252 253 264 269 263 265 260 267 294 261 2010 306 319 320 322 325 344 357 384 389 402 400 406 356 2011 418 417 418 421 421 428 426 393 394 378 364 374 404 2012 379 384 393 384 382 387 399 381 365 354 369 380 380 2013 388 381 381 375 383 398 416 417 433 434 456 485 412 2014 493 507 530 538 548 563 581 554 543 558 579 616 551 2015 638 653 704 718 733 777 781 778 807 830 848 875 762 2016 878 865 888 885 902 886 844 839 832 850 867 2017 852 820 772 744 732 736 742 717 682 666 657 660 732 2018 656 642 636 624 643 686 697 684 659 7

8

Tuloslaskelma (ilman Järvenpään Vesi -liikelaitosta) Järvenpään kaupunki ilman Järvenpään vesi -liikelaitosta Toteuma 1-8/2018 Muutettu KS 2018 Toteuma-% MKS 2018 Toteuma-% MKS 1-8/2018 1-8/2017/ TP2017 Muutos % 1-8/2017>2018 Ennuste 2018 Ero MKS 2018 (+ positiivinen) TOIMINTATUOTOT 38 001 973 66 497 410 57,1% 38 740 364 58,3% -10,0% 66 517 410 20 000 Myyntituotot 6 576 239 11 347 109 58,0% 6 144 883 54,15% -35,57% 11 836 109 489 000 Maksutuotot 9 520 469 17 439 453 54,6% 11 406 898 65,41% -12,67% 17 233 453-206 000 Tuet ja avustukset 825 236 1 618 332 51,0% 827 710 51,15% -28,07% 1 635 332 17 000 Muut toimintatuotot 21 080 029 36 092 516 58,4% 20 758 108 57,51% 5,64% 35 812 516-280 000 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 433 022 1 011 252 42,8% 367 359 36,33% 11,54% 1 011 252 0 TOIMINTAKULUT -181 029 938-275 860 927 65,6% -180 599 064 65,47% 2,26% -276 276 289-415 363 Henkilöstökulut -66 668 601-100 088 674 66,6% -68 023 200 67,96% -0,70% -100 503 673-414 999 Palvelujen ostot -81 119 273-124 067 631 65,4% -80 165 009 64,61% 6,36% -124 201 973-134 342 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 925 577-9 818 947 70,5% -5 938 935 60,48% -4,60% -9 860 947-42 000 Avustukset -8 471 079-14 924 447 56,8% -9 520 609 63,79% -2,33% -14 774 447 150 000 Muut toimintakulut -17 845 409-26 961 227 66,2% -17 042 015 63,21% 0,87% -26 935 249 25 978 TOIMINTAKATE -142 594 943-208 352 265 68,4% -142 259 780 68,28% 6,07% -208 747 627-395 363 VEROTULOT 129 910 716 189 911 000 68,4% 130 183 899 68,55% 4,19% 188 539 000-1 372 000 VALTIONOSUUDET 18 265 656 27 399 000 66,7% 18 276 745 66,71% 8,69% 27 398 533-467 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 101 234 2 224 000 49,5% 102 444 4,61% 992,19% 2 224 000 0 Korkotuotot 279 361 320 000 87,3% 187 050 58,45% 20,62% 320 000 0 Muut rahoitustuotot 979 866 2 030 000 48,3% 32 144 1,58% 2 925,34% 2 030 000 0 Korkokulut 0-110 000 0,0% -65 223 59,29% -100,00% -110 000 0 Muut rahoituskulut -157 993-16 000 987,5% -10 344 64,65% -1,65% -16 000 0 VUOSIKATE 6 682 663 11 181 735 59,8% 6 465 517 57,82% -6,76% 9 413 906-1 767 830 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -10 148 573-15 689 000 64,7% -10 403 736 66,31% 0,41% -15 689 000 0 Suunnitelman mukaiset poistot -10 148 573-15 689 000 64,7% -10 403 736 66,31% 0,41% -15 689 000 0 TILIKAUDEN TULOS -3 465 910-4 507 265 76,9% -4 455 099 98,84% 17,91% -6 275 094-1 767 830 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -3 465 910-4 507 265 76,9% -13 604 272 301,83% 17,91% -6 275 094-1 767 830 9

Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste (Järvenpään Vesi mukana) Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste (Järvenpään vesi mukana) Toteuma 1-8/2018 Muutettu KS 2018 Toteuma-% MKS 2018 Toteuma-% MKS 1-8/2018 1-8/2017/ TP2017 Muutos % 1-8/2017>2018 Ennuste 2018 Ero MKS 2018 (+ positiivinen) TOIMINTATUOTOT 43 700 436 74 845 260 58,4% 44 295 441 59,2% -8,7% 74 877 410 32 150 Myyntituotot 12 248 240 19 635 759 62,4% 11 428 294 58,20% -22,60% 20 136 909 501 150 Maksutuotot 9 520 469 17 439 453 54,6% 11 406 898 65,41% -12,67% 17 233 453-206 000 Tuet ja avustukset 825 236 1 618 332 51,0% 827 710 51,15% -28,07% 1 635 332 17 000 Muut toimintatuotot 21 106 491 36 151 716 58,4% 20 781 429 57,48% 5,62% 35 871 716-280 000 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 452 434 1 111 252 40,7% 439 546 39,55% 0,62% 1 111 252 0 TOIMINTAKULUT -183 387 713-279 464 361 65,6% -182 883 062 65,44% 2,27% -279 911 874-447 513 Henkilöstökulut -67 291 293-101 039 839 66,6% -68 661 606 67,95% -0,67% -101 454 838-414 999 Palvelujen ostot -82 017 755-125 384 875 65,4% -80 949 104 64,56% 6,41% -125 541 367-156 492 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 613 175-10 929 147 69,7% -6 650 074 60,85% -4,80% -10 981 147-52 000 Avustukset -8 471 079-14 924 447 56,8% -9 520 609 63,79% -2,33% -14 774 447 150 000 Muut toimintakulut -17 994 411-27 186 053 66,2% -17 184 948 63,21% 0,97% -27 160 075 25 978 TOIMINTAKATE -139 234 843-203 507 849 68,4% -138 851 626 68,23% 6,28% -203 923 212-415 363 VEROTULOT 129 910 716 189 911 000 68,4% 130 183 899 68,55% 4,19% 188 539 000-1 372 000 VALTIONOSUUDET 18 265 656 27 399 000 66,7% 18 276 745 66,71% 8,69% 27 398 533-467 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 164 030 817 000 20,1% 105 828 12,95% 61,74% 817 000 0 Korkotuotot 279 361 320 000 87,3% 187 050 58,45% 20,62% 320 000 0 Muut rahoitustuotot 980 662 2 030 000 48,3% 32 716 1,61% 2 873,59% 2 030 000 0 Korkokulut 0-110 000 0,0% -65 223 59,29% -100,00% -110 000 0 Muut rahoituskulut -1 095 993-1 423 000 77,0% -138 102 9,70% 582,23% -1 423 000 0 VUOSIKATE 9 105 559 14 619 151 62,3% 9 759 751 66,76% -13,99% 12 831 321-1 787 830 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -11 710 109-18 185 000 64,4% -12 042 131 66,22% 0,38% -18 185 000 0 Suunnitelman mukaiset poistot -11 710 109-18 185 000 64,4% -12 042 131 66,22% 0,38% -18 185 000 0 TILIKAUDEN TULOS -2 604 550-3 565 849 73,0% -2 039 137 57,19% 141,35% -5 353 679-1 787 830 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -2 604 550-3 565 849 73,0% 12 586 937-352,99% 141,35% -5 353 679-1 787 830 10

Rahoituslaskelma TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMA KUNTA + VESILIIKELAITOS, 1000 Muutettu talousarvio 2018 ja TPE 2018 TP 2017 MTA 2018 TPE 2018 Tulorahoitus Vuosikate 15 858 14 619 12 831 Satunnaiset erät -128 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -11 164-12 970-12 970 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -32 340-89 434-85 329 Rahoitusosuudet inv.menoihin 3 114 7 040 5 632 Käyttöomaisuuden myyntitulot 14 255 14 920 14 698 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. -10 406-65 825-65 138 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 11 802 61 867 61 180 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -2 495 3 466 3 466 Rahoitustoiminta yht. 9 307 65 333 64 646 Kassavarojen muutos -1 098-492 -492 Kassavarat 31.12. 492 0 0 Asuk asluk u 31.12. 42 583 43 820 43 820 Nettolainanotto 11 802 61 867 61 180 Lainak anta 31.12. * 91 273 153 140 152 453 Lainat /asukas * 2 143 3 495 3 479 Investointien tulorahoitus % 54,3 17,7 16,1 11

Palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien tilinpäätösennuste Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Konsernipalvelut TOIMINTATUOTOT 22 027 359 22 607 359 580 000 TOIMINTAKULUT -32 726 132-32 326 132 400 000 TOIMINTAKATE -10 698 773-9 718 773 980 000 Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Kaupunkikehitys TOIMINTATUOTOT 5 575 274 5 695 274 120 000 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 011 252 1 011 252 0 TOIMINTAKULUT -17 576 160-17 811 524-235 364 TOIMINTAKATE -10 989 634-11 104 998-115 364 Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Sosiaali- ja Terveyspalvelujen palvelualue TOIMINTATUOTOT 11 177 430 11 177 430 0 TOIMINTAKULUT -76 520 205-76 520 205 0 TOIMINTAKATE -65 342 775-65 342 775 0 Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT 52 000 52 000 0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 TOIMINTAKULUT -52 102 700-52 102 700 0 TOIMINTAKATE -52 050 700-52 050 700 0 Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Lasten ja nuorten palvelualue TOIMINTATUOTOT 7 098 347 6 448 347-650 000 TOIMINTAKULUT -78 018 164-78 568 163-550 000 TOIMINTAKATE -70 919 817-72 119 816-1 200 000 Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue TOIMINTATUOTOT 4 566 000 4 536 000-30 000 TOIMINTAKULUT -18 952 565-18 982 565-30 000 TOIMINTAKATE -14 386 565-14 446 565-60 000 Muu käyttötalous (käyttöomaisuuden myyntivoitot, palvelualueille kohdentamattomat erät) Muutettu KS 2018 Ennuste 2018 Ero MKS 2018 (+ positiivinen) TOIMINTATUOTOT 16 001 000 16 001 000 0 TOIMINTAKULUT 35 000 35 000 0 TOIMINTAKATE 16 036 000 16 036 000 0 Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste 2018 2018 (+ positiivinen) Järvenpään vesi TOIMINTATUOTOT 8 347 850 8 360 000 12 150 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 100 000 100 000 0 TOIMINTAKULUT -3 603 435-3 635 585-32 150 TOIMINTAKATE 4 844 415 4 824 415-20 000 12

KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluiden johtajan katsaus Vuosi 2018 on ollut Konsernipalveluissa toiminnan täyteinen myös syksyn osalta. Maakuntaja sote-uudistus etenee valtakunnan tasolla ja sen ratkaisunhetket ovat käsillä marraskuussa, kun lakipaketeista päätetään eduskunnassa. Kuuden soten valmistelu etenee vauhdilla: Järvenpään kaupunki teki päätöksen tuotannon siirtämisestä kuntayhtymään 1.1.2019 alkaen valtuuston kokouksessa 21.5.2018. Päätös on laajuudeltaan ja henkilöstövaikutuksiltaan Järvenpään historian merkittävin. Myös konsernipalveluiden johdossa tulee tapahtumaan muutoksia Kuuden sote-kuntayhtymän seurauksena. Henkilöstöjohtaja Päivi Autere valittiin Kuuden sote-kuntayhtymän henkilöstöjohtajaksi. Uuden henkilöstöjohtajan rekrytointi on parhaillaan menossa ja kaupunginhallitus päättää sen valinnasta kokouksessaan lokakuun loppupuolella. Uusi-kunta-hankkeen valmistelua on jatkettu vuonna 2018 tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Päätöksentekoon kesäkuun valtuustoon tuotiin uuden kaupunkistrategian ylätaso sekä kaupungin ydinprosessien täsmennykset. Tehty työ huomioidaan jo vuoden 2019 talousarvion valmistelussa. Kaupunkitasolla lähdettiin valmistautumaan konsernipalveluiden johdolla Kunta-tieto-hankkeeseen, joka asettaa vaatimuksia kaikkien kuntien laskentarakenteille ja laskentatunnisteille ja taloustiedon raportoinnille valtion ja tilastoviranomaisten suuntaan. Tämä työ saatiin onnistuneesti päätökseen talouspäällikkö Kirsi Rinteen vetämänä. Konsernipalvelut ovat tiivistäneet tilankäyttöä kevään 2018 aikana. Kaupungintalon kaksi ylintä kerrosta on tyhjennetty ja henkilöstö on keskitetty 1-2 keroksiin mm. avotilaratkaisuja hyödyntäen. Kaupunginhallitus teki elokuussa periaatepäätöksen kaupungintalon purkamisesta. Väistötilojen etsintä nopealla aikataululla on parhaillaan menossa. EU:n uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan 25.5.2018. Tähän on aloitettu valmistautuminen jo vuoden 2017 aikana. Tietosuojaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 2017 ja kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 14.5.2018 kaupungin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan. Uusi asetus tuo isoja vaatimuksia mm. henkilötietojen käsittelylle ja lisää näin ollen myös konsernipalveluihin ja palvelualueille kohdistuvaa työmäärää. Uusi tietohallintolaki asettaa vaatimuksia kaupunkiorganisaatioon monella eri toiminnan tasolla. Valmistelu näiden vaatimusten täyttämiseksi on hyvässä vauhdissa. Vuosi on 2018 on ollut todella kiireinen ja sen aikana on koettu isoja muutoksia. Haluan jo tässä yhteydessä kiittää koko Konsernipalveluiden henkilöstöä kuluvasta vuodesta ja annetusta työpanoksesta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja 13

Sitovien tavoitteiden toteutuma Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden 2018-2022 tavoitteisiin. Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma Varmistetaan Järvenpään kaupungin valmistautuminen ja varautuminen tulevaan sote- ja maakunta-uudistukseen Uusi kunta hanke etenee päivitetyn projektisuunnitelman mukaisesti Uusi kunta hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Prosessien määrittely ja niitä tukevan organisaation suunnittelua on viety eteenpäin. Henkilöstösuunnittelu on ollut vahvasti sidoksissa Keski-Uudenmaan soten valmisteluun. Uusi-kunta-hanke alkaa lähestyä loppuaan ja kaupungin johtoryhmä esittää sen päättämistä nykyisenkaltaisena projektina. Valmistelu jatkuu normaalisti viranhaltijavalmistelun pohjalta. Työhyvinvoinnin johtamisen vahvistuminen ja esimiesten tietoisuuden lisääntyminen työkyvyttömyyden kustannuksista. Työhyvinvointiin ja työkyvyttömyyden seurantaan tarkoitettu mittaristo esimiehille on luotu Konsernipalveluiden ja Kaupunkikehityksen esimiehille järjestettiin yhteistyössä Kevan kanssa Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen osana henkilöstöjohtamista työpaja ja Tiedolla johtamisen perusteet henkilöstöjohtamisessa työpaja. Tavoitteena on monistaa työpajat / koulutukset syksyllä kaikille esimiehille. ston laatiminen on valmisteilla. JHKA-viitekehyksen (julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin) hyödyntäminen hallinnon organisaatioiden ja palvelujen välisessä yhteentoimivuudessa. Kokonaisarkkitehtuurin (tieto-, toiminta/prosessit-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit) kuvaamiseen ja hallintaan soveltuvan järjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä on otettu käyttöön, aineiston luonti käynnistynyt huomioiden uuden tiedonhallintalain kuvaamat vaatimukset soveltuvin osin. Toiminta-arkkitehtuuri (prosessit) kuvataan QPR EA:lla ja tieto- sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurit ARC-ohjelmistoa hyödyntäen. ¾ osa-alueesta on kuvattu ko. järjestelmällä ja ylläpitoperiaatteet sovittu. Arkkitehtuurien kuvaaminen järjestelmään on alkanut, kuitenkin muutospyyntönä on esillä, että QPR:n sijasta käytettäisiin prosessien (tietoarkkitehtuurin) kuvaamiseen ARC-järjestelmää. 14

