Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin



Samankaltaiset tiedostot
Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Hajautuneen työryhmän kehittämishaasteen kohtaaminen

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta

Osallistavilla menetelmillä resurssiviisautta

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Kuopion kaupungin koulutuspoliittista ohjelmaa ohjaavat Kuopion kaupungin strategialinjaukset.

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Psyykkinen toimintakyky

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

hyvinvointia Sinikka Pöllänen Professori, käsityötiede

M.Andersson

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0

Osaaminien ja Peruskoulupäivät

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

Kokeilusta kehittämiseen

Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä

Sulautuva, aktivoiva opetus


Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

ilike Me, ilike You Jokainen näkyväksi Ari Rapo 2011 Voimau<avan valokuvan menetelmään perustuva työyhteisöprojekb Likessä

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Seikkailu- ja elämyspedagogiikka Tavoitteet - Missä menet seikkailupedagogiikka?

Pauliina Silvennoinen, lehtori Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Opstuki2016- työpaja III

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

Opistojen IlmE -hanke

Seikkailu- ja elämyspedagogiikka Tavoitteet - Missä menet seikkailupedagogiikka?

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Transkriptio:

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Ajatuksia tänään John Dewey Pragmatismi Kokemuksellinen oppiminen Do-it-yourself = tee-se-itse Osallistava yhteissuunnittelu Lab yhdessä tekemällä opitaan

Tekemällä oppiminen oppia kokemuksesta John Dewey (1859-1952) Experiental learning Pragmatismin keskeinen tehtävä on eritellä ja arvioida vallitsevia ajattelutapoja kokemuksesta käsin sekä etsiä näille ajattelutavoille kokemusperustaisia vaihtoehtoja. Pragmatismi tähtää myös uudenlaisten käsitteiden ja käsitystapojen luomiseen sekä niiden koettelemiseen käytännössä. yksilöllisten ja yhteisöllisen kokemusten kautta syntyy merkityksiä asiat saavat merkityksiä, kun ne asettuvat osaksi ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa syntyviä tilanteita ihmiset eivät koskaan toimi merkitysten antajina yksinään vaan aina yhdessä toisten ihmisten kanssa merkitykset syntyvät tilanteissa, joissa ihmiset yrittävät päästä yhteisymmärrykseen yhteistoimintansa päämääristä ja keinoista

Kokemuksesta merkityksellisyyttä Merkityksellisyys on siten yksi tulevaisuuden suuria inhimillisiä haasteita; henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin perusta lepää merkityksellisyyden kokemuksina Mahdollistaako nykypäivän työelämämme ja elämäntapamme merkityksellisyyden kokemisen vai pitäisikö merkityksellinen toiminta ja työ määritellä tulevaisuutta varten uudelleen?

Deweyn reflektiivisen ajattelun ja toiminnan malli (Dewey 1938; Kolb 1984)

Kokemuksellisen oppimisen malli (Kolb 1984) Kritiikkiä (Miettinen 2010) Kolb tulkitsee Deweyn käsityksiä kokemuksesta ja reflektiosta puutteellisesti. Kolb puhuu kokemuksellisesta oppimisesta kun Dewey puhuu tarkalleen ottaen kokemuksellisesta ajattelusta ja toiminnasta. Deweyn mielestä ei ole reflektiivistä ajattelua ilman muutoksia käyttäytymisessä ja toimintatavoissa. Oletukset tulee testata myös käytännössä eli tulee konkreettisesti kokeilla asioita ja toimintaa ihmisten kesken toimintaympäristössä, jossa toimintaan liittyvät asiat ja artefaktit ovat läsnä.

Elämismaailma oppimisen edellytyksenä OPPIAINEONTOLOGIA >< ELÄMISMAAILMAONTOLOGIA OPPIMINEN ELÄMISMAAILMASSA Havaintotieto > jäsentää ihmisen suhdetta ulkoiseen todellisuuteen Sopimustieto > jäsentää ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin (yhteisöön) Kokemustieto > jäsentää ihmisen suhdetta omaan sisäiseen maailmaan (Nikkola, Rautiainen, Moilanen, Räihä ja Löppönen 2013) Oppiminen ja ongelmanratkaisu vahvasti yhteisöllinen projekti, jolla sama perusta kuin osallistavalla suunnittelulla (collaborative learning, participatory design, codesign)

Do-it-yourself = Tee-se-itse Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu tiettyyn näkemykseen siitä, millainen tieto on tärkeää: tietää, että on arvokkaampaa kuin tietää miten eli karkeasti ajatus vastaa erottelua yleispätevän tiedon ja yksilön kokemuksesta lähtevän tiedon välillä (Crawford 2012) Työpajatyöskentely, verstaat Vertaisoppiminen, Kiltakoulut, verkkoyhteisöt ProAms = Pro Amateurs = ammattiharrastajat Ammattiharrastajat (Pro Amateurs) ovat usein oman alansa huippuosaajia osaamista ei ole hankittu tai saavutettu perinteisten formaalin ammattikoulutuksen kautta vaan syvä erikoisosaaminen on syntynyt tekemällä oppimalla ja jakamalla tietoja ja taitoja vertaisille (virityspajat, verkkoyhteisöt, avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöt)

Osallistavan suunnittelun sykli (Participatory Prototyiping Cycle) (Brandt, Binder and Sanders 2012) Co-design, co-learning, collaborative learning Muodonannoista merkityksenantoihin Prototypointi (fast protyping, nopeat kokeilut) Iteratiiviset kierrokset, jossa tekeminen, jakaminen ja esittäminen toistuvat Tekeminen > konkreettinen kokeileminen Jakaminen > kokemuksellisen tiedon kuvaamista (sanallinen ja visuaalinen) Esittäminen > toiminnan ja toimijoiden sijoittamista tilanteeseen ja toimintaympäristöön (draama)

LAB - yhdessä tekemällä opitaan Lab työskentely (Fab Lab, fabrication laboratory) Living Labs http://www.openlivinglabs.eu/ Fab Lab Foundation http://www.fabfoundation.org/ MIT Media Lab http://media.mit.edu/ Fab Lab School Stanford University https://tltl.stanford.edu/project/fablabschool IDEO Labs https://labs.ideo.com/ Design factory http://www.aaltodesignfactory.fi/service/cut-ink/ Hack Lab http://hacklab.fi/ Maker Faire http://makerfaire.com/ Helsingin yliopisto, Playful Learning Center http://plchelsinki.fi/

Lähteitä Alhanen, Kai (2013). John Deweyn kokemusfilosofia. Helsinki: Gaudeamus. Anderson, Chris (2012). Makers: The New Industrial Revolution. New York: Crown Publishing Group. Dewey, John. EW The Early Works, MW The Middle Works, LW The Later Works. Carbondale: Southern Illinois University Press. Sanders, Elizabeth B.-N. & Stappers, Pieter (2014). Probes, toolkits and prototypes: three approaches to making in codesigning. CoDesign: International Journal of CoCreation in Design and the Arts, 10:1, 5-14. Soini-Salomaa, Kristiina (2014). Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin. Futura 3, 28-38.

KIITOS KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia kristiina.soini-salomaa@helsinki.fi www.kristiina.soinisalomaa.com