Tuloslaskelma Toteuma-% Toteuma 1- Muutettu KS Toteuma-% Muutos % 1- Ero MKS 2018 MKS 1-8/2018 1-8/2017/ Ennuste 2018 8/2018 2018 MKS 2018 8/2017>2018 (+ positiivinen) Konsernipalvelut TP2017 TOIMINTATUOTOT 15 606 682 13 881 378 22 027 359 70,9% 63,0% -11,2% 22 607 359 580 000 Myyntituotot 3 096 713 2 126 981 3 633 326 85,2% 58,54% -44,05% 4 208 326 575 000 Maksutuotot 141 0 0 66,67% -76,18% 0 0 Tuet ja avustukset 71 827 52 930 316 000 22,7% 16,75% 24,23% 321 000 5 000 Muut toimintatuotot 12 438 000 11 975 485 18 078 033 68,8% 66,24% 3,84% 18 078 033 0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -17 423 742-20 164 682-32 726 132 53,2% 61,62% -11,43% -32 326 132 400 000 Henkilöstökulut -3 273 189-3 402 999-4 892 062 66,9% 69,56% -31,27% -4 792 062 100 000 Palvelujen ostot -9 134 669-12 998 783-21 129 106 43,2% 61,52% -1,45% -20 829 106 300 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 881 674-2 219 094-3 684 377 78,2% 60,23% -14,65% -3 684 377 0 Avustukset -20 726-47 133-50 000 41,5% 94,27% -69,99% -50 000 0 Muut toimintakulut -2 113 485-1 504 461-2 970 587 71,1% 50,65% -3,76% -2 970 587 0 TOIMINTAKATE -1 817 061-5 558 195-10 698 773 17,0% 51,95% -13,55% -9 718 773 980 000 Toimintatuottojen poikkeama: Konsernipalvelujen ulkoiset tuotot toteutuvat 30t talousarviota parempina, mikä johtuu vaalituista ja ravitsemispalvelutoiminnan siirtymisestä yhtiöön vasta helmikuun alussa. Sisäiset tuotot tulee ylittymään samasta syystä 550t. Vastaava summa näkyy sisäisenä kuluna palvelualueilla. Toimintakulujen poikkeama: Omana toimintana toteutunut tammikuun ateriapalvelu vaikuttaa Konsernipalvelujen kulujakaumaan ja vähentää budjetoidun ulkoisen ostomäärärahan tarvetta. Jatsilta saatujen tietojen mukaan koko vuoden ateriapalvelulaskutus tulee ylittymään noin 100t, mikä on huomioitu Konpan ennusteessa. Konpan muiden toimintakulujen ennustetaan alittavan talousarvion noin 300t. Alitus syntyy palvelujen ostoista sekä henkilöstökuluista, jotka henkilöstön vaihtuvuudesta ja täyttämättömistä paikoista johtuen eivät toteudu budjetin mukaisina. Vaihtuvuus on heijastunut ostopalveluihin, kun talousarviovuodelle suunniteltuja hankkeita ei henkilöstön puuttuessa ole saatu toteutettua suunnitellussa aikataulussa. Osittain tilannetta saadaan paikattua vielä loppuvuoden aikana. Toimintakatteen poikkeama: Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan sisäiset tuotot huomioiden 980 t talousarviota parempana em. syistä johtuen. Jatsin käynnistysvaiheessa osa ateriapalvelujen laskuista on kiertänyt kaupungin kirjanpidon kautta, mikä nostaa Konpan toteutuneita bruttokuluja ja läpilaskutukset tuottoja. Koko kaupungin ateriapalveluvarauksen sisältyminen edelleen Konpan talousarvioon ja toteumien kirjaaminen palvelualueille hankaloittaa talouden seurantaa. Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja 15

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Palvelualuejohtajan katsaus Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 21.5.2018 ( 47) hyväksyä, että Keski- Uudenmaan soten kuntayhtymä tuottaa 1.1.2019 järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla. Samassa yhteydessä päätettiin palvelujen toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä osan muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2019 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa onkin raportointikauden pääasiallisesti määrittänyt siirtymiseen liittyvät tehtävät sekä kansallinen sote- ja maakuntakuntauudistuksen valmistelu. Uudenmaan maakunnan suunnittelua on jatkettu useissa eri hankkeissa ja työryhmissä, Keski-Uudenmaan oman valmistelun ohessa. Valmistelutöistä huolimatta palvelualueen tärkein tehtävä on tarjota kuntalaisille heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ja prioriteeteissa korkeimpana onkin, että kuntalaisten palvelu jatkuu laadukkaana ja tavoitteiden mukaisesti erilaisista hallinnollista uudistuksista huolimatta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kanssa vuoropuhelua ja tiedotusta on tavoitteellisesti lisätty muutosprosessin aikana, ja myös kuntalaisviestintää on tehostettu. Tavoitteena on huolehtia paitsi henkilöstön työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä, vahvistaa potilaiden ja asiakkaiden saumattomia palveluketjuja kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaympäristön muutoksissa. Tilinpäätösennusteen mukaisesti palvelualue pysyy talousarviossa. JUSTissa tapahtui toukokuussa lyhyellä aikavälillä jo toinen putkirikko, jonka syyksi paljastui niin ikään asennusvirhe. Tämän seurauksena kaikki putkiliitokset päätettiin kuvata ja korjata heti, mikäli asennusvirheitä havaitaan. Viallisia liitoksia on todettu useita kymmeniä, näiden joukossa myös kriittisiä. Vesivahingon seurauksena osa tiloista on ollut poissa käytöstä, lisäksi toimintoja on siirretty JUSTin sisällä tiloista toisiin. Tämä on vaatinut henkilöstöltä venymistä, työn uudelleenjärjestelyjä ja työskentelyä myös korjausalueilla. Palvelujen käyttäjät, kuntalaiset, ovat joutuneet suhtautumaan joustavasti alati muuttuviin vastaanottotiloihin. Vesivahingon korjaustyöt ovat jatkuneet oletettua pidempään ja niiden tavoitellaan olevan valmiita ennen vuoden loppua, loka-marraskuun vaihteessa. Palveluja esim. varattuja lääkäriaikoja, ei kuitenkaan ole jouduttu perumaan vesivahingon vuoksi, vaan hyvässä yhteistyössä koko JUSTin henkilöstön kesken toimintoja on pystytty uudelleen järjestelemään. Avosairaanhoidon toiminnan olennaisimpina tapahtumina vuoden 2018 keskikolmanneksella on ollut lääkärikunnan vahvistuminen kolmella vakinaisella lääkärillä. Tällä on sekä hoidon jatkuvuutta parantava laadullinen vaikutus, että taloudellinen henkilöstökuluja pienentävä vaikutus oman tuotannon ollessa merkittävästi ostopalvelua halvempaa. Toinen merkittävä tapahtuma on ollut virka-ajan ulkopuolisen lääkäriresurssin toimittajan vaihtuminen Mehiläisestä Attendoon. Vaihto sujui sujuvasti ilman, että toimittajan vaihdos näkyi palveluita käyttäneille kaupunkilaisille. 16

Avosairaanhoito ja terveyden edistäminen on edelleen yhteistyössä jatkaneet suunnitelmallista verenohennuspotilaiden hoidon tehostamista. Lääketieteellisesti perustellumpaa DOAC-lääkitystä on aktiivisesti tarjottu sen käyttöön soveltuville potilaille ja varfariini-hoidossa jatkavien seuranta on siirretty Forsante-ohjelmaan. INR-poliklinikan asiakkaiden siirtyessä DOAC-lääkitykseen tai laboratorion asiakkaiksi, hoitajaresurssia on vapautunut puhelinpalveluun ja vastaanottotyöhön. Talouden osalta ostopalvelujen käyttö on virka-aikaisessa lääkäripalvelussa pystytty lopettamaan. Edelleen viikonloppujen lääkäriresurssia on vahvennettu yhteensä 12 h ostolla (6 h + 6 h). Alkuvuoden päivätoiminnan ostot ja viikonloppujen lisätty resurssi tulee aiheuttamaan ylityksen budjetoituun määrärahaan, mutta se pystytään kompensoimaan palvelualueen sisäisillä toimenpiteillä. Suun terveydenhoidossa potilasmäärä on jatkanut kasvuaan. Toimintaa on tehostettu ja käyntimääriä saatu lisättyä vielä entisestään mm. sujuvat prosessit -toimintaan osallistumisen kautta. Tällä hetkellä kuitenkin jo hätyytellään hoitotakuun aikarajoja, ja loppuvuodesta tullaan tarvitsemaan lisätoimia jonon hallitsemiseksi. Ensi vuodelle tullaan esittämään lisäresurssia. Terveyskeskussairaala on toiminut tehokkaasti ja pystynyt auttaman naapurikuntia ruuhkatilanteissa ottamalla näiden potilaita hoitoon. Tämä lisää kertyvien tulojen määrää. Yksikössä tehtiin asiakas/potilaslähtöisen toiminnan sujuvuuden arviointi Suomen Leanyhdistyksen toimesta, ja sen tulokset kuullaan lokakuun alussa. Huhtikuinen vesivahinko ja sen jälkeen suoritetut vesiputkien rtg-kuvaukset on haitannut ajoittain osaston toimintaa, samoin tulee tekemään tuleva korjaustyö. Mielenterveys- ja päihdepalvelun lääkäripalvelut ovat pitkään olleet ostolääkärin varassa. Loppukesästä psykiatrin vakanssi laitettiin hakuun ja haun perusteella yksikköön saatiin oma psykiatri joka aloittaa 1.10.2018. Oma psykiatri mahdollistaa myös erikoistuvan lääkärin vakanssipaikan täytön. Korvaushoitopotilaiden määrä on jatkanut tasaisesti kasvuaan ollen nyt 30 potilasta. Korvaushoitopotilaiden määrän lisääntyminen heijastuu suoraan yksikön budjettiin mm. kasvaneilla laitoshoidon sekä lääke- ja tarvikekustannuksilla. Korvaushoidon toteuttaminen tällä potilasmäärällä vaikuttaa myös korvaushoidon henkilöstöresurssointiin. Yksikössä on syksyllä alkamassa päihdepotilaille tiivis päihdekuntoutuskurssi. Kurssi tarjoaa potilaalle kaupunkikuntoutuksen esimerkiksi laitoskuntoutuksen sijaan tai laitoskuntoutuksen jälkeen. Keski-Uudenmaan valinnanvapauspilotti on rasittanut terveyden edistämisen sihteerityötä, johon on jouduttu palkkaamaan Medi Powerin kautta lisäresursseja. Nämä kustannukset näkyvät omina kustannuksina, hanke korvaa näistä kuluista 80 % puolivuosittain, ja 20 % jää omiksi kustannuksiksi. 17

Terveyden edistämisen avainalueella Akuutin ja ajanvarauspalvelun puhelimet yhdistettiin 7.8.2018 alkaen. Vaikka vanhat numerot ovat edelleen käytössä, tulleet puhelut ohjautuvat samaan takaisinsoittobooliin ja tämä on parantunut puhelinpalvelua kokonaisuudessaan. Puhelinpalvelujen kehittämistyö jatkuu aktiivisena, ja tavoitteisiin on päästy kesä-elokuun ajalta (0 vastaamatonta puhelua). Osaamisen vahvistamista tavoitellaan säännöllisellä sisäisellä koulutuksella. Avainalueen sairaanhoitajat kouluttavat kollegoitaan viikoittain oman vastuualueensa asioissa. Akuutin asiakasprosessissa asiakkaalle arvoa tuottavan ajan tavoitteessa on päästy tavoitteeseen elokuun mittauksessa niiden asiakkaiden osalta, jotka saapuivat Akuuttiin ajanvarauksella. Hoitotarvike- ja lääkekustannuksissa nousupaine jatkuu. Kuntoutuksen Lean-valmennus on alkanut ja jatkuu koko vuoden. Myllytien toimintakeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja lähes kaikki suosittelisivat palveluita muillekin. Toiminnan lisääminen tai laajentaminen nykyisissä tiloissa on kuitenkin mahdotonta kiinteistön käyttöasteen täyttymisen vuoksi. Toimintakeskus on tehnyt tiivistä yhteistyötä Verson kanssa, mm. teematiistain. Palvelupihaan, Klubitaloon ja Jampan aluetupaan on lisätty ohjaajaresurssia. Markkinointia ja tiedottamista on lisätty sekä suunniteltu ja valmisteltu Ahaa-aivotreeni-kurssin pilotointia. Aikuisten sosiaalipalvelujen asiakkaiden kokemuksia palveluista kerättiin asiakaskyselyn avulla maaliskuussa 2018. Vastaajien tyytyväisyys palveluihin oli korkeaa, keskiarvo 3,48/4. Asiakaskysely toteutetaan seuraavan kerran syys-lokakuussa 2018. Nykyistä laajemman sähköisen asioinnin mahdollistaminen on selvitettävänä. Leanmenetelmät on otettu avainalueen johtamisessa käyttöön syyskauden alkaessa. Vuoden 2018 aikana aikuissosiaalityö on kehittänyt sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sekä ollut mukana kehittämässä kokonaan uusia palveluja, joissa kokemusasiantuntijan roolilla on iso merkitys. Tavoitteena ovat olleet entistä asiakaslähtöisemmät ja jalkautuvammat sekä paremmin tavoitettavissa olevat palvelut, niin kutsutut matalan kynnyksen palvelut (esim. Matala, Winssi). Kesäkuun alussa aikuissosiaalityö sopi Kelan uuden Turvaryhmän (toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja asumistuen tekijöiden yhteistiimit) kanssa paikallisesta kuntakokeilusta, jossa kehitetään uusia yhteistyötapoja ja -malleja asiakastyön parantamiseksi ja sujuvoittamiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi. Kokeilujakso kestää syyskuun loppuun, minkä jälkeen kokeilua mahdollisesti jatketaan. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on edelleen pulaa, eikä sosiaalityöntekijän virkoja ole voitu täyttää pysyvästi muodollisesti kelpoisilla henkilöillä. Sosiaaliohjaajien kohdalla samanlaista työntekijöiden rekrytointivaikeutta ei näyttäisi olevan. Monialainen TYP-työ on tuottanut tulosta ja asiakkaiden työllistymistä edistäviä polkuja on saatu parannettua siinä määrin, että asiakkaiden läpimenovirtaus on vahvistunut. 18

Työmarkkinatuen aktivointiehto on jonkin verran lisännyt asiakkuuksia ja palveluiden tarvetta. Kotouttamisajan sosiaalityössä vakinaistettiin maahanmuuttajatoimisto Verson sotevakanssit, valinnat tehtiin 07/2018. Jälkihuoltonuorten muuttohalukkuus Järvenpään lisää asiakasmääriä, tällä hetkellä asiakkuudessa on 67 nuorta. Syksyn aikana on muuttamassa lisää noin 10 nuorta. Asiakasmäärä on kasvanut vahvasti, joten samalla myös ostot Ehjä ry:ltä ovat kasvussa. Yhteistyöprosesseja ja jälkihuollon työn rakenteita on kehitetty yhdessä tiimin kanssa. Palveluntuottajayhteystyötä (Ehjä ry) ja yhteistä prosessia on kehitetty ja strukturoitu (säännölliset kokoukset ja yhteinen työpaja). Kotouttamistyön esimiestyötä on tiivistetty ja esimiesten sekä henkilöstön yhteisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ja päätösmäärät ovat kasvussa. Taksiliikenne vapautui sääntelystä heinäkuussa 2018. Kuljetuspalveluiden kilpailutus ei toteutunut, joten kuntayhtymä jatkoi sopimusta Lähitaksin kanssa, kunnes kilpailutuksen prosessi saadaan ratkaistua. Henkilökohtaisen avun keskus aloitti toimintansa tammikuun 2018 alussa Hyvinkäällä. Palkanmaksussa, yksikön toiminnassa ja Suoratyön ohjelmassa oli alkuun runsaasti haasteita ja aikaa vievää selvittämistä. Henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon kuntoon saattaminen on aloitettu ja Aavan kanssa on sovittu prosessista. Työpaikkaselvitykset käynnistyvät syksyn 2018 aikana. Henkilökohtaisen budjetin kokeilun (Valinnanvapaushanke) ensimmäiset asiakkaat ovat aloittaneet. Terveydenhuollon kanssa on perustettu säännöllisesti kokoontuva työryhmä, jossa käsitellään kehitysvammaisten asiakkaiden terveydenhuollon palveluostot, joten sosiaalihuolto ei enää ratkaise terveydenhuollon päätöksiä. Kehitysvammaisten asiakkaiden rajoittamispäätösten yhteistyöprosessista on sovittu terveydenhuollon kanssa. Vammaispalvelun kuormittavuus on kasvanut työmäärän lisääntyessä ja uusi sosiaaliohjaajan vakanssi tarvitaan vuodelle 2019. Tarkoitus on keskittää kuljetuspalvelukokonaisuus palvelutarpeen arvioinnista päätöksentekoon, raportointi, laskutus ja valvonta tähän vakanssiin. Vanhussosiaalityössä huoli-ilmoitusten määrä on edelleen vahvassa kasvussa. Sosiaalisessa kuntoutuksessa kuntouttavaan työtoimintaan on resursoitu lisää henkilöstöä, jotta saadaan suurempi asiakasmäärä palveluihin. Uusia ryhmiä onkin saatu aloitettu, yhteensä 25 toimintapäivää/viikko on saatu lisää lisäresurssin myötä. Työsali Walssilla on ensimmäinen MATTA-työryhmän käsittelyn kautta tullut asiakas, jonka työ- ja toimintakykyä kartoitetaan Walssilla toimintajakson aikana. Samalla tehdään kartoitusta siitä, millaista osaamista ja resursointia tämän kaltainen erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintakyvyn arviointityö edellyttää. Wärttinässä on kokeiltu monenlaisia uusia ryhmämuotoisia toimintoja ja uudenlaista sisältöä päiväkeskuksessa, esim. Wärttinä-livet. Yhteistyötä on uusien ryhmätoimintojen osalta tehty 19

monen toimijan kanssa, mm. aikuissosiaalityö (Winssi), Yhdessä katettu, Järvenpään A-kilta. Suun terveydenhuolto on toteuttanut Pop up hammashoitola päiviä Walssilla ja Wärttinässä, asiakkaina mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joilla on monesti paljon hoitamattomia suun terveyden asioita. Walssin ja Wärttinän asiakkaiden kanssa on aloitettu Laatutyöpajatyöskentely, joiden kautta saadaan jalkautettua entisestään yhteiskehittämistä asiakkaiden kanssa ja saamaan näkyville niitä asioita, joilla on asiakkaille suurin merkitys palveluissa ja niiden kehittämisessä (Lean). Kotona asumisen avainalueen tavoitteena on ollut vuoden 2018 ajan uudistuminen ja kilpailukykyisyyden edistäminen toimintaympäristön muutoksen keskellä. Avainalueella merkittävin kehittämistyö on liittynyt uuden itseohjautuvan kotihoidon kehittämiseen, jonka pohjana on Hollannin kotihoidossa laajasti levinnyt Buurtzorgin toimintamalli. Järvenpäässä tämä malli on sovellettu suomalaiseen julkiseen kotihoitoon, jolloin keskiössä ovat olleet uuden työotteen lisäksi asiakaslähtöisyyden parantaminen, henkilöstön muutosjohtaminen, toimintakulttuurin uudistaminen sekä osaamisen ja valmiuksien tukeminen. Järvenpään kotihoidossa itseohjautuvat tiimit suunnittelevat, toteuttavat, seuraavat ja arvioivat omaa toimintaansa itsenäisesti organisaation määrittelemien raamien puitteissa. Muutos on toteutettu vaiheittaisella prosessimaisella oppimisen tukemisella, jonka tukena olleet itseohjautuvuutta tukeva valmennus sekä suunnitelmallinen toiminnan muutos. Kehittämistyön tuloksena kotihoidon asiakkaiden palvelutyytyväisyys on hyvää, henkilöstön sairaspoissaolot ovat vähentyneet ja koettu työtyytyväisyys on kasvanut. Avainalueen alkuvuoden toimintaa on leimannut vahvasti Keski-Uudenmaan soten ja STM:n alaisen I & O kärkihankkeiden alueellinen kehittämistyö. Järvenpään kaupunki on ollut aktiivisesti mukana palvelujen kehittämisessä. Lisäksi kaupunki on johtanut kotihoidon, asumispalvelujen ja omaishoidon myöntämisperusteiden yhtenäistämiseen liittyvää kehittämistyötä, asiakasmaksujen yhdenmukaistamista, ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellista kokonaisuutta sekä virtuaalikotihoidon ja alueellisen kotikuntoutuksen palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Kotikuntoutuksen pilotointi alkoi huhtikuussa ja sitä toteutettiin Järvenpäässä kotona asumisen tuessa toimiva moniammatillinen kotikuntoutus- ja intensiivitiimi. Kotona asumisen palveluohjauksen Seniorineuvonta tavoitti kuntalaiset jatkuvasti paremmin, ja palvelu on saanut hyvää palautetta. Yhteydenottoja on ollut keskimäärin 51 kpl kuukaudessa ja yhteydenottoihin on pystytty vastaamaan 96 % välittömästi ja 100 % viimeistään seuraavana arkipäivänä. Asiakaspalautteen mukaan 96 % asiakkaista on kokenut tulleensa autetuksi yhteydenoton aikana. Kotona asumisen palvelutarpeen arviointeja toteutettiin ajalla 1.1. 31.8. yhteensä 156 asiakkaalle (52 asiakasta enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana). Heistä kotihoidon arviointijaksolle ohjautui 17 %. Muut asiakkaat ohjautuivat mm. kotikuntoutus- tai intensiivijaksolle, kotiasumisen tukipalvelujen, 3. sektorin toiminnan tai itse maksettavien yksityisten palveluiden piiriin. Tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä myönnettiin 60 henkilölle kotiutumisen tukemiseksi (vuonna 2017 vastaavana aikana 93 henkilölle). 20

Omaishoidossa painopisteenä on edelleen ollut tunnistaa ja tukea moniammatillisena yhteistyönä niitä omaishoidettavia, joilla kotona asuminen on riskinä vaarantua. Omaishoitajien kuntoutusjaksojen toteutuksesta on sovittu Kiljavan sairaalan kanssa ja ensimmäiset kuntoutusjaksot käynnistyvät arviolta syksyn 2018 aikana. Omaishoitokeskuksen toiminta on jatkunut vilkkaana yhteistyössä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Omaishoidon tuen piirissä olevien 75-vuotiaiden hoidettavien osuus ikäryhmästä on laskenut vuoden aikana ja saamaan aikaan nuorempien hoidettavien määrä ja suhteellinen osuus omaishoidon piirissä ovat kasvaneet selvästi. Ikääntyneiden omaishoitotilanteita on pyritty tunnistamaan ja ohjaamaan palvelujen piiriin muun muassa 3. sektorin toiminnan kautta tapahtuvalla tiedottamisella sekä kaupungin sidosryhmien omaishoitotilanteiden tunnistamisen valmiuksia vahvistamalla. Tästä huolimatta tietoisuus ja halukkuus omaishoidon tuen hakemiseen näyttää tavoittavan paremmin työikäisiä ja lapsia hoitavat omaiset. Kotihoidon toiminnassa on kesän ajan ollut painopisteenä asiakastarpeeseen vastaaminen laadukkaalla hoitotyöllä. Vaikka kesä oli haasteellinen kotihoidon henkilöstömitoituksen ja lämpimän kesän osalta, eivät asiakkaiden sairaalajaksot ole lisääntyneet helteisen kesän vuoksi. Keski-Uudenmaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä hyväksyi kesällä alueelliset kotihoidon kriteerit, jotka astuvat uusilla asiakkailla voimaan 1.10.2018. Käyttöönottoon liittyvä koulutus henkilöstölle on aloitettu elokuun aikana. Lääkehoidon kokonaisarviointimallia on kehitetty hyvässä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kotihoidon asiakkaiden ennaltaehkäisevään ja varhaista sairauksien tunnistamista tukeva sairaanhoitajien toteuttama laaja kotikäynti on osoittautunut vaikuttavaksi keinoksi tukea kotona asumista ja hyvää sairauksien hoitoa, ja mallia ollaan jalkauttamassa kokeilun jälkeen kaikkiin kotihoidon tiimeihin. Kotihoidossa oli myös kaupungin palkkaamina kesänuoria tuomassa virikkeellisyyttä asiakkaiden arkeen. Kotona asuvien virikkeellisen ja osallisuutta tukevan tuen muotoina jatkuvat myös Iloa arkeen toiminta, kulttuuripalvelujen kanssa kehittyvä Kulttuuri Kyläilee -toiminta sekä kävelykaveritoiminta. Lisäksi meneillään oleva voimaannuttavan valokuvauksen yhteistyöhanke perusopetuksen ja kulttuuripalvelujen kanssa on toteutunut hyvin ja hanke etenee aikataulussaan. Erityisasumisen avainalueella vuoden 2018 tavoitteena on uudistuminen ja kilpailukykyisyyden edistäminen toimintaympäristön muutoksen keskellä. Lisäksi palveluissa on painotettu asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamista ja henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä. Erityisasumisen palvelut saivat huhtikuussa kaupungin myöntämän innovaatiopalkinnon Ikääntyneiden asumispalvelujen profiloinnista ja monimuotoistamisesta. Kehittämistyön myötä asiakkaiden palvelujen laatu on kasvanut, muistisairaiden asiakkaiden häiriökäyttäytyminen ja muiden palvelujen käyttö on vähentynyt, yhteisöllisyyden henki on kasvanut, henkilöstön erityisosaaminen on vahvistunut sekä työtyytyväisyys ja -hyvinvointi ovat kasvaneet. Lisäksi profiloiminen on synnyttänyt säästöä henkilöstön rohkean kohdentamisen kautta. Ikääntyneiden asumispalvelujen myöntäminen on toteutunut lainmukaisesti, sillä tehostettuun asumispalveluun odottaneista asiakkaasta 100 % sai paikan alle 3 kuukaudessa. Keskimääräinen odotusaika tehostettuun asumispalveluun oli 25 vuorokautta, mikä on merkittävästi vähemmän edellisiin vuosiin nähden Vaahterakodin valmistumisen jälkeen. 21

Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta ikääntyneillä asiakkailla ei ole ollut, vaan palvelutarpeeseen on voitu vastata tehostetun palveluasumisen monipuolisuuden kehittämisellä. Tehostetun asumispalvelun ostopalveluissa on ollut jonkin verran paikkojen vajaakäyttöä johtuen yksikkökohtaisista laatupoikkeamista, joihin on puututtu yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Ikääntyneiden perhehoito vahvistuu ja monimuotoistuu vähitellen, ja järvenpääläisten asiakkaiden määrä kasvaa vähitellen pitkäaikaisessa, lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa. Uusi ikääntyneiden perhehoidon valmennus toteutettiin kuntayhteistyönä Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän kanssa. Valmennukseen osallistui 8 perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä eri kunnista. Painopisteenä kaupungin omissa ikääntyneiden asumispalveluissa Jampankaaren palvelupihassa on ollut vahvistaa palvelupihan yhteisöllisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Asiakasraadit ovat vahvistaneet asiakkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi hoitotyön laatua on vahvistettu hyvän hoidon laatukriteerien määrittelyllä ja toteuttamisella käytännön hoitotyössä. Palvelupihan henkilökunnalla on ollut mahdollisuus lisätä erikoisosaamistaan mm. kouluttautumalla hyvinvointialojen luonto-ohjaajaopinnoissa, vanhustyön osaamisalaa opiskellen, RAIavainosaajakoulutuksessa sekä RAI- asiantuntijakoulutuksen myötä. Palvelupihan kehittäminen kohti vihreää ja virkeää asuinyhteisöä on käynnistynyt hyvin yhteistyössä Mestariasuntojen ja Keudan oppilaitoksen kanssa. Palvelupihaan luodaan asukkaille miellyttävä ja aktiivisuutta tukevat asumisympäristö luontoelämyksineen. Luonnon läheisyyden voi aistia parvekkeilla, ikkunalaudoilla sekä koko pihapiirissä ja palvelupihaan on rakennettu mm. hyvinvointikeidas, muistelupaikka ja huvimaja. Lisäksi yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa toteutettava vaihtuva taidenäyttely Vaahterakodin tiloissa on tuonut taiteen lähelle asukkaita. Voimaannuttavan valokuvauksen yhteistyöhanke perusopetuksen ja kulttuuripalvelujen kanssa on toteutunut hyvin ja hanke etenee aikataulussaan. Avainalue on tehnyt aktiivista yhteistyötä eri palvelutuottajien kanssa palvelujen kehittämiseksi ja kotona asumisen ensisijaisuuden edistämiseksi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vammaisten asumispalveluiden ostoissa painopiste on siirtynyt yhä enemmän kotiin vietäviin palveluihin. Erityisasumisen SAS- työryhmä on käsitellyt yhteensä 53 palveluhakemusta, joista 37:lle asiakkaalle on tehty myönteinen päätös ja 16:lle kielteinen päätös. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden sisällä on 34 asiakkaan kohdalla palvelu muuttunut vuoden aikana, uusia asiakkaita on tullut 31 ja asiakkuus on päättynyt 15 asiakkaalla. Yhteensä ostopalveluissa on 127 asiakasta, mikä on 20 asiakasta enemmän kuin vuoden alussa. Kehitysvammaisten asumispalveluissa on 70 asiakasta, perhehoidossa viisi ja laitoshoidossa kaksi. Tuetussa asumisessa on kehitysvammaisia 20 ja muita vammaisia 22, yhteensä 42. Vaikeavammaisten asumispalveluissa asiakasmäärä pysynyt samana. Myös vammaisten tuetun asumisen volyymi pysynyt entisellään. Kotikuntalain mukaisten muuttojen osalta Järvenpää on ikääntyneiden asumispalveluissa muuttovoittoinen, joten muutot tuovat lisätuloja kuntaan (9 Järvenpäähän ja 6 Järvenpäästä). Muiden erityisryhmien osalta kotikuntakorvauksien ennusteisiin on tullut 22